Recommended
Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (20)
Viewers also liked
Viewers also liked (14)
Similar to Viestituutiot170314pj
Similar to Viestituutiot170314pj (20)
Viestituutiot170314pj
- 3. 17.3.2014 QR-koodit • Lukuohjelma älypuhelimessa, esim. ScanLife tai Barcodes (Lumiassa Bing-haku) • Silta paperi- ja digimaailman välillä • URL-osoite, puhelinsoitto, sähköinen käyntikortti tms.
- 4. 17.3.2014 Internetin virstanpylväitä • Käynnistyi 1969 tutkimusprojektista • uusi pakettivälitteinen siirtotapa aiemman piirikytkentäisen sijaan, vikasietoisuus • 1970-luvulla sähköposti, news ja DNS-osoitejärjestelmä • 1980-luvulla levisi yliopistoissa • Suomi kytkettiin nettiin 11/1988: ”Internet-yhteyteen piti saada lupa USAsta National Science Foundationilta. Lupaa pyysivät kaikki Pohjoismaat yhdessä. Jossain vaiheessa näytti siltä, että yhdysvaltalaiset viranomaiset eivät halunneet että Internet ulottuisi Suomeen, Neuvostoliiton rajanaapuriin” (Funetin silloinen johtaja Markus Sadeniemi) • Www-selaimet (Mosaic 1993, Netscape 1994, Internet Explorer) • Kesällä 1994 kotikäyttöön, operaattorit (ISP) syntyivät • puhelinyhtiöiden Telesampo ja Infotel; Videotex, Minitel, harrastajien BBS (”purkit”) • WAP (1999) ja mobiili-internet (2001) • Laajakaista ja sen strategia Suomessa 2003, digi-tv sai jäädä • Kiina ohitti USA:n nettikäyttäjien määrässä 3/2008 (216 milj.) • Langaton 3g-laajakaista (2008) ja 4G (2012) • Mobiililaitteista uusi palvelualusta (2010-): iPhone, Android ym. • 100 megaa (tai ainakin nopeat yhteydet) koko kansalle (2015)
- 6. 17.3.2014 Internetin erikoispiirteitä • Ei projektipäällikköä tai markkinointiorganisaatiota • Jokainen voi olla sekä vastaanottaja että lähettäjä • julkaisukynnyksen poistuminen, tila ja näkyvyys ilmaista, yhteisöllisyys • Valtiollisen kontrollin puuttuminen • suodatusyrityksiä mm. Kiina, Lähi-Itä, USA, Norja, Iso-Britannia, Suomi... • Tietoturva- ja tietosuoja, yksityisyys vs. sananvapaus • Käytön seuraaminen mahdollista • tiedetään tarkalleen lukijoiden/katselijoiden määrä, voidaan tehdä reaaliaikaisia päätöksiä sisällöstä tai mitata esim. mainosten toimivuutta • mainosten kohdentaminen jopa yksittäisille käyttäjille • sosiaalisessa mediassa ajatusten ja tietovirtojen seuranta • Palvelujen (lähes) maksuttomuus • seurausta laskutusmekanismin puuttumisesta, ilmaisuudella pitkä historia, ansaintalogiikka etsittävä muualta • Ei erityisen vihreää • nettilehdet, sähköinen raha ym. kuormittavat luontoa jopa enemmän kuin ennen • IT haukkaa jo 10 % Suomen sähkönkulutuksessa, 10 v. päästä tuplasti enemmän
- 7. 17.3.2014 Netti tänään • Minuutissa: 72 h Youtube-videota, 2,46 milj. FB-päivitystä, 278 000 twiittiä, 204 miljoonaa sähköpostia, 2 miljoonaa Google-hakua • YK:n arvion mukaan internetiä käyttävien ihmisten joukko kasvaa noin 2,7 miljardiin vuoden loppuun mennessä (40 % maapallon väestöstä). • Verkkokaupan suosio joillain aloilla todella suuri • Netflix, Youtube yli puolet kiinteän verkon liikenteestä (USA) • Suomessa oli v. 2012 106,54 langatonta verkkoyhteyttä 100 henkeä kohti (sitten Ruotsi, Australia ja Korea) • Mobiilidatan määrä kasvaa nopeasti isompien puhelinten myötä – USAssa pienet 5 Gt/kk, yli 4,5” näytöllä varustetut 7,2 Gt/kk – vuoteen 2018 mennessä globaali mobiilidatasiirto kasvaa 12-kertaiseksi (Ericsson) • Säilyvätkö mobiilidatan kiinteät kk-hinnat? – voivatko visiot toteutua jos mobiilidatan hinta moninkertaistuu? • Miten käy nettineutraliteetin periaatteen? – Netflix tehnyt sopimukset USA:ssa Comcastin ja Norjassa Telenorin kanssa
- 8. 17.3.2014 100 megaa kaikille v. 2015 mennessä • 17.9.2008 hallituksen iltakoulussa hyväksyttiin tavoite rakentaa Suomeen 100 Mbit/s runkoverkko 2015 mennessä • max. etäisyys koteihin 2 km, loppuyhteys eri tekniikoilla • etätyö, sähköinen asiointi, terveyspalvelut, HDTV... • ensi kertaa julkista rahaa laajakaistan rakentamiseen • 3G/4G vähentänyt kiinnostusta valokuituun, jossa korkea alkukustannus • maaseudulla voi olla tarjolla huippunopea yhteys, Espoossa max. 15 Mbit/s • välitavoite 1 Mbit/s kaikille (ennen n. 0,05 Mbit/s) • yleispalveluvelvoite: Suomi ensimmäinen maa, jossa laajakaista on 1.7.2010 alkaen peruspalvelu • millä tahansa 24 tunnin mittausvälillä yhteydestä toteutuu vähintään kolme neljäsosaa (750 kbit/s), ja neljän tunnin välillä, vaikkapa ruuhka-aikaan pitäisi mitata vielä puolet (500 kbit/s); vain downlink-nopeus • kuluttajaliitto vaati yleispalveluksi 10 Mbit/s
- 9. 17.3.2014 Suomessa eniten laajakaistayhteyksiä EU:ssa • Suomi ykkönen mobiilidatassa ja laajakaistan määrässä, mutta ison maan vuoksi lankayhteydet muita hitaampia. • Maassamme 88 % kotitalouksista on laajakaistayhteys. Toiseksi eniten on Tanskalla, Hollannilla, Ruotsilla ja Englannilla, joiden kaikkien kotitalouksista 87 % on laajakaistayhteys. • Jokaisessa EU-maassa vähintään puolilla kotitalouksilla oli laajakaistayhteys. • Yhteensä internet-yhteyksiä oli 79 % kaikista EU:n kotitalouksista.Kaikkein eniten internet-yhteyksiä, kaikki yhteydet mukaan laskettuna, puolestaan oli Hollannilla (95 % kotitalouksista), Luxemburgilla (94 %) ja Tanskalla ja Ruotsilla (molemmilla 93 %). • Suomessa verkko oli vasta 21. nopein 26,15 Mbit/s. Suomen ohi menivät kaikki muut Pohjoismaat, Norja tosin vain täpärästi. Se oli vertailun 20. http://www.talouselama.fi/uutiset/suomi+on+euroopan+laajakaistakuningas/a2222251
- 10. 17.3.2014 Käyttänyt internetiä viim. 3 kk aikana Käyttää internetiä yleensä useita kertoja päivässä Käyttänyt verkko- pankkia viim. 3 kk aikana Ostanut verkon kautta viim. 3 kk aikana Seurannut jotain yhteisö- palvelua 3 kk aikana Käyttänyt internetiä kannetta- valla tieto- koneella kodin ja työpaikan ulkopuolella viim. 3 kk aikana Käyttänyt internetiä matkapu- helimella kodin ja työpaikan ulkopuolella viim. 3 kk aikana On älypuhelin omassa käytössä 16-24v 100 80 75 54 86 51 63 64 25-34v 100 88 98 67 80 48 70 69 35-44v 98 74 96 61 58 47 62 66 45-54v 96 68 92 54 39 38 43 50 55-64v 82 44 74 31 22 24 21 30 65-74v 61 26 51 13 10 11 9 15 Miehet 90 66 81 46 44 42 51 54 Naiset 90 61 83 49 53 32 38 45 Yhteensä 90 64 82 47 49 37 45 49 http://www.stat.fi/til/sutivi/2012/sutivi_2012_2012-11-07_tie_001_fi.html Netissä vietetty aika kasvaa, eniten yli 55-vuotiailla (DNA kysely)
- 11. 17.3.2014 Eri laitteiden yleisyys Tietokone online-uutiset 14.12.2012 http://www.tietokone.fi/uutiset/netti_ohitti_television_uutislahteena Viestintäpalvelujen käyttö 2012 -tutkimus
- 13. 17.3.2014 Tietokoneen ja Internetin käyttö kytkeytyvät yhä useampiin ajankäytön muotoihin. Sosiaalinen kanssakäyminen toteutuu nykyisin yhä enemmän Internetin välityksellä. Samoin osa televisio-ohjelmien seuraamisesta ja lehtien lukemisesta tapahtuu tietokoneen avulla. Nämä muutokset ovat osaltaan kasvattaneet tietokoneaikaa. Mikäli vastaaja on maininnut katsoneensa televisiota tietokoneella tai lukeneensa verkkolehtiä, toiminta on luokiteltu tässä tutkimuksessa television katsomiseksi tai lehden lukemiseksi. Samoin koulutehtävien tekeminen tietokoneen avulla sisältyy opiskeluun ja nettiostosten tekeminen asiointiin. Tämän kaltainen tietokoneen tai Internetin käyttö lisää koneen ääressä vietettyä aikaa yhdeksällä minuutilla. Lehtien ja kirjojen lukeminen on menettänyt jonkin verran osuuttaan syksyn vapaa-ajasta viimeksi kuluneiden kahden vuosikymmenen aikana. Lukemiseen käytetään runsas puoli tuntia vuorokaudessa (36 minuuttia), kun 10 vuotta sitten kirjojen ja lehtien parissa vierähti 42 minuuttia. Muun toiminnan ohessa lukemiseen käytetään lisäksi aikaa kymmenisen minuuttia vuorokaudessa. Lukeminen on vähentynyt syksyllä etenkin alle 25 vuotiaiden keskuudessa. Miehet ja naiset käyttävät nyt lukemiseen syksyllä saman verran aikaa.
- 14. 17.3.2014 Tietokoneen vapaa-ajan käyttö on yleistynyt selvästi 10 viime vuoden aikana. Ajankäyttötutkimuksen haastattelutietojen mukaan vuonna 1999 tietokone oli kotona vasta vajaalla puolella yli 10 vuotiaista, kun nyt tietokone ja Internet-yhteys on jo neljällä viidestä. Tietokoneen ja Internetin osuus vapaa-ajasta on nyt 45 minuuttia, kun syksyllä 1999 se oli 11 minuuttia. Näihin lukuihin sisältyvät tiedon etsiminen ja viestintä tietokoneella, pelaaminen, ohjelmointi, asennus ja erittelemätön tietokoneen käyttö. Myös pelikonsoleilla pelaaminen on luettu mukaan tietokoneaikaan.
- 15. 17.3.2014 http://tnsmetrix.tns-gallup.fi/ public/default/weeklist Miten netti on vaikuttanut? Mullistuivatko sisältötuotannon markkinat? Syntyikö uusia nettibrändejä?
- 17. 17.3.2014 Netti ohitti television uutislähteenä ”Vielä kaksi vuotta sitten 40 prosentille suomalaisista tv oli tärkein uutislähde, internet 29 prosentille. Tänä vuonna netin nimeä tärkeimmäksi 38 prosenttia ja tv:n 35 prosenttia. Myös painettujen sanomalehtien merkitys on vähentynyt. Samassa ajassa on lisääntynyt myös valmius maksaa nettipalveluista, kuten sähköisistä lehdistä tai peleistä. Selvä enemmistö (68 prosenttia) on yhä maksuhaluttomia, mutta vuosi sitten 81 prosenttia ilmoitti, ettei maksaisi. Kuitenkin 10 prosenttia kertoo jo maksavansa jostakin palvelusta ja 19 prosenttia harkitsee maksamista tai pitävänsä sitä mahdollisena. Maksuihin myönteisemmin suhtautuvien määrä on kaksinkertaistunut kahdessa vuodessa.” Lähde: Viestintäviraston Viestintäpalvelujen käyttö 2012
- 18. 17.3.2014
- 19. 17.3.2014 Mitä netissä klikataan? Ampparit.com klikatuimmat jutut 16.3.2014 Netissä toteutuu lopulta aina käyttäjien tahto, muu ohjailu on mahdotonta.
- 22. 17.3.2014 Verkkokauppa • Verkkokauppa kasvoi Suomessa viime vuonna lähes 9 %, kolmessa vuodessa kasvanut viidenneksen (TNS Gallup) • suomalaiset ostivat verkosta tavaraa ja palveluita yhteensä 10,5 miljardilla eurolla • verkkokaupan osuus koko vähittäiskaupasta <8 %, mutta erikoiskaupassa suurempi • eniten (+34 %) lisääntyi sisältöjen ostaminen verkosta (Netflix) – kotimainen maksu-tv vaikeuksissa • kotimainen sisältöbisnes kohtaa aidosti kansainvälisen kilpailun • rautakauppa sekä lemmikki- ja eläintarvikkeiden kauppa +90 % • kenkäkauppa +60 % • rahapelit +40 % • kuljetuslogistiikka iso bisnes, vaatekaupoista tullut sovituskoppeja • suuri osa ostoista kohdistuu ulkomaille
- 23. 17.3.2014 ”Television asema on vahva” • ”Tv:tä katsottiin Finnpanelin TV-mittaritutkimuksen mukaan yli kolme tuntia (3 h 2 min) vuorokaudessa. [pudotusta 1 minuutti edellisestä] • Ylen kanavat keräsivät yhteensä 42,0 %, MTV:n kanavat 29,7 % ja Nelonen Median kanavat 15,4 % katseluajasta. Pienten, mainosrahoitteisten kanavien suosio kasvoi edellisvuodesta. • Kanavista TV1 on edelleen katsotuin keräten 26 % katseluun käytetystä ajasta. Toiseksi katsotuin oli MTV3, jonka osuus katselusta oli 19 %. 93 % tv-ohjelmista katsotaan livenä. Myös sellaisissa talouksissa, joissa on tallentava boksi tai IPTV, 87 % tv-ohjelmista katsellaan useimmiten livenä. • Kun vielä vuonna 2001 oli vain neljä maksutonta kanavaa, nykyisin niitä on 13. Keskimäärin päivittäin katsotaan viittä kanavaa ja kymmentä kanavaa joka viikko.” • http://www.finnpanel.fi/tulokset/tv/vuosi/share/2013/ • Elisa Viihde, TVKaista ym. hiertävät osapuolten välejä
- 26. 17.3.2014 Twitter • Suosittu pikaviestipalvelu – 140 merkkiä, korkea oppimiskynnys, erit. suosittu USAssa – linkkien, ajatusten, nopean viestinnän kanava – ajatusten ja ideoiden virta muuttuu näkyväksi, helppo mitattavuus esim. Klout-indeksi (www.klout.com) • Ohittamaton uutisoinnin nopeudessa – Domodedovon pommi-isku 2011: ”Nimimerkki ozgurjan puolestaan kuvailee tiedon leviämisen nopeutta näin: Twitter - 5 minuuttia, radio - noin 30 minuuttia, uutistoimistot - noin tunti, ja televisio - noin kaksi tuntia.” – ei aina kovin luotettava – virheitä sattuu myös Ylelle ym. – television paluukanava ohjelmien aikana – listautui pörssiin 11/2013 – Tuomas Enbuske: ”minä olen media”
- 27. 17.3.2014
- 28. 17.3.2014 • Twitter- kommentointi on nopeaa ja suorasukaista • ”Sosiaalisessa mediassa Putous on puhuttanut. Twitterissä #Putous- hashtagilla tviitattiin kauden aikana 37 000 kertaa. Ohjelman Facebook-sivu tavoitti parhaimmillaan 1,2 miljoonaa Facebook- käyttäjää kuukaudessa.”
- 29. 17.3.2014 Linnan Twitter-juhlat 6.12.2012 ”Nyt 2640 twiittaajaa lähetti yhteensä 10 827 viestiä. Puolet viesteistä oli aktiivisimman 10 prosentin kynästä (tai näppäimistöstä), mikä vahvistaa sen vanhan totuuden, että netissäkin enemmistö sisällöstä tulee pieneltä joukolta ihmisiä. Vaikka kaikilla olisi mahdollisuus vuorovaikutukseen, useimmat valitsevat passiivisuuden. Valtaosa twiiteistä oli hauskoja tai informatiivisia. Valitettavasti linjoilla oli muutama sarjatwiittaaja, joiden puberteettivitsit olivat lähinnä ärsyttäviä. Vammaisuudesta pilaileminen ei ole koskaan hauskaa, kaikkein vähiten silloin, kun pilkan kohteena ovat linnan juhlien vieraat. YLE poimi virrasta 1370 twiittiä, eli noin joka kymmenennen. Niitä pystyi katsomaan teksti-tv:n kautta (sivu 398).” http://pjarvinen.blogspot.fi/2012/12/linnan-twitter-juhlat-2012.html
- 30. 17.3.2014
- 31. 17.3.2014 Blogit • Läpimurto syksyllä 2005 • Hesarin blogit, yritysblogit (http://www.f-secure.com/weblog/) • Facebook vienyt nuorten bloggaajien ajan, mikä on blogien tulevaisuus? • Uuden Suomen kansalaisblogeista monet pelkkää roskaa, onko tavallisella ihmisellä sanottavaa blogiin asti? • Blogit eivät korvaa journalismia • vain ammattimainen journalismi pystyy torjumaan ihmisten tyhmentymistä • SoMe on SaMe, viestintätoimistojen aiempaa helpompi manipuloida ihmisiä • ”toimittaja kirjoittaa mistä tarvitsee, bloggaaja mistä osaa” – siinä on iso ero • milloin poliitikon on pakko vastata myös bloggaajan ikäviin kysymyksiin? • ”Suomessa jo sadat saavat elannon bloggaamisesta” – YLE 21.10.2012 • ”Blogisivustoille mukaan pyydetyille kirjoittajille maksetaan kuukausipalkkaa ja yritykset antavat provisiota blogin tuomista asiakkaista. Lisäksi monet saavat tuotelahjoja satojen eurojen edestä kuukaudessa. Piilomainonta on kiellettyä, mutta kaikki bloggaajat eivät tiedä sitä tai noudata ohjeita.”
- 32. 17.3.2014
- 33. 17.3.2014 • HS otti käyttöön ”avoimen maksumuurin” 20.11.2012 • tarkoitettukin kierrettäväksi? – ”yksityisen selaamisen tilassa voi lukea viisi artikkelia. Sen jälkeen voi avata aina uuden yksityissession ja lukea viisi artikkelia jne.” www.vallankumous.org
- 34. 17.3.2014 Hesari yksi tablet-lehtien edelläkävijöistä.
- 35. 17.3.2014 Tulevaisuuden media? • “According to New York media maven Michael Wolff, for the Times to replicate its newsprint revenue would require it to either increase its online audience to around 400 or 500 million readers or to compromise its editorial content by catering to the interests of its advertisers.” (Andrew Keen: The Cult of the Amateur, s. 153) – mainosrahoitus ei voi elättää, jos halutaan säilyttää journalistinen riippumattomuus • Vaikeinta keskikokoisilla medioilla ja uutisilla • Bisnesmallit perustuvat yhä niukkuuteen, vaikka kaikesta ylitarjontaa • Tablet-lehdet tekohengitystä vanhalle ajattelulle? • Lehdet + muu sisältö jäsenmaksun hintaan tai osaksi palkkaa? • Paperilehtien ALV 10 %, digilehtien 24 % - pitäisi yhdenmukaistaa • Veloitus operaattorin kautta? Laajakaistavero tekijänoikeus + medialle? • Tarvitaanko muita medioita kuin Yle? Eivätkö yhdet uutiset riitä? • Selvitysmiehen ehdotus 30 milj. määräaikaisesta mediatuesta 5.3.2014 • “Laadukkaalle journalismille löytyy aina markkinoita” -usko(mus?) • Ehkä amatöörimäisyys + ulkomaiset mediat riittävät 90 % kansasta?
- 36. 17.3.2014
- 37. 17.3.2014 Long Play • ”Long Play julkaisee tutkivaa journalismia, laajoja reportaaseja, henkilökuvia, esseitä ja muita pitkiä juttuja digitaalisessa muodossa. Juttumme ovat pitempiä kuin lehtiartikkelit, mutta lyhyempiä kuin kirjat. • Julkaisemme 12 juttua – eli singleä – vuodessa. Ne ovat hidasta journalismia, jota kypsytellään pitkään ja hartaasti. Hidas journalismi etsii aiheita ja näkökulmia paikoista, joissa ne eivät pistä kaikkien silmään. • Jos haluat lukea perusteellista, hyvin kirjoitettua ja kriittistä journalismia digitaalisessa muodossa, tilaa Long Play. • Juttujamme voit ostaa luottokortilla, verkkomaksulla tai tekstiviestillä. Voit valita, luetko jutun selaimessa vai lataatko sen e-kirjana laitteellesi.”
- 38. 17.3.2014
- 39. 17.3.2014