Osaava ammatillinen opettaja 2020                                        Aila Paaso                                    Kou...
Osaavaa ammatillista opettajaa etsimässä•Ammatillisen koulutuksen tulevaisuuden haasteita•Ammatillinen koulutusorganisaati...
1. Ammatillisen koulutuksen tulevaisuuden                 haasteita                Työelämän muutossuunnat ja osaamistarpe...
Työelämän uudet osaamisvaatimukset       haastavat ammatillisen opettajan           tulevaisuuden osaamisen               ...
Miten toimintaympäristö on muuttumassa?   Työmarkkinat 2020, EVA     •      Toimintaympäristö on globaali, Kiinan ja Intia...
Miten toimintaympäristön muutokset vaikuttavatkoulutukseen?       Euroopan unionin linjauksia      1. Lissabonin strategia...
4. Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus, Cedefop, http://www.oph.fi/cedefop    Cedefop. 1998. TTnet – Teache...
Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen ja osaamisenkohtaanto - ongelmiin vastaaminen     on hallitusohjelmaan, (Valtion...
2. Ammatillinen koulutusorganisaatio       opettajien osaamisen mahdollistajana            Osaamisen johtaminen ja    opet...
Osaavaa ammatillista opettajaa etsimässä                     Ammatillinen koulutusorganisaatio organisaatiotutkimuksessa  ...
3. Ammatillisen opettajan ammatti-          professiosta työidentiteetteihin ja             tulevaisuuden osaamiseen     A...
Osaavaa ammatillista opettajaa etsimässä     Ammatillisen opettajan ammatti- professiosta työidentiteetteihin ja tulevaisu...
Osaavaa ammatillista opettajaa etsimässä     Ammatillisen opettajan ammatti- professiosta työidentiteetteihin ja tulevaisu...
Osaavaa ammatillista opettajaa etsimässä     Ammatillisen opettajan ammatti- professiosta työidentiteetteihin ja tulevaisu...
Osaavaa ammatillista opettajaa etsimässä     Ammatillisen opettajan ammatti- professiosta työidentiteetteihin ja tulevaisu...
Miten ammatilliset opettajat ja                 koulutusorganisaatiot vastaavat                   tulevaisuuden haasteisii...
CASE: OULUN SEUDUN AMMATTIOPISTO     Opettajien täydennyskoulutusprojekti 2005 - 2008     Projektissa:     1. Ammatilliste...
Opetusalan henkilöstö- ja täydennyskoulutus, verkostoyhteistyö                                       Täky, Alueellinen    ...
Opetushenkilöstön osaamisen määrittäminen ja arviointi      Opetushenkilöstön                                 Opetushenkil...
OSAAVA OPETTAJA 2010 – 2020     Toisen asteen ammatillisten opettajien osaamisen tulevaisuushanke     Hankkeessa:     tutk...
OSAAVA OPETTAJA 2010 – 2020     Hankkeen toteutus 2007 – 2008     Hanke toteutettiin Delfoi-tutkimuksena, eDelfoi –verkko-...
OSAAVA OPETTAJA 2010 – 2020       Tutkimusympäristö ja kyselyt       Hankkeen tutkimusympäristö rakennettiin eDelfoi -ympä...
OSAAVA OPETTAJA 2010 – 2020         Asiantuntijaverkosto         Hankkeessa kiinnitettiin erityistä huomiota asiantuntijap...
24   15.2.2011   Aila Paaso
Kuvio 8. eDelfoi-tutkimusympäristön etusivu.25         15.2.2011   Aila Paaso
OSAAVA OPETTAJA 2010 – 2020            Keskeisiä tuloksia:            TOP TEN 2007 :                  1. ammatilliset tied...
OSAAVA OPETTAJA 2010 – 2020            Keskeisiä tuloksia:            TOP TEN 2008 :                 1. ammatilliset tiedo...
OSAAVA OPETTAJA 2010 – 2020     Keskeisiä tuloksia:     ELINIKÄISEN OPPIMISEN AVAINTAIDOT     • Viestintä äidinkielellä; m...
OSAAVA OPETTAJA 2010 – 2020     Keskeisiä tuloksia:     AMMATILLINEN OSAAMINEN     • Käytännön työkokemus; kokemus vaihtel...
OSAAVA OPETTAJA 2010 – 2020       Keskeisiä tuloksia:       KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN YHTEISTYÖOSAAMINEN       • Työelämälä...
OSAAVA OPETTAJA 2010 – 2020     Keskeisiä tuloksia:     PEDAGOGINEN OSAAMINEN     • Pedagogiset tiedot ja taidot; opettaji...
OSAAVA OPETTAJA 2010 – 2020     Keskeisiä tuloksia:     TYÖYHTEISÖOSAAMINEN     • Koulutusorganisaation strategiatyöosaami...
Osaava ammatillinen opettaja 2020     Väitöstutkimus ammatillisen opettajan tulevaisuuden     työnkuvasta.                ...
Kuvio 1. Tulevaisuuden ammatillista osaamista luova ammatillinen koulutus.34   15.2.2011   Aila Paaso
Tutkimustehtävä     Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää asiantuntijoiden käsityksiä toisen asteen ammatillisten opettaji...
Lähestymistapana tulevaisuudentutkimus      Tulevaisuudentutkimuksen menetelmänä Delfoi      Delfoi-tekniikan avulla saada...
Tulevaisuuskyselyjen laadinta        Verkosto-Edelfoi opettajien osaamistutkimuksessa        Taustakyselyyn ja nykytila- j...
38   15.2.2011   Aila Paaso                              Kuvio 21. Ammatillisen opettajan dynaaminen tulevaisuuden työnkuva.
Ammatillisen opettajan dynaaminen tulevaisuuden työnkuva      Yksintekijästä - työyhteisölliseksi               osaajaksi ...
Ammatillisen opettajan dynaaminen tulevaisuuden työnkuva      Työssäoppimisen ohjaajasta koulutuksen                    ja...
Ammatillisen opettajan dynaaminen tulevaisuuden työnkuva      Didaktisesta osaajasta opiskelijan             kohtaajaksi j...
Ammatillisen opettajan dynaaminen tulevaisuuden työnkuva    Oman työn taitajasta oppimisprosessin                    tukij...
Ammatillisen opettajan dynaaminen tulevaisuuden työnkuva      Ammattialan osaajasta vastuulliseksi                  alansa...
Ammatillisten opettajien tulevaisuuden osaamisen ja asiantuntijuuden                              kehittäminen ja täydenny...
Ammatillisten opettajien osaamisen ennakointi, osaamisen määrittäminen, osaamisen     arviointi, osaamisen kehittäminen, t...
OSEKK-strategia                   Ennakointityö                                ORGANISAATIO                   • Työ- ja el...
Osaamisen kehittäminen koulutusorganisaatiossa        Osaaminen esiin ja käyttöön – Osaamisen johtaminen Oulun seudun     ...
Osaamisen kehittäminen koulutusorganisaatiossa        Osaaminen esiin ja käyttöön – Osaamisen johtaminen Oulun seudun     ...
Opetushenkilöstön koko työuranaikainen          osaamisen kehittäminen49   15.2.2011   Aila Paaso
Osaava Verme, Ammatillinen mentorihyrrä                       50Nissilä & Paaso 2010
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Osaava opettaja 2020

3,129 views

Published on

Ammatillisen opettajan koko työuran aikainen osaamisen kehittäminen verkostoissa ja koulutusorganisaatioissa

Published in: Education
0 Comments
1 Like
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

No Downloads
Views
Total views
3,129
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
5
Actions
Shares
0
Downloads
21
Comments
0
Likes
1
Embeds 0
No embeds

No notes for slide
  • Käytännön toteutuksesta: Osaava-Verso –hanke kytkeytyy kiinteäksi osaksi osaamisen kehittämisen toimintamallin rakentamista kuntayhtymässä Hankkeessa pilotoidaan osaamisen kehittämisen toimintamalli ammatillisen toisen asteen opetushenkilöstön osalta kokonaisuudessaan Määritellään opettajan osaamisalueet, osaamisen arvioinnin kriteerit ja osaamisten tavoiteprofiilit Pilotoidaan HR –järjestelmää hyödyntäen kehityskeskustelut osaamisen arvioinnin kera. Kehityskeskustelujen ja osaamisen arvioinnin yhteydessä laaditaan kehittymissuunnitelmat osaamisen kehittämiseksi. Henkilöstöpalveluista käsin koordinoidaan OSEKK:n osaamistyöryhmän työskentelyä, joka työstää parhaillaan koko henkilöstöltä edellytettyjä yhteisiä osaamisia (osekk –osaamista, organisaatio-osaamista) ja HR –järjestelmän (osaamisen hallinta) käyttöönottoa. Nimetään lähipäivinä järjestelmän käyttöönoton projektiryhmä (HR, IT ja toimialojen edustus), jonka toimintaa koordinoi osaamistyöryhmä ohjausryhmän roolissa. Järjestelmä rakennetaan palvelemaan kaikkia toimialoja ja koko henkilöstöä vaiheittain erillisen suunnitelman mukaan. Ensi vaiheessa esim. tarpeelliset henkilötiedot ja henkilöstön koulutus- ja työkokemustiedot siirretään Personec FK –palkkajärjestelmästä HR –järjestelmään. HR –järjestelmään pyritään kytkemään myös ensivaiheessa tukipalveluhenkilöstön tehtäväkuvat sähköiseen muotoon, mikäli aikataulut antavat periksi. Tiedot ohjeistetaan tarkistamaan täydennysten osalta esim. kehityskeskustelujen yhteydessä.
  • 15.02.11
  • 15.02.11
  • Osaava opettaja 2020

    1. 1. Osaava ammatillinen opettaja 2020 Aila Paaso Koulutuspäällikkö Ammatillinen opettajakorkeakoulu Oulun seudun ammattikorkeakoulu aila.paaso@oamk.fi1 15.2.2011 Aila Paaso
    2. 2. Osaavaa ammatillista opettajaa etsimässä•Ammatillisen koulutuksen tulevaisuuden haasteita•Ammatillinen koulutusorganisaatio opettajien osaamisenmahdollistajana•Ammatillisen opettajan ammatti- professiostatyöidentiteetteihin ja tulevaisuuden osaamiseen2 15.2.2011 Aila Paaso
    3. 3. 1. Ammatillisen koulutuksen tulevaisuuden haasteita Työelämän muutossuunnat ja osaamistarpeet Koulutuksen ja työelämän yhteistyöverkostot Oppimisympäristöjen laadunhallinta Opiskelijoiden osallisuuden lisääminen ammatinoppimisessa Ammatillisen opettajan työ ja koulutus3 15.2.2011 Aila Paaso
    4. 4. Työelämän uudet osaamisvaatimukset haastavat ammatillisen opettajan tulevaisuuden osaamisen Maistereita vaiko mestareita?4 15.2.2011 Aila Paaso
    5. 5. Miten toimintaympäristö on muuttumassa? Työmarkkinat 2020, EVA • Toimintaympäristö on globaali, Kiinan ja Intian taloudellinen ja poliittinen painoarvo kasvaa. Suomen kilpailukyvyn perusta on osaajat. Kilpailu osaajista kiristyy • Elinkeinorakenteen murros teollisesta Suomesta palvelujen Suomeen, työn ja työorganisaatioiden muutos • Väestörakenteen muutos ja Suuret ikäluokat jää eläkkeelle, huollettavien määrä kasvaa- työurien pidentäminen- Uusi sukupolvi erilainen suhde työhön, työajat, joustot, EVA: työelämän kulttuurivallankumouksesta • Julkisen sektorin ylikuormitus, tehokkuus, rakenteelliset uudistukset • Ekologian näkökulma ja ympäristön merkitys kasvaa; tarvitaan energia ja ympäristöteknologiaosaamista • Tietoyhteiskunta ja Teknologian kehitys, internet, sosiaaliset yhteisöt ; Suomi jäänyt kehityksestä? päällekkäiset systeemit, nostaminen paalupaikalle takaisin • Verkostoituminen ja verkottuminen; eLearning ja kumppanuudet • Osaaminen ja innovaatiokyvyn tarve – sosiaalinen osaaminen ja verkottuminen, elinikäinen oppiminen • Koulutusjärjestelmän uudelleen arvioiminen: tarvitaan mestareita ja maistereita • Yksilöllisyys ja asiakaslähtöisyys5 15.2.2011 Aila Paaso
    6. 6. Miten toimintaympäristön muutokset vaikuttavatkoulutukseen? Euroopan unionin linjauksia 1. Lissabonin strategia 2010 ja Lissabonin sopimus 2. Kööpenhaminan prosessi (Kööpenhamina 2002, Maastricht 2004, Helsinki 2006, Bordeaux 2008) 2.1 Eurooppalaisen ammatillisen koulutuksen vetovoiman ja laadun parantaminen 2.2 Ammatillisen koulutuksen yhteisten välineiden kehittäminen Ammatillisen koulutuksen eurooppalainen laadunvarmistusverkosto. ENQA-VET. Ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä. EVCET. Eurooppalaisten tutkintojen viitekehys, EQF. Eurooppalainen tutkinto- ja pätevyysvaatimusten viitekehys, EUROPASS. 2.3 Keskinäisen oppimisen, yhdessä tehtävän työn sekä kokemusten ja tietotaidon vaihdon vahvistaminen 2.4 Kaikkein sidosryhmien osallistuminen 3. Eurooppalainen työllisyysstrategia6 15.2.2011 Aila Paaso
    7. 7. 4. Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus, Cedefop, http://www.oph.fi/cedefop Cedefop. 1998. TTnet – Teachers`and Trainers`Network. Viitattu 22. 07. 2009. http://www.oph.fi/cedefop/ttnet Cedefop. 2008a. Future skills need in Europe 2008 b. Medium term forecast. Synthesis report. Viitattu 22.07.2009. http://www.cedefop.europa.eu/etv/Upload/Information_resources/Bookshop/485/4078_en.pdf Cedefop. 2008b. Refernet. Viitattu 20.07.2009. http://www.oph.fi/prime207.aspx Cedefop. 2008c. Skill needs in Europe: Fokus 2020. 2008a. Viitattu 22.07.2009. http://www.cedefop.europa.eu/etv/Information_resources/Bookshop/publication_details.asp?pub_id=498236 Cedefop. 2008d. VET Policy Report Finland. Progress in the policy priority areas for vocational education and training. European Centre for the Development of Vocational Training. Refernet. Cedefop. 2009a. Future skill supply in Europe. Medium-term forecast up to 2020: synthesis report. 2009. Luxembourg: Office for Official Publications of the European Communities. Cedefop. 2009b. In the finishing straight: From Coopenahagen to Bordeaux. Viitattu 19.07.2009.http://www.cedefop.europa.eu/etv/Upload/Information_resources/Bookshop/515/8027_en.pdf Cedefop. 2009c. Vocational Education and Training (VET) systems and their development. Viitattu 27.07.2009.http://www.cedefop.europa.eu/etv/Information_resources/NationalVet/default.asp7 15.2.2011 Aila Paaso
    8. 8. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen ja osaamisenkohtaanto - ongelmiin vastaaminen on hallitusohjelmaan, (Valtioneuvosto 2007) kuuluvan työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelman keskeisiä tavoitteita. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää ennakointimenetelmien kehittämistä, pienentyvien ikäluokkien osaamistasosta huolehtimista, koulutuksen parempaa työelämävastaavuutta ja osaamisen kehittämistä koulutuksen ja työelämän yhteistyönä. Valtioneuvosto on vuosille 2007–2012 vahvistetussa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassaan tehnyt seuraavat ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämistä koskevat linjaukset. ”Kehittämissuunnitelman mukaan: – ammatillisten tutkintojen perusteita kehitettäessä tarkastellaan kaikkia tietyn koulutus- /ammattialan tutkintoja kokonaisuutena, jotta ne vastaavat alakohtaisiin osaamistarpeisiin tehokkaasti ja johdonmukaisesti. – toisen asteen ammatillista tutkintorakennetta kehitetään siten, että tutkintojen avulla tuetaan joustavasti ja tehokkaasti työmarkkinoille siirtymisen ja ammatissa toimimisen edellyttämän ammattitaidon saavuttamista sekä edistetään työikäisen aikuisväestön ammattitaidon uusintamista, ammatissa kehittymistä ja ammatinvaihtoa. – ammatillista tutkintojärjestelmää kehitetään kokonaisuutena työelämän ja yksilöiden osaamistarpeiden näkökulmasta siten, että ammatilliset tutkinnot perustuvat osaamiseen ja työelämän toimintakokonaisuuksiin. – ammatillisten perustutkintojen työelämävastaavuutta vahvistetaan kehittämällä niitä siten, että ne tuottavat työelämän edellyttämän alakohtaisen ammattipätevyyden sekä laaja-alaisia ammatillisia valmiuksia ja jatko-opiskeluvalmiuksia8 15.2.2011 Aila Paaso
    9. 9. 2. Ammatillinen koulutusorganisaatio opettajien osaamisen mahdollistajana Osaamisen johtaminen ja opetushenkilöstön osaamisen kehittäminen ovat koulutusorganisaation suurimpia tulevaisuuden haasteita9 15.2.2011 Aila Paaso
    10. 10. Osaavaa ammatillista opettajaa etsimässä Ammatillinen koulutusorganisaatio organisaatiotutkimuksessa organisaatiorakenne, ydinprosessit, osaamisjärjestelmän rakenteet Ihmiset koulutusorganisaation henkilöpääomana oppivan organisaation kritiikki, organisaatiokulttuuri, kollegiaalisuus, Oppiva systeemi organisaatiota tarkastellaan dynaamisena, jatkuvasti kehittyvänä systeeminä Osaamisen johtaminen on organisaation henkilöstön osaamisen systemaattista arviointia ja kehittämistä toiminnan tavoitteista lähtien kiinnitetään huomiota osaamisen ennakointiin, organisaatiossa olevan tiedon ja osaamisen hallintaan ja kehittämiseen sekä organisaatiossa tapahtuvan oppimisen ohjaukseen osaamisen johtamisen mallintaminen on henkilöstön kehittymissuunnitelmien ja organisaation toimintatavoitteiden yhteensovittamista10 15.2.2011 Aila Paaso
    11. 11. 3. Ammatillisen opettajan ammatti- professiosta työidentiteetteihin ja tulevaisuuden osaamiseen Ammatillinen opettaja, mistä olet tullut, kuka olet ja mihin olet menossa?11 15.2.2011 Aila Paaso
    12. 12. Osaavaa ammatillista opettajaa etsimässä Ammatillisen opettajan ammatti- professiosta työidentiteetteihin ja tulevaisuuden osaamiseen Professio vai dynaaminen ammatti ? Professio-tieteellinen yhdistys, ammattieettinen säädöstö, akateeminen koulutus, autonomisuus Autonomisen toimijuuden rinnalle nousemassa vastuullinen työntekijyys. Organisaatiokansalaisuus ja alaistaidot myös opettajaprofession sisältämään ammatillisuuteen. Dynaamisessa määrittelyssä ammatteja tarkastellaan ihmisestä lähtien: lähtökohtana on ammattilainen itse ja kaikkiin ammatteihin suhtaudutaan tasavertaisesti. Yksilö oppii ja kiinnittyy ammatillisen kasvun kautta tiettyyn ammatilliseen identiteettiin. Ammatti on ihmisen kasvun kautta muuttuva ja dynaaminen. Tuomisen ja Wihersaaren (2006) mukaan dynaamisen ammatin käsite painottaa yksilöä ja hänen ymmärrystään ammatistaan ja yhteiskunta luo raamit ammateille ja niiden määrittelylle. Heidän mukaansa vuorovaikutus yksilön ja yhteiskunnan välillä johtaa päätelmään, ettei ammatti voi olla muuttumaton käsite. Ammatillisen opettajan työhön liittyvät identiteetit Eteläpelto (2007) on tuonut työhön liittyvät identiteetit yleiseen keskusteluun. Hänen mukaansa työhön liittyvä identiteetti kuvaa monitasoisesti ja laajasti ihmisen ja työn välistä suhdetta. Käsitteessä liittyvät yhteen ammattialan yhteiskunnallinen, sosiaalinen ja kulttuurinen käytäntö sekä yksilön rakentamat ja muokkaamat yksilölliset merkitykset ja käsitykset työn asemasta elämässä. Myös työhön liittyvät arvot ja eettiset sitoumukset kuuluvat työhön liittyvään identiteettiin. Tätä suppeampi käsite on työidentiteetti, joka rakentuu henkilön oman henkilöhistorian perusteella. Siihen kuuluu myös yksilön tulevaisuuden odotukset suhteessa työhön. Spesifimpi käsite ammatillinen identiteetti tai ammatti-identiteetti tarkoittaa elämänhistoriaan perustuvaa käsitystä itsestä ammatillisena toimijana. Yleisesti voidaan todeta, että identiteetin rakentuminen on vaikeutunut, identiteetit ovat tulleet epävakaiksi ja epävarmoiksi.12 15.2.2011 Aila Paaso
    13. 13. Osaavaa ammatillista opettajaa etsimässä Ammatillisen opettajan ammatti- professiosta työidentiteetteihin ja tulevaisuuden osaamiseen Opettajien työssä oppiminen ja johtajuuden haasteet Työssä oppimista kutsutaan myös informaaliksi oppimiseksi, koska sitä on vaikeaa erottaa työn tekemisestä. Poikelan ja Järvisen (2007) työssä oppimisen prosessimallissa yhdistyvät yksilön, yhteisön ja organisaation työnkontekstit Sosiaalisissa eli yhteisöllisissä prosesseissa yhdentyvät oppimisen, tiedon ja osaamisen jakaminen yksilön, ryhmän ja organisaation työn välillä. Oppimisen lähtökohtana on henkilökohtainen kokemus, mutta kokemusten vaihto ryhmässä vahvistaa intuition tärkeyden ja merkityksen koko organisaatiolle. Tässä prosessissa tarvitaan osallistavaa johtamista. Ihmisille tulee antaa tilaa ja aikaa kokemusten jakamiseen ja ajatusten tuottamiseen työn, työyhteisön ja työorganisaation kehittämiseksi. Reflektiivisiin eli arvioiviin prosesseihin kuuluu henkilökohtaisten ja yhteisten kokemusten reflektointi sekä intuitiivisen tiedon käsitteellistäminen, mikä tarkoittaa käytännössä palaute- ja arviointikäytäntöjen luomista, ylläpitämistä ja jatkuvaa kehittämistä. Yksilöllisten ja yhteisten oppimisresurssien hyödyntäminen vaatii inhimillisten voimavarojen ja oppimisen johtamista. Kognitiivisissa prosesseissa yhdistyvät työkokemuksen tuottama tieto, ulkopuolelta hankittu uusi tieto ja organisaatiossa oleva tieto. Työorganisaatiossa tarvitaan tiedon johtamista. Toimintaa jäsennetään mallien, suunnitelmien, arvojen, kulttuurin, työilmapiirin ja yhteisön toimijoiden sekä muiden tiedon lähteiden ja resurssien kautta. Työssä oppiminen ei voi kuitenkaan olla satunnaista, vaan tueksi tarvitaan operatiivista johtamista. Operationaaliset eli toiminnalliset prosessit ovat osallistamiseen, oppimiseen ja tiedon organisointiin liittyvien asioiden toimeenpanoa. Käytännössä kysymys on työssä oppimista ylläpitävien toimintojen suunnittelusta, kokeilemisesta, toteuttamisesta ja vakiinnuttamisesta osaksi organisaation toimintaa. Perinteisesti osaamisen johtaminen on ollut suoritusten johtamisesta, jolla on ollut oppimiseen vain satunnainen yhteys. Osaamisen johtaminen ei perustu kuitenkaan vain tietoon ja tekemiseen, vaan osallistumiseen ja oppimiseen. Syvemmin ja laajemmin nähty osaamisen johtaminen auttaa kehittämään ja johtamaan organisaation oppimista ja osaamista tuottavia prosesseja. (Emt, 185–186.)13 15.2.2011 Aila Paaso
    14. 14. Osaavaa ammatillista opettajaa etsimässä Ammatillisen opettajan ammatti- professiosta työidentiteetteihin ja tulevaisuuden osaamiseen Asiantuntijuus Hakkarainen, Palonen ja Paavola (2002) asiantuntijuuden näkökulma Perinteisen kognitiivisen asiantuntijatutkimuksen mukaan asiantuntijuutta on tarkasteltu yksilöllisenä tiedonkäsittely- ja ongelmanratkaisuprosessina. Tynjälä (2004, 176) jakaa näkökulman mukaiset asiantuntijuuden komponentit formaaliin tietoon, käytännölliseen eli kokemukselliseen tietoon ja itsesäätelytietoon. Formaalitieto sisältää alan perustiedon eli faktatiedon ja käsitteellisen tiedon elementit. Käytännöllinen tieto, taitotieto sisältää sen, kuinka jokin asia tehdään. Lisäksi tarvitaan itsesäätelytaitoa ja kriittistä reflektiota joka ulotetaan koko ammattikäytäntöön, myös kollektiiviseen toimintaan. Osallistumisnäkökulman mukainen asiantuntijuus syntyy parhaiten oppilaitoksessa tapahtuvan oppimisen ja työssäoppimisen yhdistävässä mallissa silloin, kun oppimista ei nähdä erillisenä asiana. Opettajan asiantuntijuudessa osallistumisnäkökulma painottuu opetuskulttuurin murrokseen. Tiedon nopea lisääntyminen ja uusiutuminen, oppimiskäsityksen muutos tietoa jakavasta opettajasta oppimisen ohjaajaksi ja opetussuunnitelma-ajattelun uudistuminen keskusjohtoisesta yksityiskohtaisesta asiakirjasta opetuksen yleiset tavoitteet linjaavaksi asiakirjaksi ovat tekijöitä, jotka muuttavat opetuskulttuurin luonnetta individualistisesta opetuskulttuurista kohti Hargreavesin (1994) kollaboratiivista yhteistyön kulttuuria. Opettajan asiantuntijuuden tiedon luomisen näkökulmassa yhdistyvät kognitiivisen näkökulman yksilöllistä eksperttiyttä korostava ja osallistumisnäkökulman kollektiivisen eksperttiyden ja yhteisöllisyyden aspektit. Tynjälän (2006) mukaan asiantuntija ei rutinoidu, vaan kehittää jatkuvasti osaamistaan. Ekspertit kehittävät jatkuvasti työtään ja ammattitaitoaan, ratkaisevat ongelmia yhä korkeammalla ja monimutkaisemmalla tasolla, ylittävät saamisensa rajoja, oppivat sekä virheistään että onnistumisistaan ja luovat uutta tietoa. Tutkijat korostavat yhteisön merkitystä tiedon luomisen asiantuntijuudessa. Professioiden tutkimuksessa opetusalan uuden tiedon tuottamisen, välittämisen ja soveltamisen nopeus, laatu ja menestyksellisyys on heikompaa kuin muilla aloilla. Opettajat luottavat omaan kokemukseensa enemmän kuin tietoon, joten opetustyö ei ole sellainen professio, joka jatkuvasti kehittyisi tiedon luomisen kautta. Opettajat eivät ole välttämättä kiinnostuneita oman alansa tutkimuksesta.14 15.2.2011 Aila Paaso
    15. 15. Osaavaa ammatillista opettajaa etsimässä Ammatillisen opettajan ammatti- professiosta työidentiteetteihin ja tulevaisuuden osaamiseen Ammatillisen opettajan osaaminen ja osaamisalueet Osaaminen on yläkäsite ja tarkoittaa henkilön valmiuksia, kykyjä ja taitoja suoriutua tehtävistään, parantaa ja kehittää työtään ja ratkaista ongelmia sosiaalisissa konteksteissa. Kvalifikaatio liittyy ammattitaitoon siten, että työn tekeminen ja kehittäminen edellyttävät tiettyä osaamista. Näitä työelämän tuottamia osaamistarpeita kutsutaan kvalifikaatio- eli osaamisvaatimuksiksi. Kvalifikaatio tarkoittaa tunnustettua osaamista, jolla työntekijä vastaa työn ja työnantajan haasteisiin ja vaatimuksiin. Opettajan kvalifikaatiovaatimukset on kirjattu esimerkiksi opettajankoulutuksen opetussuunnitelmiin, opettajakelpoisuuksia koskevaan asetukseen tai viranhakuilmoituksiin. Kvalifikaatiovaatimuksista käytetään synonyymiä osaamistarve. Kompetenssilla tarkoitetaan henkilön pätevyyttä, joka tarkoittaa henkilön valmiuksia, kykyjä ja ominaisuuksia suoriutua tietyistä tehtävistä. Kompetenssi on osaamista käytännön toiminnoissa ja siihen sisältyy sekä taitoja että arvoja. Työkokemus on tärkeä tekijä kompetenssin kehityksessä. Kompetenssi on siis se ammatillinen osaaminen, jolla vastataan työn asettamiin kvalifikaatiovaatimuksiin.15 15.2.2011 Aila Paaso
    16. 16. Miten ammatilliset opettajat ja koulutusorganisaatiot vastaavat tulevaisuuden haasteisiin ja osaamisvaatimuksiin?16 15.2.2011 Aila Paaso
    17. 17. CASE: OULUN SEUDUN AMMATTIOPISTO Opettajien täydennyskoulutusprojekti 2005 - 2008 Projektissa: 1. Ammatillisten opettajien täydennyskoulutuksen järjestäminen Pohjois- Suomen alueella 2. OSAAVA OPETTAJA koulutustapahtuma kesäkuussa, 400 – 500 opettajaa 3. Esitutkimus ammatillisten opettajien osaamistarpeista tulevaisuudessa 4. Osaava Opettaja 2010- 2020, Toisen asteen ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstön osaaminen TOIMINTA SIIRRETTY OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUUN 2009 vuoden alusta17 15.2.2011 Aila Paaso
    18. 18. Opetusalan henkilöstö- ja täydennyskoulutus, verkostoyhteistyö Täky, Alueellinen Opetuksen kehittämistiimi Henkilöstötiimi Kuntayhtymäjohtajat Täydennyskoulutus- työryhmä (Koulutuspäällikkö tiimin (Koulutuspäällikkö tiimin jäsen) jäsen) Oulun Oulun seudun Lääninhallitus/alueelliset Verkostoyhteistyö ammattiopisto verkostot /verkostot LISUKE, Yleissivistävän ja Erityisopetuksen Perustutkintotiimit ja ammatillisen koulutuksen kehittämisen verkosto alakohtaiset Johtoryhmä kehittämistyöryhmät ja järjestäjien verkosto ERIKO moniammatillinen (Luovi Ammattiopisto) verkostoyhteistyö Alueelliset koulutuksenjärjestäjä- Ala- ja aihekohtaiset kohtaiset yhteyshenkilöt koulutussuunnittelijat (20 henkilöä) (35-40 henkilöä) Verkostoyhteistyö Opetusalan henkilöstö- ja täydennyskoulutus Verkostoyhteistyö (koulutuspäällikkö, koulutussuunnittelija, koulutussihteeri Ala- ja aihekohtaiset Pohjois-Suomen alueen alueelliset yhteyshenkilöt ammatilliset (~300) koulutuksenjärjestäjät Jyväskylän yliopisto, Otavan opiston Aokkien Rehtori-instituutti Ammatillinen osuuskunta, Internetix, täydennyskoulutuksesta opettajakorkeakoulu Opetusalan Metodix, eDelfoi vastaavien verkosto johtamiskoulutus tulevaisuudentutkimuksen verkosto Ammattikorkea- Yliopistojen ja kouluverkosto Verkostoyhteistyö asiantuntijaorganisaa- tioiden verkosto OAMK yksiköt Oulun yliopisto (alakohtainen yhteistyö HAMK OPEKO, Kouluta Lapin yliopisto sähköinen haku opettajien erityisopettajakoulutus täydennyskoulutuksessa yhteistyö koulutusyhteistyö suunnitteilla 2010)18 15.2.2011 Aila Paaso
    19. 19. Opetushenkilöstön osaamisen määrittäminen ja arviointi Opetushenkilöstön Opetushenkilöstön osaamisalueiden Opetushenkilöstön osaamistarpeiden ennakointi määrittäminen osaamisen arviointiOsaamistarpeet Osaamistarpeet Osaamisalueet Osaamisalueiden profiilien ja keskiarvoerojen 1. Ammatillinen osaaminen tasojen määrittäminen tilastollinen 2. Koulutuksen ja työelämän merkitsevyys yhteistyöosaaminen 3. Pedagoginen osaaminen 4. TyöyhteisöosaaminenWebropol-kyselyt Varianssianalyysi Delfoi asiantuntijamenetelmä Osaamisenhallintaohjelma T-testi - alakohtaiset paneelit - valtakunnallinen paneeli - työyhteisökohtainen paneeli Osaamisen arviointiopettajat johto Kehityskeskustelut työelämä Kehittymistarpeet KehittymissuunnitelmatMiten opettajien Osaamistarpeet, joiden Asiantuntijapaneeleiden avulla haetaan yhteisiä Koulutustarpeetkäsitykset omista suhteen opettajien ja linjauksia osaamista määrittävistä alueista jaosaamistarpeista työelämän sekä johdon tasoista. Koulutussuunnitelmatovat yhteydessä käsitykset eroavattyöelämän ja johdon toisistaan Koulutusohjelmat ja toteutustunnistamiin Osaamisen arviointiosaamistarpeisiin 19 15.2.2011 Aila Paaso
    20. 20. OSAAVA OPETTAJA 2010 – 2020 Toisen asteen ammatillisten opettajien osaamisen tulevaisuushanke Hankkeessa: tutkittiin opetushenkilöstön tämänhetkisen osaamisen vahvuuksia, heikkouksia sekä tulevaisuuden uhkia ja mahdollisuuksia kartoitettiin laajan asiantuntijajoukon käsityksiä ammatillisen opettajan pedagogisen osaamisen, työyhteisöosaamisen ja koulutuksen ja työelämäyhteistyöosaamisen osaamisalueista ja osaamisalueiden hallinnan tärkeydestä 2007-2010-2020 kuvattiin työelämän edustajien ja asiantuntijoiden sekä opettajien käsitysten pohjalta ammatillisen opettajan alakohtaisia osaamisalueita ja osaamisalueiden tärkeyttä 2007-2010-2020 pohdittiin ammatillisen osaamisen hallinnan jakoa yksittäisen opettajan, opettajatiimin, työpaikkaohjaajan ja muun erikoisasiantuntijan välillä Tavoite-osa-alueet: 1. Ammatillinen ja alakohtainen osaaminen 2. Pedagoginen osaaminen 3. Työyhteisöosaaminen 4. Koulutuksen ja työelämän yhteistyöosaaminen20 15.2.2011 Aila Paaso
    21. 21. OSAAVA OPETTAJA 2010 – 2020 Hankkeen toteutus 2007 – 2008 Hanke toteutettiin Delfoi-tutkimuksena, eDelfoi –verkko-ohjelmalla yhteistyössä Metodix Oy:n ja Internetixin kanssa. Päävastaavana delfoi -asiantuntijana toimii johtaja Hannu Linturi ja tietoteknisestä osaamisesta vastaasi Ville Venäläinen. Heidän lisäkseen konsultoivat mm. delfoi -ekspertit KTT Osmo Kuusi ja FT Yrjö Myllylä sekä VTT, dos. Anita Rubin. Hankkeessa olivat mukana : • Pohjois-Suomen alue: OSAO yhteistyökumppaneineen, OAMK/ammatillinen opettajakorkeakoulu, Lapin yliopisto kasvatustieteiden tiedekunta • Itäisen Suomen alue: Etelä-Savon ammattiopisto, työelämäasiantuntijat • Läntisen Suomen alue: Koulutuskeskus Sedu, työelämäasiantuntijat Hankkeen rahoitus Opetushallitus/Opetusministeriö Hankkeen loppuraportti: http://www.eDelfoi.fi/fi/kirjasto/osaavaopettaja Toteuttajatiimi: projektijohtaja Aila Paaso ja projektikoordinaattori Kati Korento ja projektisihteeri21 15.2.2011 Aila Paaso
    22. 22. OSAAVA OPETTAJA 2010 – 2020 Tutkimusympäristö ja kyselyt Hankkeen tutkimusympäristö rakennettiin eDelfoi -ympäristöön: • Taustakysely • Top Ten kyselyt 2007 ja 2008 • Elinikäisen oppimisen avaintaidot kysely • Nykytila ja tulevaisuuskyselyt * • Ammatillisen osaamisen määrittämiseksi rakennettiin alakohtaiset opettajan osaamisen polut joissa perustutkintojen, ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen osaamisalueet luotiin polun sisälle. • Pedagogisen, työyhteisöosaamisen ja koulutuksen ja työelämän yhteistyön linjaamiseksi rakennettiin omat polkunsa. Kyselyiden lisäksi hankkeessa toteutettiin sosiaali- ja terveysalan, matkailu-, ravitsemis- ja talousalan ja arkkitehtuuri- ja rakentamisalan ryhmähaastattelut syksyllä 2008 *Ammatillisen opettajien osaamisen heikot signaalit, tulevaisuuskuvat, tulevaisuuskuvien työskenaarioiden todennäköisyys ja toivottavuus (A. Paason väitöskirjatyö 2009)22 15.2.2011 Aila Paaso
    23. 23. OSAAVA OPETTAJA 2010 – 2020 Asiantuntijaverkosto Hankkeessa kiinnitettiin erityistä huomiota asiantuntijapaneelin kokoamiseen, valintaan ja motivointiin: Ensiksi määriteltiin teemojen mukaiset kompetenssit joiden suhteen asiantuntijuutta haetaan Toiseksi intressitahot, asiantuntijat joilla arvioitiin olevan asiantuntijuutta kompetenssin suhteen (työelämän edustajat, opettajat, opiskelijat, opettajankouluttajat, asiantuntijat ja tutkijat, koulutusorganisaation johto ja henkilöstö sekä opetushallinnon edustajat) Kolmanneksi tarkasteltiin kunkin intressiryhmän verkosto-osaamisen ulottuvuuksia valtakunnallisesti, alueellisesti ja koulutusorganisaatiokohtaisesti. Erilaisissa verkostoissa toimijoita ovat esim. koulutus- ja tutkintotoimikuntien jäsenet, eri alojen työelämän edustajat ja sidosryhmät, erityisopettajat ja opinto-ohjaajat Taustakysely Taustakyselyyn vastanneet: N= 558 (298 naista ja 259 miestä) Opettajia( 258), työelämän edustajia (121), opiskelijoita (64), koulutusorganisaation johdon edustajia (46), asiantuntijoita ja tutkijoita (32), koulutusorganisaatioiden henkilöstöä (18), opettajien kouluttajia (14), opetushallinnon edustajia (3) ja muita osallistujia (2).23 15.2.2011 Aila Paaso
    24. 24. 24 15.2.2011 Aila Paaso
    25. 25. Kuvio 8. eDelfoi-tutkimusympäristön etusivu.25 15.2.2011 Aila Paaso
    26. 26. OSAAVA OPETTAJA 2010 – 2020 Keskeisiä tuloksia: TOP TEN 2007 : 1. ammatilliset tiedot ja taidot 2. oppimiseen innostaminen 3. työelämän tulevaisuuden haasteiden ja koulutusten osaamisvaatimusten tuntemus 4. ryhmä- ja tiimityötaidot 5. ammatillisen kasvun tukeminen 6. oman osaamisen tunnistaminen ja kehittäminen 7. koulutusprosessin toteuttamisosaaminen 8. erilaisuuden hyväksyminen 9. opiskelijalähtöinen ohjaaminen 10. ohjauksen ja tuen tarpeen tunnistaminen26 15.2.2011 Aila Paaso
    27. 27. OSAAVA OPETTAJA 2010 – 2020 Keskeisiä tuloksia: TOP TEN 2008 : 1. ammatilliset tiedot ja taidot 2. työelämän tulevaisuuden haasteiden ja koulutusten osaamisvaatimusten tuntemus 3. ryhmä- ja tiimityötaidot 4. ammatillisen kasvun tukeminen 5. oppimiseen innostaminen 6. yhteisöllisyys 7. oppimisvaikeuksien tunnistaminen 8. opiskelijalähtöinen ohjaaminen 9. ohjauksen ja tuen tarpeen tunnistaminen 10. opiskelijalähtöisten opetusmenetelmien käyttäminen27 15.2.2011 Aila Paaso
    28. 28. OSAAVA OPETTAJA 2010 – 2020 Keskeisiä tuloksia: ELINIKÄISEN OPPIMISEN AVAINTAIDOT • Viestintä äidinkielellä; merkitys säilyy korkealla tasolla, ammatin käsitekieli • Viestintä vieraalla kielellä; kansainvälistyminen, maahanmuuttajat ja EU lisäävät merkitystä • Matemaattinen osaaminen ja perusosaaminen luonnontieteiden ja tekniikan aloilla; alakohtaiset erot • Digitaaliset taidot; merkitys kasvaa ja korostuu entisestään, ”yhtä tärkeä taito kuin äidinkielen taito” • Oppimistaidot; opettajan ammatissa osaamisen päivittämisen merkitys korostuu entisestään • Sosiaaliset ja kansalaisuuteen liittyvät taidot; koko ikäluokan kouluttaminen, opiskelijoiden eril. kulttuuritaustat • Aloitekyky ja yrittäjyys; merkitys kasvaa tulevaisuudessa • Kulttuurien tuntemus ja ilmaisumuodot; ammatillisille opettajille kulttuurien historian tuntemusta • Muut taidot; yhteisöllisyys, yhteistyö, toisten kunnioittaminen, eettiset taidot28 15.2.2011 Aila Paaso
    29. 29. OSAAVA OPETTAJA 2010 – 2020 Keskeisiä tuloksia: AMMATILLINEN OSAAMINEN • Käytännön työkokemus; kokemus vaihtelee, työelämäjaksojen lyhytaikaisuus, vanhentunut osaaminen • Ammattialan tiedot ja taidot; vahva oman alan perusosaaminen, työmenetelmissä ja talous- ja yrittäjyysosaamisessa puutteita • Alan kehittäminen ja täydennyskoulutus; alojen tulevaisuusnäkymät epäselvät , laman vaikutukset, Skills toiminta, työnkierto, kehittämishankkeet • Oman osaamisen kehittäminen ja täydennyskoulutus; osaamisen päivittäminen ei ole systemaattista, alan osaamisen työelämävastaavuus Alakohtaisen osaamisen tärkeys 2007-2010-2020 kyselyjen tulokset : http://www.eDelfoi.fi/fi/kirjasto/osaavaopettaja Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan, sosiaali- ja terveysalan ja arkkitehtuuri- ja rakentamisalan tulokset myös loppuraportissa29 15.2.2011 Aila Paaso
    30. 30. OSAAVA OPETTAJA 2010 – 2020 Keskeisiä tuloksia: KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN YHTEISTYÖOSAAMINEN • Työelämälähtöinen osaaminen; osaamistarpeiden ennakointi, osaamisvaatimusten ja tarpeiden tuntemus vaihtelee • Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen järjestämiseen liittyvä osaaminen; työelämäyhteistyö lisääntynyt, ammattiosaamisen näyttöjen järjestäminen kehittämishaaste, uusia toimintatapoja ja malleja kaivataan • Opiskelijan työssäoppimisen ja ammattiosaamisen ja näyttöjen ohjaus; ohjauksen roolien selkiyttäminen monimuotoisissa oppimisympäristöissä • Työpaikkaohjaajien opastus ja koulutus; alakohtaisia eroja työpaikkaohjaajienkoulutuksen suhteen • Aikuiskoulutus ja näyttötutkinto-osaaminen; opintojen henkilökohtaistamisessa kehittämisen varaa • Asiakaslähtöinen työelämän palvelu- ja kehittämistehtävän mukainen osaaminen; koulukeskeisen ajattelutavan muutos kehittämiskohde • Työelämäyhteistyöosaamisen kehittäminen ja täydennyskoulutus; yhteiset toimintatavat, yhteinen kieli, yhteinen aika, verkosto-osaaminen, työnkierto ja vaihdot Koulutuksen ja työelämän yhteistyöosaamisen tärkeys 2007-2010-2020; Työelämäosaaminen, Näyttötutkinto- osaaminen, Asiakaslähtöisen työelämän palvelu- ja kehittämistehtäväosaaminen30 15.2.2011 Aila Paaso
    31. 31. OSAAVA OPETTAJA 2010 – 2020 Keskeisiä tuloksia: PEDAGOGINEN OSAAMINEN • Pedagogiset tiedot ja taidot; opettajien ihmiskäsityksessä, oppimisvaikeuksien tunnistamisessa, erityispedagogiikan taidoissa kehittämistä, kasvattaminen/substanssiosaaminen, ohjaus erilaisissa oppimisympäristöissä • Opiskelija yksilönä osaaminen; oppijoiden kohtaamisessa ja yksilöllisyyden huomioimisessa puutteita • Opiskelija ryhmässä osaaminen; heterogeenisten ryhmien kohtaamis- ja ohjaustaidoissa kehittämisen varaa • Opetussuunnitelmaosaaminen; yhteisen osaamisen integrointi, työelämäyhteistyö ops-työssä • Opetusmenetelmäosaaminen; opettajajohtoisuudesta kohti joustavia menetelmiä ja oppimisympäristöjä • Opetuksen suunnitteluosaaminen; suunta kohti oppimisen tulemisen suunnittelua Pedagogisen osaamisen tärkeys 2007-2010-2020; Pedagoginen tietämys, Pedagoginen ajattelu, Opiskelijan oppimisen edistäminen ja tukeminen, Koulutusprosessin suunnittelu ja hallinta, http://www.eDelfoi.fi/fi/kirjasto/osaavaopettaja31 15.2.2011 Aila Paaso
    32. 32. OSAAVA OPETTAJA 2010 – 2020 Keskeisiä tuloksia: TYÖYHTEISÖOSAAMINEN • Koulutusorganisaation strategiatyöosaaminen; uhka ja mahdollisuus • Toiminnan suunnittelu, kehittäminen ja arviointi; toimintaprosessien kuvaus haasteellista • Talousosaaminen; talouden hallinnan periaatteet/ valta/vastuu • Resurssit; suuria paineita resurssien puutteesta, opettajien työaikaan sidottu kehittämistyöaika mahdollisuus • Yhteisöllisyys; professio-ajattelu / yhteisöllisyyden kehittyminen, opettajien työajat este • Työhyvinvointi; työkykyisyys vaihtelee • Alueyhteistyöosaaminen, kansallinen ja globaaliosaaminen; kansainvälisyystaidoissa kehittämisen varaa • Työyhteisön kehittäminen ja täydennyskoulutus; verkostoituminen, kehittämistyö työajalla, kouluttautuminen työyhteisöosaajaksi Työyhteisöosaamisen tärkeys 2007-2010-2020 http://www.eDelfoi.fi/fi/kirjasto/osaavaopettaja32 15.2.2011 Aila Paaso
    33. 33. Osaava ammatillinen opettaja 2020 Väitöstutkimus ammatillisen opettajan tulevaisuuden työnkuvasta. Aila Paaso 25.2.201033 15.2.2011 Aila Paaso
    34. 34. Kuvio 1. Tulevaisuuden ammatillista osaamista luova ammatillinen koulutus.34 15.2.2011 Aila Paaso
    35. 35. Tutkimustehtävä Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää asiantuntijoiden käsityksiä toisen asteen ammatillisten opettajien osaamisen tulevaisuudesta. Tutkimuksessa selvitettiin heikkojen signaalien, tulevaisuuskuvien ja tulevaisuuskuvien työskenaarioiden avulla ammatillisten opettajien osaamisen kehityssuuntia ja opettajien osaamista tukevia ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositukseen perustuvia kehittämistarpeita ja –toimenpiteitä koulutusorganisaation laadunhallinnassa. Tutkimusongelmat 1. Millaisia heikkoja signaaleja ja tulevaisuuskuvia voidaan esittää osaavasta opettajasta? 2. Millaiseksi arvioidaan tulevaisuuskuvien todennäköisyys ja toivottavuus? 3. Millaisia ammatillisten opettajien osaamisen kehityssuuntia voidaan esittää? 4. Millaiseksi arvioidaan tulevaisuuskuvien toteutuminen ammatillisen koulutuksen laadunhallinnan näkökulmasta? 5. Millainen on ammatillisen opettajan tulevaisuuden työnkuva? 6. Millaisen mallin avulla voidaan kuvata opettajien osaamisen kehittämistä koulutusorganisaatiossa?35 15.2.2011 Aila Paaso
    36. 36. Lähestymistapana tulevaisuudentutkimus Tulevaisuudentutkimuksen menetelmänä Delfoi Delfoi-tekniikan avulla saadaan tutkittavan alueen asiantuntijat yhteen pohtimaan käsillä olevaa tutkimusongelmaa Delfoi –menetelmä on tulevaisuuden kartoittamismenetelmä jossa eri kantoja tulevasta kehityksestä edustavat asiantuntijat hahmottelevat prosessin kuluessa tulevaisuuden kannalta keskeisiä tekijöitä. Delfoi kyselyssä on kolme osaa; issue (ongelma, aihealue), topic (väite, mielipide) ja argument (näkökohta) Asiantuntijaryhmä eli paneeli Asiantuntijuuden laatu murroksessa (Linturi), asiantuntijuus ei ole niinkään yksilön kuin yhteisöjen ja verkostojen ominaisuus. Moniaineksinen paneeli tuottaa riittävästi vaihtoehtoja, vaihtoehtojen perusteluja ja ratkaisumalleja. Paneeliin kuuluvat silloin asianosaiset eli ekspertit, spesialistit, generalistit ja maallikot. Mahdollistuu verkostot, joukkojen viisaus ja luovuus Argumentoinnin anonyymisyys Panelistin asema ei vaikuta muiden mielipiteisiin. Toisaalta ei myöskään tiedetä minkä puolesta näkökulman esittäjä todella toimii. Iteraatio ja palaute Vastaustieto kierrätetään uudelleen asiantuntijoille ja heitä ohjataan valintojensa perustelemiseen. He myös voivat yrittää vaikuttaa muiden mielipiteisiin. Verkosto-Delfoissa on tavoitteena laaja-alaisen ja monitoimijaisen panelistiverkoston kommunikaatio ja tulevaisuus vaihtoehtojen tuottaminen ja perusteleminen.36 15.2.2011 Aila Paaso
    37. 37. Tulevaisuuskyselyjen laadinta Verkosto-Edelfoi opettajien osaamistutkimuksessa Taustakyselyyn ja nykytila- ja tulevaisuuskyselyihin vastanneita 256 joista naisia 150 ja miehiä 105, yksi ei vastannut sukupuolikyselyyn. Vastaajista; • opettajia 134, • työelämän edustajia 46, • koulutusorganisaation johtoa 21, • opiskelijoita 20, • asiantuntijoita ja tutkijoita 17 • koulutusorganisaation henkilöstöä 11 • opettajankouluttajia 5 Vastaajien edustus ammatillisen koulutuksen ja työelämän yhteistyöverkostoissa: • Aktiivisin toiminta työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen verkostoissa, tutkinnon kehittämistyöryhmissä, näyttötutkintojen toimintaverkostoissa. • Vastanneista opettajista 24 % ei toimi missään koulutuksen ja työelämän yhteistyöverkostossa. Vastaajien edustus opiskelijan oppimista ja elämänhallintaa tukevissa moniammatillisissa yhteistyöverkostoissa: • Aktiivisin toiminta pedagogisen kehittämisen, opiskelijahuollon ja erityisopetuksen verkostoissa. • Opettajista 59 % ei toimi missään opiskelijan oppimista ja elämänhallintaa tukevassa verkostossa.37 15.2.2011 Aila Paaso
    38. 38. 38 15.2.2011 Aila Paaso Kuvio 21. Ammatillisen opettajan dynaaminen tulevaisuuden työnkuva.
    39. 39. Ammatillisen opettajan dynaaminen tulevaisuuden työnkuva Yksintekijästä - työyhteisölliseksi osaajaksi Työyhteisöllisen osaajan identiteetti muotoutuu opettajan ja työyhteisön vuorovaikutuksessa. Kollegiaalisuus, työyhteisöllinen osaaminen ja vastuullinen työntekijyys haastavat perinteisen opettajan professionaalisen autonomian. Työyhteisöllisen osaajan identiteetissä yhdistyvät yksittäisen opettajan ja pedagogisen asiantuntijayhteisön opiskelijoiden oppimista tukevat elementit. Työyhteisöosaajan tehtävää voidaan kuvata aineistolähtöisesti tutkimuksen työyhteisöosaamisen toivottavan tulevaisuuden tulosten perusteella seuraavasti: - opettajat ovat mukana suunnittelemassa koulutusorganisaation toimintaa ja sitoutuvat synergiaa tuottavaan, palkitsevaan ja joustavaan työelämälähtöiseen oppilaitoksen toimintakulttuuriin - opettajat ymmärtävät kokonaisvaltaisen oppilaitoksen toimintajärjestelmän merkityksen ja toimivat joustavasti, tarkoituksenmukaisten, opiskelijoiden oppimista tukevien prosessien mukaisesti - opettajat ymmärtävät koulutusorganisaation talouden hallinnan merkityksen, sitoutuvat tavoitteisiin ja heillä on valtaa hoitaa ja vastata talousasioista omalla vastuualueellaan - moniasiantuntijuuteen perustuva opettajuus on toteutunut ja opettajat ovat yhteistyökykyisiä, kommunikaatiotaitoisia ja tiimityökykyisiä - opettajien henkinen hyvinvointi on tasapainossa ja työkykyä ylläpitävää toimintaa ja kuntouttavia palveluja on saatavilla - opettajilla on mahdollisuus kehittää toimintaa alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti - opettajien työaikaan on sidottu kehittämistyötä - opettajat osallistuvat työyhteisöosaamiseen liittyvään koulutukseen ja kehittämiseen - opettajat arvostavat omaa ja kollegansa työtä ja - opettamista ja oppimista tukevien resurssien suhteen vallitsee tasapaino vaatimusten, odotusten ja toteutuman kesken.39 15.2.2011 Aila Paaso
    40. 40. Ammatillisen opettajan dynaaminen tulevaisuuden työnkuva Työssäoppimisen ohjaajasta koulutuksen ja työelämän verkosto-osaajaksi Koulutuksen ja työelämän verkosto-osaajan työidentiteetti muotoutuu opettajan ja työelämänedustajien vuorovaikutuksessa koulutuksen ja työelämän verkostoissa ja rajapinnoilla. Tutkimustulosten perusteella voidaan päätellä, ettei koulutusjärjestelmä ole kyennyt vastaamaan sille asetettuihin haasteisiin työelämän osaamis- ja koulutustarpeiden ennakoinnista ja yrityselämän tarpeisiin suunnitellusta koulutuksesta. Tulokset osoittivat myös, että peräti neljäsosa ammatillisista opettajista ei toimi missään koulutuksen ja työelämän verkostoissa. Tämä on huolestuttavaa ammatillisten opettajien osaamisen ajantasaistamisen ja tulevaisuuteen näkemisen kannalta. Työelämä on jatkuvassa muutoksessa. Tuotanto-, palvelu- ja toimintatavat elävät, ja aidoissa työelämän oppimisympäristöissä toimiminen on keskeistä ammattikäytäntöjen oppimisen ja ammattipedagogiikan näkökulmista Koulutuksen ja työelämän verkosto-osaajan työnkuva muotoutuu aineistolähtöisesti koulutuksen ja työelämän yhteistyöosaamisen toivottavan tulevaisuuden mukaan seuraavaksi: - opettajilla on aitoa työelämätuntemusta ja työelämälähtöisen osaamisen ennakointivalmiuksia - opettajien ohjausrooli opiskelijoiden työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen järjestämisessä, aikuisopiskelijoiden yksilöllisten oppimispolkujen henkilökohtaistamisessa ja työpaikkaohjaajien ohjaamisessa on vahva - opettajat toimivat saumattomassa yhteistyössä työelämän verkostojen ja työpaikkaohjaajien kanssa - opettajien ja työpaikkaohjaajien vaihdot, tet-jaksot, ammatinopetus työpaikoilla, kansainvälinen yhteistyö ja taitajakisat lisäävät yhteistyötä koulutusorganisaatioiden ja työpaikkojen välillä - opettajat vastaavat työelämän tarpeisiin, suunnittelevat ja toteuttavat yrityskohtaista, alakohtaista koulutusta ja yhteisiä projekteja työelämän kanssa.40 15.2.2011 Aila Paaso
    41. 41. Ammatillisen opettajan dynaaminen tulevaisuuden työnkuva Didaktisesta osaajasta opiskelijan kohtaajaksi ja kuuntelijaksi Opiskelijan kohtaajan ja kuuntelijan työnkuvan mukainen opettajan työidentiteetti vaatii opettajalta toisenlaista osaamista ja vuorovaikutusta kuin perinteinen ammatillisen opettajan identiteetti. Ammatillisen opettajan osaamiseen liittyy kasvatuksellisuus sekä yleisellä että ammattiin kasvattamisen tasolla. Opiskelijan kohtaajan ja kuuntelijan identiteettiin liittyy aina opiskelijan osallisuuden lisääminen ja dialoginen kohtaaminen opiskelijan kanssa. Aineiston perusteella voidaan todeta, että opettajat tiedostavat pedagogisen osaamisen kehittämisen sekä perus- ja täydennyskoulutuksen tarpeen ja merkityksen hyvin vaihtelevasti. Uhkatekijänä nähtiin myös opettajien ajan käyttäminen kasvattamiseen ammatinopetuksen sijasta. Kuvaavaa on, että tulosten mukaan opettajista peräti 56 prosenttia ilmoitti, ettei toimi missään opiskelijoiden oppimista ja elämänhallintaa tukevissa verkostoissa. Tulos kertoo ammatillisen koulutuksen ja ammattipedagogiikan suurista haasteista opiskelijoiden ammatinoppimisen edistämisessä ja yksilöllisyyden huomioimisessa. Opiskelijan kohtaajan ja kuuntelijan työnkuva muotoutuu aineistolähtöisesti pedagogisen osaamisen toivottavan tulevaisuuden mukaan seuraavaksi: - opettajat ottavat huomioon monimuotoiset, erilaisten opiskelijoiden tarpeet - opettajat tukevat oppijoita yksilöllisten oppimissuunnitelmien avulla - opettajat hallitsevat pedagogisen oppimista tukevan ohjauksen erilaisissa oppimisympäristöissä - opettajat luovat toiminnallaan turvallisen oppimisympäristön - opettajat tukevat opiskelijaa yksilönä ryhmässä - opettajat käyttävät oppimista edistäviä opetusmenetelmiä joustavasti erilaiset oppijat huomioiden - opettajat ovat siirtyneet opettamisen suunnittelusta oppimisen mahdollistavaan suunnitteluun - opettajat kehittävät pedagogista osaamistaan - opettajat toimivat autenttisissa tilanteissa ja - opettajat toimivat erilaisissa oppimisympäristöissä.41 15.2.2011 Aila Paaso
    42. 42. Ammatillisen opettajan dynaaminen tulevaisuuden työnkuva Oman työn taitajasta oppimisprosessin tukijaksi ja ohjaajaksi Oppimisprosessin tukijan ja ohjaajan työidentiteetti muotoutuu opettajan ja opiskelijan vuorovaikutuksessa, jossa huomioidaan opiskelijan tarpeet ja odotukset. Kehityssuunta viittaa opettajien professionaalisen autonomian murrokseen. Ammatillisen opettajan opettajakeskeinen ajattelu ja toiminta sekä etäisyys työelämästä on väistymässä oleva kehityssuunta. Tulokset viittaavat siihen, että koulutusorganisaatioissa ei ole otettu riittävästi huomioon oppimiskäsitysten ja opetuskulttuurin muutosten vaatimuksia. Ammatillisen opettajan työn kuvan perustehtävää ei myöskään ole selkiytetty riittävästi, eikä tehtävään liittyvää ydinosaamista ole määritelty. Työn vaativuuden arvioinnin yhteydessä tehdyt tehtävän kuvaukset perustuvat opettajan professionaaliseen autonomiaan ja valtaan, eivätkä vastaa opettajan työn nykyisiä vaatimuksia yhteisöllisen verkosto-osaajan, opiskelijan kuuntelijan ja kohtaajan sekä opiskelijan oppimisprosessin tukijan osaamisesta. Tutkimustulosten ja työn vaativuuden arvioinnin tehtäväkokonaisuuksien näkökulmasta näyttäisi siltä, että opettajan ammatin työnkuva ja osaaminen suhteessa opiskelijoihin, työyhteisöön ja erilaisiin oppimisympäristöihin vaatisi syvällisempää dialogia ja selkiyttämistä. Näin voitaisiin myös vastata tutkimuksessa esiin nousseeseen haasteeseen opettajan työn palkitsevuudesta. Oppimisprosessin tukijan ja ohjaajan työnkuva muotoutuu tutkimuksessa aineistolähtöisesti opettaja oman työnsä taitajana -osaamisen toivottavan tulevaisuuden mukaan seuraavaksi: - opettajat ovat innostuneita opiskelijoiden oppimisen ohjaajia - opettajilla on kulttuurien tuntemusta - opettajat osaavat hyödyntää teknologiaa monipuolisesti - opettajat tekevät kansainvälistä alojen ja oppilaitosten välistä yhteistyötä - opettajat osallistuvat opettajavaihtoon - opettajat osallistuvat kansainvälisiin projekteihin - opettajat päivittävät osaamistaan ja osallistuvat täydennys- ja jatkokoulutuksiin - opettajat osallistuvat ammatilliseen lisäkoulutukseen - opettajat tiedostavat itsensä kehittämismahdollisuudet - opettajat hyödyntävät mentoroinnin mahdollisuuksia opettajille - opettajat ovat uusia ajatuksia ja kulttuureja edustavia osaajia42 15.2.2011 Aila Paaso - opettajat ovat verkostoituneita osaajia ja - opettajat ovat monialaisia osaajia.
    43. 43. Ammatillisen opettajan dynaaminen tulevaisuuden työnkuva Ammattialan osaajasta vastuulliseksi alansa kehittäjäksi Ammattialan vastuullisen kehittäjän työidentiteetin jatkuva rakentaminen on välttämätöntä, koska ammatillinen taitotieto kehittyy ja muuntuu koko ajan. Yksittäisten toimialojen osaamistarpeet laajenevat verkostojen ja verkostoissa toimijoiden osaamistarpeiksi. Ammatillisen opettajan ammattiopetuksen vastuusta osa on siirtynyt työpaikoille työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen myötä. Kehittämissuunnitelmassa 2007–2012 esitetään vaatimus perustutkintojen työelämälähtöisyyden edelleen kehittämisestä. Tutkimustulokset viittaavat ammatillisen opettajan ammatti-identiteetin ja ammattialojen kehityksen murrokseen. Opettajan ammattialan vastuullisen kehittäjän työidentiteetti muodostuu opettajan ja kouluyhteisön, työpaikkojen ja alan alueellisten ja kansainvälisten verkostojen vuorovaikutuksessa. Ammattialan vastuullisen kehittäjän työnkuva, aineistolähtöisesti, ammatillisen osaamisen toivottavan tulevaisuuden mukaan: - opettajalla on käytännön työkokemusta ja he hallitsevat opetettavan asia käytännössä - opettajalla on vahva alan ammattitaito - opettaja tekee vuoroin työtä oppilaitoksessa ja vuoroin työelämässä - opettajat osallistuvat säännöllisin väliajoin työelämäjaksoille - opettajat tekevät työelämälähtöisiä projekteja työelämän kanssa yhteistyössä - opettajat osallistuvat kansainvälisiin vaihtoihin - opettajilla on teknologiaosaamista - opettajilla on yrittäjyysosaamista - opettajat ovat asiakaspalveluhenkisiä - opettajat osallistuvat ammatillisten aineiden lyhyt- ja pitkäkestoisiin täydennys- ja jatkokoulutuksiin - opettajat osallistuvat alan kehittämishankkeisiin, 208 - opettajat osallistuvat uuden teknologian toteuttamishankkeisiin sekä - opettajat osallistuvat Skills-toimintaan43 15.2.2011 Aila Paaso
    44. 44. Ammatillisten opettajien tulevaisuuden osaamisen ja asiantuntijuuden kehittäminen ja täydennyskoulutus koulutusorganisaatiossa.44 15.2.2011 Aila Paaso
    45. 45. Ammatillisten opettajien osaamisen ennakointi, osaamisen määrittäminen, osaamisen arviointi, osaamisen kehittäminen, täydennyskoulutus, seuranta ja arviointiAmmatillisten opettajien osaamisen ennakointi, osaamisen määrittely ja arviointi Ammatillisen opettajan osaamisen kehittäminen ja täydennyskoulutus45 15.2.2011 Aila Paaso
    46. 46. OSEKK-strategia Ennakointityö ORGANISAATIO • Työ- ja elinkeinoelämä • Henkilöstöstrategia • Alakohtaisuus • Toimialakohtaiset strategiat Linkki • Osaamiset • TTS ja toimialojen kehityskeskusteluun käyttösuunnitelmat OSAAMISALUEET LINJAUKSET OSAAMISEN KEHITTÄMIS- OSAAMISEN KEHITETTÄVISTÄ ARVIOINTI SUUNNITELMAT JA JOHTAMISEN JA • Kaikille yhteiset OSAAMISISTA JA KEHITYSKESKUS- KEHITTÄMINEN KEHITTÄMISEN osaamiset TAVOITE- TELUISSA ARVIOINTI - ORGANISAATIO- OSAAMISET • Koulutus osaaminen • Itsearviointi - Täydennyskoulutus • Palautelomakkeet - Elinikäisen • TTS-toiminnan • Esimiehen arviointi - Tutkintatavoit-teinen (reaktioiden arviointi) oppimisen taidot painopisteet • (vertaisarviointi) koulutus • Toiminnan ja sen • Osaamiset, joita • Johdon linjaukset • Yhteisen - Pätevöittävä muuttumisen arviointi täsmennetään • Palaute- ja näkemyksen koulutus • Tulosten ja - seuranta- luominen • Työssä oppiminen vaikutusten arviointi - järjestelmistä • Kehitystarpeiden • Tilastotiedot - saatavat tiedot esillenosto ja (Perehdyttäminen, - alustavat kehittämis- oma kuvaus) - Erityisosaaminen suunnitelmat ERILAISIA KEHITTÄMISEN JA KOULUTUKSEN OSAAMISEN OSAAMISEN VAIHTOEHTOJA YHTEENVEDOT ARVIOINNIN TAVOITE- SEURAAVALLE KRITEERIT PROFIILIT KIERROKSELLE 18.11.2009 Tiina Räisänen46 Prosessin omistaja Annukka Lankila
    47. 47. Osaamisen kehittäminen koulutusorganisaatiossa Osaaminen esiin ja käyttöön – Osaamisen johtaminen Oulun seudun koulutuskuntayhtymässä (OSEKK) • Osaamisen kehittäminen (OK-hanke) • OK-hanke perustuu kuntayhtymän henkilöstöstrategiaan ja on osa sen jalkautusta. Henkilöstöstrategian työkaariajattelun mukaan jokaisella OSEKK-laisella on mahdollisuus ja velvollisuus hallita kehittymistään ja ammattitaitoaan läpi työuransa yhteistyössä työnantajan kanssa. • Osaamisen kehittämisellä tarkoitetaan organisaation ja sen henkilöstön osaamisen arviointia ja kehittämistä toimintastrategian toteuttamiseksi. Päämääränä on palvelujen vaikuttavuuden, tehokkuuden ja laadun parantaminen. Tavoitteena on luoda yhteinen polku yhtymän tavoitteille sekä työntekijän kehittymistavoitteille ja urasuunnittelulle. • Hankkeesta lisätietoja antavat henkilöstöjohtaja Annukka Lankila annukka.lankila@osekk.fi puh. 010 27 22650 ja hr-asiantuntija Tiina Räisänen tiina.raisanen@osekk.fi puh. 010 27 2351047 15.2.2011 Aila Paaso
    48. 48. Osaamisen kehittäminen koulutusorganisaatiossa Osaaminen esiin ja käyttöön – Osaamisen johtaminen Oulun seudun koulutuskuntayhtymässä (OSEKK) OSEKK:n osaamisen kehittämisen aineiston runko kehitettiin syksyn 2009 aikana työryhmässä ohjaajana Heljä Hätönen Educa-Instituutti Oy:stä, Lankila Annukka, henkilöstöjohtaja (pj) • Alaruikka Sauli, suunnittelija OSAO • Heikkinen Anne, henkilöstösihteeri KYP • Järvinen Sari, suunnittelija OAMK • Karttunen Raili, suunnittelija KYP • Kimari Risto, vararehtori OAMK • Männistö Irmeli, yksikönjohtaja OSAO • Ojala Aini, osastonjohtaja OAMK • Paaso Aila, koulutuspäällikkö OAMK • Räisänen Tiina, HR -asiantuntija48 15.2.2011 Aila Paaso
    49. 49. Opetushenkilöstön koko työuranaikainen osaamisen kehittäminen49 15.2.2011 Aila Paaso
    50. 50. Osaava Verme, Ammatillinen mentorihyrrä 50Nissilä & Paaso 2010

    ×