1. Delfoi-menetelmä – Miten tutkimme
tulevaisuutta kirjan uudistetussa laitoksessa
Osmo Kuusi
09.05.12

2. Delfoi-tekniikka pähkinänkuoressa
 Perustuu asiantuntijoiden kuulemiseen siten,
että kannanoton tarkka esittäjä pysyy
salassa toisille asiantuntijoille
(anonymiteetti). Argumentin/kannanoton
esittäjällä on aito mahdollisuus kiistää
esittäminen (vaikkapa oikeudessa).
 Kuuleminen monella kierroksella välittäen
kommentoitaviksi toisten kannanotot

3. Suuret muutokset Delfoi-menetelmän teknisessä
toteuttamisessa verrattuna vuoteen 1993 (kirjan
ensimmäinen painos)
 Vielä 1990-luvun alussa asiantuntijoita lähestyttiin
postitse kyselylomakkein. Monen kierroksen
toteuttaminen oli hidasta ja kallista.
 Internetin käyttöä vastaamisessa voi pitää jo Delfoi-
tutkimuksen valtavirtana Suomessa (mm. eDelfoi,
http://edelfoi.fi) ja yhä enemmän myös muualla
maailmassa (Millennium projektissa kehitetty RT-Delphi,
Gordon 2006).
 Toisaalta haastattelujen käyttö varsinkin tutkimuksen
ensimmäisellä kierroksella on yleistynyt

4. Anonymiteetin edut ( vrt. Turoff 1975, Hiltz
ja Turoff 1995):
 Hallitseva, korkealle arvostettu henkilö on määräävä, häntä
ei uskalleta vastustaa.
 Haluttomuus ottaa kantaa ennen kuin varmistettua
tosiasiatietoa on hyvin paljon tai ennen kuin enemmistön
kanta on selvillä.
 Vaikeus hylätä kanta, jonka on julkisesti ottanut.
 Henkilö ei uskalla esittää ideaa, joka voi osoittautua
idioottimaiseksi ja johtaa kasvojen menetykseen.
 Asian esittäjä tekee siitä epäuskottavan, edustaa väärää
leiriä
 Joutuu rangaistavaksi ”luottamuksellisen" tiedon
paljastamisesta tai ”väärän” syytöksen esittämisestä

5. Anonymiteetin ongelmia
Mm. sosiaalisen median anonyymit keskustelupalstat ovat tuoneet esille
seuraavia ongelmia:
 Ei tiedetä, minkä puolesta näkökohdan esittäjä todella toimii. On
mahdollista esittää vailla kiinni jäämisen pelkoa ristiriitaisia käsityksiä
tai tukea ratkaisuja, jotka ovat ristiriidassa henkilön julkisuudessa
esittämien näkemysten kanssa.
 Koska ei ole kiinnijäämisen pelkoa, voi levittää perättömiä ja/tai
tarkoitushakuisia näkemyksiä.
 Epäilykset "vääristä" mielipiteistä voivat kohdistua väärään
henkilöön, joka joutuu kärsimään.
 Näkökohdan esittäjä ei joudu rangaistavaksi luottamuksellisen tiedon
paljastamisesta.

6. Kaksi Delfoi-tutkimusten päälinjaa
 Survey-tyyppiset, usein Classical Delphi: Pyritään
asiantuntijoiden yksimieliseen usein ”arvovaltaiseen”
näkemykseen.
 Pieneen paneeliin perustuvat usein Policy Delphi (Argument
Delphi): pyritään erilaisiin perusteltuihin näkemyksiin
tulevaisuudesta, erityinen huomio poikkeaviin näkemyksiin.
Delfoi-menetelmä tulkitaan skenaariomenetelmäksi
 Sackmanin (1975) kritiikki: ”Delfoi-tutkimukset huonoa
survey-tutkimusta”. Pieniin paneeleihin perustuva rinnastuu
komiteatyöskentelyyn. Anonymiteetti keskeisin ero.

7. Survey-tyyppiset Delfoi –tutkimukset
 Survey-Delfoi -tutkimuksissa samaan luokkaan (osa-
perusjoukkoon) luetut panelistit tulkitaan toisiaan korvaaviksi.
Jos tällainen tulkinta on mielekäs, tutkimukseen pyydettyjen
panelistien suurikaan kato ei ole merkittävä ongelma.
 Perusjoukkoa edustavat otokset riittävät johtopäätösten tekoon
tilastollisesti (mm. ikä, sukupuoli, koulutus ja asuinpaikka).
Nyrkkisääntö: 30-60 hengen ryhmä riittävä johtopäätöksiin
tietystä osaperusjoukosta (t-jakauma yhtyy
normaalijakaumaan)
 Panelistijoukko voidaan kerryttää esimerkiksi tarjoamalla
kenelle tahansa kyselysivuston löytäneelle mahdollisuus
osallistua Delfoi-tutkimukseen antamalla ensin taustatietonsa.
 Tai paneeliin osallistumiselle voidaan asettaa vähimmäis-

8. Esimerkkejä Survey-Delfoi -tutkimuksista
 Teknologian kehitystä ennakoineet Delfoi-tutkimukset 1990-
luvulla. Muiden luovuttua Japani jatkoi suuriin osallistujamääriin
perustuvia Delfoi-tutkimuksia (NISTEP 2001 ja 2005).
Viimeisimmässä teknologisen kehityksen Delfoi-tutkimuksessa
japanilaiset päätyivät kuitenkin käyttämään huomattavasti
aikaisempaa pienempiä paneeleita (NISTEP 2010).
 Edelleen järjestetään, mutta harvemmin. Mm. 2009 monien
saksalaisten yritysten konsortio (mm. Deutsche Telekom ja
Siemens) organisoi Delfoi -tutkimuksen Prospects and
opportunities of information technology and media (2009), johon
kutsuttiin 795 asiantuntijaa ja joihin sen kahdella Delfoi-
kierroksella osallistui 551 ja 439 eksperttiä.

9. Asiantuntijamenetelmiä käytettäessä ratkaisevaa on
asiantuntijoiden laatu eikä määrä – ellei tähdätä
osallistamiseen
 Survey-tyyppisissä teknologisen kehityksen Delfoi-tutkimuksissa
käytetyt suuret paneelit heijastelevat tilastollisesti edustavasti
teknologian kehittämisyhteisöjen jäsenten keskimääräisiä
näkemyksiä.
 Näkemysten "demokraattinen" huomioonotto ei ehkä tuo esille
parhainta näkemystä ellei osallistamista pidetä itseisarvona
 Jos Neuvostoliitossa olisi 1930-luvun alussa tehty arvio tavasta,
jolla maa teollistetaan, yhden miehen - Stalinin - paneeli olisi ollut
asiantuntevampi kuin tuhannen muun asiantuntijan. Varsinkin kun
Johtaja ei kaivannut omastaan poikkeavia näkemyksiä. Toinen asia
sitten onkin, kuinka tältä "yhden miehen paneelilta" olisi voitu saada
tietoa hänen todellisista ajatuksistaan.

10. Osallistamiseen tai organisaatioiden sidosryhmien
(stakeholders) kuulemiseen tähtäävät Delfoi-
tutkimukset
 Delfoi-menetelmän kaupallisesti menestynein sovellus
Suomessa: Fountain Park –yhtiön signaalityökalu
 Yritysten tai järjestöjen johto kuulee työntekijöitään, jäseniään tai
muita sidosryhmiään. Signaalityökalun ehkä menestyksellisin
sovellus on ollut ”Uusi toimitusjohtaja kuulee työntekijöitä”.
 Signaalityökalu valittiin keskeiseksi tavaksi, jolla valtioneuvosto
yhdessä Sitran, Tekesin ja Suomen Akatemian kanssa haki
kansalaisilta keväällä 2012 ajatuksia valtioneuvoston
tulevaisuusselonteon pohjaksi.
 Ongelmana kertyneen informaation puutteellinen analysointi.
Mahdollisuus heikkojen signaalien tunnistamiseen,
heikoimmillaan vain väärää mielikuvaa vaikuttamisesta.

11. Pieneen paneeliin 15-40 perustuvat Delfoi-
tutkimukset
 Tilastolliset päätelmät perusjoukoista eivät yleensä
perusteltuja. Ensisijainen tavoite kerätä perusteluja
erilaisille näkemyksille tai skenaarioille (Argument
Delphi)
 Pienissä komplekseihin ongelmiin kohdistuvissa
tutkimuksissa on hyvin tärkeää ottaa huomioon
panelistien yksilölliset näkemykset heidän osaamis- ja
intressitaustojensa rinnalla. Yksilöllistä
kokonaishahmotelmaa kompleksista systeemistä on
lähes mahdoton tavoittaa ilman perusteellista
esimerkiksi haastatteluun perustuvaa paneutumista.

12. Delfoi-panelisti Argument Delphi-
tutkimuksessa
 Edustaa tärkeää
asiantuntemusta
 Edustaa asiantuntijanäkökulmaa
joka muuten jää puuttumaan
 ”Katalysoi” muita asiantuntijoita
 On kiinnostunut ja halukas
argumentoimaan
 Uskaltaa ottaa kantaa
tulevaisuusorientoituneesti

13. Asiantuntijoiden ”informaatiopolitiikka”
 Sackmanin (1975) kritiikki toi esiin myös sen, kuinka
asiantuntijoiden intressit vaikuttavat heidän välittämiinsä
arvioihin.
 Kullakin asiantuntijalla on hänen intresseihinsä liittyvä
tiedon luovuttamisen politiikka (information policy, Kuusi
1999).
 Informaatiopolitiikan ottaminen huomioon paneelia
valittaessa on erityisen tärkeää, koska näkemyksen
esittäjää ei voida tunnistaa. Hänen on houkuttelevaa
esittää kantoja, jotka muokkaavat yleistä mielipidettä
hänen toivomaansa suuntaan.

14. Taulukko 1 Asiantuntijoiden valintataulukko
Tutkijat Päättäjät Päättäjät Hoitoja Lääkäri- Hoidet-
Intressit/ ja ja päätösten järjestävä kunnan ja tavien
Informaatio päätösten valmistelijat yksityinen muun edusta-
- politiikka valmiste- kuntasektori ja järjestö- hoito- jat
lijat sektori henkilö-
keskus- kunnan
Asiantuntemus hallinto edustajat
Paul Juha Paula Vesa Jussi Anneli
Terveystalous Lillrank Teperi Kokkonen, Ekroos Huttunen Juuti-
Reino Markku Pääkkönen nen
Hjerppe Pekurinen
Vehviläin Juha Paula Aila Saari Jussi Anneli
Terveydenhoidon en- Teperi Kokkonen Vesa Huttunen Juuti-
henkilökunta Julkunen, Markku Aki Linden, Ekroos Merja nen
Reino Pekurinen Pääkkönen Miettinen,
Hjerppe Risto
Pelkonen
Martti Markku Paula Aila Saari Ilkka Anneli
Palvelujen Kekomäki Lehto Kokkonen Vesa Kunnamo Juuti-
organisointi ja Paul Jorma Voipio- Ekroos Jussi nen
johtaminen Lillrank Huuhtanen Pulkki Pekka Huttunen
Markku Aki Linden, Roto
Pekurinen Pääkkönen
Martti Pentti Aki Linden Pekka Ilkka Juha
Kekomäki Itkonen Roto Kunnamo Numme
Terveysteknologia Kallio- Jussi -la
niemi Huttunen
Terveydenhuollon Martti Juha Paula Vesa Risto Juha
priorisoinnin Kekomäki Teperi Kokkonen Ekroos, Pelkonen, Numme
periaatteet ja Vehviläi- Ritva Voipio- Perkka Voipio- -la
käytännölliset nen- Halila Pulkki Roto, Aila Pulkki
menettelytavat Julkunen, Saari Jussi
Huttunen

15. DELFOI- paneeli
Päättäjät ja päätösten valmistelijat, keskushallinto
Mikael Forss, tutkimusjohtaja KELA
Ritva Halila, pääsihteeri ETENE
Jorma Huuhtanen, pääjohtaja KELA
Jouko Isolauri, STM:n lääkintäneuvos
Markku Lehto, STM:n kansliapäällikkö
Timo Leino, apulaisosastopäällikkö Työterveyslaitos
Markku Pekurinen, STAKES:n kehittämispäällikkö
Juha Teperi, STAKES:n vt. ylijohtaja
Päättäjät ja päätösten valmistelijat, kuntasektori
Jyrki Elo, johtaja Kelan Itä-Suomen aluetoimisto
Pentti Itkonen, Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin johtaja
Rauno Ihalainen, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja
Jussi Jokinen, talousjohtaja Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri
Paavo Kaitokari, toimialajohtaja Kuopion kaupunki
Paula Kokkonen, Helsingin apulaiskaupunginjohtaja, ETENE
Aki Lindén, Johtaja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri
Kaija Nojonen, hallintoylijohtaja Tampereen yliopistollinen sairaala
Tuomo Pääkkönen, Kainuun maakunnan terveysjohtaja
Pekka Utriainen, Jyväskylän kaupungin terveysjohtaja
Liisa-Maria Voipio-Pulkki, Suomen Kuntaliiton hallintoylilääkäri
Hoitoja järjestävä yksityinen - ja järjestösektori
Vesa Ekroos, puheenjohtaja SYSY, Mehiläinen Oyj
Pekka Roto, Terveystalo Oy:n ylilääkäri

16. Tutkimus
Marja Airaksinen, professori HY
Hannu Hanhijärvi, ohjelmajohtaja SITRA
Eino Heikkinen, professori JyY
Reino Hjerppe, ylijohtaja VATT
Olli-Pekka Kallioniemi, VTT:n tutkimusprofessori
Martti Kekomäki, emeritusprofessori
Vesa Lehtomäki, projektipäällikkö SITRA
Paul Lillrank, professori TKK
Kalevi Luoma, tutkimuspäällikkö VATT
Sari Rissanen, professori KY
Erkki Vauramo, emeritusprofessori
Katri Vehviläinen-Julkunen, professori KY
Lääkärikunnan ja muun hoitohenkilökunnan edustajat
Jussi Huttunen, Duodecim –lehden päätoimittaja
Ilkka Kunnamo, Duodecim Ry:n hoitosuositusasiantuntija
Esko Länsimies, emeritusprofessori
Merja Miettinen, ylihoitaja, Tampereen yliopistollinen sairaala
Leena Niinistö, ylilääkäri, Duodecim Ry:n expuheenjohtaja
Risto Pelkonen, arkkiatri
Hoidettavien edustajat
Anneli Juutinen, Suomen Potilasliiton toiminnanjohtaja
Juha Nummela, MS-potilas, aktiivinen Internetin käyttäjä

17. Asiantuntijoiden suppeat ja laajat roolit panelisteina
Terveydenhuollon tulevaisuudet -tutkimuksessa
• Jussi Huttunen on taulukossa tulkittu ”kaikkien asioiden
yleistietäjäksi”.
• Kiireisen päätöksentekijän kanssa kannattaa keskittyä vain
olennaisimpaan. Niinpä sosiaali- ja terveysministeriön
kansliapäällikkö Markku Lehdon kanssa keskusteltiin vain
terveydenhuollon alueellisesta järjestämisestä.
• Panelistilla voi olla myös monta intressitaustaa. Esimerkki
sellaisesta taulukossa on Liisa-Maria Voipio-Pulkki, joka edusti sekä
alueellisia päätöksentekijöitä että lääkärikuntaa.
• Kaikissa ruuduissa ei suinkaan tarvitse olla samaa määrää
asiantuntijoita. Tietyn intressiryhmän tai tietynlaisen osaamisen
kannalta ruutujen painoarvot voivat suuresti vaihdella.

18. Delfoi -menetelmän suomalainen
kehittäjäyhteisö
 1990-luvulta lähtien Suomeen on kehittynyt Delfoi-
menetelmän kehittäjien ja soveltajien yhteisö, joka
käsitykseni mukaan kuuluu menetelmän kehittäjien
kärkeen maailmassa.
 Yhteistä tälle ”suomalaiselle Delfoi- koulukunnalle”
on ollut, että se on ottanut hyvin vakavasti Sackmanin
(1975) Delfoi-menetelmän kritiikin.
 Useimmat yhteisön jäsenet ovat tulkinneet Delfoi-
menetelmän skenaariomenetelmäksi ja valinneet
päänäkökulmakseen Policy Delphi –suuntauksen

19. Googlaamalla Delphi Method, emme
(vielä?) edusta valtavirtaa
 Delfoi-menetelmän ”historiallinen perintö” painaa vielä paljon:
100:ssa ensimmäisessä osumassa hakusanalla ”delphi study’
(helmikuu 2012 ) jopa lievä enemmistö piti konsensuksen
tavoittelua edelleen Delfoi-menetelmän olennaisena piirteenä.
Menetelmän huippusoveltaja kansainvälinen Millennium-projektin
löytyi vasta sijalta 27.
 Erityisesti menetelmän käytön uudet tulokkaat näyttävät usein
tulkitsevan konsensuksen tavoittelun menetelmän olennaiseksi
piirteeksi. Suomessa näin menettelevät harvat tulevaisuuksien
tutkijat, mutta näin tulkitsevia näyttää olevan paljon
informaatiotieteiden edustajissa.

20. Otavan Opisto Delfoin kehittäjien
”kotipesänä”
 Varhain aloitettu Internetin ja sosiaalisen median systemaattinen
hyödyntäminen. Jo vuonna 1996 Otavan Opisto otti käyttöön
Millennium-projektissa 2000-luvun alkuvuosina kehitetyn RT-
Delphi –sovelluksen kaltaisen Professional Delphi Scan –
työkalun. Alkuperäistä versiota on sen jälkeen jatkuvasti
monipuolistettu nykyiseen eDelfoi –muotoonsa (http://edelfoi.fi).
 Kehittäjäyhteisön Otavan Opistossa säännöllisesti kuukausittain
järjestämät Delfoi-työpajat ovat ainutlaatuinen instituutio
maailmassa. Hannu Linturi Otavan yhteisön ”sieluna”. Otavan
opiston kautta Delfoi-menetelmää on hyödynnetty varsinkin
koulutuksen tulevaisuuden luotaamiseen (Linturi ja Rubin 2011).
 Menetelmän koulutuksessa Tulevaisuuden tutkimuksen
VerkostoAkatemialla keskeinen rooli.

21. Argument Delphi –menetelmän (Kuusi 1999) ohella
muita Policy Delphi – menetelmän soveltamismalleja
Suomessa
 Disaggregative Policy Delphi: Menetelmä korostaa erilaisten
näkökulmien avaamista skenaarioiden muodostamiseksi.
Erityisesti siinä käytetään esitettyjen arvioiden ja argumenttien
klusterointia eri skenaarioiden muodostamiseksi (Tapio 2002,
Tapio ym. 2011).
 Palaute –Delfoi: Menetelmässä on otettu vaikutteita myös
konsensusta hakevasta Delfoista, Palaute -Delfoilla on
erityisesti haluttu tukea ja aktivoida alueellista päätöksentekoa,
minkä johdosta annettavaan palauteinformaatioon on kiinnitetty
erityistä huomiota (Myllylä 2008)

22. Delfoi-menetelmää soveltavia väitöskirjoja
Suomessa
 Delfoi-menetelmää on päämenetelmänä seuraavissa
väitöskirjoissa: Kuusi 1999, Tapio 2002, Rikkonen
2005, Myllylä 2008, Paakkonen 2008, Pätäri 2009,
Paaso 2010, Laakso 2011.
 Yhtenä päämenetelmistä: Vinnari 2010, Valtonen 2010,
Raasumaa 2010, Korhonen-Yrjänheikki 2011, Anttila
2012
 Lisäksi tekeillä on useita Delfoi-menetelmään
perustuvia väitöstutkimuksia. Monissa tutkimuksissa on
lisäksi sovellettu Delfoi –menetelmän olennaisia piirteitä,
vaikkei niitä ei ole kutsuttu Delfoi –tutkimuksiksi.

23. Yhdenmukaisten peruskäsitteiden haaste - viisi
avainkäsitettä:
(ISSUE) FIELD TUTKIMUKSEN KOHDEALUE
 Kaikilla panelisteilla on kyky
ymmärtää alalla käytettyjä
peruskäsitteitä (esim. ”geeni”,
”proteiini”) eli heidät voidaan
luokitella kohdealueen
yleisasiantuntijoiksi
 Harvoja jos ketään voidaan
luokitella koko kohdealueen
erityisasiantuntijoiksi

24. ISSUE AREA
ONGELMA-ALUE
 Tutkimuksessa on ryhmä panelisteja, jotka ovat
tämän alan erikoistuntijoita.
 Heidän kompetenssiensa tulisi olla toisiaan
täydentäviä
 Anonyymisyyden turvaamiseksi ryhmän koko
vähintään 5 ei koskaan kolmea vähemmän
 Yli 10:n ryhmässä argumentointi kärsii
 Ongelma-aluetta kommentoivat
erityisasiantuntijoiden ohella halukkaat muut eli
yleisasiantuntijat, usein suunnilleen yhtä moni

25. ISSUE
ONGELMA
 Kysymys, johon ei ole
yksiselitteistä oikeaa vastausta
ainakaan ennen tutkimusta ja
arvovaraisissa kysymyksissä
harvoin sen jälkeenkään
 Koetaan tärkeäksi
 Asiantuntijoilla on ennen
argumentointia toisistaan
poikkeavia näkemyksiä ja
perusteluja

26. TOPIC
(TULEVAISUUS) VÄITE, MIELIPIDE
 Omaa periaatteessa
totuusarvon (tosi, epätosi),
mutta sitä ei voida sitovasti
ratkaista tulevaisuusväitteiden
tai arvoväitteiden tapauksessa
 Voidaan esittää puolesta tai
vastaan näkökohtia
(argumentteja)

27. ARGUMENT
NÄKÖKOHTA
 Topicin tavoin omaa
periaatteessa totuusarvon.
Näkökohdaksi voidaan kuitenkin
toisin kuin topiciksi hyväksyä
pelkkä hyväksymistä tai
hylkäämistä indikoiva lausahdus
(“vaikuttaa uskottavalta”, “täyttä
roskaa!”)
 Voidaan kehittää topiciksi

28. …invaluable insights
into the future for the
UN, States, and civil
society.
--- Ban Ki-moon
Secretary-General
United Nations
Enclosed CD contains over
6,000 pages

29. Real-Time Delphi
• Developed in 2004 and published in
Technological Forecasting and Social Change.
• Idea was to use modern technology to increase
the efficiency of the Delphi process
• Rapid collection of expert judgment to aid in
rational decision making.
• With Internet, participants can see feedback
instantly, participate where and when is
convenient.
• Roundless – Participant returns to edit as many
times as he/she likes until the deadline

30. For more information
www.millennium-project.org
JGLENN@IGC.ORG
TEDJGORDON@ATT.NET