Delfoi Oph

588 views

Published on

Published in: Education
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
588
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
2
Actions
Shares
0
Downloads
2
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Delfoi Oph

  1. 1. Delfoista ja ennakoinnista OOO 20.10.2009 Hannu Linturi
  2. 2. Tulevaisuuden tutkimuskeskus
  3. 3. Tulevaisuuden VerkostoAkatemia
  4. 4. Tulevaisuuden tutkimuksen seura
  5. 5. Demos www.demos.fi
  6. 6. eDelfoi www.edelphi.fi
  7. 7. Delfoi –yhteisö eDelfoi.ning.com
  8. 8. Futures Research Methodology V2.0 1. Introduction & Overview 15. Simulation and Games 2. Environmental Scanning 16. Genius Forecasting, Vision, and Int. 3. Delphi 17. Normative Forecasting 4. Futures Wheel 18. S&T Road Mapping 5. Trend Impact Analysis 19. Field Anomaly Relaxation (FAR) 6. Cross-Impact Analysis 20. Text Mining for Technology Foresight 7. Structural Analysis 21. Agent Modeling 8. Systems Perspectives 22. SOFI 9. Decision Modeling 23. SOFI Software 10. Statistical Modeling 24. The Multiple Perspective Concept 11. Technological Sequence Analysis 25. Tool Box for Scenario Planning 12. Relevance Trees and Morph. Analysis 26. Causal Layered Analysis 13. Scenarios 13.5 Interactive Scenarios 27. Integration, Comparisons, and 14. Participatory Methods Frontiers of Futures Research Methods
  9. 9. Tulevaisuusmetodit Futu –menetelmät tähtäävät usein käytännön ratkaisuihin. Tässä suhteessa menetelmiä käytetään enimmäkseen normatiivisesti (normative) eli etsitään tietoa siitä, mikä tulevaisuudentila (futurible) on sekä haluttava että mahdollinen. Menetelmätekniikat sallivat myös puhtaan tutkimuskäytön (exploratory) , jolloin tutkitaan mitä tahansa mahdollisia tulevaisuuksia. Normatiivisuus-tutkimuksellisuus -jaottelun lisäksi tulevaisuusmenetelmät ovat luonteeltaan laadullisia (qualitative) tai määrällisiä (quantitative). Jälkimmäisiä ovat useimmat ekonometriset, systeemiset ja tilastolliset mallinnukset, indeksoinnit ja trendivaikutusanalyysit. Delfoi -tekniikka on laadullinen, mutta mahdollistaa myös ennustetyyppiset kyselytutkimukset, joita usein käytetään varsinkin teknologian diffuusioarvioinneissa (technology forecasting). Glenn, Jerome G. (2008) Introduction to the Futures Research Methods Series. Futures Research Methodology – V2.0. AC/UNU Millennium Project.
  10. 10. Delphi method The Delphi method is a systematic, interactive forecasting method which relies on a panel of independent experts. The carefully selected experts answer questionnaires in two or more rounds. After each round, a facilitator provides an anonymous summary of the experts’ forecasts from the previous round as well as the reasons they provided for their judgments. Thus, experts are encouraged to revise their earlier answers in light of the replies of other members of their panel. Wikipedia http://fi.wikipedia.org/wiki/delfoi-metodi
  11. 11. Delphi method “A technique of structuring a communication process of a group in order to help to understand and deal with the future development of a complex problem.” (Linstone & Turoff ) Asiantuntijamenetelmä, jonka avulla saadaan esille valistuneita ja perusteltuja argumentteja tulevaisuuden mahdollisuuksista ja vaihtoehdoista. Luonteeltaan laadullista tutkimusta, mutta erityisesti tietokonepohjainen tekniikka mahdollistaa myös laajat ennustetyyppiset kyselyt (esim. eDelfoi). Wikipedia http://fi.wikipedia.org/wiki/delfoi-metodi
  12. 12. Tunnusmerkit 1. Asiantuntijuus: oletetaan että asiantuntijat pääsevät parempaan tulokseen kuin satunnainen joukko vastaajia 2. Paneli: kommunikatiivinen asiantuntijoista koostettu tiedonmuodostusyhteisö 3. Anonyymisyys: panelistit vastaavat ja argumentoivat anonyymisti, vaikka tietävät ketkä kuuluvat paneliin 4. Iteraatio; delfoissa toteutetaan kaksi tai useampia kysely- ja argumentointikierroksia 5. Managerialisuus: tutkimuksen managerin tai manageriston rooli on keskeinen tutkimuksen kaikissa vaiheissa 6. Palaute: paneli saa palautetta vastauksistaan kierrosten välissä ja mahdollisesti myös aikana
  13. 13. Prosessi 1. Tutkimusongelman ja –tavoitteen määritys (kiistakysymys) 2. Tutkimusryhmän kokoaminen 3. Pohja- ja esitiedon hankinta (avaininformantit) 4. Asiantuntijoiden valinta ja sitouttaminen (paneli) 5. Kyselylomakkeen laatiminen ja testaus (t-väitteet) 6. Ensimmäinen kierros (lomake tai haastattelu) 7. Analyysi (argumenteista teesejä) 8. Toinen kierros (argumentointi) 9. Analyysi (perustelujen ”kuoriminen”) 10. Kolmas kierros (fokusointi) 11. Analyysi ja raportointi 12. Julkaisu
  14. 14. Variaatioita • Consensus Delphi (Olaf Helmer) • Technology (quantitative) Delphi • Policy Delphi (Murray Turoff) • Argumentative Delphi (Osmo Kuusi) • Disaggregative Delphi (Petri Tapio) • Feedback Delphi (Yrjö Myllylä) • TechCast Delphi www.techcast.org • Real Time Delphi (Millennium Project) • Communicative, Dialogical, Structured, Social, …
  15. 15. Kiistakysymys • Riitakysymys, kiistakysymys (”a matter that is in dispute between two or more” ) 1 • Julkinen ja ratkaisematon keskusteluaihe (”a vital or unsettled matter”) • Ratkaisuaan odottava asia, ongelman tai ratkaisun lopputulema (outcome) • (Tulevaisuus)anti, emissio, painos (issue) • Teema (aihepiiri, osio, topic, ”the subject of a discourse or of a section of a discourse”) 1 Merriam-Webster´s Collegiate Dictionary. Encyclopaedia Britannica 2005
  16. 16. Väite, arvio ja perustelu • Tulevaisuusväite, teesi (statement) • Asteikkokysymykset, vuosiarviot, trendiarviot, avoimet kysymykset • Argumentti, syy (argument, reason) • Vasta-argumentti, lisäperustelu
  17. 17. Paneli • Asiantuntija (tiedontuottaja): ekspertti (tietää), spesialisti (osaa), generalisti (ymmärtää), maallikko (soveltaa) (vaihtuvat roolit) • Asianosainen (tiedonintressi): kiinnostus, toiminta, sitoutuminen • Argumentoivuus ja dialogisuus, katalyyttisyys • Tulevaisuusorientaatio: tulevaisuuden tekijä, mahdollisuuksien näkijä, uhkien tunnistaja, sivustaseuraaja (Amaran roolit)
  18. 18. eDelfoi 3.0
  19. 19. eDelfoi 3.0
  20. 20. Education and Learning: Possibilities by 2030 Possible Development Likelihood by 2030 (%) National programs for improving collective intelligence Likelihood by 2030 • Some richer as well as lower income countries have (by this year of 2030) made improving collective intelligence a national goal; this The average group answer: 63.6 includes improving individual as well as intelligence for their Respondents: 189 nations-as-whole. Just in time knowledge and learning Likelihood by 2030 • Rote learning has diminished in importance. With ubiquitous computing and education for life-long learning, 'just in time The average group answer: 72.7 knowledge' has become the norm. Reasoning, problem solving, and Respondents: 181 learning strategies form the core focus of public educational systems. Individualized education Likelihood by 2030 • Through tests of various sorts, including simulations, the needs of individual students are being assessed and curricula and The average group answer: 65.0 instructional methods are tailored to individual students. Twenty Respondents: 179 years ago this used to be called 'special needs' but now it is recognized that all students have special needs and those needs are being largely met in many places in the world.
  21. 21. Valtavirta ja vaihtoehdot – metsäsektorin strategiset valinnat Suomessa Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi/Joensuun yliopisto
  22. 22. Sisältö • Minkälainen Suomen metsäsektorin tilanne/toimintaympäristö on ja millä eväillä metsäsektori voi pärjätä seuraavat 15-20 vuotta? • Minkälaiset erilaiset metsäsektoriin vaikuttavat kehityskulut, tekijät ja riskit ovat tällä ajanjaksolla mahdollisia? • Minkälaiset tekijät olisi joka tapauksessa syytä huomioida Suomen metsäsektoria koskevissa strategisissa linjauksissa? Tausta • Esitys pohjautuu tekeillä olevaan selvitykseen ”Suomen metsäsektorin menestystekijät ennen, nyt ja tulevaisuudessa” ja foorumin muuhunkin työhön • Aineistona raportit, haastattelut ja 2-vaiheinen asiantuntijakysely (52 osallistujaa) • Johtopäätökset ovat vasta alustavia, tarkennuksia tulevissa julkaisuissa
  23. 23. Globalisaatiokehityksen vaihtoehdot ja vaikutukset Suomen metsäsektoriin Globaalikehityksen Analyysi Suomen metsäsektorin ennakointi menestystekijöistä Haastattelut, selvitykset ym. (ennen ja nyt) Delfoi-kysely (tulevaisuus) Metsäsektorin Globalisaatio- menestystekijät skenaariot ennen, nyt ja S1..S4 tulevaisuudessa M1 .. Mn Globalisaation suunta ja metsäalan vaihtoehdot –julkaisu 8/2007
  24. 24. • Media - Juha Aaltoila (Maaseudun Tulevaisuus), Antti Blåfield (HS) • T&K-toiminta - Markku Auer (VTT), Christine Hagström-Näsi (Tekes), Jukka Laaja ja Kilpeläinen, KCL/ StoraEnso asiantunteva • Tutkimus - Kimmo Alajoutsijärvi (OY), Pertti Haaparanta (HKKK), Lauri Hetemäki, (Metla), Ari Jokinen (Pirkanmaan ympäristökeskus), Erno joukko ihmisiä Järvinen (PTT), Markku Kanninen (CIFOR), Paula Kivimaa (SYKE), Kari Lilja metsäalan sisältä ja (HKKK), Mirja Mikkilä (JoY), Juha Ojala (Oulun kaupunki), Pekka Ollonqvist (Metla), Risto Päivinen (EFI), Ulla Ritola (JoY/Matkailualan liepeiltä osallistui verkostoyliopisto), Risto Seppälä (Metla), Annukka Valkeapää (HY) aktiivisesti delfoi- • Eturyhmät - Anne Brunila (Metsäteollisuus ry), Simo Jaakkola (Koneyrittäjien liitto), Harri Karjalainen (WWF), Juhani Karvonen (Suomen kyselyyn Metsäyhdistys), Jyrki Ketola (Meto), Ilpo Kuronen (SLL), Markus Lassheikki (MTK), Esa Mäisti (Paperiliitto), Marcus Walsh (BirdLife), • Metsäteollisuus - Lars Gädda (M-Real), Pauli Hänninen (UPM), Antti Jääskeläinen (Stora Enso), Jukka-Pekka Ranta (Suomen Sahat) • Valtionhallinto - Ilkka Kajaste (VVM), Jouni Lind (MMM), Maarit Lindström (VNK), Liisa Saarenmaa (MMM), Hannes Toivanen (KTM), Pauli Wallenius (Metsähallitus) • Konsultointi - Olli Haltia (SavcorIndufor), Heikki Hassi (SciTech-Service Oy), Jyrki Kettunen, Sari Kuvaja, Silja Siitonen (Accenture), Lauri Palojärvi (LIP Consulting), Markku Simula (Ardot), Petri Vasara (Jaakko Pöyry Consulting) • Konepajat - Tapani Kiiski (Raute), Pekka Rahkila (Andritz), Markku Salo (Metso), Jouko Yli-Kauppila (Metso) • Rahoitus- ja sijoitustoiminta - Harri Taittonen (Nordea)
  25. 25. FOKUSOINNILLA ETUMATKAA – JA RISKEJÄKIN Rohkeat • Metsäteollisuus Suomessa teki suuren loikan hieno- ja panostukset painopaperivetoiseen tuotantorakenteeseen 1970-luvun nostivat Suomen lopulta alkaen – muissa maissa ei tehty vastaavaa metsäsektorin • ”Painopaperistrategian” osia ovat olleet mm. suuret johtavaan asemaan koneet, korkea tuottavuus, runsas energia, tehokas 1980-90-luvuilla puunkäyttö, ns. rönsyjen myynti, kansainvälistyminen, kysynnän kasvu, markkinoiden hallinta ja yhteiskunnan tuki • Kritiikkiä ja vaikeuksia esiintyi, mutta Suomen metsäsektori pärjäsi silti hyvin 2000-luvulle asti ja Missä nyt mättää – metsäyhtiöt kasvoivat johtaviksi alallaan purevatko omat koirat, netti, jenkit vai kiinalaiset? • Mistä nykyvaikeudet johtuvat – virhearvioista, USA:sta/dollarista, Suomen kustannustasosta vai maailman metsäsektorin murroksesta?
  26. 26. Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia tavoittelee metsäklusterin tuotteiden ja palvelujen arvon kaksinkertaistamista vuoteen 2030 mennessä. Puolet arvosta syntyisi uusista tuotteista.
  27. 27. Kuinka todennäköisenä pidät sitä, että uusien tuotteiden avulla ylletään tuotannon kaksinkertaistamiseen vuoteen 2030 mennessä? (delfoikysely 12/2006, 43 vastaajaa) 1 = erittäin 7% todennäköistä 2 = todennäköistä 32 % 3= 43 % epätodennäköistä 4 = erittäin 18 % epätodennäköistä 0% 10 % 20 % 30 % 40 % 50 %
  28. 28. MIKSI OMAAN VISIOON EI METSÄSEKTORILLA USKOTA? - alan uusiutumisen esteitä Suomessa: Yrityksille riittävän suuret (=moninkertaiset) lisäpanokset eivät nykytilanteessa ole mahdollisia ja/tai pääoma/huomio on kiinni nykykoneistossa, josta vielä syntyy katetta Julkiselta vallalta ei helpolla liikene merkittävää lisärahoitusta metsäsektorille, ei varsinkaan jos sektorin näkymät eivät selvästi parane eivätkä yhteiskunnalle koituvat hyödyt pysy/kasva Metsäsektorilla on vakava pula tuoteideoista, joista voisi pian syntyä suuren mittakaavan liiketoimintaa (nykyisiä päälohkoja vastaavaa) – pienempiä ituja toki on Metsäsektorin ja metsäpolitiikan nykyrakenteet ovat osin esteitä uusille mahdollisuuksille, yrityksille ja julkishyödyille metsien käytössä Välitilinpäätös uusiutumisesta: Nykylinja jatkuu Suomessa – osin uusin perusteluin ja maustein Suurten yritysten päästrategia on kasvu nykytuotteissa muualla
  29. 29. • Monet erilaiset kehityskulut ovat mahdollisia Maailman ja metsäalan tuleva • Monet ”metsäsektorin perustulkinnan” keskeiset kehitys: paljon taustaoletukset – vapaakaupan voittokulku, sääntelyn vähäisyys, energian halpuus, etelän kuidun saatavuus - epävarmuutta ja ovat epävarmalla pohjalla yllätystekijöitä ilmassa • Maailmassa on näkyvillä monia merkkejä toisenlaisista kehitysurista – mm. nationalismin/regionalismin noususta (Venäjä, Aasia, Etelä-Amerikka), kansainvälisen sääntelyn kasvusta (ilmastopolitiikka), energian/biomassan ja ympäristöasioiden korostumisesta • Jos osa uusista tekijöistä voimistuu, metsäsektorin toimintaympäristö voi muuttua olennaisesti ja alan nykylinja osoittautua riskialttiiksi • Metsäsektorilla on varauduttava muihinkin kuin ”vanhoihin tuttuihin” haasteisiin ja riskeihin!
  30. 30. Kotipesä Maailmanparlamentti (eristäytyminen) (globaali sopimuksellisuus) McWorld Zapatista (taloudellinen avoimuus) (tempoilevuus)
  31. 31. Onko tempoileva globalisaatio: 1 = todennäköinen 34 % 2 = mahdollinen 61 % 3 = epätodennäköinen 5% 4 = mahdoton 0% 0% 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 %
  32. 32. Tarve uudistaa metsäsektoria suuri Moniarvoiset: kestävä kehitys Markkinahenkiset uudistajat: korostuu jatkossa, metsäsektori voi metsäsektorin mahdollisuudet ovat pärjätä jos muokkautuu tätä uusilla markkinoilla ja uudessa tukevaksi alaksi; metsien käyttöä liiketoiminnassa, johon on siirrettävä pitää avartaa ja tuotteiden pitää voimavaroja ja jonka tieltä on olla pitkäikäisiä purettava esteitä. Takertuminen vanhaan on suurin riski. Näkökulma metsäsektoriin Näkökulma metsäsektoriin yhteiskunnallinen liiketaloudellinen Suomi-vetoiset säilyttäjät: toiminta Maltilliset kehittäjät: maailma on kova, maailmalla on epävarmalla pohjalla, mutta ennakoitava paikka, Suomen vakaata Suomea on suosittava ja metsäsektori pärjää lisäämällä metsäsektorin ”strategiset resurssit” tehokkuutta, yhteistyötä ja t&k- on pidettävä omissa käsissä panoksia Tarve uudistaa metsäsektoria pieni
  33. 33. Mihin on syytä jatkossa varautua? Eri • Monilla metsälähtöisillä tuotteilla/hyödyillä on kasvavaa kehityskuluista kysyntää maailmalla ja ne voivat olla tärkeitä myös löytyy samojakin metsäsektorin vetovoiman ja hyväksyttävyyden kannalta tekijöitä • Sekä perinteisiin että uusiin tuotteisiin liittyy myös epävarmuutta (mm. tuotannontekijöistä) ja riskejä Onko Suomella ja • Energia- ja ilmastokysymykset korostuvat ja voivat vaikuttaa syvällisesti metsäsektorin toimintaan; metsä/biomassa voi metsäsektorilla muuttua ”strategiseksi resurssiksi” malttia varautua? • Suomessa voi olla syytä kohdistaa kehityspanoksia ja politiikkaa uudelleen – jotta paremmin näkisimme ”metsän paperilta” • Metsien eri käyttömuotojen yhteensovittaminen on yhä tärkeämpää ja vaatii uusia välineitä – metsien monopolisointia on hillittävä • Metsäsektorin uusiutuminen edellyttää uudenlaista kumppanuutta eri tahojen välillä ja monialaista ennakointia kalliiden riskien/virheiden välttämiseksi
  34. 34. HSE: Cemat
  35. 35. Suomen polku 1997
  36. 36. Suomen polku 2007
  37. 37. Tietoyhteiskunta 1. Tietoyhteiskunnan toteutuminen kärjistää eroa menestyjien ja putoajien välillä. 2. Tietoyhteiskuntaa rakennetaan teknologian markkinoijien ehdoilla. 3. Tietoverkkojen sisällöt amerikanisoituvat. 4. Opettajien ammatin merkitys tietoyhteiskunnassa lisääntyy. 5. Teledemokratian mahdollisuudet toteutuvat ensisijassa paikallisella tasolla 6. Tietoverkkojen sisällöt ovat yhä enemmän eurooppalaisia. 7. Tietoyhteiskunnan teknologia ennen muuta avustaa ihmiset tiedollista, henkistä, eettistä ja luovaa toimintaa. 8. Tietoyhteiskunnan tietoverkkojen ulkopuolelle jää koko ajan kasvava joukko ihmisiä. 9. Tietotekniikan kehitys mahdollistuu siirtymisen edustuksellisesta demokratiasta kohti suoraa, osallistuvaa (tele)demokratiaa, joka perustuu tietoverkkojen avulla tapahtuvaan ja jatkuvasti vireillä olevaan kansanäänestykseen. 10. Teledemokratian mahdollisuudet toteutuvat ensisijassa valtakunnallisella tasolla. 11. Tulevaa tietoyhteiskuntaa rakennetaan humanismin ja tekniikan yhdistävästä näkökulmasta ja yhteiskuntavetoisesti. 12. Tietoverkkojen sisällöt ovat yhä enemmän kansallisia, suomalaisia. 13. Tietoyhteiskunnassa kannetaan vastuuta tietoverkkojen ulkopuolelle jäävien oikeuksista.
  38. 38. Tietoyhteiskunta
  39. 39. Elinikäinen oppiminen 1. Tulevaisuudessa "poikkiopetussuunnitelmallisten taitojen" kehittäminen (oppimaan oppiminen, sosiaaliset taidot, kommunikaatiotaidot, ongelmanratkaisutaidot jne.) korostuu. 2. Elinikäisen oppimisen perustaa vahvistetaan parhaiten siten, että koulut tukevat yksilöllisiä oppimistyylejä ja -tarpeita. 3. Elinikäisen oppimisen toteutumisen kannalta olennaista on rohkaisevan ja positiivisen mielipideilmaston syntyminen. 4. Elinikäisen oppimisen toteuttamiseksi löydetään uusia yhteistyön muotoja oppilaiden, heidän perheidensä, opettajien, muun yhteisön ja valtion välillä. 5. Elinikäisen oppimisen rahoitus toteutuu tulevaisuudessa aikaisempaa selvemmin yksityisen sektorin panostuksin. 6. Elinikäisen oppimisen keskeinen taustaideologia on henkilökohtaisen kehittymisen ja demokraattisten arvojen vahvistumisen turvaaminen. 7. Pragmaattinen, käytännönläheinen näkökulma tietoon korostuu: korostetaan aikaisempaa enemmän teoreettisen tiedon käytännöllisen soveltamisen merkitystä. 8. Elinikäisen oppimisen keskeinen taustaideologia on innovaatioiden, tuottavuuden ja taloudellisen kasvun edistäminen. 9. Elinikäisen oppimisen ydinkonteksti on työelämä, työssä oppiminen. 10. Ammatillisten kvalifikaatioiden mittaamisessa ja vertailussa mennään liiallisuuksiin. 11. Ammatillisten kvalifikaatioiden mittaamisessa ja vertailussa edistytään. 12. Elinikäinen oppiminen rajautuu eliitin yksinoikeudeksi. 13. Elinikäinen oppiminen jää tyhjäksi iskusanaksi. 14. Elinikäisen oppimisen rahoitus toteutuu tulevaisuudessa aikaisempaa selvemmin julkisen sektorin panostuksena.
  40. 40. Elinikäinen oppiminen
  41. 41. Avaintaidot 1. Kommunikaatiovalmiudet? 2. Muutoksen sietokyky? 3. Oppimiskyky? 4. Ekologisuus? 5. Erilaisuuden sietokyky (kulttuurin kompetenssi)? 6. Globaali vastuu- ja tulevaisuusajattelu? 7. Ihmissuhdetaitojen osaaminen? 8. Tietointensiivinen ammattiosaaminen? 9. Usean kielen hallinta? 10. Ammatti- ja alaspesifi tietotaito 11. Eettisyys (arvo-osaaminen, tietoinen suhde ideologioihin, uskontoihin)? 12. Tiedeosaaminen? 13. Fyysinen kuntoisuus? 14. "Käden taidot” 15. Esteettisyys?
  42. 42. Avaintaidot
  43. 43. Sivistys
  44. 44. Viestintäympäristö
  45. 45. Asiantuntijuus? • ”Nykysuomen sanakirja kuvaa asiantuntijan tietäjäksi, ”jolla on asiantuntemusta, erikoisia, tavallista perusteellisempia (ammatti)tietoja joltakin alalta”. • Delfoi-käyttöön sopii hyvin sanakirjan tarkentava määre: ”erikoistuntija, ekspertti, varsinkin kutsuttuna antamaan lausuntonsa jostakin alaansa kuuluvasta asiasta”. Sanakirjakuvaus on staattinen, mutta Wikipedia ennakoi muutosta. • Murtumasta kertoo jo se, että Wikipedia määrittelee asiantuntijuuden (expert) mutta Encyclopedia Britannica ei. Wikipediakin lähtee perinteisesti siitä, että asiantuntijan tunnistaa luotettavan tiedon, tekniikan tai taidon hallinnasta. Eksperttiasiantuntija (expert) eroaa spesialistiasiantuntijasta (specialist) siinä, että spesialisti kykenee ratkaisemaan ongelman, kun taas ekspertti tietää ratkaisun. Ekspertin vastakohta on maallikko (layman) ja spesialistin yleistietäjä (generalist). Wikipedian tiedossa on myös, että yksilöt ovat usein asiantuntijoita joillakin aloilla ja maallikkoja toisilla. • Kiinnostavaa Wikipedian määrittelyssä on vihje siitä, että asiantuntijuuden laadut ovat murroksessa. Täydentävän näkökulman mukaan asiantuntijuus ei enää ole niinkään yksilön kuin yhteisöjen ja verkostojen ominaisuus. Tieto ei perimmiltään ole saavutettavissa staattisena vaan se kiinnittyy erottamattomasti sosiokulttuuriseen kehitykseen. Tietäminen (tiedon muodostus) on sosiaalinen ilmiö, joka on sidottu yhteistoimintaan, käytäntöihin ja kieleen. (Bereiter 2002, 174–210, Tuomi 1999, 411–416)
  46. 46. MEGATRENDIT ILMENEMISMUODOT, VAIKUTUKSET • Verkostoituminen (yhteispeli)‫ • ‏‬Yritys- ja kansalaistoiminnan & hallinnon tavat ja ohjaavat Tulevaisuustermit ja -metodit • Teknologinen kehitys (the • ideat Tietokoneistuminen, bioteknologia, energiateknologiat, net, tietokoneet)‫‏‬ verkottuminen, teknologioiden konvergenssi • Individualismi ja • Identiteetin jatkuva tekeminen, räätälöidyt ja brändätyt privatisoituminen (the self)‫‏‬ palvelut • Monitieteisyys ja • Ongelmien ratkaisuun ja teorioiden kehittelyyn tarvitaan tieteidenvälisyys useiden asiantuntijuuksien ja tiedonalojen yhdistelyä • Informaation lisääntyminen, • Jatkuva informaation ja uutisten virta, ”pullistuva” nykyhetki, nopeutuminen, reaaliaikais- infoähky, elinikäinen oppiminen, näkemystiedon ja tuminen, mediallistuminen valintakriteerien tarve • Työn murros, globalisaatio • Siirtymä teollisesta informaatiovaiheeseen, pätkätyöt, kahdet työmarkkinat, osaamisen uudistumiskierre, glob. tuotanto ja • Joustavuus, säätelyn purku • raha Suunnittelutalouksien hajoaminen, kaupan rajojen • Suureneminen ja integraatio • poistuminenkulttuurien integroituminen (EU, tutkinnot)‫‏‬ Alueiden ja • Pieneneminen • Nanoteknologia, mobiili multimedia • Simuloituminen, • Internet, simulaatiot, rooli- ja elämyspelit, chat • abstraktisuus Läpinäkyvyys • Politiikan ja toiminnan avautuminen, subsidiariteettiperiaate • Turvattomuus • Ekologiset uhat, terrorismi, lähiturvattomuus • Globaali etiikka • Kulttuuriset ja ideologiset arvokonfliktit • Kestävä kehitys • Ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen toiminnan ympäristökestävyys

×