Kehittämispäällikkö Päivi Petrelius, vieraileva tutkija Mia Tapiola, THL ja Minna Kallio, Osallisuuden aika ry, esitys
Tuumasta toimeen - LAPEn maakunnallinen muutostyö käynnistyy! 26.–27.1.2017 -seminaarin esitys
Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuorossa tehdään tilannekatsaus Lapsi-ja perhepalveluiden muutosohjelmaan (LAPE-hanke) sekä ajankohtaisiin lakihankkeisiin.
Pia Mäkeläinen, erityisasiantuntija, Sosiaali- ja terveysministeriö
Työryhmät: Monitoimijainen lastensuojelun tiimimalli
Lastensuojelun perhetyö ja –kuntoutus
Marjo Alatalo, Kari Lappi, Leena Männistö ja Marketta Raivio
LAPE-muutosohjelman erityis- ja vaativan tason palveluiden 16.12.2016 päätösseminaari
Esityksessä avataan ammatillisen lisensiaattitutkimuksen tuloksia sosiaalityön asiantuntijuudesta läheisneuvonpidossa. Aiempien tutkimusten mukaan osallistujien kokemukset ovat olleet läheisneuvonpidoista hyviä, mutta menetelmä ei ole integroitunut osaksi sosiaalityön valtavirtaa. Esityksessä käydään läpi tekijöitä, joita sosiaalityöntekijät tavoittelivat läheisneuvonpidolla, sitä millaiseksi sosiaalityön asiantuntijuus määrittyi suhteessa läheisneuvonpitoon ja millaisia asenteita ja arvoja sosiaalityöntekijöillä oli suhteessa perhelähtöiseen työskentelytapaan.
Annukka Paasivirta, johtava sosiaalityöntekijä, Espoon kaupunki
Kansa-koulu-hanke on sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpanohanke, joka tukee sosiaalialan organisaatioiden valmiutta liittyä valtakunnalliseen sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon. Hankkeessa edistetään määrämuotoisen kirjaamisen käyttöönottoa ja kansallisten luokitusten ja asiakirjarakenteiden toimeenpanoa asiakastietojärjestelmiin. Tarkoituksena on myös yhtenäistää toimintakäytäntöjä tasalaatuisten ja asiakaslähtöisten sosiaalipalveluiden saavuttamiseksi. Jyväskylän kaupunki on yksi hankkeen pilottiorganisaatioista, jossa pilotoidaan sosiaalihuollon valtakunnallisen palvelutehtäväluokituksen käyttöönottoa ja kansallisia määrityksiä lastensuojelun palvelutehtävän sisällä. Puheenvuorossaan Riikka Rantanen kertoo Jyväskylän kaupungin pilottitoiminnan kokemuksia ja tuo esille lastensuojelun dokumentoinnin keskeisiä käytännön kysymyksiä asiakastyön näkökulmasta.
Riikka Rantanen, Kansa-koulu hankkeen Keski-Suomen alueellinen asiantuntija ja Jyväskylän kaupungin kehittäjäsosiaalityöntekijä
Lapsen ja perheen tilanteen sekä tuen tarpeen arviointiTHL
2.9.2016 Kohti monitoimijaista laadukasta arviointia lapsi- ja perhepalveluissa - lasten, nuorten ja perheiden erityispalveluiden kehittäminen ja matalan kynnyksen palvelut -työpaja Hanna Tulensalo
Miten yhteen sovittava johtaminen viedään käytäntöön? THL
Miten monialaisuus muuttaa johtamista. Yhteenveto 14.11.2016 työpajatyöskentelystä. Arja Hastrup, Katriina Bildjuschkin, Suvi Nipuli, Olli Kiviruusu, THL.
Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuorossa tehdään tilannekatsaus Lapsi-ja perhepalveluiden muutosohjelmaan (LAPE-hanke) sekä ajankohtaisiin lakihankkeisiin.
Pia Mäkeläinen, erityisasiantuntija, Sosiaali- ja terveysministeriö
Työryhmät: Monitoimijainen lastensuojelun tiimimalli
Lastensuojelun perhetyö ja –kuntoutus
Marjo Alatalo, Kari Lappi, Leena Männistö ja Marketta Raivio
LAPE-muutosohjelman erityis- ja vaativan tason palveluiden 16.12.2016 päätösseminaari
Esityksessä avataan ammatillisen lisensiaattitutkimuksen tuloksia sosiaalityön asiantuntijuudesta läheisneuvonpidossa. Aiempien tutkimusten mukaan osallistujien kokemukset ovat olleet läheisneuvonpidoista hyviä, mutta menetelmä ei ole integroitunut osaksi sosiaalityön valtavirtaa. Esityksessä käydään läpi tekijöitä, joita sosiaalityöntekijät tavoittelivat läheisneuvonpidolla, sitä millaiseksi sosiaalityön asiantuntijuus määrittyi suhteessa läheisneuvonpitoon ja millaisia asenteita ja arvoja sosiaalityöntekijöillä oli suhteessa perhelähtöiseen työskentelytapaan.
Annukka Paasivirta, johtava sosiaalityöntekijä, Espoon kaupunki
Kansa-koulu-hanke on sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpanohanke, joka tukee sosiaalialan organisaatioiden valmiutta liittyä valtakunnalliseen sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon. Hankkeessa edistetään määrämuotoisen kirjaamisen käyttöönottoa ja kansallisten luokitusten ja asiakirjarakenteiden toimeenpanoa asiakastietojärjestelmiin. Tarkoituksena on myös yhtenäistää toimintakäytäntöjä tasalaatuisten ja asiakaslähtöisten sosiaalipalveluiden saavuttamiseksi. Jyväskylän kaupunki on yksi hankkeen pilottiorganisaatioista, jossa pilotoidaan sosiaalihuollon valtakunnallisen palvelutehtäväluokituksen käyttöönottoa ja kansallisia määrityksiä lastensuojelun palvelutehtävän sisällä. Puheenvuorossaan Riikka Rantanen kertoo Jyväskylän kaupungin pilottitoiminnan kokemuksia ja tuo esille lastensuojelun dokumentoinnin keskeisiä käytännön kysymyksiä asiakastyön näkökulmasta.
Riikka Rantanen, Kansa-koulu hankkeen Keski-Suomen alueellinen asiantuntija ja Jyväskylän kaupungin kehittäjäsosiaalityöntekijä
Lapsen ja perheen tilanteen sekä tuen tarpeen arviointiTHL
2.9.2016 Kohti monitoimijaista laadukasta arviointia lapsi- ja perhepalveluissa - lasten, nuorten ja perheiden erityispalveluiden kehittäminen ja matalan kynnyksen palvelut -työpaja Hanna Tulensalo
Miten yhteen sovittava johtaminen viedään käytäntöön? THL
Miten monialaisuus muuttaa johtamista. Yhteenveto 14.11.2016 työpajatyöskentelystä. Arja Hastrup, Katriina Bildjuschkin, Suvi Nipuli, Olli Kiviruusu, THL.
Rajapinoista yhdyspinnoiksi - horisontaalinen ja vertikaalinen integraatioTHL
Mitä vertikaalinen ja horisontaalinen integraatio tarkoittavat asiakastyön lapsi- ja perhekeskeisinä käytäntöinä ja monitoimijaisena yhteistyönä?
Heidi Talvenkorpi, Jussi Mertsola, Johanna Will-Orava ja Eila Laukkanen
LAPE-muutosohjelman erityis- ja vaativan tason palveluiden 16.12.2016 päätösseminaari
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE. Muutoksen tuki - alustavaa suunnitelmaa, Arja Hastrup, kehittämispäällikkö, THL. Esitys LAPE muutosagenttien tapaamispäivässä 10.2.2017.
Integraatiotyöryhmän terveiset: 1a arviointi, Hanna Tulensalo, kehittämispäällikkö, Pelastakaa lapset ry ja Kirsti Kumpulainen, lastenpsykiatri, Kuopio. LAPE-muutosohjelman 3.11.2016 työpajan esitys.
Keski-Suomen LAPE-hankkeen yhteyshenkilö Päivi Kalilainen, Tuumasta toimeen - LAPEn maakunnallinen muutostyö käynnistyy! 26.–27.1.2017 -seminaarin esitys
Lapsi- ja perhepalveluiden kärkihanke tekee kokonaisvaltaista uudistusta. Kunnan, maakunnan sekä digitalisaation toimintaympäristöihin tarvitaan oikea-aikaisia ja yhteen sovitettuja palveluja.
Muutosta tehdään yhteisillä visioilla, arvoilla, toimintakulttuurin muutoksen tuella, koulutuksella, valmennuksella sekä kunnista ja alueilta lähtevillä kokeiluilla.
Onnistumiselle on monia mittareita: Saammeko mukaan ammattilaiset, päättäjät, nuoret, lapset ja vanhemmat? Vähentääkö muutos kuntien kustannuksia? Vahvistaako muutos perheiden omia voimavaroja ja osallisuuden kokemusta? Kapenevatko lasten ja nuorten hyvinvointierot?
Lapsen ja nuoren hyvinvointi rakentuu läheisissä ihmissuhteissa kotona, naapurustossa, päiväkodissa, koulussa, kaveripiirissä ja harrastuksissa. Kotona ja kotikunnassa lapsella on oikeus tulla kuulluksi ja nähdyksi. Siitä muutos lähtee.
Maria Kaisa Aula, Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja
Kohti monitoimijaista laadukasta arviointia lapsi- ja perhepalveluissaTHL
2.9.2016 Kohti monitoimijaista laadukasta arviointia lapsi- ja perhepalveluissa - lasten, nuorten ja perheiden erityispalveluiden kehittäminen ja matalan kynnyksen palvelut -työpaja Hanne Kalmari
Miten palvelukokonaisuudet uudistuvat - syksyn työpajojen tuotoksista eväitä ...THL
Erityisasiantuntija Marjatta Kekkonen ja ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola, THL. Tuumasta toimeen - LAPEn maakunnallinen muutostyö käynnistyy! 26.–27.1.2017 -seminaarin esitys.
Rajapinoista yhdyspinnoiksi - horisontaalinen ja vertikaalinen integraatioTHL
Mitä vertikaalinen ja horisontaalinen integraatio tarkoittavat asiakastyön lapsi- ja perhekeskeisinä käytäntöinä ja monitoimijaisena yhteistyönä?
Heidi Talvenkorpi, Jussi Mertsola, Johanna Will-Orava ja Eila Laukkanen
LAPE-muutosohjelman erityis- ja vaativan tason palveluiden 16.12.2016 päätösseminaari
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE. Muutoksen tuki - alustavaa suunnitelmaa, Arja Hastrup, kehittämispäällikkö, THL. Esitys LAPE muutosagenttien tapaamispäivässä 10.2.2017.
Integraatiotyöryhmän terveiset: 1a arviointi, Hanna Tulensalo, kehittämispäällikkö, Pelastakaa lapset ry ja Kirsti Kumpulainen, lastenpsykiatri, Kuopio. LAPE-muutosohjelman 3.11.2016 työpajan esitys.
Keski-Suomen LAPE-hankkeen yhteyshenkilö Päivi Kalilainen, Tuumasta toimeen - LAPEn maakunnallinen muutostyö käynnistyy! 26.–27.1.2017 -seminaarin esitys
Lapsi- ja perhepalveluiden kärkihanke tekee kokonaisvaltaista uudistusta. Kunnan, maakunnan sekä digitalisaation toimintaympäristöihin tarvitaan oikea-aikaisia ja yhteen sovitettuja palveluja.
Muutosta tehdään yhteisillä visioilla, arvoilla, toimintakulttuurin muutoksen tuella, koulutuksella, valmennuksella sekä kunnista ja alueilta lähtevillä kokeiluilla.
Onnistumiselle on monia mittareita: Saammeko mukaan ammattilaiset, päättäjät, nuoret, lapset ja vanhemmat? Vähentääkö muutos kuntien kustannuksia? Vahvistaako muutos perheiden omia voimavaroja ja osallisuuden kokemusta? Kapenevatko lasten ja nuorten hyvinvointierot?
Lapsen ja nuoren hyvinvointi rakentuu läheisissä ihmissuhteissa kotona, naapurustossa, päiväkodissa, koulussa, kaveripiirissä ja harrastuksissa. Kotona ja kotikunnassa lapsella on oikeus tulla kuulluksi ja nähdyksi. Siitä muutos lähtee.
Maria Kaisa Aula, Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja
Kohti monitoimijaista laadukasta arviointia lapsi- ja perhepalveluissaTHL
2.9.2016 Kohti monitoimijaista laadukasta arviointia lapsi- ja perhepalveluissa - lasten, nuorten ja perheiden erityispalveluiden kehittäminen ja matalan kynnyksen palvelut -työpaja Hanne Kalmari
Miten palvelukokonaisuudet uudistuvat - syksyn työpajojen tuotoksista eväitä ...THL
Erityisasiantuntija Marjatta Kekkonen ja ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola, THL. Tuumasta toimeen - LAPEn maakunnallinen muutostyö käynnistyy! 26.–27.1.2017 -seminaarin esitys.
Esitys LAPE muutosagenttien tapaamispäivässä 10.2.2017. Projektipäällikkö Anna Moring, suunnittelija Jenni Kerppola-Pesu, Monimuotoiset perheet -verkosto, Kaikkien perheiden Suomi -hanke.
Yhteistyötä mahdollistavat toimintatavat ja rakenteet Kainuun sotessaMatti Heikkinen
Esitys lasten ja nuorten mielenterveyden yhteistyöpäivässä 2.10.2015 Kajaanissa.
Minkälaisia ovat yhteistyörakenteet lasten, nuorten ja lapsiperheiden tukemiseksi Kainuussa?
Esityksen sisältö:
1) yhteistyörakenteet lainsäädännössä
2) yhteistyörakenteet paikallisessa suunnittelussa ja strategiassa
3) yhteistyörakenteet viranomaistoimijoiden kesken
4) yhteistyörakenteet asiakastyössä
5) yhteistyötä mahdollistavien toimintatapojen kehittäminen Kainuussa
6) tulevaisuuden yhteistyömahdollisuudet ja Internet?
Kirsimarja Raitasalo, THL: Miksi päihdehaittoja on tärkeää ehkäistä kouluissa ja oppilaitoksissa - Nuorten päihteidenkäytön yleiskuva. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
Marke Hietanen-Peltola & Johanna Jahnukainen, THL: Miten opiskeluhuoltopalvelut tukevat hyvinvointia ja ehkäisevät päihdehaittoja. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022.
Riina Länsikallio, OPH: Päihdekasvatus ja ehkäisevä päihdetyö kouluissa ja oppilaitoksissa. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
Jaana Markkula, THL, Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
What is the current Synthetic opioid situation in Europe? How can countries be better prepared and equipped for a continued rise in synthetic opioid prevalence, use, and incidents?
2. Syksyn 2016 työpajaprosessi
• 10 mallinnusryhmää työskenteli syksyn ajan
• Mukana 120 ammattilaista ja 30 kokemusasiantuntijaa eri puolilta maata
• 7 työpajaa aikavälillä 17.6.-16.12.2016
• Tavoitteena
• Syventää projektisuunnitelmia ja tuottaa tietoa maakunnallisen muutostyön tueksi
• Tuottaa kuvauksia uudella tavalla toimivista integroiduista palveluista
• Paikantaa alustavasti vaikuttavuuden elementtejä (lastensuojelu)
• Pohjana mallinnustyölle tutkimustieto, ammattilaisten tieto ja
kokemusasiantuntijoiden tieto
• Tuloksena 10 mallinnusraporttia (helmikuu 2017)
27.1.20172 Etunimi Sukunimi
3. Osallisuus ja kokemusasiantuntijuus –
mitä olemme oppineet?
• Jaettu ja avoin asiantuntijuus vakiinnutettava rakenteisiin
• Osallisuus omiin asioihin / osallisuus palveluiden kehittämiseen
• Kustannustehokkuus ja kehittämisen mielekkyys
• Eettisyys ja pelisäännöt
27.1.20173 ERITYISTASON LAPE-TYÖPAJAT 2016
4. 27.1.2017 ERITYISTASON LAPE-TYÖPAJAT 20164
§ Monialainen arviointi
• osaamis- ja palveluvajeet, konsultaation
tarpeet, yhteinen suunnitelma, työnjako
§ Erityistason tuominen etulinjaan
yhteispalveluiden ja osaamisen en
tekemisen, konsultaation, digitaalisten
palvelujen kautta
• Hallinnonrajat ylittävää erityistason ja
vaativamman tason yhteistyö
• palvelujen yhteen sovittaminen, monialaista
tiimityötä ja osaamisen yhdistäminen
Erityis-ja vaativan tason työpajat
ERITYSPALVELUT (maakunnat)
• Vastuunjako, palveluihin
ohjautumisen perusteet
• Konsultaatiotarpeet
vaativien ja matalan
kynnyksen palveluihin
• Johtaminen
• VAATIVIN OSAAMINEN
(OT)(5 YT aluetta)
• Mitä, kenelle ja millä
rakenteella
5. Monitoimijainen
vastuutiimi seuraa ja
arvioi lapsen ja
perheen tilannetta ja
avunsaantia
INTEGRATIIVISEN TYÖSKENTELYN PERUSMALLI
Yhteen sovittava monialainen, maakunnallinen johto
Perheen arjen kannattelun ja lähituen prosessi
Lapsen suojelun prosessi
Lapsen psykiatrinen tai somaattinen hoitojakso
Aikuisten erityistason terveyspalvelut:
esim. vanhemman psykiatrinen hoito
Aikuisten/perheen
sosiaalipalvelut: esim.
taloudellinen tuki
Tuki osaamis- ja tukikeskuksesta vaativaa
osaamista edellyttävään työskentelyyn, esim.
vaikean erokonfliktin ratkomiseen
Yhteistyöalueittain
tuotettava vaativien
palvelujen ja osaamisen
varanto
Lapsen ja perheen
elämäntilanteen ja
tuen tarpeiden
monitoimijainen
arviointi,
palvelusuunnitelma,
vastuutiimi,
tukiprosessien
koordinaatio
Normaalit perustason palvelut lapsen ja perheen tukena: neuvola, vaka, koulu jatkuvat koko ajan
Yhdessä johdettu maakunnallinen
palveluvaranto, josta tarpeen mukaiset perus-
ja erityispalvelut saadaan arvioinnin
perusteella lapsen ja perheen tueksi
ERITYISTASON LAPE-TYÖPAJAT 2016
6. Turvallisuus
ja
ihmissuhteet
Minäkuva
Arki,
toimijuus ja
toimintakyky
Vanhempana
toimiminenLapsen terveys,
kasvu ja kehitys
Sosiaalinen hyvinvointi:
perhe ja
ympäristötekijät
A
L V
- Vanhemmuuden vahvuudet
- Huolenpito
- Turvallisuudesta huolehtiminen
- Kyky tukea lapsen taitoja ja toimintaa
- Kyky ymmärtää lapsen näkökulmaa
- Tunnesuhteen laatu
- Kyky asettaa asia mukaisia rajoja
- Vanhemman toiminnan pysyvyys ja
ennustettavuus
Lapsen kokemus ihmissuhteista ja
turvallisuudesta
Lapsen kokemus perheestä,
päiväkodista/koulusta,
vapaa-ajasta,
ystävistä
Lapsen käsitys
itsestään
Lapsen vahvuudet
Lapsen fyysinen terveys ja toimintakyky
Psyykkinen terveys
Sosiaaliset taidot/sosiaalinen toimintakyky
Iänmukainen taidollinen ja tiedollinen kehitys
- Lapsen läheisten terveys ja sosiaalinen toimintakyky
- Toimeentulo
- Asuminen ja asuinympäristö
- Perheen historia
- Sosiaalinen ympäristö, palvelut ja lapsen kehitysympäristöt
- Päihteiden käyttö
- Väkivalta ERITYISTASON LAPE-TYÖPAJAT 2016
MONITOIMIJAISEN ARVIOINNIN
VIITEKEHYS
7. ERITYISTASON LAPE-TYÖPAJAT 2016
VAATIVAN TASON YKSIKKÖ,
”OHJAUSKESKUS” ERITYISTASON YKSIKKÖ,
”TURVASATAMA”,
MAAKUNNALLINEN
PALVELUKESKUS
PERUSTASON YKSIKKÖ,
MATALA KYNNYS
”LAIVA MIEHISTÖINEEN”
TEHTÄVÄT: Vaativa lapsen ja
perheen tutkimus, hoito ja
sosiaalipalvelut, tieteellinen
tutkimus, näyttöön perustuvat
menetelmät, käytäntötutkimus ja
sisällöllinen ohjausfunktio,
SIJAINTI: osaamis-ja tukikeskus,
yliopistosairaalat, yliopistot,
erityisen vaativat hoidon ja suojelun
yksiköt, kansalliset terveyttä ja
hyvinvointia edistävät yksiköt tiivisti
yhteistyössä
TEHTÄVÄT: Tutkimus, hoito,
hoiva ja suojelu, osaamisen
jakaminen perustason kanssa.
Toiminnan ja menetelmien
kehittäminen ja testaaminen.
SIJAINTI: maakunnallinen
yksikkö (palveluja monessa
fyysisessä paikassa)
TEHTÄVÄT: Perhe kantaa
arjen vastuun
SIJAINTI: Varhaiskasvatus,
koulu, oma tiimi
PALVELUIDEN KOKONAISUUS JA TEHTÄVÄT
VAATIVALTA PERUSTASOLLE
8. 27.1.2017 Etunimi Sukunimi8
TOIMIVA LASTENSUOJELU EDELLYTTÄÄ
§ palvelujärjestelmä uudistumista
kokonaisuutena/systeemistä ajattelua
§ monialaista johtamista/johdon sitoutumista
§ perustason vahvistamista ja työn uudelleen
organisointia
§ osallisuuden konkreettista vahvistamista
9. 27.1.2017 Etunimi Sukunimi9
Lasten-
suojelun
ydin
kuntoon!
Lapsen asioista vastaava työntekijä
kuulee lasta ja tapaa häntä
riittävästi ja toistuvasti.
Työskentelyssä ja
päätöksenteossa huomioidaan
lapsen kokemukset.
Lapsi ja koko perhe saavat nopeasti
apua ja kokevat voivansa vaikuttaa
tavoitteisiin, tuen muotoihin ja
työskentelyyn.
Lasten sijaishuollon polku eheytyy.
Lapsi pääsee tarpeitaan
vastaavaan sijaishuolto-
paikkaan ja koko
perhettä tuetaan sijoituksen aikana.
Huostaanottojen ja
sijoitusten tarve vähenee.
Lapsen oikeus
suojeluun saadaan
toteutumaan oikeasti!
Moniammatillinen tuki
lastensuojelun asiakkaana
oleville lapsille ja perheille
vahvistuu.
10. Lastensuojelun uudistamisen teemat
Lastensuojelun yhdyspinnat peruspalveluihin ja muuhun erityistasoon
• Uudistuvan lastensuojelun kytkeytyminen palvelujen kokonaisuuteen
Avohuolto
• Lastensuojelun monitoimijainen, systeeminen malli (Hackneyn malliin
perustuva)
• Perhekuntoutuksen kehittäminen monitoimijaisena, yhteensovitettuna tuen,
suojelun ja hoidon prosessina
Sijaishuolto (perhehoito, laitoshoito ja valvonta)
• Laadukkaan sijaishuollon ja kansallisten kriteerien ja toimintatapojen
määrittely laitos- ja perhehoitoon
• Sijaishuollon ohjauksen ja valvonnan uudistaminen
lapsenoikeusperustaiseksi, lasta kuulevaksi ja paremmin koordinoiduksi
10 Etunimi Sukunimi
11. Tulevan LAPE-työskentelyn periaatteet
• Yhteiskehittäminen
• Vuoropuhelu valtakunnallisen tason ja
maakuntien välillä
• Systemaattinen tiedonkeruu ja mallintaminen
• Tietopohjan vahvistaminen tutkimuksen avulla
27.1.201711 Etunimi Sukunimi
12. Toimeenpanon tuen muodot
- erityistaso ja lastensuojelu
Syksyn mallinnusten kehittämistä jatketaan, teemoina
1) Erityistason yhdyspinnat ja integraatio
2) Lastensuojelun avohuolto (systeeminen
lastensuojelutyö ja perhekuntoutus)
3) Lastensuojelun sijaishuolto (perhehoito, laitoshoito,
valvonta)
4) Osaamis- ja tukikeskukset (OT)
27.1.201712 Etunimi Sukunimi
13. Miten tuki organisoidaan?
ü THL:n työntekijät vastaavat em. teemoihin liittyvästä kansallisesta sisältötyöstä,
tukenaan tiiviisti työskentelevät sisältöryhmät (mukana ammattilaisia,
kokemusasiantuntijoita ja tutkijoita)
ü Kehittäminen tapahtuu tiiviissä yhteistyössä muiden kehittämisosioiden kanssa
ü Maakuntien kanssa vuoropuhelun foorumeina valtakunnalliset työpajapäivät ja
alueelliset yhteiskehittämispäivät
ü Tutkimus: tietopohjan vahvistaminen ja arviointitutkimus
Lisätietoja:
Pia Eriksson, pia.eriksson@thl.fi (lastensuojelu)
Jukka Mäkelä, jukka.makela@thl.fi (erityistason yhdyspinnat ja integraatio)
Mia Tapiola, mia.tapiola@thl.fi (erityistason yhdyspinnat ja integraatio, ot-keskukset)
27.1.201713 Etunimi Sukunimi
15. 27.1.2017 Etunimi Sukunimi15
• Kun esitys on valmis, valitaan kaikki diat, kohdassa
Siirtymät -> Klikataan himmennys päälle niin sivuihin
tulee pehmeä vaihtuminen. Poista tarpeettomat
mallisivut.