3. Osaava Opettaja koulutustapahtuma
kesäkuun alussa (2-3 päivää vuosina 2006-2010 )
350-500 opettajaa
20-30 koulutusta
15-30 ala- ja teemakohtaista
koulutussuunnittelijaa
3 15.2.2011 Aila Paaso
4. Opetusalan henkilöstö- ja täydennyskoulutus, verkostoyhteistyö
Täky, Alueellinen
Opetuksen kehittämistiimi Henkilöstötiimi
Kuntayhtymäjohtajat Täydennyskoulutus-
työryhmä (Koulutuspäällikkö tiimin (Koulutuspäällikkö tiimin
jäsen) jäsen)
Oulun Oulun seudun
Lääninhallitus/alueelliset Verkostoyhteistyö ammattiopisto
verkostot /verkostot
LISUKE, Yleissivistävän ja Erityisopetuksen Perustutkintotiimit ja
ammatillisen koulutuksen kehittämisen verkosto alakohtaiset
Johtoryhmä kehittämistyöryhmät ja
järjestäjien verkosto ERIKO
moniammatillinen
(Luovi Ammattiopisto) verkostoyhteistyö
Alueelliset
koulutuksenjärjestäjä- Ala- ja aihekohtaiset
kohtaiset yhteyshenkilöt koulutussuunnittelijat
(20 henkilöä) (35-40 henkilöä)
Verkostoyhteistyö Opetusalan henkilöstö- ja
täydennyskoulutus Verkostoyhteistyö
(koulutuspäällikkö,
koulutussuunnittelija,
koulutussihteeri
Ala- ja aihekohtaiset Pohjois-Suomen alueen
alueelliset yhteyshenkilöt ammatilliset
(~300) koulutuksenjärjestäjät
Jyväskylän yliopisto, Otavan opiston
Aokkien Rehtori-instituutti
Ammatillinen osuuskunta, Internetix,
täydennyskoulutuksesta
opettajakorkeakoulu Opetusalan Metodix, eDelfoi
vastaavien verkosto
johtamiskoulutus tulevaisuudentutkimuksen
verkosto
Ammattikorkea- Yliopistojen ja
kouluverkosto Verkostoyhteistyö asiantuntijaorganisaa-
tioiden verkosto
OAMK yksiköt Oulun yliopisto
(alakohtainen yhteistyö HAMK OPEKO, Kouluta
Lapin yliopisto sähköinen haku
opettajien erityisopettajakoulutus
täydennyskoulutuksessa yhteistyö koulutusyhteistyö
suunnitteilla 2010)
4 15.2.2011 Aila Paaso
5. Opetushenkilöstön osaamisen määrittäminen ja arviointi
Opetushenkilöstön Opetushenkilöstön osaamisalueiden Opetushenkilöstön
osaamistarpeiden ennakointi määrittäminen osaamisen arviointi
Osaamistarpeet Osaamistarpeet Osaamisalueet Osaamisalueiden profiilien ja
keskiarvoerojen 1. Ammatillinen osaaminen tasojen määrittäminen
tilastollinen 2. Koulutuksen ja työelämän
merkitsevyys yhteistyöosaaminen
3. Pedagoginen osaaminen
4. Työyhteisöosaaminen
Webropol-kyselyt Varianssianalyysi Delfoi asiantuntijamenetelmä Osaamisenhallintaohjelma
T-testi - alakohtaiset paneelit
- valtakunnallinen paneeli
- työyhteisökohtainen paneeli Osaamisen arviointi
opettajat
johto
Kehityskeskustelut
työelämä
Kehittymistarpeet
Kehittymissuunnitelmat
Miten opettajien Osaamistarpeet, joiden Asiantuntijapaneeleiden avulla haetaan yhteisiä Koulutustarpeet
käsitykset omista suhteen opettajien ja linjauksia osaamista määrittävistä alueista ja
osaamistarpeista työelämän sekä johdon tasoista. Koulutussuunnitelmat
ovat yhteydessä käsitykset eroavat
työelämän ja johdon toisistaan Koulutusohjelmat ja toteutus
tunnistamiin
Osaamisen arviointi
osaamistarpeisiin
5 15.2.2011 Aila Paaso
6. Osaava Opettaja 2010-2020
Toisen asteen ammatillisen koulutuksen
opetushenkilöstön osaaminen
Toteutus 2007-2008 eDelfoi verkko-ohjelmalla
Rahoitus OPM/OPH
Mukana
Oulun ammattiopisto, Etelä-Savon ammattiopisto,
Koulutuskeskus Sedu
6 15.2.2011 Aila Paaso
7. Osaava Opettaja 2020 hankkeessa
tutkittiin opetushenkilöstön tämänhetkisen osaamisen vahvuuksia,
heikkouksia sekä tulevaisuuden uhkia ja mahdollisuuksia
kartoitettiin laajan asiantuntijajoukon käsityksiä ammatillisen opettajan
osaamisalueista ja osaamisalueiden hallinnan tärkeydestä 2007-2010-
2020
Ammatillinen ja alakohtainen osaaminen
Pedagoginen osaaminen
Työyhteisöosaaminen
Koulutuksen ja työelämän yhteistyöosaaminen
Loppuraportti: http://www.eDelfoi.fi/fi/kirjasto/osaavaopettaja
7 15.2.2011 Aila Paaso
8. Osaavaa ammatillista opettajaa etsimässä
Osaava ammatillinen opettaja 2020
Tutkimus ammatillisen opettajan tulevaisuuden
työnkuvasta
Ammatillisen koulutuksen tulevaisuuden haasteita
Ammatillisen opettajan ammatti- professiosta työidentiteetteihin ja
tulevaisuuden osaamiseen
Ammatillinen koulutusorganisaatio opettajien osaamisen
mahdollistajana
8 15.2.2011 Aila Paaso
9. Miten toimintaympäristö on muuttumassa?
Työmarkkinat 2020, EVA
• Toimintaympäristö on globaali, Kiinan ja Intian taloudellinen ja poliittinen painoarvo kasvaa. Suomen
kilpailukyvyn perusta on osaajat. Kilpailu osaajista kiristyy
• Elinkeinorakenteen murros teollisesta Suomesta palvelujen Suomeen, työn ja työorganisaatioiden muutos
• Väestörakenteen muutos ja Suuret ikäluokat jää eläkkeelle, huollettavien määrä kasvaa- työurien
pidentäminen- Uusi sukupolvi erilainen suhde työhön, työajat, joustot, EVA: työelämän
kulttuurivallankumouksesta
• Julkisen sektorin ylikuormitus, tehokkuus, rakenteelliset uudistukset
• Ekologian näkökulma ja ympäristön merkitys kasvaa; tarvitaan energia ja ympäristöteknologiaosaamista
• Tietoyhteiskunta ja Teknologian kehitys, internet, sosiaaliset yhteisöt ; Suomi jäänyt kehityksestä?
päällekkäiset systeemit, nostaminen paalupaikalle takaisin
• Verkostoituminen ja verkottuminen; eLearning ja kumppanuudet
• Osaaminen ja innovaatiokyvyn tarve – sosiaalinen osaaminen ja verkottuminen, elinikäinen oppiminen
• Koulutusjärjestelmän uudelleen arvioiminen: tarvitaan mestareita ja maistereita
• Yksilöllisyys ja asiakaslähtöisyys
9 15.2.2011 Aila Paaso
10. Miten toimintaympäristön muutokset vaikuttavat
koulutukseen? Euroopan unionin linjauksia
1. Lissabonin strategia 2010 ja Lissabonin sopimus
• EUROOPPA 2020, Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia
2. Kööpenhaminan prosessi (Kööpenhamina 2002, Maastricht 2004, Helsinki 2006, Bordeaux 2008)
2.1 Eurooppalaisen ammatillisen koulutuksen vetovoiman ja laadun parantaminen
2.2 Ammatillisen koulutuksen yhteisten välineiden kehittäminen
Ammatillisen koulutuksen eurooppalainen laadunvarmistusverkosto. ENQA-VET.
Ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä. EVCET.
Eurooppalaisten tutkintojen viitekehys, EQF.
Eurooppalainen tutkinto- ja pätevyysvaatimusten viitekehys, EUROPASS.
2.3 Keskinäisen oppimisen, yhdessä tehtävän työn sekä kokemusten ja tietotaidon vaihdon vahvistaminen
2.4 Kaikkein sidosryhmien osallistuminen
3. Eurooppalainen työllisyysstrategia
10 15.2.2011 Aila Paaso
11. 4. Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus, Cedefop, http://www.oph.fi/cedefop
Cedefop. 1998. TTnet – Teachers`and Trainers`Network. Viitattu 22. 07. 2009. http://www.oph.fi/cedefop/ttnet
Cedefop. 2008a. Future skills need in Europe 2008 b. Medium term forecast. Synthesis report. Viitattu 22.07.2009.
http://www.cedefop.europa.eu/etv/Upload/Information_resources/Bookshop/485/4078_en.pdf
Cedefop. 2008b. Refernet. Viitattu 20.07.2009. http://www.oph.fi/prime207.aspx
Cedefop. 2008c. Skill needs in Europe: Fokus 2020. 2008a. Viitattu 22.07.2009.
http://www.cedefop.europa.eu/etv/Information_resources/Bookshop/publication_details.asp?pub_id=498236
Cedefop. 2008d. VET Policy Report Finland. Progress in the policy priority areas for vocational education and
training. European Centre for the Development of Vocational Training. Refernet.
Cedefop. 2009a. Future skill supply in Europe. Medium-term forecast up to 2020: synthesis report. 2009.
Luxembourg: Office for Official Publications of the European Communities.
Cedefop. 2009b. In the finishing straight: From Coopenahagen to Bordeaux. Viitattu
19.07.2009.http://www.cedefop.europa.eu/etv/Upload/Information_resources/Bookshop/515/8027_en.pdf
Cedefop. 2009c. Vocational Education and Training (VET) systems and their development. Viitattu
27.07.2009.http://www.cedefop.europa.eu/etv/Information_resources/NationalVet/default.asp
11 15.2.2011 Aila Paaso
12. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen ja osaamisen
kohtaanto - ongelmiin vastaaminen
on hallitusohjelmaan, (Valtioneuvosto 2007) kuuluvan työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelman
keskeisiä tavoitteita. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää ennakointimenetelmien kehittämistä,
pienentyvien ikäluokkien osaamistasosta huolehtimista, koulutuksen parempaa työelämävastaavuutta ja
osaamisen kehittämistä koulutuksen ja työelämän yhteistyönä.
Valtioneuvosto on vuosille 2007–2012 vahvistetussa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassaan
tehnyt seuraavat ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämistä koskevat linjaukset. ”Kehittämissuunnitelman
mukaan:
– ammatillisten tutkintojen perusteita kehitettäessä tarkastellaan kaikkia tietyn koulutus- /ammattialan tutkintoja
kokonaisuutena, jotta ne vastaavat alakohtaisiin osaamistarpeisiin tehokkaasti ja johdonmukaisesti.
– toisen asteen ammatillista tutkintorakennetta kehitetään siten, että tutkintojen avulla tuetaan joustavasti ja
tehokkaasti työmarkkinoille siirtymisen ja ammatissa toimimisen edellyttämän ammattitaidon
saavuttamista sekä edistetään työikäisen aikuisväestön ammattitaidon uusintamista, ammatissa
kehittymistä ja ammatinvaihtoa.
– ammatillista tutkintojärjestelmää kehitetään kokonaisuutena työelämän ja yksilöiden
osaamistarpeiden näkökulmasta siten, että ammatilliset tutkinnot perustuvat osaamiseen ja työelämän
toimintakokonaisuuksiin.
– ammatillisten perustutkintojen työelämävastaavuutta vahvistetaan kehittämällä niitä siten, että ne
tuottavat työelämän edellyttämän alakohtaisen ammattipätevyyden sekä laaja-alaisia ammatillisia valmiuksia
ja jatko-opiskeluvalmiuksia
12 15.2.2011 Aila Paaso
13. Työelämän uudet osaamisvaatimukset
haastavat ammatillisen opettajan
tulevaisuuden osaamisen
Maistereita vaiko mestareita?
13 15.2.2011 Aila Paaso
15. Ammatillisen opettajan ammatti-
professiosta työidentiteetteihin ja
tulevaisuuden osaamiseen
Ammatillinen opettaja, mistä olet tullut,
kuka olet ja mihin olet menossa?
15 15.2.2011 Aila Paaso
16. Osaavaa ammatillista opettajaa etsimässä
Professio vai dynaaminen ammatti ?
Professio-tieteellinen yhdistys, ammattieettinen säädöstö, akateeminen koulutus, autonomisuus
Autonomisen toimijuuden rinnalle nousemassa vastuullinen työntekijjyys. Organisaatiokansalaisuus ja alaistaidot myös
opettajaprofession sisältämään ammatillisuuteen.
Dynaamisessa määrittelyssä ammatteja tarkastellaan ihmisestä lähtien: lähtökohtana on ammattilainen itse ja kaikkiin ammatteihin
suhtaudutaan tasavertaisesti. Yksilö oppii ja kiinnittyy ammatillisen kasvun kautta tiettyyn ammatilliseen identiteettiin. Ammatti on
ihmisen kasvun kautta muuttuva ja dynaaminen.
Tuomisen ja Wihersaaren (2006) mukaan dynaamisen ammatin käsite painottaa yksilöä ja hänen ymmärrystään ammatistaan ja
yhteiskunta luo raamit ammateille ja niiden määrittelylle. Heidän mukaansa vuorovaikutus yksilön ja yhteiskunnan välillä johtaa
päätelmään, ettei ammatti voi olla muuttumaton käsite.
Ammatillisen opettajan työhön liittyvät identiteetit
Eteläpelto (2007) on tuonut työhön liittyvät identiteetit yleiseen keskusteluun. Hänen mukaansa työhön liittyvä identiteetti kuvaa
monitasoisesti ja laajasti ihmisen ja työn välistä suhdetta. Käsitteessä liittyvät yhteen ammattialan yhteiskunnallinen, sosiaalinen ja
kulttuurinen käytäntö sekä yksilön rakentamat ja muokkaamat yksilölliset merkitykset ja käsitykset työn asemasta elämässä. Myös
työhön liittyvät arvot ja eettiset sitoumukset kuuluvat työhön liittyvään identiteettiin.
Tätä suppeampi käsite on työidentiteetti, joka rakentuu henkilön oman henkilöhistorian perusteella. Siihen kuuluu myös yksilön
tulevaisuuden odotukset suhteessa työhön.
Spesifimpi käsite ammatillinen identiteetti tai ammatti-identiteetti tarkoittaa elämänhistoriaan perustuvaa käsitystä itsestä
ammatillisena toimijana.
Yleisesti voidaan todeta, että identiteetin rakentuminen on vaikeutunut, identiteetit ovat tulleet epävakaiksi ja epävarmoiksi.
16 15.2.2011 Aila Paaso
17. 17 15.2.2011 Aila Paaso
Ammatillisen opettajan dynaaminen tulevaisuuden työnkuva.
18. Ammatillisen opettajan dynaaminen tulevaisuuden
työnkuva
Yksintekijästä - Työyhteisölliseksi osaajaksi
Työssäoppimisen ohjaajasta – Koulutuksen ja työelämän verkosto-osaajaksi
Didaktisesta osaajasta - Opiskelijan kohtaajaksi ja kuuntelijaksi
Oman työn taitajasta – Opiskelijan oppimisprosessin tukijaksi ja ohjaajaksi
Ammattialan osaajasta – Alansa vastuulliseksi kehittäjäksi
18 15.2.2011 Aila Paaso
19. Mitä osaamista osaavan ammatillisen opettajan työnkuva 2020
edellyttää opetuksessa ja tki -toiminnassa?
Osaava Opetus/Yksilö Opetus/Yhteisö Tutkimus-, kehittämis- ja Tutkimus-, kehittämis- ja
ammatillinen innovaatiotoiminta/Yksilö innovaatio-toiminta/Yhteisö
opettaja 2020
Työyhteisöllinen yksintekijän autonomiasta kohti kollegiaalinen, pedagoginen ammatillisen opettajan ammatti, koulutusorganisaation strateginen ja
osaaja vastuullista yhteisöllisyyttä asiantuntijayhteisö professiosta kohti dynaamista toiminnallinen kehittäminen alueellisesti,
ammattia kansallisesti ja kansainvälisesti
Koulutuksen ja työssäoppimisen ohjaamisesta opettajayhteisön jäsenten työssä oppiminen asiakaslähtöinen työelämän palvelu- ja
työelämän kohti saumatonta työelämän toiminta aidoissa työelämän verkosto-oppiminen kehittämistehtävä
verkosto-osaaja verkostoyhteistyötä oppimisympäristöissä ja työelämän osaamistarpeiden ennakointi
verkostoissa ja työelämän tarpeisiin kohdistuva
koulutus
Opiskelijan didaktisesta osaamisesta toiminta opiskelijoiden ihmiskäsitys, yksilölliset oppijat, opettamisen kehittämisestä oppijan
kohtaaja ja opiskelijan osallisuuden oppimista tukevissa henkilökohtaistaminen oppimista mahdollistavaan tutkimukseen
kuuntelija lisäämiseen moniammatillisissa verkostoissa tuki oppijan identiteettityöhön ja kehittämiseen
oppijayhteisö/opettajayhteisö
Oppimisprosessin oman työn taitajasta opiskelijan opettajayhteisön perustehtävät ammatillisen opettajan opetuskulttuurin ja teknologian muutos
tukija ja ohjaaja ammatinoppimisen edistäjäksi ja ammatin työnkuva suhteessa osaaminen, kvalifikaatiot ja
opiskelijoihin ja erilaisiin kompetenssi
oppimisympäristöhin
Oman ammattialansa taitajasta opettajuus osana ammattialaa ja ammatillisen opettajan koulutusorganisaation ja työelämän
ammattialansa alansa asiantuntijaksi yrittäjämäisesti toimivaa ammatti-identiteetin murros, uudet toimintamallit
kehittäjä verkostokumppanuutta työidentiteetti, työhön liittyvät
identiteetit
19 15.2.2011 Paaso Aila
20. Osaamisen johtaminen ja
opetushenkilöstön osaamisen kehittäminen
ovat koulutusorganisaation suurimpia
tulevaisuuden haasteita
20 15.2.2011 Aila Paaso
22. Osaavaa ammatillista opettajaa etsimässä
Asiantuntijuus
Hakkarainen, Palonen ja Paavola (2002) asiantuntijuuden näkökulma
1. Perinteisen kognitiivisen asiantuntijatutkimuksen mukaan asiantuntijuutta on tarkasteltu yksilöllisenä tiedonkäsittely- ja
ongelmanratkaisuprosessina. Tynjälä (2004, 176) jakaa näkökulman mukaiset asiantuntijuuden komponentit formaaliin tietoon,
käytännölliseen eli kokemukselliseen tietoon ja itsesäätelytietoon. Formaalitieto sisältää alan perustiedon eli faktatiedon ja käsitteellisen
tiedon elementit. Käytännöllinen tieto, taitotieto sisältää sen, kuinka jokin asia tehdään. Lisäksi tarvitaan itsesäätelytaitoa ja kriittistä
reflektiota joka ulotetaan koko ammattikäytäntöön, myös kollektiiviseen toimintaan.
2.Osallistumisnäkökulman mukainen asiantuntijuus syntyy parhaiten oppilaitoksessa tapahtuvan oppimisen ja työssäoppimisen
yhdistävässä mallissa silloin, kun oppimista ei nähdä erillisenä asiana. Opettajan asiantuntijuudessa osallistumisnäkökulma painottuu
opetuskulttuurin murrokseen. Tiedon nopea lisääntyminen ja uusiutuminen, oppimiskäsityksen muutos tietoa jakavasta opettajasta
oppimisen ohjaajaksi ja opetussuunnitelma-ajattelun uudistuminen keskusjohtoisesta yksityiskohtaisesta asiakirjasta opetuksen yleiset
tavoitteet linjaavaksi asiakirjaksi ovat tekijöitä, jotka muuttavat opetuskulttuurin luonnetta individualistisesta opetuskulttuurista
kohti Hargreavesin (1994) kollaboratiivista yhteistyön kulttuuria.
3. Opettajan asiantuntijuuden tiedon luomisen näkökulmassa yhdistyvät kognitiivisen näkökulman yksilöllistä eksperttiyttä korostava
ja osallistumisnäkökulman kollektiivisen eksperttiyden ja yhteisöllisyyden aspektit. Tynjälän (2006) mukaan asiantuntija ei rutinoidu, vaan
kehittää jatkuvasti osaamistaan. Ekspertit kehittävät jatkuvasti työtään ja ammattitaitoaan, ratkaisevat ongelmia yhä korkeammalla ja
monimutkaisemmalla tasolla, ylittävät saamisensa rajoja, oppivat sekä virheistään että onnistumisistaan ja luovat uutta tietoa. Tutkijat
korostavat yhteisön merkitystä tiedon luomisen asiantuntijuudessa. Professioiden tutkimuksessa opetusalan uuden tiedon
tuottamisen, välittämisen ja soveltamisen nopeus, laatu ja menestyksellisyys on heikompaa kuin muilla aloilla. Opettajat
luottavat omaan kokemukseensa enemmän kuin tietoon, joten opetustyö ei ole sellainen professio, joka jatkuvasti kehittyisi tiedon
luomisen kautta. Opettajat eivät ole välttämättä kiinnostuneita oman alansa tutkimuksesta.
22 15.2.2011 Aila Paaso
23. Osaavaa ammatillista opettajaa etsimässä
Opettajien työssä oppiminen ja johtajuuden haasteet
Työssä oppimista kutsutaan myös informaaliksi oppimiseksi, koska sitä on vaikeaa erottaa työn tekemisestä.
Poikelan ja Järvisen (2007) työssä oppimisen prosessimallissa yhdistyvät yksilön, yhteisön ja organisaation työnkontekstit
Sosiaalisissa eli yhteisöllisissä prosesseissa yhdentyvät oppimisen, tiedon ja osaamisen jakaminen yksilön, ryhmän ja
organisaation työn välillä. Oppimisen lähtökohtana on henkilökohtainen kokemus, mutta kokemusten vaihto ryhmässä vahvistaa
intuition tärkeyden ja merkityksen koko organisaatiolle. Tässä prosessissa tarvitaan osallistavaa johtamista. Ihmisille tulee antaa
tilaa ja aikaa kokemusten jakamiseen ja ajatusten tuottamiseen työn, työyhteisön ja työorganisaation kehittämiseksi.
Reflektiivisiin eli arvioiviin prosesseihin kuuluu henkilökohtaisten ja yhteisten kokemusten reflektointi sekä intuitiivisen tiedon
käsitteellistäminen, mikä tarkoittaa käytännössä palaute- ja arviointikäytäntöjen luomista, ylläpitämistä ja jatkuvaa kehittämistä.
Yksilöllisten ja yhteisten oppimisresurssien hyödyntäminen vaatii inhimillisten voimavarojen ja oppimisen johtamista.
Kognitiivisissa prosesseissa yhdistyvät työkokemuksen tuottama tieto, ulkopuolelta hankittu uusi tieto ja organisaatiossa oleva tieto.
Työorganisaatiossa tarvitaan tiedon johtamista. Toimintaa jäsennetään mallien, suunnitelmien, arvojen, kulttuurin, työilmapiirin ja
yhteisön toimijoiden sekä muiden tiedon lähteiden ja resurssien kautta. Työssä oppiminen ei voi kuitenkaan olla satunnaista, vaan tueksi
tarvitaan operatiivista johtamista.
Operationaaliset eli toiminnalliset prosessit ovat osallistamiseen, oppimiseen ja tiedon organisointiin liittyvien asioiden
toimeenpanoa. Käytännössä kysymys on työssä oppimista ylläpitävien toimintojen suunnittelusta, kokeilemisesta, toteuttamisesta ja
vakiinnuttamisesta osaksi organisaation toimintaa. Perinteisesti osaamisen johtaminen on ollut suoritusten johtamisesta, jolla on ollut
oppimiseen vain satunnainen yhteys. Osaamisen johtaminen ei perustu kuitenkaan vain tietoon ja tekemiseen, vaan
osallistumiseen ja oppimiseen. Syvemmin ja laajemmin nähty osaamisen johtaminen auttaa kehittämään ja johtamaan
organisaation oppimista ja osaamista tuottavia prosesseja. (Emt, 185–186.)
23 15.2.2011 Aila Paaso
26. Osaava -ohjelma
- Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt määräaikaisen (2010-2016)
opetustoimen henkilöstökoulutuksen ammatillista osaamista kehittävän
ohjelman
– Tavoitteena on aktivoida koulutusorganisaatioita kehittämään
suunnitelmallisesti henkilöstönsä osaamista (ohjelmaa ei ole suunnattu
korkeakoulujen henkilöstölle)
– Ohjelmalla tuetaan paikallisesti ja alueellisesti osaamisen kehittämisessä
tarvittavien rakenteiden ja suunnitelmallisen toiminnan luomista
– Ohjelman tavoitteena on uudistaa opetustoimen henkilöstökoulutusta niin
että se entistä paremmin palvelee työyhteisökohtaisia ja henkilöstön omia
osaamistarpeita
26 15.2.2011 Aila Paaso
27. Osaava Verso
Pohjois-Suomen alueen ammatillisten opettajien osaamisen
ennakointi ja osaamisen kehittäminen verkostoissa,
sosiaalisen median ja eDelfoin toimintafoorumeissa
sekä
koulutusorganisaatioiden osaamisenhallintajärjestelmässä
27 15.2.2011 Aila Paaso
28. Osaava Verson kehittämistoiminnan tavoitteet
– ammatillisten opettajien ja koulutusorganisaatioiden johdon
tietoyhteiskuntaosaamisen lisääminen
– uusien täydennyskoulutusmuotojen kokeileminen käytännössä
– osaamisen ennakoinnin ja kehittymisyhteisön verkostomaisen toimintamallin
kehittäminen ja pilotointi Pohjois-Suomen alueella
– osaamisen kehittämisen toimintamallin kehittäminen ja pilotointi ammatillisessa
koulutusorganisaatiossa.
28 15.2.2011 Aila Paaso
29. Osaava Verso kehittämistoiminta
I Sosiaalisen median ja eDELFOIN toimintafoorumit
kehittymisyhteisöinä
– Hankkeessa kehitetään Pohjois- Suomen alueen ammatillisten opettajien
alueellisen osaamisen ennakoinnin ja osaamisen verkostomaisen kehittämisen
toimintamalli sosiaalisen median (Ning)ympäristöissä ja eDelfoi verkko-
ohjelmassa.
– Yhteisöä kehitetään koulutusorganisaatioiden yhteisöllisenä areenana, joka tuo
aikaan ja paikkaan sitoutumattoman mahdollisuuden alueellisten, ala- ja
teemakohtaisten yhteyshenkilöiden yhteistyöhön ja osaamisen kehittämiseen
(ensimmäisessä vaiheessa 15 ryhmää).
29 15.2.2011 Aila Paaso
30. Some-toiminnan aikataulu
SYKSY 2010
Ympäristön kehittäminen, valmiina ennen johdon ja kouluttajien koulutusta
– johdon koulutus 1 pv/ 13.12.2010
KEVÄT 2011
– kouluttaja-koulutus alkuvuodesta 2011 (tammi-helmivaihde)
– verkkoseminaarit huhti-toukokuu 2011
SYKSY 2011
– SoMe-lisäkoulutus
– osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi ja keskustelut sosiaalisen median
toimintafoorumeilla
– osaamistarpeiden kokoaminen vuodelle 2012
– koulutusorganisaatioiden johdon koulutus 1 pv, esitellään tehtyjä tuloksia
– palaute ja kokemukset toimintafoorumin käytöstä opettajien osaamistarpeiden
ennakoinnin ja alueellisen täydennyskoulutuksen järjestämisessä
30 15.2.2011 Aila Paaso
34. 2.Koulutusorganisaatio kehittymisyhteisöinä – ammatillisten opettajien
osaamisen kehittämisen mallintaminen koulutusorganisaatiossa
Tarkoituksena on koulutusorganisaation strategisten tavoitteiden,
henkilöstöstrategian linjausten ja ammatillisten opettajien osaamistarpeiden
ennakointihankkeen (www.eDelfoi.fi/kirjasto/osaavaopettaja ) tulosten pohjalta:
mallintaa neljän kokeiluun osallistuvan perustutkinnon opettajien osaaminen.
Pilotissa ovat mukana:
sosiaali- ja terveysalan,
tieto- ja tietoliikennetekniikan,
hotelli-, ravintola- ja cateringalan ja
liiketalousalan perustutkintojen opettajat.
34 15.2.2011 Aila Paaso
35. Ammatillisten opettajien osaamisen kehittämisen mallintaminen
aikataulu (pilotti)
SYKSY 2010
– osaamisen ennakointi
– osaamisen mallintaminen :alakohtaiset osaamisalueet sekä koulutusorganisaation
yhteinen osaaminen, pedagoginen osaaminen ja elinikäisen oppimisen avaintaidot
– osaamisprofiilien määrittäminen
KEVÄT 2011
– osaamiskartoitusten toteuttaminen neljän pilottiin osallistuvan perustutkinnon
opettajien osalta
– kehityskeskustelujen toteuttaminen neljän pilottiin osallistuvat perustutkinnon
opettajien osalta
SYKSY 2011
– osaamisen kehittämissuunnitelmat 2012
– koulutussuunnitelmat 2012
35 15.2.2011 Aila Paaso
36. Ammatillisen opettajan osaamisalueet
Elinikäisen Kielitaito Substanssi-
oppimisen taidot osaaminen
• OSEKK -perusosaaminen • Oppimistaidot • Englanti • Alakohtainen opetuksen
• Yhteisöllisyysosaaminen • Ongelmanratkaisutaidot • Ruotsi sisältöosaaminen
• Päätöksentekojärjestelmä • Vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot • Venäjä • Oman ammatin tieto- ja taitoperustan
• Strategiaosaaminen mukainen osaaminen
• Eettinen osaaminen • Saksa
• Talousosaaminen • Työkykyyn liittyvä osaaminen
• Henkilöstöhallinnon osaaminen • Yrittäjyysosaaminen
• Toiminnanohjausjärjestelmäosaaminen • Ympäristöosaaminen
• Yhteistyö- ja verkosto-osaaminen • Viestintä- ja mediaosaaminen
• Tietojärjestelmä-osaaminen • Kansainvälisyysosaaminen
Työelämäyhteistyö Pedagoginen Tutkimus-, kehitys- ja Erityisosaaminen
osaaminen osaaminen innovaatiotoimintaos
aaminen
• Yhteistyöosaaminen työelämän • Opiskelijan oppimiseen liittyvä • Kehittävä työote • Säädöksiin pohjautuva erityisosaaminen
edustajien kanssa osaaminen • Tutkimustyön osaaminen • Alakohtainen erityisosaaminen
• Työpaikkaohjaajien ohjaus- ja • Opiskelijan kohtaamiseen liittyvä • Tutkimus- ja kehittämishankkeiden
kouluttamisosaaminen osaaminen osaaminen
• Opetuksen suunnitteluosaaminen • Innovaatiotoiminta –osaaminen
• Opetuksen toteuttamisosaaminen • Ammattikasvatustutkimuksen
• Arviointi ja palauteosaaminen osaaminen
36 15.2.2011 Aila Paaso
37. Verkoston jäsenet
– Oulun seudun ammattiopisto Taivalkoski, Pudasjärvi, Muhos, Kempele,
Haukipudas, Liminka, Oulu
– Seuraavien verkostoon osallistuvien muiden ammatillisen koulutuksen järjestäjien
osalta ammatillisten opettajien osaamisen ennakointifoorumiin (osio 1)
osallistuvat erikseen nimetyt henkilöt (146 henkilöä)
– Oulun Aikuiskoulutuskeskus
– Oulun Diakoniaopisto
– Oulun palvelualojen opisto
– Kainuun ammattiopisto, Kajaani
– Kainuun ammattiopisto, Kuusamo
37 15.2.2011 Aila Paaso
38. Verkoston jäsenet
– Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä
– Haapaveden ammattiopisto
– Raahen ammattiopisto
– Piippolan käsi- ja taideteollisuusopisto
– Ammattiopisto Luovi
– Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia
– Ala- ja teemakohtaisten yhteisöjen toteutusvaiheessa nimetyt työelämän edustajat
– Opinto-ohjaajat, ammatillinen koulutus/peruskoulu/lukio edustajat
38 15.2.2011 Aila Paaso
39. Verkoston yhteistyökumppanit
– Otavan Opisto, Hannu Linturi, johtaja ja Sanna Brauer, sosiaalisen median tuottaja
– Metodix, Ville Venäläinen, tietojärjestelmäpäällikkö
– Educa-Instituutti Oy, Heljä Hätönen, toimitusjohtaja
– OSEKK:n osaamisenhallintajärjestelmän toimittaja Elbit, Toni Saalasti
– Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu, Asko
Karjalainen, yksikönjohtaja , Aila Paaso, koulutuspäällikkö
– Oulun seudun koulutuskuntayhtymä, OSEKK, henkilöstöhallinto, Annukka
Lankila, henkilöstöjohtaja ja HR-järjestelmän pääkäyttäjä Tiina Räsänen
39 15.2.2011 Aila Paaso
40. Verkoston tehtävät ja vastuut
Oulun seudun koulutuskuntayhtymä, Ammatillinen opettajakorkeakoulu
– toiminnasta vastaava organisaatio: kokonaisvastuu hankkeen tiedonkulusta,
taloudesta, seurannasta, arvioinnista ja raportoinnista
– hankkeen suunnittelu ja koordinointi
– hankkeen toteutus
– koulutusten suunnittelu, organisointi , toteuttaminen ja arviointi palautteiden
(laadullinen ja määrällinen) kerääminen rahoittajalle
Pohjois- Suomen alueen koulutusorganisaatiot :
– osallistuvana verkoston jäsenenä: nimeävät ala-, aihe ja teemakohtaiset
yhteyshenkilöt.
– nimetyt henkilöt osallistuvat ennakointi ja osaamisen kehittämiskeskusteluun ja
koulutuksiin sosiaalisen median yhteisössä
Otavan Opisto
– sosiaalisen median toimintafoorumien perustaminen
– sosiaalisen median koulutusten suunnittelu ja toteutus yhteistyössä OSEKKin
40
kanssa Aila Paaso
15.2.2011
41. Metodix, Internetix
– eDelfoi ohjelmiston tulosten julkaiseminen, linkitys ja integrointi sosiaalisen
median toimintafoorumeille
Educa-Instituutti Oy
– Osaamisen kehittämisjärjestelmän mukaisten osaamisalueiden, profiilinen ja
arviointikriteerien määrittämisprosessin ohjaus, neuvonta ja koulutus
OSEKK:n HR- järjestelmän toimittaja Elbit
– henkilöstösuunnitteluprosessin ja osaamisen hallintajärjestelmän tekninen toteutus
41 15.2.2011 Aila Paaso