Kuntahenkilöstön määrä koko maassa ja porissa 1970 luvulta 2010-luvullePorin kaupunki
1. KUNTIEN HENKILÖSTÖMÄÄRÄN KEHITYS KOKO MAASSA JA PORISSA 1970-LUVULTA 2010-LUVULLE
Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja oikeustieteen ylioppilas Jani Rosendahl, Porin päivänä 26.9.2014
2. Totta vai kalavale? ”Vuonna 1972 Porin kaupungilla oli 1 495 työntekijää, vuonna 2009 jo 6 705.
3. Tarua ”Vuonna 1972 Porin kaupungilla oli 1 495 työntekijää, vuonna 2009 jo 6 705. Kun Noormarkku
liitettiin Poriin vuonna 2010, Porin palkkalistoilla oli 7 402 työntekijää... Oikeasti ”Vuonna 1972 Porin kaupungilla oli 3 700 työntekijää, vuonna 2009 jo 6 711.
4. KUNTIEN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄN KEHITYS KOKO MAASSA VUOSINA 1970-2013 JA ENNUSTE 2014-2020
1970-luku: Hyvinvointi-yhteiskunta joka kylään ja niemeen
1980-luku: Julkisten palveluiden ja tulonsiirtojen laajeneminen/VOS-järjestelmä
1990-luvun alku: Julkisten palveluiden supistuminen lamassa
2000-luku: Kuntien tehtävien ja velvoitteiden jatkuva kasvu, hlöstö ei kasva
Lähde: KT kuntatyönantajat, kuntien henkilöstömäärän kehitys
5. KUNTIEN LAKISÄÄTEISTEN TEHTÄVIEN KEHITYS VUOSINA 1970-2013. Lähde: Valtiovarainministeriön selvitys kuntien tehtävistä ja velvoitteista 2013
6. VAKINAISEN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄN KEHITYS PORISSA VUOSINA 1976-2013. Lähde: Porin kaupungin tilastolliset vuosikirjat ja toimintakertomukset
7. Porin vakinaisen henkilöstömäärän muutos verrattuna edelliseen vuoteen vuosina 1976-2013. Lähde: Porin
kaupungin tilastolliset vuosikirjat ja toimintakertomukset
8. Kuntien henkilöstön määrän kehityksen vertaaminen eri ajanjaksoilla koko maassa ja vakinaisen henkilöstön osalta Porissa vuosina 1971-2013. Lähde: KT Kuntatyönantajat; Porin kaupungin tilastolliset vuosikirjat ja toimintakertomukset
9. Kuntien henkilöstön määrän kehityksen vertaaminen eri ajanjaksoilla koko maassa ja oletuslaskelma vakinaisen ja tilapäisen henkilöstön* osalta Porissa vuosina 1971-2013. Lähde: KT Kuntatyönantajat; Porin kaupungin tilastolliset vuosikirjat ja toimintakertomukset
10.KUNTAHENKILÖSTÖN MÄÄRÄN KEHITYS INDEKSINÄ VUOSINA 1971-2013 Lähde: KT Kuntatyönantajat; Porin kaupungin tilastolliset vuosikirjat ja toimintakertomukset
11. KUNTAHENKILÖSTÖN OSUUS (%) KOKO MAASSA JA PORISSA SUHTEESSA ASUKASLUKUUN 1976-2013. (HUOM! Porissa luvuissa vakituinen henkilöstö) Lähde: KT Kuntatyönantajat; Porin kaupungin tilastolliset vuosikirjat ja toimintakertomukset
12. KUNTAHENKILÖSTÖN OSUUS (%) KOKO MAASSA JA PORISSA SUHTEESSA ASUKASLUKUUN 1976-2013 (HUOM! Porin luvuissa sekä vakinaiset että tilapäiset) Lähde: KT Kuntatyönantajat; Porin kaupungin tilastolliset vuosikirjat ja toimintakertomukset
13. YHTEENVETO
10 karttaa kuntien kantokyky ja olosuhde-eroistaTimoAro
Kartastoon on kerätty 10 karttaa kuntien välisistä kantokyky- ja olosuhde-eroista maakunta- ja sote -uudistusten pohjaksi. Kartaston muuttujat liittyvät aluetalouteen, väestörakenteeseen, työllisyyteen ja hyvinvoinnin edistämiseen
Muutoksen suunnat Porissa I neljännes 2015Porin kaupunki
MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
I neljännes (tammi-maaliskuu) 2015
Työpaikka- ja työllisyyskehitys
Väestökehitys
Alue- ja paikallistalouden kehitys
Eduskuntavaaleihin 2015 liittyviä graafeja
Muutoksen suunnat Porissa IV neljännes 2014Porin kaupunki
Toimintaympäristökatsauksessa tietoa Porin ja Porin kaupunkiseudun:
- alue- ja paikallistalouden kehityksestä
- työllisyyskehityksestä
- väestökehityksestä
- Laviaan liittyviä karttoja.
Kuntahenkilöstön määrä koko maassa ja porissa 1970 luvulta 2010-luvullePorin kaupunki
1. KUNTIEN HENKILÖSTÖMÄÄRÄN KEHITYS KOKO MAASSA JA PORISSA 1970-LUVULTA 2010-LUVULLE
Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja oikeustieteen ylioppilas Jani Rosendahl, Porin päivänä 26.9.2014
2. Totta vai kalavale? ”Vuonna 1972 Porin kaupungilla oli 1 495 työntekijää, vuonna 2009 jo 6 705.
3. Tarua ”Vuonna 1972 Porin kaupungilla oli 1 495 työntekijää, vuonna 2009 jo 6 705. Kun Noormarkku
liitettiin Poriin vuonna 2010, Porin palkkalistoilla oli 7 402 työntekijää... Oikeasti ”Vuonna 1972 Porin kaupungilla oli 3 700 työntekijää, vuonna 2009 jo 6 711.
4. KUNTIEN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄN KEHITYS KOKO MAASSA VUOSINA 1970-2013 JA ENNUSTE 2014-2020
1970-luku: Hyvinvointi-yhteiskunta joka kylään ja niemeen
1980-luku: Julkisten palveluiden ja tulonsiirtojen laajeneminen/VOS-järjestelmä
1990-luvun alku: Julkisten palveluiden supistuminen lamassa
2000-luku: Kuntien tehtävien ja velvoitteiden jatkuva kasvu, hlöstö ei kasva
Lähde: KT kuntatyönantajat, kuntien henkilöstömäärän kehitys
5. KUNTIEN LAKISÄÄTEISTEN TEHTÄVIEN KEHITYS VUOSINA 1970-2013. Lähde: Valtiovarainministeriön selvitys kuntien tehtävistä ja velvoitteista 2013
6. VAKINAISEN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄN KEHITYS PORISSA VUOSINA 1976-2013. Lähde: Porin kaupungin tilastolliset vuosikirjat ja toimintakertomukset
7. Porin vakinaisen henkilöstömäärän muutos verrattuna edelliseen vuoteen vuosina 1976-2013. Lähde: Porin
kaupungin tilastolliset vuosikirjat ja toimintakertomukset
8. Kuntien henkilöstön määrän kehityksen vertaaminen eri ajanjaksoilla koko maassa ja vakinaisen henkilöstön osalta Porissa vuosina 1971-2013. Lähde: KT Kuntatyönantajat; Porin kaupungin tilastolliset vuosikirjat ja toimintakertomukset
9. Kuntien henkilöstön määrän kehityksen vertaaminen eri ajanjaksoilla koko maassa ja oletuslaskelma vakinaisen ja tilapäisen henkilöstön* osalta Porissa vuosina 1971-2013. Lähde: KT Kuntatyönantajat; Porin kaupungin tilastolliset vuosikirjat ja toimintakertomukset
10.KUNTAHENKILÖSTÖN MÄÄRÄN KEHITYS INDEKSINÄ VUOSINA 1971-2013 Lähde: KT Kuntatyönantajat; Porin kaupungin tilastolliset vuosikirjat ja toimintakertomukset
11. KUNTAHENKILÖSTÖN OSUUS (%) KOKO MAASSA JA PORISSA SUHTEESSA ASUKASLUKUUN 1976-2013. (HUOM! Porissa luvuissa vakituinen henkilöstö) Lähde: KT Kuntatyönantajat; Porin kaupungin tilastolliset vuosikirjat ja toimintakertomukset
12. KUNTAHENKILÖSTÖN OSUUS (%) KOKO MAASSA JA PORISSA SUHTEESSA ASUKASLUKUUN 1976-2013 (HUOM! Porin luvuissa sekä vakinaiset että tilapäiset) Lähde: KT Kuntatyönantajat; Porin kaupungin tilastolliset vuosikirjat ja toimintakertomukset
13. YHTEENVETO
10 karttaa kuntien kantokyky ja olosuhde-eroistaTimoAro
Kartastoon on kerätty 10 karttaa kuntien välisistä kantokyky- ja olosuhde-eroista maakunta- ja sote -uudistusten pohjaksi. Kartaston muuttujat liittyvät aluetalouteen, väestörakenteeseen, työllisyyteen ja hyvinvoinnin edistämiseen
Muutoksen suunnat Porissa I neljännes 2015Porin kaupunki
MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
I neljännes (tammi-maaliskuu) 2015
Työpaikka- ja työllisyyskehitys
Väestökehitys
Alue- ja paikallistalouden kehitys
Eduskuntavaaleihin 2015 liittyviä graafeja
Muutoksen suunnat Porissa IV neljännes 2014Porin kaupunki
Toimintaympäristökatsauksessa tietoa Porin ja Porin kaupunkiseudun:
- alue- ja paikallistalouden kehityksestä
- työllisyyskehityksestä
- väestökehityksestä
- Laviaan liittyviä karttoja.
Muuttoliike ja kaupungistuminen aluekehityksen muutosvoiminaTimoAro
Esitys muuttoliikkeen ja kaupungistumisen välisestä yhteydestä. Esityksessä käydään läpi suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen kehityskuvaa 2010-luvulla ja muuttoliikettä aluekehityksen yhtenä muutosvoimana seitsemän erityispiirteen kautta.
Analyysi käsittelee alueiden muuttovetovoimaa vuosina 2009-2013. Kuntien ja kaupunkiseutujen vetovoimaa tarkastellaan maan sisäisessä muuttoliikkeessä viiden viime vuoden aikana. Alueiden kehitystä tarkastellaan sekä määrällisestä että suhteellisesta näkökulmasta.
Kuntien väestöllistä kilpailukykyä tarkastellaan väestökehityksen kolmen osatekijän näkökulmasta: luonnollisen väestönlisäyksen, kuntien välisen muuttoliikkeen ja siirtolaisuuden. Analyysin kohteena ovat kaikki Suomen kunnat (320) vuosina 2010-2014. Alueluokitus perustuu 1.1.2014 alueluokitukseen. Analyysissä tarkastellaan kuntien väestöllistä kilpailukykyä määrällisestä ja suhteellisesta näkökulmasta.
Mitkä alueet ovat kehityksen dynamoja ja missä moottori yskii? Muuttoliikekarttoja maakunnittain (18), seutukunnittain (70) ja kunnittain (317). Analyysin aineistona kuntien väliset muutot vuosina 2010-2014.
Elinvoimaiset ja vetovoimaiset kunnat nyt ja lähitulevaisuudessa!TimoAro
Esitys jakautuu kolmeen toisiaan täydentävään osaan. Ensimmäisessä osassa viitekehyksenä alue- ja väestörakenteen muutoksen kuvausta ilman hallinnollisia rajoja. Toisessa osassa alueiden muuttovetovoimaa määrällisestä ja laadullisesta näkökulmasta. Kolmannessa osassa yhteenvetoa vetovoimaisimmista kunnista eri muuttujille ja vetovoimaisen alueen tunnusmerkkejä. Esitys pidetty Hypoteekkiyhdityksen hallituksessa ja hallintoneuvostossa 30-31.8.2016
Suomi kaupungistumisen näkökulmasta 2030?TimoAro
Alustus keskittyy kaupungistumisen kuvaamiseen tällä hetkellä ja seuraavan 15 vuoden ajanjakson aikana. Näkökulma painottuu väestödynamiikkaan. Alustuksen avainkysymykse ovat, miltä Suomi näyttää kaupungistumisen näkökulmasta ja erityisesti missä suomalaiset asuvat vuonna 2030?
Demografinen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessaTimoAro
Esitys väestöllisen eli demografisen kehityksen haasteista 2010-luvulta 2030-luvulle. Esityksessä käydään läpi väestö- ja ikärakenteen muutoksen sekä väestökehityksen eri osatekijöiden vaikutusta alueelliseen kehitykseen ja liikkuvuuteen. Esitys liittyy Liikenteen ja viestinnän tavoitetilaa vuosille 2030 ja 2050 selvittävien selvitysmiesten kuulemistilaisuuteen liikenne- ja viestintäministeriössä 19.12.2016
Suomen vetovoimaisimmat kunnat 2010 luvullaTimoAro
Analyysi Suomen vetovoimaisimmista kunnista 2010-luvulla. Kuntien (313) muuttovetovoimaa analysoitiin 11 muuttujan avulla, jotka liittyivät muuttoliikkeen määrään, muuttajien rakenteeseen sekä nykyiseen ja tulevaan väestökehitykseen. Kunnat luokiteltiin 11 muuttujan keskiarvon perusteella viiteen viidennekseen ja muuttujakohtaisten sijoitusten perusteella järjestykseen (1-313). Lisäksi jokaisen kunnan kohdalla laskettiin, kuinka monta positiivista arvoa ne saivat 11 muuttujasta. Tavoitteena oli tunnistaa ne kunnat, joihin kasautuvat muuttoliikkeen positiiviset vetovoimatekijät. Kuntien data kerättii absoluuttisessa ja suhteellisessa muodossa. Kuntien luokittelu perustui suhteellisiin arvoihin. Alueluokittelu perustui 1.1.2016 luokitukseen
Muuttoliikkeen voittajat, väliinputoajat ja häviäjätTimoAro
Esitys Asuntomarkkinat 2016 -seminaarissa Helsingissä. Esitys keskittyy muuttoliikkeen voittaja-, vällinputoaja- ja häviäjäseutuihin 2010-luvulla. Esityksessä käydään läpi muuttoliikettä neljän teesin kautta ja niihin liittyvien perustelujen kautta.
Kahdeksan perustetta kaupungistumisesta, kaupunkiseuduista ja kaupunkialueiden merkityksestä osana alue- ja väestörakenteen muutosta nyt ja lähitulevaisuudessa
Esitys muuttoliikkeen voittaja- ja häviäjäalueista 2010-luvun Suomessa. Muuttoliike on yksi keskeisistä muutosvoimista, joka muovaa aluerakennetta suoraan ja epäsuoraan. Esityksessä on käyty läpi muuttoliikkeen valikoivuuteen ja polarisoivaan kehitykseen liittyviä piirteitä karttojen, graafien ja taulukoiden avulla.
Esitys työvoiman alueellisesta liikkuvuudesta eli muuttoliikkeestä ja pendelöinnistä 2010-luvulla. Esityksessä läpikäyty alueiden välistä muuttoliikettä työllisten ja työttömien muuttajien näkökulmasta. Esitys liittyy VM:n kannustinloukkutyöryhmän kuulemiseen työvoiman liikkuvuuteen liittyvistä esteistä.
Dynapost is a leading security camera installation company for Home and business purpose that install Video surveillance, CCTV, security camera systems in Dallas, Plano, Uptown, Downtown, Lewisville, Fort Worth, Richardson, Las colinas, Frisco, Garland, Addison and all DFW, Texas.
Muuttoliike ja kaupungistuminen aluekehityksen muutosvoiminaTimoAro
Esitys muuttoliikkeen ja kaupungistumisen välisestä yhteydestä. Esityksessä käydään läpi suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen kehityskuvaa 2010-luvulla ja muuttoliikettä aluekehityksen yhtenä muutosvoimana seitsemän erityispiirteen kautta.
Analyysi käsittelee alueiden muuttovetovoimaa vuosina 2009-2013. Kuntien ja kaupunkiseutujen vetovoimaa tarkastellaan maan sisäisessä muuttoliikkeessä viiden viime vuoden aikana. Alueiden kehitystä tarkastellaan sekä määrällisestä että suhteellisesta näkökulmasta.
Kuntien väestöllistä kilpailukykyä tarkastellaan väestökehityksen kolmen osatekijän näkökulmasta: luonnollisen väestönlisäyksen, kuntien välisen muuttoliikkeen ja siirtolaisuuden. Analyysin kohteena ovat kaikki Suomen kunnat (320) vuosina 2010-2014. Alueluokitus perustuu 1.1.2014 alueluokitukseen. Analyysissä tarkastellaan kuntien väestöllistä kilpailukykyä määrällisestä ja suhteellisesta näkökulmasta.
Mitkä alueet ovat kehityksen dynamoja ja missä moottori yskii? Muuttoliikekarttoja maakunnittain (18), seutukunnittain (70) ja kunnittain (317). Analyysin aineistona kuntien väliset muutot vuosina 2010-2014.
Elinvoimaiset ja vetovoimaiset kunnat nyt ja lähitulevaisuudessa!TimoAro
Esitys jakautuu kolmeen toisiaan täydentävään osaan. Ensimmäisessä osassa viitekehyksenä alue- ja väestörakenteen muutoksen kuvausta ilman hallinnollisia rajoja. Toisessa osassa alueiden muuttovetovoimaa määrällisestä ja laadullisesta näkökulmasta. Kolmannessa osassa yhteenvetoa vetovoimaisimmista kunnista eri muuttujille ja vetovoimaisen alueen tunnusmerkkejä. Esitys pidetty Hypoteekkiyhdityksen hallituksessa ja hallintoneuvostossa 30-31.8.2016
Suomi kaupungistumisen näkökulmasta 2030?TimoAro
Alustus keskittyy kaupungistumisen kuvaamiseen tällä hetkellä ja seuraavan 15 vuoden ajanjakson aikana. Näkökulma painottuu väestödynamiikkaan. Alustuksen avainkysymykse ovat, miltä Suomi näyttää kaupungistumisen näkökulmasta ja erityisesti missä suomalaiset asuvat vuonna 2030?
Demografinen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessaTimoAro
Esitys väestöllisen eli demografisen kehityksen haasteista 2010-luvulta 2030-luvulle. Esityksessä käydään läpi väestö- ja ikärakenteen muutoksen sekä väestökehityksen eri osatekijöiden vaikutusta alueelliseen kehitykseen ja liikkuvuuteen. Esitys liittyy Liikenteen ja viestinnän tavoitetilaa vuosille 2030 ja 2050 selvittävien selvitysmiesten kuulemistilaisuuteen liikenne- ja viestintäministeriössä 19.12.2016
Suomen vetovoimaisimmat kunnat 2010 luvullaTimoAro
Analyysi Suomen vetovoimaisimmista kunnista 2010-luvulla. Kuntien (313) muuttovetovoimaa analysoitiin 11 muuttujan avulla, jotka liittyivät muuttoliikkeen määrään, muuttajien rakenteeseen sekä nykyiseen ja tulevaan väestökehitykseen. Kunnat luokiteltiin 11 muuttujan keskiarvon perusteella viiteen viidennekseen ja muuttujakohtaisten sijoitusten perusteella järjestykseen (1-313). Lisäksi jokaisen kunnan kohdalla laskettiin, kuinka monta positiivista arvoa ne saivat 11 muuttujasta. Tavoitteena oli tunnistaa ne kunnat, joihin kasautuvat muuttoliikkeen positiiviset vetovoimatekijät. Kuntien data kerättii absoluuttisessa ja suhteellisessa muodossa. Kuntien luokittelu perustui suhteellisiin arvoihin. Alueluokittelu perustui 1.1.2016 luokitukseen
Muuttoliikkeen voittajat, väliinputoajat ja häviäjätTimoAro
Esitys Asuntomarkkinat 2016 -seminaarissa Helsingissä. Esitys keskittyy muuttoliikkeen voittaja-, vällinputoaja- ja häviäjäseutuihin 2010-luvulla. Esityksessä käydään läpi muuttoliikettä neljän teesin kautta ja niihin liittyvien perustelujen kautta.
Kahdeksan perustetta kaupungistumisesta, kaupunkiseuduista ja kaupunkialueiden merkityksestä osana alue- ja väestörakenteen muutosta nyt ja lähitulevaisuudessa
Esitys muuttoliikkeen voittaja- ja häviäjäalueista 2010-luvun Suomessa. Muuttoliike on yksi keskeisistä muutosvoimista, joka muovaa aluerakennetta suoraan ja epäsuoraan. Esityksessä on käyty läpi muuttoliikkeen valikoivuuteen ja polarisoivaan kehitykseen liittyviä piirteitä karttojen, graafien ja taulukoiden avulla.
Esitys työvoiman alueellisesta liikkuvuudesta eli muuttoliikkeestä ja pendelöinnistä 2010-luvulla. Esityksessä läpikäyty alueiden välistä muuttoliikettä työllisten ja työttömien muuttajien näkökulmasta. Esitys liittyy VM:n kannustinloukkutyöryhmän kuulemiseen työvoiman liikkuvuuteen liittyvistä esteistä.
Dynapost is a leading security camera installation company for Home and business purpose that install Video surveillance, CCTV, security camera systems in Dallas, Plano, Uptown, Downtown, Lewisville, Fort Worth, Richardson, Las colinas, Frisco, Garland, Addison and all DFW, Texas.
Esitys kuvaa Kuopion alueen menestystä nyt ja lähitulevaisuudessa. Kuopion asemaa analysoidaan ulkoiseen elinvoimaan liittyvien tunnuslukujen avulla ja alueen vetovoimaisuuden näkökulmasta. Keskeiset havainnot kootaan yhteen Kuopion alueelle kilpailuetua tuottaviksi bränditekijöiksi
We at Gagan Developers understand how important it is to create the perfect home. Our expertise lies in our ability to merge high technology with efficient design at affordable prices.
Pienten seutujen ketteryys ja kilpailukyky alueiden välisessä kilpailussaTimoAro
Esityksessä verrataan Manner-Suomen seutukuntien yritysdynamiikkaa kuuden eri muuttujan kuatta vuosina 2008-2012. Kaikki seudut on jaettu yritysdynamiikan mukaan viiteen viidennekseen. Muuttujien arvot suhteutettu joko seudun keskiväkilukuun tai yrityskantaan (toimivat yritykset). Kuuden muuttujan yhteenvetotulokset esitetään viidenneksittäin. Jokaisesa viidenneksessä on noin 13 seutua. Parhaan viidenneksen seudut sijaitsevat Etelä-Suomen v
Esitys Kunnallisjohdon seminaarissa muuttoliikkeestä ja muuttoliikkeen pirullisuudesta tasapainoisen alue- ja väestörakenteen näkökulmasta. Esityksessä runsaasti kuntakarttoja ja TOP 20 -taulukoita muuttoliikkeen määrään ja rakenteeseen liittyvistä muuttujista. Lisäksi lyhyt yhteenveto tulevasta analyysistä 'Suomen vetovoimaisimmista kunnista 2010-luvulla'.
Kaupunkien ja maaseudun välinen vuorovaikutusTimoAro
Suomalaisessa aluerakennepolitiikassa on ollut pitkällä aikavälillä kaupunkien ja maaseudun välillä ristiriitoja ja hegemonista valtataistelua. Esityksessä kuvataan kaupunkien ja maaseudun välistä vuorovaikutusta kaupunkien näkökulmasta 2010-luvun toimintaympäristössä. Esityksessä korostetaan toiminnallisia alueita ja kaupunkiseutuja vastakohtaisuuksien purkajana ja yhteisenä nimittäjänä tulevassa alue- ja yhdyskuntarakennekehityksessä.
Erilaistuva Suomi -alueet, talous ja demografiaTimoAro
Esitys Kuntaliiton ja FCG Oy:n rahoitus- ja talousfoorumissa 7.2.2018. Alustus keskittyy demografisen eli väestöllisen käänteen vaikutuksiin alueiden, talouden ja väestökehityksen kannalta
Esitys kuvaa muuttoliikkeen yhteyttä paikalliseen elinvoimaan. Esityksen punaisena lankana muuttoliikkeen vaikutus alueiden suoraan ja epäsuoraan kehitykseen ja alueiden arvonmuodostukseen. Tavoitteena tunnistaa aikaisemman kehityksen perusteella tulevaisuuden muuttoliikkeen voittaja- ja häviäjäseudut.
Diasarja Metropolialueen 14 kunnan alueellisesta ja väestöllisestä kilpailukyvystä 2000-luvulla. Esitys painottuu määrälliseen ja rakenteelliseen muuttoliikekehitykseen kaupunkiseudun kuntien välillä.
Timo Aron ja Eero Holstilan kuvaus Suomen aluerakenteesta nyt ja lähitulevaisuudessa. Esityksessä käydään läpi kaupunkiseutujen kehityskuvaa tällä hetkellä ja keskeisiä kaupungistumiseen, työn luonteeseen, asumiseen ja liikkumiseen liittyviä muutostrendejä. Lisäksi esityksessä ennuste suurten kaupunkiseutujen kehityksestä vuosille 2040-2050.
Talous & Yhteiskunta -lehden numero 4/2019 sisältää artikkeleita ja haastattelun, jotka kertovat alueellista keskittymistä käsitelleistä tutkimuksista. Suomen seitsemän suurimman kaupunkiseudun väestö kasvaa nopeimmin, kun taas pienempien kaupunkien ja maaseudun väestöosuus supistuu. Muutos on kuitenkin verrattain hidasta, ja sille on myös vastavoimia.
Viisi teesiä kaupunkien kukoistavaan tulevaisuuteen. Esitys kaupunkipolitiikan Helsinki-Symposiumissa 21.3.2018. Viisi avaintekijää liittyy elinvoimaisuuteen, vetovoimaisuuteen, pitovoimaisuuteen, valovoimaisuuteen ja ns. TTTT-kykyyn
Analyysi suurimpien kasvukeskusten ja niiden kehyskuntien muuttovetovoimasta maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuosina 2000-2017. Analyysin kohteena on seitsemän suurinta kaupunkia ja niiden 45 kehyskuntaa.
Alue- ja väestörakenteen muutos kaupungistumisen näkökulmasta 28.9.2017TimoAro
Esitys alue- ja väestörakenteen muutoksesta kaupungistumisen näkökulmasta Maarakennuspäivillä 2017. Esitys keskittyy kahteen ydinkysymykseen:
1. Kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkitys
2. Kaupungistumiset alue- ja väestörakenteen muutosvoimana.
Analyysissä on verrattu nykyistä 18 maakunnan mallia vaihtoehtoisiin malleihin, jossa olisi 12 tai 7 uutta maakuntaa. Vaihtoehtoinen malli on tehty niin sanotusti puhtaalta pöydältä eli se ei perutu nykyiseen hallinnolliseen aluejakoon tai -rakenteeseen eikä poliittiseen tarkoituksenmukaisuuteen, vaan aluerakenteen optimointiin suhteessa väestön sijaintiin ja saavutettavuuteen. Lopputuloksena on 12 ja 7 alueen optimaalinen malli, jossa on jokaisen alueen pääpaikka ja sen ympärille muodostuvat vaikutusalue ("uudet maakuntarajat). Analyysi perustuu paikkatiedon hyödyntämiseen, jonka avulla on muodostettu 5x5 km tilastoruuduilla 10 000 väestön sijaintiin perustuvaa kysyntäpistettä ja 700 saavutettavuuteen perustuvaa sijaintipistettä.
Esityksen pääsisältö liittyy samanaikaisesti käynnissä olevaan aluerakenteen keskittymis-, harvenemis- ja autioitumiskehitykseen sekä siitä aiheutuvaan polarisaatioon kaikilla aluetasoilla.
Esitys alueiden vetovoimasta Piiri 2017 -kuntamarkkinointitapahtumassa Kouvolassa. Esitykseen liittyy kaksi ydinkysymystä: 1.) Mistä me puhumme, kun puhumme alueiden elinvoimasta ja vetovoimasta ja 2) Miksi yhdet alueet ovat vetovoimaisimpia kuin toiset. Esityksessä käydään läpi kuusi alueiden vetovoimaaan vaikuttavaa tekijää ja esimerkkejä.
Esitys keskittyy Tampereen vetovoimaan muuttovirtojen näkökulmasta. Tampereen vetovoimalla on kaksi puolta: vetovoima on määrällisesti maan kärkiluokkaa, mutta laadullisesti tilanne ei ole yhtä kilpailukykyinen ja jää jälkeen muun muassa pääkaupunkiseudusta. Esityksessä taulukoita ja graafeja Tampereen ja Tampereen seudun vetovoimasta.
Koulutus ja osaaminen alueellisena vetovoimatekijänäTimoAro
Esitys koulutuksesta ja osaamisesta yhtenä alueellisena vetovoimatekijänä OKM:n 'Koulutuksen mahdollisuuksien tasa-arvo' -seminaarissa 15.12.2016 Helsingissä. Esitys keskittyy alueelliseen liikkuvuuteen ja paikan valintaan liittyviin tekijöihin
Kolme vaihtoehtoista skenaariota Satakunnasta vuonna 2030. Skenaariot liittyvät satakuntalaiseen asenneilmastoon, ilmapiiriin ja mentaliteettiin. Alustus pidetty Sataedun toimitusjohtajan Matti Isokallion juhlaseminaarissa 25.11.2016
Onko Pohjois-Pohjanmaalla PAPUA menestyä alueiden välisessä kilpailussa?TimoAro
Viisi alueen ulkopuolisen nimeämää roustauskohdetta, jotka liittyvät Pohjois-Pohjanmaan kehittämisen kipupisteisiin ja menestymiseen alueiden välisessä kilpailussa
Aluerakenteen ja liikenteen tulevaisuuden muutostrendejäTimoAro
Esityksessä kuvataan kahdeksan aluerakenteen ja liikenteen tulevaisuuden muutostrendiä. Jokaista muutostrendiä avataan karttojen, graafien ja muun taustatiedon perusteella.
Esitys on pidetty Asuntosijoittaja 2016 -seminaarissa Clarion -hotellissa Helsingissä. Esitys keskittyy alueiden vetovoimatekijöihin ja tulevaisuuden muuttajiin. Muuttajat on profiloitu neljään luokkaan: nuoret ja nuoret aikuiset, osaajat, maahanmuuttajat ja seniorit
Kaupunkien kovat ja pehmeät vetovoimatekijätTimoAro
Esitys kaupunkien ja alueiden vetovoimatekijöistä. Mitkä tekijät tekevät alueesta vetovoimaisen muuttajien silmin? Alueiden vetovoimatekijät on luokiteltu kuuteen kategoriaan: kovat vetovoimatekijät, sijaintitekijät, pehmeät vetovoimatekijät, mainetekijät, identiteettitekijät ja villit kortit.
Seutukuntien elinvoimaindeksissä analysoitiin koko maan 70 seutukunnan elinvoimaa kymmenen rakennemuuttujan avulla. Muuttujat liittyivät aluetalouteen, työllisyyteen, vetovoimaan, osaamiseen, taloudelliseen kantokykyyn ja tulokertymään. Seudut jaettiin muuttujien keskiarvon perusteella viiteen viidennekseen ja sijoitettiin peremmuusjärjestykseen arvopisteiden perusteella. Analyysin keskeisin tulos oli se, että elinvoimaisimmat seudut keskittyvät pääasiassa Helsinki-Vaasa -kasvukäytävän varrelle ja Lounais-Suomeen. Elinvoimaltaan seutujen parhaaseen viidennekseen kuuluivat Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaltaiset suuret kaupunkiseudut ja keskisuurista Vaasan, Hämeenlinnan, Kuopion ja Seinäjoen seudut. Lisäksi parhaaseen viidennekseen kuuluivat Porvoon, Riihimäen, Maarianhaminan, Pietarsaaren ja Rauman seudut
KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS IH-ALUEITA MUODOSTETTAESSATimoAro
Diasarjassa on tiivistetty 'Kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkitys itsehallintoalueita muodostettaessa' -rapotin keskeiset perustelut, nostot ja ydinviestit. Diasarjassa on runsaasti kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkityksen perustuvaa tilastotietoa ja infografiikkaa.