Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Uusi, parempi ihminen? Arvojen rooli tulevaisuuksientutkimuksessa

414 views

Published on

Tulevaisuudentutkimuksen VerkostoAkatemian opetuskalvot syksy 2013

  • Writing a good research paper isn't easy and it's the fruit of hard work. For help you can check writing expert. Check out, please ⇒ www.HelpWriting.net ⇐ I think they are the best
       Reply 
    Are you sure you want to  Yes  No
    Your message goes here

Uusi, parempi ihminen? Arvojen rooli tulevaisuuksientutkimuksessa

  1. 1. UUSI, PAREMPI IHMINEN? Arvojen rooli tulevaisuuksientutkimuksessa Anita Rubin
  2. 2. Tulevaisuuden kolme ulottuvuutta Tulevaisuudella on (ainakin) kolme ulottuvuutta, joita voimme tutkia ja jotka ovat jossain määrin riippuvaisia toisistaan: 1. Ennakoitavuus •Kuinka todennäköistä jonkin asiantilan tapahtuminen tulevaisuudessa on? 2. Muuntuvuus •Mihin tulevassa voimme vaikuttaa? Kuinka vaikutamme? (mitä lähempänä ihmisen tekemistä, yhteiskuntaa jne. tarkastelemamme asia on, sitä enemmän voimme vaikuttaa. Mitä lähempänä “luontoa” asia tai ilmiö on, sitä vähemmän voimme siihen vaikuttaa (esim. ns. luonnonlait)  teknologian kehittäminen vastaamaan tarpeeseen hallita ja kontrolloida ”luontoa” ja sen lainalaisuuksia 3. Toivottavuus •Arvojen pohdiskelu suhteessa yhteiskuntaan, yksilöön, , identiteettiin, traditioon, tapoihin, historiaan ja kulttuuriin
  3. 3. Ossip Flechtheimin futurologia Flechtheim (1943) uskoi, että uuden tieteen — futurologian — tehtävä on vaikuttaa siten, että tulevaisuus on parempi kuin menneisyys ja nykyhetki: ongelmat on ratkaistu ja uusia ratkaisuja voidaan rakentaa sille kehityskulkujen pohjalle, joka tulee näkyväksi tutkimuksen kautta. Futurologian avulla voitaisiin • estää sodat; • poistaa nälkä ja kurjuus maailmasta; • kamppailla riistoa vastaan; • demokratisoida yhteiskunta; • lopettaa luonnon riistokäyttö, ja • taistella vieraantumista vastaan. Näin luodaan vähitellen Homo Humanus, uusi parempi ihminen 3
  4. 4. Flechtheimin perusoivallukset Ossip Flechtheimin futurologian neljä perusoivallusta: •Ongelmien ymmärtäminen maailmanlaajuisiksi; •Kompleksisuus ja systeeminen maailmankäsitys (mitään em. ongelmaa ei voida ratkaista vain yhtä osa-aluetta korjaamalla); •Tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa ymmärtämällä nykyhetkeä; •Moraalinen ja eettinen näkemys, maailmanparannus 4
  5. 5. Ennakoitavuus arvonäkökulmasta tarkasteltuna Kuinka todennäköistä jonkin asiantilan (negatiivinen tai positiivinen) tapahtuminen tulevaisuudessa on? ➔ennusteet, trendit, mittarit, skenaariot ym.  strategiatyö jne. Mihin määrään saakka voimme ylipäänsä saada tulevasta tietoa? Valtasuhteet (kenen tulevaisuus toteutetaan?) ja demokratia Miten luotettavaa ja pätevää (kelvollista) tulevaisuuteen liittämämme tieto (=tulevaisuustieto) on?  reliabiliteetti ja validiteetti ➔päätöksenteon tukena Tulevaisuuden kontrollointi tulevaisuustiedon avulla ➔negatiivinen kontrollointi: ettei jotain pääsisi tapahtumaan  reaktiivisuus ➔positiivinen kontrollointi: että toivottava tulevaisuus toteutuisi  proaktiivisuus
  6. 6. Mahdollisten tulevaisuuksien muuntuvuus Kuinka paljon jo tapahtunut (ja nyt tapahtuva) määrää sitä, mitä tulevaisuudessa voi tapahtua? ➔Kuinka paljon toivomamme tulevaisuus on sidoksissa asioihin, joille emme voi mitään (luonnonlait yms.)?  teknologia Minkä premissien mukaan toteutuva tulevaisuus määräytyy? ➔Voiko niihin vaikuttaa ja muuttaa lähtökohtia? Miten? ➔Heikot signaalit ja villit kortit ➔Sattuma, murrosajan epävarmuus, systeeminen tapahtuminen ja asioiden yllättävät/odottamattomat yhteisvaikutukset, inhimilliset virhepäätelmät ja odotusten muutokset, yms. ➔Ajallinen ja paikallinen etäisyys (tulevaisuudellinen likinäköisyys vs. kaukokatseisuus…)
  7. 7. Mahdollisten tulevaisuuksien toivottavuus Arvojen pohdiskelu suhteessa yhteiskuntaan, yksilöön, , identiteettiin, traditioon, tapoihin, historiaan ja kulttuuriin, jne. •Globalisaatio ja yhteiskuntien lisääntyvä sisäinen heterogeenisyys (etniset, uskonnolliset, kulttuuriset ja historialliset ristiriidat) luo uudenlaisia ongelmia  haaste tulevaisuuksientutkimukselle Tulevaisuudenkuvat: kenen / minkä viiteryhmän käsitys toivottavasta tulevaisuudesta tulee yhteiskunnassa vallitsevaksi  strategiat sen toteuttamiseksi  politiikan merkitys kasvaa •Tulevaisuudenkuvien sisäiset ristiriidat •Eri toimijoiden välisten tulevaisuudenkuvien ristiriidat Tulevaisuustiedon (esim. skenaariot) yhteiskunnallinen ja taloudellinen turvallisuus vs. todenmukaisuus  haaste tulevaisuuksientutkijan etiikalle (mm. Bell)
  8. 8. Vaihtoehtojen valinnasta Tulevaisuuden vaihtoehtojen toivottavuus/pelottavuus vs. todennäköisyys tuottaa tulevaisuuksientutkimukseen sisäisen jännitteen Arvokeskustelun tarpeellisuus (Yhden utopia voi olla toiselle dystopia, mutta molemmista puuttuu Masinin mukaan itsekriittinen näkökulma.) Delfoin kaksi tavallisinta ulottuvuutta
  9. 9. Mannermaa (1993): teknokraattinen ja humanistinen tulevaisuuksientutkimus Teknokraattinen tulevaisuuksientutkimus: •Pyrkimys tieteellisyyteen positivistisessa mielessä; •Pyrkimys objektiivisuuteen  reduktionismi (tietoa saadaan pirstomalla tutkittava kohde pieniin osiin); •Tulevaisuus menneisyyden suorana jatkeena; •Kvantitatiivisuus, matemaattinen tarkkuus, mallintaminen, trendiennusteet  ”ennustaminen”, todennäköisin kehityskulku; •Arvopäämäärien itsestäänselvyys ja kyseenalaistamattomuus  ei arvokeskustelua; •Erityisesti 1950-1970-luvuilla tärkeä
  10. 10. Teknokraattinen ja humanistinen tulevaisuuksientutkimus (jatk.) Humanistinen tulevaisuuksientutkimus: •Pyrkimys ilmiöiden subjektiivisuuden (mielellisyyden) korostamiseen  subjektiivisen näkökulman hyväksyminen; •Rationaalisen ennustamisen sijasta tutkimuksessa korostuu ei-tiedollinen luonne ja ”tulevaisuuden tekeminen”; •Monet mahdolliset maailmat, vaihtoehtoiset tulevaisuudet  skenaarioajattelu •Kvalitatiivinen tutkimusote, systeemiajattelu, kompleksisuus, kaaosteoria, ekologinen tietoisuus •Kehityksen arvopäämäärien ja kriteerien kyseenalaistaminen ja tutkimus (erityisesti kriittinen tutu ja CLA); •Tutun ymmärtäminen keinona lisätä vuorovaikutusta ja yhteisymmärrystä tulevan kehityksen pohtimisessa (stategiatyöskentely, yhteisölliset ja voimaannuttavat menetelmät kuten esim. Jungkin tulevaisuusverstas); •1960-luvulta eteenpäin.
  11. 11. (Tulevaisuuksien)tutkimuksen tiedonintressit Tekninen tiedonintressi Praktinen, tulkitseva (hermeneuttinen) tiedonintressi Tutkimusongelma Kriittinen tiedonintressi Intuitio Lähde: P. Kyrö, www.metodix.fi 11
  12. 12. Tekninen tiedonintressi Etsii sellaista tietoa, jota voidaan käyttää selittämään tutkimuskohdetta ja/tai kontrolloimaan sen käyttäytymistä ja toimintaa sen luonnollisessa ympäristössä. Tutu-menetelmät: Empiirinen ja kokeellinen tiedon kerääminen ja analyysi, trendianalyysit ja –ekstrapolaatiot; tilastolliset menetelmät, mallintaminen; skenaariotekniikat, havainnointimenetelmät, laboratoriomenetelmät yms. Tavoite: tekninen toteutus. Tutkimuksen tekemisen arvolähtökohta: objektiivisuus, arvoneutraalius. Arvojen tutkiminen: Toimijan (omat) valinnat ovat riippuvaisia siitä, miten menneistä kehityskuluista ja nykyhetkestä hankitusta aineistosta saatu eksakti tieto heijastuu mahdollisissa tulevaisuuksissa. Tämä valintaprosessi nähdään itse tulevaisuuksien etsimisen ja analyysin kanssa erillisenä kokonaisuutena. Vastausta etsitään kysymyksiin •Mikä on tämän kyseessä olevan tutkimusongelman/ilmiön todentulevaisuus? •Liittyykö siihen jokin ongelma? •Jos liittyy, kuinka se voidaan ratkaista? 12 näköinen
  13. 13. Praktinen (tulkitseva, hermeneuttinen) tiedonintressi Pyrkii ymmärtämään tutkimusongelmaa tai ilmiötä inhimillisestä näkökulmasta. Tutu-menetelmät: tulkitsevat tiedonkeruun ja analyysin menetelmät, esim. tulevaisuudenkuvien analyysi, arvoanalyysit, SSM, delfoi, skenaariomenetelmät jne. Tavoite ja arvojen tutkiminen: ilmiön merkitys; toimijoiden valinnat ja käyttäytymisen syyt, odotukset, arvot ja preferenssit. Tutkimusongelmaan liittyviä arvoja koskevaa tietoa hankitaan perustuen eri tulkintoihin ja käytäntöihin. Tutkimuksen tekemisen arvolähtökohta: pluralismi, eri tulkintojen välinen tasa-arvo Vastausta etsitään kysymyksiin •Kuinka voimme saavuttaa laajemman ymmärryksen tutkimuksen kohteena olevasta, tulevaisuutta koskevasta ilmiöstä/asiasta? •Millaisia eri tulkintoja/käsityksiä tästä ilmiöstä/asiasta on? 13
  14. 14. Kriittinen tiedonintressi Keskittyy tutkimuskohdetta koskevien subjektiivisten käsitteiden ja havaintojen taustalla oleviin ilmiöihin (valtasuhteet, poliittiset ja sosiaaliset syyt valintojen taustalla, ei-ilmaistut ennakkoasenteet, tarpeet, odotukset jne.) Tutu-menetelmät: CLA, toimintatutkimus, skenaariotyöpajat, joskus delfoi Tutkimuksen tekemisen arvolähtökohta: Vapautuminen sovinnaisista käsityksistä ja totutusta ajattelusta, jotta löytyisi uusia näkökulmia ja avautuisi täysin mahdollisuuksia. Normatiivisuus. Tavoite: muutos, kehitys Vastausta etsitään kysymyksiin: • Kuinka voimme vapautua ennakko-oletuksista ja sisäänrakennetuista, tiedostamattomista, omaksutuista uskomuksista? • Kuinka voimme avata aidosti uusia tulevaisuuden mahdollisuuksia? 14
  15. 15. Intuitioon ja mielikuvitukseen perustuva tiedonintressi Perustuu tutkijan/toimijan omiin subjektiivisiin tuntemuksiin, kokemukseen, osaamiseen, lahjakkuuteen, hiljaiseen tietoon, kieleen, arvoihin ja kulttuuriin jne. Tutu-menetelmät: kaikki Tutkimuksen tekemisen arvolähtökohta: Käsitys siitä, että kaikki tieto (myös tieteellinen) perustuu pohjimmiltaan intuitioon ja on luonteeltaan subjektiivista ja siten arvolähtöistä. Tavoite: On luonteeltaan luovaa ja toimii “liimana” kaikkien kolmen muun tiedonintressin taustalla. Vastausta etsitään kysymykseen: • Kuinka voimme hyödyntää mielikuvitusta ja luovuutta rohkeasti ja uutta luovasti tulevaisuuden mahdollisuuksien ja vaihtoehtojen ymmärtämisessä, avaamisessa ja kuvaillussa? 15
  16. 16. Kolme mielikuvituksen tyyppiä Looginen mielikuvitus • Nykytrendien ekstrapolaatio • Kritiikki  tilaa uusille ajatuksille • Paljastaa sen, mikä on väärin Kriittinen mielikuvitus • Etsii rakenteellisia heikkouksia nykytilasta  luo viitekehyksen vaihtoehtoisille tulevaisuuksille • Paljastaa sen, miksi asiat ovat väärin Luova mielikuvitus • Tuo esiin täysin uusia asioita • 16 Irtautuu radikaalisti olemassaolevasta ajattelusta ja käsitemaailmasta  avaa tien jollekin täysin uudelle tulla esille.
  17. 17. Utopia- ja dystopia-ajattelu Platonista Thomas Moreen, Francis Baconista 1800-luvun utopisteihin ja nykyajan science fiction –kirjallisuuteen… Utopian ja dystopian luonne: •Tulevaisuudenkuva (tai skenaario) rakennetaan pohjautuen vankasti nyt-hetkeen. •Molemmat ovat aina nykyhetken tilanteen kritiikkejä: Utopia: kaikki se, minkä nähdään olevan väärin tai huonoa tässä ja nyt, kuvataan korjatuksi utopiassa  kritiikki kohdistuu nykyhetkeen. Dystopia: kaikki mikä on nyt hyvin, on dystooppisessa tulevaisuudessa huonosti  kritiikki kohdistuu tulevaisuutta koskeviin suunnitelmiin tms..
  18. 18. Visiointi Pohjautuu tiedollisesti kaikkiin neljään tiedonintressiin sekä utopia-/dystopia-ajatteluun utopian tekemistä todeksi Liittää sekä tutkimuksen avulla saatavan tiedon, sen pohjalta tehtävän parhaan mahdollisen tulevaisuuskuvan luomisen että konkreettisen toteuttamisen toisiinsa. esim. strategiahankkeet, ennakointiprojektit yms.
  19. 19. Arvolauseiden arvioinnin kriteerit Ollakseen tieteellisesti pätevä arvolauseen 1. olisi oltava objektiivisesti varteenotettava: • Arvolause on tosi, jos sitä tukee riittävän vakava (raskauttava) empiirinen todistus (siis ei pelkkä subjektiivinen mielipide vaan sille on ulkoista, riippumatonta näyttöä, vakavasti otettavia tieteellisiä todisteita) 2. perustelujen tulee olla viittauksellisesti merkityksellisiä: • Todistus käsittelee samaa asiaa ja aihetta kuin arvolause. 3. tulee olla kausaalisesti relevantti: • Todistavan väitteen täytyy käsitellä syytä arvoväitteen ilmaisemalle asiantilalle. 4. tulee olla kausaalisesti itsenäinen eli riippumaton todistuksesta: • Todisteiden tulee olla ajallisesti alkuperäisen väitteen jälkeen (= selkeä ja looginen, yksisuuntainen syys-seuraussuhde), muuten päädytään kehäpäätelmiin. 5. väittämä tulee voida testata tieteellisesti (objektiivisesti varteenotettava yritys kumota väittämä tieteellisten testien avulla). (Keekok Lee) 19
  20. 20. Arvojen tutkiminen 1. • • • • 2. • Hermeneuttinen ja praktinen tulevaisuuksientutkimus: Delfoin avulla (esim. panelistiasiantuntijoiden käsitykset arvojen muutoksista) Systeemiajattelun avulla: SSM (esim. yrityksen/organisaation toimintaa estävien sosiaalisten toimintojen ja toimintakulttuurin analyysi; esim. CATWOE ja ACTVOD) Skenaariomenetelmillä (esim. tulevaisuustaulukkoon valittavien muuttujien avulla) Tulevaisuusverstailla (esim. strategian rakentamisen välineenä; mm. visionäärinen johtaminen) Kriittinen tulevaisuuksientutkimus: CLA.menetelmällä (esim. piilossa olevat arvot ja maailmankuvat)

×