Delfoi-menetelmän (tulevaisuuksientutkimus) esittely: määritelmät, piirteet, historia, nykydelfoin eri sovellukset ym.

1. eDelfoi-paja/HUMAK 18.5.2013
Hannu Linturi 12.10.2009
DELFOI
Oraakkelien jalanjäljissä

2. 2
Mikään tieto ei ole merkityksellisempää kuin tieto siitä,
mitä ei vielä ole, mutta voisi olla.
Mihail Bahtin

3. Delfoin määritelmästä
“A technique of structuring a communication process of a group in order
to help to understand and deal with the future development of a complex
problem.” (Linstone & Turoff 1975)
Asiantuntijamenetelmä, jonka avulla saadaan esille valistuneita ja
perusteltuja mielipiteitä tulevaisuuden mahdollisuuksista ja
vaihtoehdoista.
Luonteeltaan laadullista tutkimusta, mutta erityisesti tietokonepohjainen
tekniikka mahdollistaa myös laajat ennustetyyppiset kyselyt (esim.
eDelfoi).
3

4. Delfoille luonteenomaisia piirteitä
• Kutsutuista asiantuntijoista muodostettu paneeli arvioi jonkin
määrätyn asiantilan/ ilmiön/ tapahtuman/ kehityskulun tms.
tulevaisuutta.
• Usein korvaa ja/tai tuottaa lisätietoa tutkimukselle  tuottaa
materiaalia esim. skenaariotyöskentelylle (esim. FAR-taulukon
muuttujia).
• Erityisen käyttökelpoinen tutkittaessa laajoja ilmiöitä, suunniteltuja
kehitysmalleja tai sellaisia asioita, jotka ovat poliittisesti tai
sosiaalisesti arkaluontoisia ja joita on vaikea tarkastella muiden
menetelmien avulla.
• Menetelmä toimii parhaiten silloin, kun tutkittava asia ja ongelma ovat
4
avoimia.

5. Myyttien mukaan Delfoissa harjoitettiin
muinoin mm. maan jumalattaren Gaian
palvontaa. Tarun mukaan hänen
pyhäkköään eli Pythoa vartioi valtava
käärme, Python. Apollo kuitenkin surmasi
käärmeen ja asetti pyhäkköön oman
papittarensa eli Pythian.
5
Delfoin historiaa 1
Antiikin Kreikan Delfoi (muinaiskreikaksi
Δελφοί) oli kautta antiikin maailman kuuluisa
oraakkeleistaan. Ennuspapitar Pythia lausui
Apollon temppelissä haltioituneessa tilassa
sekavia ennustuksia vastauksena niihin
kysymyksiin, joita hänelle esitettiin. Apollon
papit tulkitsivat näitä ennustuksia ja pukivat
ne runomuotoon.
…/…

6. Delfoita kutsutaan usein myös delfiksi.
Delfoi on samalla sekä erityinen menetelmä uuden tiedon
tuottamiseksi että joukko samantyyppisiä tekniikoita olemassaolevan
tiedon arvioimiseksi.
Delfoin kehitti menetelmäksi Olaf Helmer USA:ssa Rand-yhtiössä
1950- ja 1960-luvuilla ja sitä käytettiin erityisesti sotilasstrategioiden
laatimisen apuvälineenä.
Myöhemmin delfoita on hyödynnetty esim. erilaisten teknologisten
innovaatioiden löytämisen ja leviämisen arvioimisessa (mm. Japani)
6
Delfoin historiaa 2

7. Alkuperäinen Delfoi-tutkimus
Alun perin Delfoi-prosessin tarkoituksena oli määrittää asiantuntijoiden
avulla jonkin erityisen ilmiön tulevaisuus.
Päämääränä oli prosessin myötä saavuttaa yksimielisyys siitä, millaisena
asiantuntijat näkivät tämän kehityksen.
Tämä konsensus saavutettiin kierrättämällä mielipiteitä asiantuntija-raadissa
eli paneelissa niin monta kertaa, että lopulta kaikki ajattelivat
7
samalla tavalla.

8. Alkuperäisen Delfoin ongelmia
Menetelmää arvosteltiin voimakkaasti 1970-luvulla siitä, että se
• nojasi liian voimakkaasti mielipiteiden “keskiarvoon” pitäen sitä
kaikkein pätevimpänä arviona;
• sai aikaan joidenkin vastaajien joukossa ns. bandwagon-ilmiön;
• ja salli joidenkin asiantuntijoiden käyttää anonymiteettia yleisen
mielipiteen muokkaamiseksi hänen itsensä edustamaan suuntaan
prosessin myötä.
Kritiikin johdosta delfoi jäi lähes 20 vuodeksi vain muutaman tutkijan
käyttämäksi menetelmäksi.
8

9. Nyky-delfoin luonteenpiirteitä
9
Nykyisin onnistuneen delfoin
tuottama tieto on yhdistelmä hiljaista
tietoa ja asiantuntijatietoa
(systeemistä ja näkemystietoa).
Nyky-delfoin tuottamaa tietoa
tarvitaan sellaisten näkemysten,
ideoiden ja perustelujen
tuottamiseen, joita tarvitaan
suunnittelun ja päätöksenteon
pohjaksi.
Pyrkimyksenä ei niinkään enää ole
saavuttaa yksimielisyyttä vaan
erityisesti tuoda esille uusia ja tuoreita
näkökulmia ja ideoita ja panna toiset
asiantuntijat reagoimaan niihin 
uusia ja hyvin perusteltuja ideoita
mahdolliseksi tulevaisuudeksi.
Jovi Schnell:
Tacit knowledge adrift on the
Myth of Progress

10. Konsensusdelfoi (Classical delphi)
• Pyritään asiantuntijoiden yksimielisyyteen perinteisesti suuria
paneeleita käyttäen.
• Tavoitteina yhteisymmärrys, täsmäennusteet ja perusteltujen
poikkeavien mielipiteiden hyödyntäminen päätöksenteossa.
• Konsensukseen voidaan pyrkiä vasta viimeisellä kierroksella 
marginaalimielipiteiden hyödyntäminen.
• Käyttökelpoinen nykyisin erityisesti silloin, kun pyritään hakemaan
esim. pienen yhteisön/yrityksen sisäistä konsensusta ja rakentamaan
yhteisiä tavoitteita (strategiatyökalu).
10

11. Politiikkadelfoi (Policy delphi)
• pyritään erilaisiin perusteltuihin näkemyksiin tulevaisuudesta;
• pyritään löytämään todennäköiset ja toivottavat tulevaisuudet;
• tavoitteena toisiaan täydentävät argumentit (esim. verkko-pohjainen
ns. dialogidelfoi);
• erityinen huomio poikkeaviin näkemyksiin, jotta mahdollisimman
moni vaikuttava asia / tekijä saadaan mukaan päätöksentekoon;
• suhteellisen pienet paneelit (yleensä 10-45 henkeä);
• yhteisöllisen oppimisen menetelmä.
• Erityistapauksena argumenttidelfoi, jossa pyritään erityisesti
saamaan panelistit argumentoimaan omia väittämiään
/mielipiteitään  tavoitteena perusteltujen mielipiteiden erilaisuus.
11

12. Muita delfoi-prosesseja
Trendidelfoi
• Lähtökohtana yksittäinen trendi, joka esitetään käyränä.
• Panelisteja pyydetään piirtämään sille jatkumo ja perustelemaan
esittämänsä kehityskulun listaamalla oletuksensa ja ne epä-varmuustekijät
12
jotka voivat muuttaa käyrää.
• Lopuksi panelistit äänestävät osanottajien esittämistä eri käyrä-vaihtoehdoista.
Surveydelfoi
• Kvantitatiivinen
• Suuret paneelit (usein satoja vastaajia)  tietokonepohjaiset surveyt
• Usein teknologian tulevia kehityskulkuja tarkasteleva (esim. Japani)
Realtime delfoi
• Yhden kierroksen delfoi, jossa kerätään nopeasti asiantuntijatietoa
jonkin päätöksen tms. taustaksi. Panelistit pannaan kommentoimaan
suoraan toinen toistensa vastauksia.

13. • Asiantuntijapaneelin monipuolisuus;
• anonyymiys;
• argumentteja tai konsensusta tuottavat
kommenttikierrokset eli iteraatio;
• perusteltu palaute.
• Erityisesti verkkopohjaisissa delfoi-prosesseissa
managerin merkitys
13
korostuu.
Delfoin pääpiirteet

14. Paneelin asiantuntijajäsenet eivät yleensä tiedä, keitä toiset paneelin
jäsenet ovat. Kysymyksiin (esim. tietokonepohjaiseen
kyselylomakkeeseen) vastataan yksin.
Tavallisen ryhmädynamiikan ilmiöiden minimoimisella saadaan etuina
mm.
 riippumattomuus työ- ym. rooleista ja asemista;
 auktoriteettien ja vahvojen mielipidejohtajien merkityksen
väheneminen;
 mielipiteiden autenttisuus;
 mielipiteiden tasa-arvo (myös vähemmän tunnetut, nuoret,
väheksytyt ja epämuodikkaita paradigmoja seuraavat ym.
saavat oman poikkeavankin mielipiteensä esiin ja muiden
arvioitavaksi;
 mahdollisuus myös asiantuntijoille muuttaa mielipidettään
ilman pelkoa tieteellisen uskottavuuden vähenemisestä.
14
Anonyymiys

15. 15

16. Argmenttien kierrätys eli iteraatio
• Useimmiten kaksi tai joskus useampia kyselykierroksia.
• Asiantuntijat voivat muuttaa mielipiteitään perustaen ne
edellisellä kierroksella esiin tulleiseen uusiin havaintoihin ja
tieteellisesti perusteltuun uuteen tietoon.
• Sisältää usein hyvin perusteltuja ja (usein kirjallisesti)
esitettyjä argumentteja myös sellaisilta asiantuntijoilta,
joiden mielipiteet ovat edellisellä kierroksella olleet
yleisestä linjasta poikkeavia.
16

17. Asiantuntijamielipiteitä ei hyväksytä sellaisenaan  väittämille
vaaditaan viimeisimpään tietoon pohjautuvat perustelut.
Jokaista mielipidettä pitää saada ja voida korjata tai muuttaa
muilta tulleen palautteen ja argumenttien perusteella.
Palaute koostuu analysoiduista tutkimustuloksista (usein myös
tilastollista dataa) ja erityispainotus annetaan poikkeaville
mielipiteille ja niiden tausta-argumenteille.21
17
Perusteltu palaute

18. Asiantuntijapaneelin muodostaminen
Paneelin ihannekoko on 20-50 (ei yli 70) jäsentä (koko riippuu delfoin
luonteesta).
Paneelin jäseniä voidaan etsiä myös pyytämällä jo valittuja panelisteja
itse nimeämään muita alan asian-tuntijoita (kuitenkin anonyymius on
muistettava).
Kuka on asiantuntija?  Riippuu tutkimuksen tiedonintressistä:
• esim. tutkijat, päätöksentekijät, yrittäjät, kansalaisaktivistit,
toimittajat, yhteiskunnan avainhenkilöt ko. alueella, jne.
• oman asiantuntijuusalueensa johtohenkilöt;
• lähi(tieteen)alueiden asiantuntijat.
18

19. Hyvä asiantuntijapanelisti
• Edustaa tärkeää asiantuntemusta;
• Edustaa asiantuntijanäkökulmaa,
joka muuten jää puuttumaan;
• ”Katalysoi” muita asiantuntijoita;
• On kiinnostunut teemasta ja halukas
argumentoimaan;
• Uskaltaa ottaa kantaa tulevaisuus-orientoituneesti.
19

20. Delfoi-prosessi voidaan jakaa kahdeksaan vaiheeseen:
1. tutkimusongelman rajaus ja tutkimuksen tavoitteiden
määrittely;
2. suunnittelevan tutkijaryhmän kokoaminen tutkimuksen
toteuttamista varten;
3. varsinaisen asiantuntijapaneelin kokoaminen ja valinta;
4. kyselylomakkeen rakentaminen, testaaminen ja korjaus
ensimmäistä kyselykierrosta varten ja ensimmäinen
kyselykierroksen toteuttaminen joko kirjallisena, sähköisenä
tai suullisena haastattelu-kyselynä;
20
…/…
Delfoi-prosessin vaiheet 1

21. Delfoi-prosessin vaiheet 2
5. ensimmäisen kyselykierroksen vastausten analyysi;
6. toisen kierroksen kyselylomakkeen rakentaminen, testaus,
toteutus ja vastausten arviointi;
7. mahdolliset lisäkierrokset, ja
8. raportointi tutkimuksen tuloksista.
21

22. 1. Jokainen delfoitutkimuksen osio voidaan tehdä huonosti tai
huolimattomasti  validiteetti ja reliabiliteetti kärsivät.
Esimerkkinä asiantuntijoiden valinta: Ovatko asiantuntijat sitä
todella? Ovatko he edustava joukko?
2. Kysymysten tarkkuus, asianmukaisuus ja oikeellisuus.
3. Huono kysymyspatteri/-lomake.
4. Väärin, sekavasti tehty tai epärelevantteihin asioihin takertuva
yhteenveto kierrosten välillä  vaikuttaa seur. kierroksen
onnistumiseen.
5. Asiantuntijat voivat jäädä pois tai kieltäytyä seuraavalta
kierrokselta.
22
…/…
Delfoi-menetelmän sudenkuoppia 1

23. Delfoi-menetelmän sudenkuoppia 2
6. Koodaus ja analyysi puutteellinen.
7. Huono raportointi.
8. Tutkijan epärehellisyys tutkimuksen puutteiden
kirjaamisessa.
9. Puuttuva mahdollisuus tiedeyhteisöltä arvioida
(erityisesti yksityiset delfoit).
10. Syysuhteiden ymmärtämisen puute, erityisesti
sosiaalisen teorian tuntemuksen puute.
23
…/…

24. Delfoi-menetelmän sudenkuoppia 3
11. Liian laajojen tai eriytyneiden ryhmien
mielipiteistä ei tule kuin yleistyksiä.
12. Paljonko asiantuntijan mielipiteestä on
aitoa ja paljonko yleisen mielipiteen
toistoa?
13. Delfoi vahvistaa konventionaalista,
kapeaa, pinnallista ajattelua.
14. Asiantuntijat tietämättömiä
kehityksestä oman alansa ulkopuolella
lähitieteissä.
15. Mitä pitemmälle tulevaisuuteen
mennään, sitä epätarkemmaksi delfoi-asiantuntijoiden
24
mielipiteet tulevat.

25. Delfoista lisää
YK:n yliopiston Millennium –projekti (http://www.acunu.org/millennium/)
Euroopan unionin piirissä laadittu raportti yhteisöjen ja yhteiskuntien
keinoista tutkia tulevaisuuttaan (European Foundation for Improvement of
Living and Working Conditions http://www.eurofound.eu.int/)
Otavan Opiston ja Metodixin eDelfoi-yhteisö tutkijoille ja opiskelijoille
http://www.edelfoi.fi/fi/nd/delfoi/01_delfoi/02_teoria/
http://edelfoi.ning.com
Harold A. Linstone and Murray Turoff (eds.): The Delphi Method: Techniques
and Applications. 1975, verkkoversio 2002
http://is.njit.edu/pubs/delphibook/
Osmo Kuusi: Expertise in the Future Use of Generic Technologies: Epistemic
and Methodological Considerations Concerning Delphi Studies. Acta
Universitatis Oeconomicae Helsingiensis A:159 , Helsinki 1999.
25