Koulutus Seinäjoella SeAMK:ille, 21.11.2013, Harto Pönkä

1. Verkko-opetusta ja
sosiaalista mediaa
Harto Pönkä,
21.11.2013

2. Viestiseinä
1. Mene http://koulutus.purot.net/
2. Mene
Seinäjoki
-sivulle
3. Kirjoita viestisi (nimellä tai ilman)
4. Lähetä viesti

3. 1. Verkko-opetuksen suunnittelu
2. Pedagogiikkaa ja malleja
3. Sosiaalisen median palvelut
opetuksen ja oppimisen tukena

4. Jokainen opettaja pohtii kaiken aikaa…
Miten ihminen oppii, mikä
siihen johtaa?
Tämä on opetuksen
suunnittelua.

5. Design-tutkimuksen strategia
• Design-tutkimuksessa kehitetään
jotakin (esim. oppimismallia).
• Tutkija luo hypoteesit tai designperiaatteet.
• Kehitettävästä asiasta tehdään
”design”, jota testataan eli
sovelletaan käytännössä.
• Samalla rakennetaan teoriaa, eli
etsitään selityksiä.
• Tämä muodostaa design-syklin,
jota voidaan toistaa useita kertoja.

6. Lähde: Laadukkaasti verkossa,

7. Selkeät tavoitteet!
• OPS:n tavoitteet (osaamistavoitteet)
• Ydinainesanalyysi
– 1) Ydinaines, 2) täydentävä tietous, 3) erityistietämys
– A) Tieteellinen osaaminen, B) ammatillinen
osaaminen
• Laajempi näkökulma:
– aihekokonaisuudet ja käsitteet
– suhde koulutuksen kokonaisuuteen
 Opiskelija saavuttaa tavoitteet oppimisella
 Tavoite on siis aina tukea oppimista

8. Verkko-opetuksen suunnittelun vaiheet
1. Pedagogisen mallin valinta ja
työskentelyvaiheiden suunnittelu
Tavoitteet, resurssit,
opettajien ja oppijoiden
valmiudet
2. Oppimisympäristön
valinta, suunnittelu ja
rakentaminen
3. Työskentelyn tukeminen ja
arviointi opetusjakson aikana
4. Työskentelyn
päättäminen ja arviointi

9. Verkko-opetuksen muodot
1. Ohjattu verkko-opetus, verkkokurssit
2. Itseopiskelu verkossa
3. Monimuoto-opetus eli sulautuva
oppiminen/opetus
= verkko-, etä- ja kontaktiopetuksen yhdistelmä
• Toinen näkökulma:
– Materiaalikeskeinen
– Vuorovaikutuskeskeinen

10. Suunnittele oppimisprosessi
Palaute
ja
lopetus
• Suunnittele, mitä vaiheita
ja etappeja ”polulla” on
• Mitä välineitä ja
tehtäviä/työtapoja
käytetään missäkin
vaiheessa?
• Milloin toimitaan yksin,
milloin ryhmissä?
• Miten opettajien ja
oppijoiden roolit
vaihtelevat?
Tehtävä
Arviointi
Tehtävä
Aloitus
Miten tuet
oppimisprosessia
alusta loppuun?
Miten teet
tämän näkyväksi
oppijoille?

11. Esimerkkejä työtavoista
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Materiaalien luku, kuuntelu ja katselu
Kirjoittaminen (yksin ja yhdessä)
Harjoitukset ja tehtävät
Tuotosten palauttaminen
Muiden tuotosten kommentointi
Keskustelu ryhmissä
Muiden työskentelyn seuraaminen ja arviointi
Visualisointi: käsitekartat, kaaviot, piirrokset jne.
Aikatauluista sopiminen ja niiden seuraaminen

12. Uusia menetelmiä sosiaalisesta mediasta
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Jakaminen + keskustelu
Kuratointi
Crowdsourcing/verkostohaastattelu
Live-raportointi
Viestiseinä/palautekanava
… ja keskustelu jatkuu netissä –käytäntö
Mobiilikuvat
Geokätköt
Mobiilit oppimisreitit esim. QR-koodeilla

13. http://www.mindmeister.com/166185090

15. Keskustelu
• Keskustelu 2-4 hengen ryhmissä:
– Millaisia kokemuksia teillä on verkko-opetuksesta?
– Mitä vinkkejä antaisitte verkko-opetuksen
suunnitteluun?
• Muistiinpanot viestiseinälle

16. 1. Verkko-opetuksen suunnittelu
2. Pedagogiikkaa ja malleja
3. Sosiaalisen median palvelut
opetuksen ja oppimisen tukena

17. On sanottu, että
sosiaalisen median
yhteisöissä on
joukkoälyä.
Parvet ja verkostot
tuottavat sisältöjä
monipäisesti.
Sosiaalisessa
mediassa on
verkkovoimaa.
Oppimistutkijan silmin kyse on
yhteisöllisestä tiedon jakamisesta ja -rakentelusta.

18. OPPIMISEN TUKEMINEN:
• ymmärtävä oppiminen
• yhteisöllinen oppiminen
ja tiedonrakentelu
• oppimisprosessi
Jos unohdat oppimisen
tukemisen, unohda koko juttu!

19. Kun puhutaan yhteisöllisestä oppimisesta
verkossa, kyse on
ryhmistä.

20. Tehokas ryhmä on sitoutunut
yhteisen tavoitteen
saavuttamiseen.

21. Ryhmäytyminen
1.
Muotoutumisvaihe
1.
Kuohuntavaihe (voi toistua, kun ryhmään tulee uusia jäseniä)
1.
Normien luomisen vaihe
1.
Toteuttamisvaihe (kaikki ryhmät eivät pääse tähän)
1.
Lopettamisvaihe
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Luodaan ryhmän rakenne, rutiinit ja roolit. Vältetään konflikteja.
Varsinaiseen tehtävään käytetään vähemmän voimavaroja
Ryhmän toimintaan, rooleihin ja vastuisiin liittyviä konflikteja.
Riippuu ryhmän jäsenistä ja organisaatiokulttuurista.
Ryhmän roolit, tehtävät ja normit ovat selkeytyneet.
Keskinäinen lojaalius, arvostus, ymmärrys.
Ryhmä välttää uusia konflikteja ja ulkoista ohjausta.
Ryhmä toimii itsenäisesti ja joustavasti tilanteen mukaan.
Ryhmä keskittyy täysipainoisesti tavoitteen saavuttamiseen.
Ryhmän hajoaminen aiheuttaa haikeutta tai helpotusta
Myös konflikteja voi esiintyä
Lähde: Tuckman, B. (1965 & 1977). http://en.wikipedia.org/wiki/Tuckman%27s_stages_of_group_development

22. Keskustelujen merkitys
Keskusteluissa yksilöt selittävät omaa ajatteluaan,
välittävät tietoa ja rakentavat uutta tietoa.

24. Keskustelu inspiroi sisällöntuotantoa ja sisältö keskustelua.

25. Yhteisöllisen tiedonrakentelun
tuloksena syntyy parhaimmillaan
luomus tai innovaatio,
joka ylittää sen, mihin ryhmän
jäsenet olisivat yksinään kyenneet.
Yhteisöllistä oppimista teutaan,
koska se käynnistää
ymmärtävän oppimisen
mekanismeja yksilötasolla.

26. Pedagogisella mallilla viitataan oppimisteoriaan
pohjautuvaan käytännön malliin, jonka mukaisesti
oppimisprosessin vaiheiden tulisi edetä sekä siitä, kuinka
oppiminen tulisi järjestää.
Verkkoympäristöön voidaan liittää yhteisöllisiä skriptejä,
jotka tukevat, ohjaavat ja jäsentävät ryhmän jäsenten
älyllisiä prosesseja ja ryhmän vuorovaikutusta.

27. Projektioppiminen
• Mallina työelämän projektien toimintatavat ja tarpeet
• Suunnittelu, valmistelu, toteutus, tulosten esittäminen, arviointi
• Ryhmä päättää omat tavoitteensa ja työskentelytapansa
– Projektiin osallistuvien roolit/tehtävät
– Projektinhallinta: tehtävät, välietapit, riippuvuudet
– Käytettävät ohjelmistot: yhteistyö, dokumentointi, projektinhallinta,
aikataulut, resurssit, kustannukset
• Keskeistä yhteistoiminnallinen tai yhteisöllinen työskentely
projektin aikana:
–
–
–
–
Ongelmien täsmentäminen
Tiedon kokoaminen ja analysointi
Keskustelut, kysyminen, kriittisyys
Tulosten tulkinta ja johtopäätökset
• Lopuksi tulosten esittely esim. posteri, www-sivu, esitys
Lisätietoa esim. http://fi.wikipedia.org/wiki/Projektioppiminen

28. Palapelimalli (yhteistoiminnallinen opp.)
1. Kotiryhmissä
2. Eksperttiryhmissä
3. Kotiryhmissä

29. Ongelmalähtöinen oppiminen (PBL)
1. Tapaukseen ja virikkeeseen tutustuminen ja
tapaukseen liittyvien käsitteiden selventäminen
2. Ongelman tai kuvattavan ilmiön määrittely
3. Aivoriihi, vapaa assosiaatio
4. Ongelman analysointi: ilmiötä kuvaavan selitysmallin
rakentaminen, väitteiden perustelu
5. Oppimistavoitteiden muodostaminen
6. Itsenäisen työskentelyn vaihe (esim. viikko)
7. Purku: opitun tiedon analysointi ja arviointi

30. Opiskelijoiden roolit PBL-työskentelyssä
• Puheenjohtaja: valmistautuu, jäsentää keskustelua, esittää
kysymyksiä, pitää huolta työskentelyn etenemisestä aikataulun
mukaisesti, johtaa puhetta ja vetää keskusteluja yhteen
• Sihteeri: kirjaa ylös oppimistavoitteet ja avainsanat, rakentaa
selitysmallia taululle, kirjoittaa ylös käytyä keskustelua
purkutilanteessa
• Ryhmän jäsenet: osallistuvat aktiivisesti keskusteluun kysyen ja
kommentoiden, jakavat omaa tietoaan muille, valmistautuvat
purkutilanteeseen muistiinpanoin, arvioivat työskentelyä
• Tuutori: neuvoo tarvittaessa, kysyy ja arvioi toimintaa

31. Tutkivan oppimisen malli
Hakkarainen, Lonka, & Lipponen, 1999; Wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tutkiva_oppiminen

32. Kuva: http://www.flickr.com/photos/harto/9893875285/sizes/l/ CC-BY
Lisää aiheesta: http://harto.wordpress.com/2013/10/02/kaytannon-oppimismalli-ymmartavaan-ja-yhteisolliseen-oppimiseen/

33. Ilmiöpohjainen oppiminen
• Oppimisen lähtökohtana ovat
kokonaisvaltaiset, todellisen maailman ilmiöt,
joita tarkastellaan aidossa kontekstissa.
• Ilmiöihin liittyviä tietoja ja taitoja opetellaan
oppiainerajat ylittäen.
• Työskentely esim. ongelmalähtöisen tai
tutkivan oppimisen mallin mukaisesti
• Suomalainen ilmiöpohjaisen oppimisen
foorumi: http://ilmiopohjaisuus.ning.com/
Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmi%C3%B6pohjainen_oppiminen

34. Käänteinen opetus (flipped classroom)
• Kääntää luentopainotteisen opetuksen toisinpäin:
– Verkkoluento esim. YouTube-videona tai video podcastina
– Videoiden pohjalta keskustellaan verkossa
– Koulussa aika varataan työskentelylle
• Keskiössä TVT:n käyttö sekä aktiivinen ja yhteisöllinen oppiminen
Kuva: http://www.knewton.com/flipped-classroom/
Lisää aiheesta esim. http://harto.wordpress.com/2012/05/21/uusi-mullistava-oppimisteoria-opetetaan-takaperin/

35. Pelillisyys oppimisessa
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Pisteet ja kilpailullisuus
Saavutukset
Tasot, hahmon kehitys
Vertailu, usein käyttäjien välillä
Edistymispalkit
Tunnustukset ja kunniamerkit
Tulostaulut
Internet/virtuaali-valuutta
Kyselyt ja ns. keskeytykset
Tarinallisuus, juoni
Viihteellisyys, elämyksellisyys
Todellisuuden jäljittely
Pelit ja 3D-maailmat
Lähde ja lisää aiheesta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Pelillist%C3%A4minen

36. Oppimisympäristön rakentaminen

37. Opetusympäristön peruspalikoita
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Oppimisalustat (Moodle, Optima, yms.)
Blogit (Wordpress, Blogger, Vuodatus.net)
Wikit (MediaWiki, Wikispaces, Purot.net)
Käsitekarttatyökalut (Mindmeister, Cmap Tools, Bubbl.us)
Esitystyökalut (SlideShare , Prezi)
Medianjakopalvelut (videot, kuvat yms.)
Jaetut dokumentit (Google Docs)
Jaetut muistiinpanot (Etherpad, Evernote, Diigo)
Jaetut hakemistot (Dropbox, Box.net, Google Drive)
Mikroblogit (Twitter, Yammer, Qaiku)
Yhteisöpalvelut ja -sivustot (Facebook, Google+, Ning)
Viestintä- ja verkkokokousohjelmat (Adobe Connect, Skype,
Messenger)

38. Pakettiratkaisu vai tähtimalli?
Perinteinen verkko-oppimisympäristö:
kaikki toiminnot samassa järjestelmässä
Tähtimalli: toimintoja yhdistellään
useista verkkopalveluista

39. Esimerkki tähtimallista
Vertaistuki ja
Vertaistuki ja
keskusteleminen
keskusteleminen
Kurssin aikataulut
Kurssin aikataulut
Facebook-ryhmä tai muu
Facebook-ryhmä tai muu
keskustelukanava
keskustelukanava
Google Calendar
Google Calendar
Luentomateriaalien
Luentomateriaalien
jakaminen
jakaminen
Seuranta-/kotisivu,
Seuranta-/kotisivu,
tehtävät ja osallistujat
tehtävät ja osallistujat
Yhteisöllinen työskentely
Yhteisöllinen työskentely
Ryhmien wiki-työtilat
Ryhmien wiki-työtilat
Moodle tai wiki
Moodle tai wiki
SlideShare
SlideShare
Tiedon prosessointi
Tiedon prosessointi
ja visualisointi
ja visualisointi
Oppimisen reflektointi
Oppimisen reflektointi
Opiskelijoiden blogit
Opiskelijoiden blogit
MindMeister tai muu
MindMeister tai muu
käsitekarttaohjelma
käsitekarttaohjelma
Seurantasivun kautta on helppo seurata opetusta ja työskentelyä.

40. Ryhmätyöskentely
• Toimitaan 4-6 hengen ryhmissä
• Valitkaa sihteeri
1. Mitä haasteita näette verkko-opetuksen ja
pedagogisten mallien käytössä?
 Sihteeri lähettää kysymykset viestiseinälle
2. Vaihtakaa kysymyksiä viereisen ryhmän kanssa ja
vastatkaa niihin.

41. Tavallisia kompastuskiviä
•
•
•
•
•
•
•
•
Välineiden tarkoitukseton tai epälooginen käyttö
Aikarajojen puuttuminen tai liian tiukka aikataulu
Riittämätön ohjaus ja tuki
Ei tarpeeksi aikaa ryhmäytymiselle, sosiaaliset
ongelmat, yhteisöllisyyden puute
Toiminnan yksitoikkoisuus, virikkeiden puute
Tekniset ongelmat, välineitä ei osata käyttää
Liian kompleksinen oppimisympäristö (vrt. ZPD)
Kuormittavuus vs. motivaatio ja itsesäätelytaidot

42. 1. Verkko-opetuksen suunnittelu
2. Pedagogiikkaa ja malleja
3. Sosiaalisen median palvelut
opetuksen ja oppimisen tukena

43. Internetin / sosiaalisen median kehitys
Web 2.0
-käsite
Blogit ja
verkkoyhteisöt
Sosiaalisen
median käsite
Tabletit
?
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
Facebook
yleistyy
Suomessa
2009
2010
2011
2012
Netistä suomalaisten
tärkein media
Valtaosa suomalaisista
käyttää yhteisöpalveluita
2013
2014
Twitter,
Instagram ja
Tumblr
yleistyvät
Suomessa
Yli puolet 13-64-vuotiaista
Facebookissa
Taloustutkimus, eMedia: http://www.taloustutkimus.fi/ajankohtaista/uutiskirje/uutiskirje-8-2011/emedia-2011-internet-on-noussut-/
Tilastokeskus, Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö: http://www.stat.fi/til/sutivi/index.html
Arvio Facebook-käyttäjistä: http://harto.wordpress.com/2013/02/27/arvio-suomalaisten-facebook-kayttajien-todellisesta-maarasta-ikapyramidi/

44. Oletko avoin ja valmis keskusteluun?

45. Facebookissa on
n. 2,1 milj. suomalaista
• Noin 38 % suomalaisista on
Facebookissa.
• 13-64-vuotiaista n. 55 % on
Facebookissa.
• 50 %:in käytön raja on nyt
n. 45-vuotiaissa. Eli tätä
nuoremmista ikäluokista
vähintään 50 % käyttää
Facebookia.
• Facebookin käyttö kasvaa
yhä.
Tietoa arvioinnista ja tarkemmat tulokset:
http://harto.wordpress.com/2013/02/27/arvio-suomalaisten-facebook-kayttajien-todellisesta-maarasta-ikapyramidi/ (arvio 23.2.2013)

46. Suomalaisnuorten suosituimmat sosiaalisen median palvelut
ovat Facebook, YouTube, IRC-Galleria, Blogger, Twitter, Instagram,
Google+, Tumblr, Kuvake.net ja Suomi24.
Lähde ja kuva: ebrand Suomi Oy & Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut, http://www.ebrand.fi/somejanuoret2013/, CC-BY-NC-ND (2013)

47. Jaan suurimman osan esityksistäni nettiin.
Lisäksi bloggaan satunnaisesti.
Jaan linkit esityksiini ja
kirjoitukseeni Twitteri,
jonka kautta ne leviävät.

48. Tiedon jakamisessa ei voi ”hävitä”,
sillä en koskaan pysty antamaan
enemmän kuin saan muilta.

49. Mitä uutta sosiaalinen
Mitä uutta sosiaalinen
media tarjoaa?
media tarjoaa?
1.Verkkopalveluita,
1.Verkkopalveluita,
välineitä
välineitä
2.Ihmisiä, yhteisöjä,
2.Ihmisiä, yhteisöjä,
verkostoja
verkostoja
3.Käyttäjien tekemiä
3.Käyttäjien tekemiä
sisältöjä, kanavan omille
sisältöjä, kanavan omille
tuotoksille
tuotoksille
4.Toimintatapoja, uuden
4.Toimintatapoja, uuden
toimintakulttuurin
toimintakulttuurin

50. ”
Yritystoiminnassa sosiaalisen median laaja-alaisin vaikutus
koetaan sisäisessä viestinnässä ja toimintatapojen
muutoksessa. Uudet tavat jakaa tietoa ja osaamista
organisatoristen ja maantieteellisten rajojen yli lisäävät
tietotyön tuottavuutta.
(EVA:n Suora yhteys)
Ryhmissä tekeminen, toisilta oppiminen ja toisten ideoiden
jalostaminen ovat harjoittelua vaativia taitoja. -- Siksi niitä
pitää vahvistaa koulu- ja opiskeluvaiheessa nykyistä
systemaattisemmin.
(EK:n Oivallus)
Lisää aiheesta: http://harto.wordpress.com/2011/10/14/koulujen-tietotekniikka-edellakavijyys-ja-uudet-oppimistaidot/

51. YKSILÖ
YHTEISÖ
Kognitiiviset työkalut
Yhteisölliset työkalut
tiedon prosessointi,
tiedonrakentaminen,
käsitteellinen muutos
Henkilökohtainen
oppimisympäristö
ajattelun jäsentäminen,
oppimisen
seuraaminen
tiedonrakentelu, jaettu
asiantuntijuus, vastavuoroinen
ymmärtäminen
Sosiaalinen media
työskentely- ja
oppimisympäristönä
Yhteisöllinen
oppimisympäristö
oppimisprosessin vaiheistaminen,
ryhmäprosessien
tukeminen
Yhteisöresurssit
Sisältöresurssit
tiedonhaku, yhteisöllisesti
tuotettu tieto, vertaistuki,
verkostoituminen
tiedonhaku, oppimateriaalien
jakaminen
(Pönkä & Impiö, 2009)
http://develope.wordpress.com/

52. BYOD + PLE tekevät oppijoista entistä pystyvämpiä.

53. MOOC – massiiviset avoimet verkkokurssit
Parasta opetusta ilmaiseksi netistä?
https://www.edx.org/, https://www.coursera.org/, https://www.udacity.com/, https://www.khanacademy.org/ jne.

54. Mistä henkilökohtainen oppimisympäristösi rakentuu?
Kuva: http://www.flickr.com/photos/langwitches/3458534773/in/set-72157605083562304/ (jaettu lisenssillä CC-BY-NC-AS), perustuu
Alec Courosan alkuperäiseen malliin, kts. http://educationaltechnology.ca/couros/799

55. Omassa blogissaan
oppija voi arvioida
omaa ja ryhmänsä
työskentelyä sekä
pohtia oppimisen
kannalta keskeisiä
aiheita.

56. Rakenna verkkoidentiteettiä tietoisesti
Kaikki toimintasi netissä jää talteen. Käytä tämä hyväksesi, älä pahaksesi.

57. Some-palveluita opetukseen

58. OPH:n somen opetuskäytön suositukset
• Sosiaalinen media on lyhyessä ajassa tullut merkittäväksi
osaksi yhteiskuntaa. Se tuo jokaiselle mahdollisuuden
vaikuttaa ja oppia aktiivisesti osallistuen ja yhdessä
työskennellen.
• Sosiaalisen median opetuskäytön linjausten tavoitteena on
edistää sellaisten toimintatapojen muotoutumista, jotka
luovat kaikille oppijoille tasavertaiset mahdollisuudet
oppia hyödyntämään sosiaalista mediaa osana
mediataitoja ja ymmärtämään sosiaalisen median roolia
yhteiskunnassa.
Lähde:
https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/lukiokoulutuksen_jarjestaminen/sosiaalisen_median_opetu

59. Kurssiblogit
•
•
•
•
•
Opettaja voi dokumentoida opetuksen etenemistä
blogiin sekä antaa ohjeita ja tehtäviä sen kautta.
Blogia voidaan käyttää materiaalin keräämisessä
linkittämällä aiheeseen liittyviä materiaaleja ja
syötteitä.
Blogin kommenttitoimintoa voidaan käyttää
keskustelu- ja palautekanavana.
Kurssiblogin päivitysoikeudet voidaan antaa myös
opiskelijoille, jolloin blogi toimii yhteisenä
työskentelyalueena.
Blogin kirjoituksilla ja sivuilla voidaan vaiheistaa
opetuksen etenemistä (esim. 23asiaa.net).

60. https://blogs.aalto.fi/kenttateoria/

61. Blogi
http://www.23asiaa.net/

62. Yhteisöllisiä dokumentteja
http://docs.google.com/

63. Dokumentteja testaamista varten:
Dokumentteja testaamista varten:
https://drive.google.com/folderview?id=0B27vs0Ooc71mMUlPc2Vxem
https://drive.google.com/folderview?id=0B27vs0Ooc71mMUlPc2Vxem
Google Drive – pilvipalvelu

64. Yhteiset muistiinpanot
Katso esimerkki: http://screencastle.com/watch/bf101617408882a288f7b434455f03d7
TIEKE:n muistio, vapaasti käytössä: http://muistio.tieke.fi/

65. Wikit
http://pintakilta.wikispaces.com/NP2012+Nissan-Projekti+2012

66. Videot
http://www.youtube.com/watch?v=t2z-sGFixLI

67. Käsite- ja miellekartat
http://www.mindmeister.com/

68. http://popplet.com/

69. Sosiaalisia kirjanmerkkejä miellekarttoina
http://www.pearltrees.com/

70. Visuaaliset linkkikokoelmat
http://pinterest.com/hponka/social-media-statistics-and-insights/

71. Opetuksessa käytetyt ohjelmat v. 2012
TOP 10
1. Twitter
2. YouTube
3. Google Docs/Drive
4. Google haku
5. WordPress
6. Dropbox
7. Skype
8. PowerPoint
9. Facebook
10. Wikipedia
Nousussa
17. Google+/Hangouts
19. Word
20. Yammer
24. Scoopit
25. TED Talks/TED Ed
36. Pinterest
41. Hootsuite
44. LiveBinders
45. Sharepoint
47. iTunes ja iTunesU
56. Khan Academy
57. Google kääntäjä
61. Flipboard
66. Instapaper
71. OneNote
73. Zite
89. Learnist
90. MentorMob
92. Doodle
99. Popplet
Tutustu kiinnostaviin some-palveluihin!
Tutustu kiinnostaviin some-palveluihin!
Lähde: Top 100 Tools for Learning 2012, http://c4lpt.co.uk/top-100-tools-2012/ (582 asiantuntijan äänestystulos)

72. Oppimisprosessi arvioinnin keskiössä
Katso myös Miikka Salavuon esitys some-oppimisen arvioinnista:
http://www.slideshare.net/msalavuo/arviointimalli-14865721

73. Yhteisöllinen prosessi
Runsas keskustelu yhteisöllisen prosessin
alussa ennustaa hyvää lopputulosta.

74. 1. Kaikki lähtee yhdestä palikasta
Kurssin yhteinen
blogi tai wiki
2. Annetaan palikoita myös oppijoille
Kurssiblogi +
opiskelijoiden blogit +
jotain uutta
Vastuu opettajalla
3. Laitetaan monta palikkaa yhteen!
4. Otetaan yhteisöresurssit käyttöön
Tähtimallin mukainen
sosiaalisen median
oppimisympäristö
Sosiaalisen median
yhteisöt osaksi
oppimisympäristöä
ja oppimisen
resurssiksi
Vastuu opiskelijoilla
Katso kuva: http://xkcd.com/802/

75. Toimintakulttuurin kehittyminen

76. http://sometu.ning.com/forum/topics/mit-asioita-olisi-hyv-sis-llytt-lukion-opettajien-v-liseen
https://www.facebook.com/groups/237930856866/permalink/10151335665116867/

77. Facebook-ryhmiä opettajille
• Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa
https://www.facebook.com/groups/237930856866/
• Etäopetus
https://www.facebook.com/groups/478695812189705/
• Tablet-laitteet opetuksessa
https://www.facebook.com/groups/294806730537020/
• iPad opetuksessa
https://www.facebook.com/groups/247467865372872/
• Mobiili ammatillisessa
https://www.facebook.com/groups/mobiilicase/
• Yrittäjyyskasvatus
https://www.facebook.com/groups/295634603879563/

78. Miten some-palveluita opetukseen?
• Useita sosiaalisen median palveluita alaikäiset saavat
käyttää huoltajan suostumuksella.
– Suostumus voidaan pyytää kerralla esim. vuodeksi tai koko
opiskeluajaksi
• Täysi-ikäiset opiskelijat voivat käyttää palveluita omalla
vastuullaan. Tätä ei kuitenkaan voida edellyttää.
• Koulu/kunta voi hankkia ostopalveluita, joiden käytöstä
se vastaa oppilaiden sijasta.
• Koulu/kunta voi asentaa ja ylläpitää omia some-palveluita
(=avoimen lähdekoodin ohjelmia), jolloin se päättää itse
palveluiden käytöstä.

79. Kokemukset esiin!
1. Miten olet käyttänyt somea opetuksessa?
2. Miten voisit käyttää somea jatkossa?
Tehkää muistiinpanot viestiseinälle.

80. Lähde: John Atkinson, Wrong Hands, 2013, CC-BY-NC-ND,
http://wronghands1.wordpress.com/2013/03/31/vintage-social-networking/

81. KIITOS!
Harto Pönkä
http://twitter.com/hponka/
http://slideshare.com/hponka
http://harto.wordpress.com/
http://www.innowise.fi/