Oppimisympäristöt - sosiaalisen median näkökulma

1,677 views

Published on

Taiteen maisterin näkökulma :) OPH:n koulutukseen valmisteltu prese

Published in: Education
0 Comments
1 Like
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

No Downloads
Views
Total views
1,677
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
193
Actions
Shares
0
Downloads
3
Comments
0
Likes
1
Embeds 0
No embeds

No notes for slide









































  • Oppimisympäristöt - sosiaalisen median näkökulma

    1. 1. VERKKO- OPPIMISYMPÄRISTÖT MITÄ NE OVAT? MITEN NIITÄ VOI HYÖDYNTÄÄ OPPIMISEN TUKENA? PEKKA RANTA / ADUCATE 2009
    2. 2. VERKKO- OPPIMISYMPÄRISTÖT
    3. 3. OPPIMISYMPÄRISTÖ Kolme näkökulmaa: Toimintaa mahdollistavia fyysisiä ja virtuaalisia tiloja Toimintaa muokkaava sosiaalinen ympäristö ja traditiot Toimintaa muokkaavat oppijan omat kognitiiviset (omat tiedot ja taidot) ja affektiiviset (mieliala, motivaatio) elementit
    4. 4. OPETTAJA VERKOSSA
    5. 5. VIRTUAALISET OPPIMISYMPÄRISTÖT Ovat ohjelmistoja ja verkkopalveluita Opiskelu on ajasta ja paikasta riippumatonta Materiaalit, tehtävät, tentit ysm. ovat mahdollisia tehdä verkossa Koulutuksen siirtyminen verkkoon pakottaa luomaan uusia pedagogisia ratkaisuja - edellä mainitut oppimisympäristötekijät vaikuttavat edelleen oppimiseen
    6. 6. VERKKOOHJAUKSEN ROOLIT Ohjeet, tiedotteet, orientaatio (video, ääni) Tehtävät ja toimeksiannot Ohjaus, reflektio, verkkokeskustelu Arviointi, palaute Portfolio, oppimispäiväkirja, opiskelun seuranta
    7. 7. YHTEISÖLLISYYS 1 taso:Verkkoympäristössä jaetaan oppisisältöä II taso: Kommunikaatio opettajan ja oppilaiden välillä oppisisällöstä III taso: Idean ja tuotosten jakaminen yhdessä IV taso: Keskustelu ja vuorovaikutus oppilaiden kesken V taso: Ratkaisujen ja tuotosten kehittäminen yhdessä pitkäjännitteisesti - tiedonrakentaminen
    8. 8. OPETTAJAN UUSI ROOLI Opettaja muuntuu tiedonhaltijasta asiantuntijarooliin Opetuksessa painopiste muuttuu tiedon luomiseksi ja se on luonteeltaan soveltavaa, työelämälähtöistä Opetus on vuorovaikutteista ja osallistavaa
    9. 9. OPPIMISALUSTAT Verkkoteknologioita joilla tuetaan oppimisprosesseja Työvälineitä opetuksen toteutukseen ja hallinnointiin Tyypillisesti keskustelutoimintoja, tiedon rakentamista ja tehtävien palauttamista tukevia toimintoja Vaatii palvelintilaa ja ohjelmiston Muokattavissa opetuksen tarpeita vastaaiksi
    10. 10. MITÄ TARVITAAN? Ryhmäytyminen tarvitsee ajan ja paikan Välineiden tulee olla hallussa ennen käyttöä Selkeät ohjeet ja tuki (erilliselle alueelle?) Keskustelu ei synny itsestään - jaa tehtäviä Opettajan on oltava läsnä ja ohjattava prosessia Kannustusta vertaistukeen
    11. 11. SUOMALAISIA TOIMIJOITA Discendum Optima EduLink myEdukit Peda.net Kielimies
    12. 12. MUITA OPPIMISYMPÄRISTÖJÄ Moodle Atutor DokeOS Sakai Blackboard (kaupallinen) Fronter (kaupallinen)
    13. 13. SOSIAALINEN MEDIA
    14. 14. SOSIAALINEN MEDIA WWW -palveluympäristöjä, joissa käyttäjät tuottavat toisille käyttäjille informaatiota tai palveluita, kutsutaan sosiaaliseksi mediaksi. Käsite viittaa toisaalta informaation jakamiseen ja siihen liittyvään yhteisöllisyyteen ja kanssakäymiseen. Lisäksi se kytkeytyy läheisesti Web 2.0 -teknologioihin ja niihin kuuluvat mm. pikaviestimet, blogit, keskustelupalstat, wikit ja medianjakopalvelut.
    15. 15. KEHITYSKAARI
    16. 16. AVAINKÄSITTEET Mitä useampi käyttäjä käyttää palvelua, sen hyödyllisemmäksi se tulee. Työkaluja, jotka ovat ilmaisia, avoimia kehitykselle. luonteeseen kuuluu jatkuva kehitys, dynaamisuus vastakohtana vanhan verkon staattisille, julkaistuille palveluille. Mahdollisuus osallistua palvelun kehittämiseen (kehittäjäyhteisöt)
    17. 17. VAIN VAHVIMMAT ELÄVÄT
    18. 18. TIETÄMYS JA OPPIMINEN Suosituimpia sosiaalisista ohjelmistoista opetuksen kontekstissa ovat olleet blogit, wikit ja sosiaalinen kirjanmerkkaus. Samaan aikaan niiden rinnalle on noussut uusia teknologioita, joiden avulla oppimista voidaan rikastuttaa ja tukea, esimerkiksi tuotetun sisällön syndikointi, joka mahdollistaa tiedon organisoinnin ja jäsentämisen eri ohjelmistojen ja lähteiden kesken.
    19. 19. WIKI Sosiaalisen median tunnetuimpia ponnistuksia on Wikipedia –tietosanakirjan rakentuminen sosiaalisen yhteisön tukemana. Wikipedia käyttää wikiksi kutsuttua tekniikkaa, jonka avulla sivustolla vieraileva voi muokata sen sisältöä. Wikien toimitystyössä yhteisön jäsenet päättävät mikä aineisto soveltuu sen sisällöksi.
    20. 20. BLOGI Artikkeleita, jotka järjestäytyvät lokin muotoon aikajärjestyksessä siten, että uusin artikkeli näkyy sivustolla aina ensimmäisenä. Useimmat blogit mahdollistavat myös lukijoiden kommentoivan artikkeleja. Artikkelit kategorisoidaan luokittelun, tagien, avulla. Linkitys muihin blogeihin on myös bloggaamisen keskeinen piirre
    21. 21. KIRJANMERKIT Digitaaliseen sisältöön, on se verkkosivu tai mediatiedosto, voidaan liittää avainsana, tagi. Avainsanoilla pyritään kuvaamaan informaation sisältöä, mutta se tapahtuu ilman strukturoitua formaalia rakennetta. Tunnetuin sosiaalisen kirjanmerkinnän palvelu on del.icio.us -palvelu, johon käyttäjät voivat tallettaa mielenkiintoisia verkko-osoitteita ja merkitä ne
    22. 22. MUITA
    23. 23. NOUSEVIA PALVELUJA Aggregointipalvelut (tiedon kerääminen) MashUps (palvelujen yhdistäminen) Tiedonjäsentely (suodatus, indeksointi ja analyysi) Yhteisen sisällön tuottaminen Toimistotyökalujen verkkoversiot Ideointi ja työnresursointipalvelut
    24. 24. EXTRA: FACEBOOK Internetissä toimiva yhteisöpalvelu, yli 400 miljoonaa käyttäjää Tuo yhteen työpaikalta, koulusta ja vapaa-ajalta tutut kaverit, tapa löytää uusia ystäviä erilaisten ryhmien ja verkostojen kautta Facebookissa voi rajoittaa profiilinsa näkyvyyttä ja näin piiloutua tuntemattomilta ihmisiltä Hyvä tapa oppia ymmärtämään sosiaalisen verkostoitumisen hyötyjä ja haittoja
    25. 25. SOSIAALINEN MEDIA ARJESSA Facebook, Twitter ”Mitä minulle kuuluu, viihde” Youtube, Flickr, Picasa, Box.net... ”Viihdekäyttö, media” Last.fm tai Spotify... ”Musiikin kuuntelu” Blogger tai Blogspot... ”Bloggaus” Google Reader, Google Docs, Google Wave (tulossa)... ”Kotitoimisto, viestintä, media”
    26. 26. KOMPASTUSKIVIÄ.... Välinettä käytetään välineen vuoksi Aikarajojen puuttuminen tai liian tiukka aikataulu Riittämätön ohjaus ja tuki, motivaatio Ei aikaa ryhmäytymiselle, yhteisöllisyyden puute Virikkeiden puute, yksitoikkoisuus Tekniset ongelmat, monimutkaisuus
    27. 27. VERKKOKOKOUKSET JA VIRTUAALILUOKAT
    28. 28. MIKSI? Kansainväliset yritykset, koulutussektori käyttävät laajenevassa mittakaavassa Säästetään matkakuluissa / säästetään ympäristöä Ollaan tavoitettavissa, yhteydet aina saatavilla Järjestelmä on suunniteltu koulutus/kokouskäyttöön
    29. 29. VIDEONEUVOTTELU Teleprecence http://www.elisa.fi/virtuaalisuus Videoneuvottelu http://video.funet.fi Nyt myös desktop pohjaisia järjestelmiä, joissa toimitaan tietoturvallisesti ja jossa on pikaviestimien ominaisuuksia mm. Microsoft Live Messenger
    30. 30. VERKKOPOHJAISET Verkkopohjaisiin järjestelmiin asiakas tarvitsee tyypillisesti verkkoselaimen, webkameran ja kuulokemikrofonin Käytössä tietokoneen ohjelmistoarsenaali ja verkossa olevat työkalut, myös oppimisympäristöt Adobe Connect Pro DimDim
    31. 31. SECOND LIFE JA VIRTUAALIMAAILMAT
    32. 32. HISTORIAA Verkossa toimivilla virtuaalimaailmoilla on pitkä tausta kirjallisuudessa Virtuaalimaailmoita on kehitetty jo 90 -luvun puolivälistä (VR -teknologiat, virtuaalilasit jne.) Linden Lab perustettiin 1999 ja Second Life 2003 Menestyksen salaisuutena toimiva virtuaalitalous, jossa voitot voi kotiuttaa reaalirahaksi.
    33. 33. SECOND LIFE Vaatii ohjelman tietokoneella (ilmainen) Asukkaat avatareja, rahayksikkö Linden Dollar Käyttö ilmaista, omistaminen maksaa Vaihdantataloutta, ilmaisia tuotteita alkuun pääsemiseen Muita virtuaalimaailmoja syntyy mm. PlayStation Home, World of Warcraft
    34. 34. SOVELLUSALUEITA Todellisten tilanteiden simulaatiot ja mallinnus Yleisö- ja luentotilaisuuksia Kommunikaatio ja ryhmässä toimiminen Vieraiden kielten harjoittelu ja vieraan kielen puhumisen harjoittelu Virtuaalimatkailu, online -markkinointi
    35. 35. VERKKO VIESTINTÄVÄLINEENÄ
    36. 36. SKYPE, MESSENGER Pikaviestin on asiakasohjelma joka liittyy pikaviestipalveluun Pohjautuu IRC ja Bitnet Relay -viestintäjärjestelmiin Siihen liittyy tekstin lähettäminen (chat) sekä muita verkkoviestintätoiminnallisuuksia Synkroninen viestintäväline, tapahtuu reaaliajassa
    37. 37. PIKAVIESTIMET Reaaliaikaiseen viestintään Nähdään ketä on paikalla Monelta monelle -keskustelu Viestit tallentuvat lokeihin
    38. 38. PIKAVIESTIPALVELUJA Windows Live Messenger Jabber, ICQ, AOL Instant Messenger,Yahoo Messenger Asiakasohjelmia, jotka tukevat monta protokollaa, kuten Trillian, Pidgin
    39. 39. SOVELTUU Tuki, mentorointi, ideointi Ryhmätyötä verkossa (esim. kokeisiin lukeminen) Aina läsnä Kulttuurien välinen viestintä Ei kustannuksia
    40. 40. VAHVUUDET Yksityisyys Kommunikoinnin tehokkuus Alustojen määrä (tietokone, puhelin.....) Vähäinen verkon kuormitus Varmuus viestin perillemenosta Osallistumiskynnys matala
    41. 41. KESKUSTELUA

    ×