Esitys kuvaa Kuopion alueen menestystä nyt ja lähitulevaisuudessa. Kuopion asemaa analysoidaan ulkoiseen elinvoimaan liittyvien tunnuslukujen avulla ja alueen vetovoimaisuuden näkökulmasta. Keskeiset havainnot kootaan yhteen Kuopion alueelle kilpailuetua tuottaviksi bränditekijöiksi
Seutukuntien elinvoimaindeksissä analysoitiin koko maan 70 seutukunnan elinvoimaa kymmenen rakennemuuttujan avulla. Muuttujat liittyivät aluetalouteen, työllisyyteen, vetovoimaan, osaamiseen, taloudelliseen kantokykyyn ja tulokertymään. Seudut jaettiin muuttujien keskiarvon perusteella viiteen viidennekseen ja sijoitettiin peremmuusjärjestykseen arvopisteiden perusteella. Analyysin keskeisin tulos oli se, että elinvoimaisimmat seudut keskittyvät pääasiassa Helsinki-Vaasa -kasvukäytävän varrelle ja Lounais-Suomeen. Elinvoimaltaan seutujen parhaaseen viidennekseen kuuluivat Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaltaiset suuret kaupunkiseudut ja keskisuurista Vaasan, Hämeenlinnan, Kuopion ja Seinäjoen seudut. Lisäksi parhaaseen viidennekseen kuuluivat Porvoon, Riihimäen, Maarianhaminan, Pietarsaaren ja Rauman seudut
Kaupunkien elinvoiman vertailuanalyysi 2005 2013TimoAro
Analyysin kohteena oli 26 väestöllisesti suurinta kaupunkia. Kaupunkien elinvoimaa analysoitiin viiden eri teeman avulla: aluetalous, työllisyys, innovatiivisuus, vetovoima ja sosiaalinen tasa-arvo. Jokaisessa teemassa oli neljä absoluuttista ja suhteellista muuttujaa.
Kaikki kaupungit jaettiin viiteen viidennekseen absoluuttisen ja suhteellisen elinvoiman mukaan. Absoluuttista elinvoimaa analysoitiin korkeimpien tai parhaiden arvojen perusteella, mikä nostaa esiin rakenteellisesti vahvimmat ja kilpailukykyisimmät kaupungit. Suhteellista elinvoimaa taas analysoitiin muutos- ja kasvuprosenttien perusteella, mikä tuo näkyviin nosteessa olevat, muutosherkimmät ja ketterimmät kaupungit. Jokaisen kaupungin sijoitusta verrattiin muuttujittain toisiinsa absoluuttisen ja suhteellisen elinvoiman mukaan. Muuttujien summapisteet laskettiin yhteen. Tämän jälkeen kaupungit jaettiin sijoitusten keskiarvon perusteella viiteen viidennekseen.
Analyysin aineistona käytettiin Tilastokeskuksen ja Kuntaliiton tilastoja vuosilta 2005–2013.
Analyysin kohdekaupungit olivat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Kouvola, Pori, Joensuu, Lappeenranta, Hämeenlinna, Vaasa, Rovaniemi, Seinäjoki, Kotka, Mikkeli, Salo, Porvoo, Lohja, Kokkola, Hyvinkää, Rauma ja Kajaani.
Analyysi perustuu viiden suurimman kaupunkiseudun keskuskaupungin (5) ja niiden kehyskuntien (44) väliseen nettomuuttoon vuosina 2000-2014. Analyysin kohteena ovat Metropolialue, Tampereen, Turun, Oulun ja Jyväskylän seudut. Nurmijärvi -ilmiöllä tarkoitetaan ex-pääministeri Matti Vanhasen vuonna 2008 esittämää ajatusta puutarhakaupungeista, jossa ihmiset haluavat asua omakotitalovaltaisessa, rauhallisessa ja yhteisöllisyyttä korostavassa ympäristössä. Kehyskunnat muodostavat vision mukaan kaupunkiseutujen sisällä elinvoimaisten puutarhakaupunkien verkoston vastapainona kaupunkien ”hälylle ja humulle”. Helsinki -ilmiöllä tarkoitetaan päinvastaista kehitystä, jossa muuttovirrat suuntauvat kaupunkiseutujen keskuskaupunkeihin ja muuttovalinnoissa korostuvat ns. urbaanit arvot varsinkin nuorten ikäryhmien arvoissa, asenteissa, asumis- ja kulttuuripreferensseissä.
Esitys keskittyy Tampereen vetovoimaan muuttovirtojen näkökulmasta. Tampereen vetovoimalla on kaksi puolta: vetovoima on määrällisesti maan kärkiluokkaa, mutta laadullisesti tilanne ei ole yhtä kilpailukykyinen ja jää jälkeen muun muassa pääkaupunkiseudusta. Esityksessä taulukoita ja graafeja Tampereen ja Tampereen seudun vetovoimasta.
Onko Pohjois-Pohjanmaalla PAPUA menestyä alueiden välisessä kilpailussa?TimoAro
Viisi alueen ulkopuolisen nimeämää roustauskohdetta, jotka liittyvät Pohjois-Pohjanmaan kehittämisen kipupisteisiin ja menestymiseen alueiden välisessä kilpailussa
Muuttoliikkeen voittajat, väliinputoajat ja häviäjätTimoAro
Esitys Asuntomarkkinat 2016 -seminaarissa Helsingissä. Esitys keskittyy muuttoliikkeen voittaja-, vällinputoaja- ja häviäjäseutuihin 2010-luvulla. Esityksessä käydään läpi muuttoliikettä neljän teesin kautta ja niihin liittyvien perustelujen kautta.
Seutukuntien elinvoimaindeksissä analysoitiin koko maan 70 seutukunnan elinvoimaa kymmenen rakennemuuttujan avulla. Muuttujat liittyivät aluetalouteen, työllisyyteen, vetovoimaan, osaamiseen, taloudelliseen kantokykyyn ja tulokertymään. Seudut jaettiin muuttujien keskiarvon perusteella viiteen viidennekseen ja sijoitettiin peremmuusjärjestykseen arvopisteiden perusteella. Analyysin keskeisin tulos oli se, että elinvoimaisimmat seudut keskittyvät pääasiassa Helsinki-Vaasa -kasvukäytävän varrelle ja Lounais-Suomeen. Elinvoimaltaan seutujen parhaaseen viidennekseen kuuluivat Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaltaiset suuret kaupunkiseudut ja keskisuurista Vaasan, Hämeenlinnan, Kuopion ja Seinäjoen seudut. Lisäksi parhaaseen viidennekseen kuuluivat Porvoon, Riihimäen, Maarianhaminan, Pietarsaaren ja Rauman seudut
Kaupunkien elinvoiman vertailuanalyysi 2005 2013TimoAro
Analyysin kohteena oli 26 väestöllisesti suurinta kaupunkia. Kaupunkien elinvoimaa analysoitiin viiden eri teeman avulla: aluetalous, työllisyys, innovatiivisuus, vetovoima ja sosiaalinen tasa-arvo. Jokaisessa teemassa oli neljä absoluuttista ja suhteellista muuttujaa.
Kaikki kaupungit jaettiin viiteen viidennekseen absoluuttisen ja suhteellisen elinvoiman mukaan. Absoluuttista elinvoimaa analysoitiin korkeimpien tai parhaiden arvojen perusteella, mikä nostaa esiin rakenteellisesti vahvimmat ja kilpailukykyisimmät kaupungit. Suhteellista elinvoimaa taas analysoitiin muutos- ja kasvuprosenttien perusteella, mikä tuo näkyviin nosteessa olevat, muutosherkimmät ja ketterimmät kaupungit. Jokaisen kaupungin sijoitusta verrattiin muuttujittain toisiinsa absoluuttisen ja suhteellisen elinvoiman mukaan. Muuttujien summapisteet laskettiin yhteen. Tämän jälkeen kaupungit jaettiin sijoitusten keskiarvon perusteella viiteen viidennekseen.
Analyysin aineistona käytettiin Tilastokeskuksen ja Kuntaliiton tilastoja vuosilta 2005–2013.
Analyysin kohdekaupungit olivat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Kouvola, Pori, Joensuu, Lappeenranta, Hämeenlinna, Vaasa, Rovaniemi, Seinäjoki, Kotka, Mikkeli, Salo, Porvoo, Lohja, Kokkola, Hyvinkää, Rauma ja Kajaani.
Analyysi perustuu viiden suurimman kaupunkiseudun keskuskaupungin (5) ja niiden kehyskuntien (44) väliseen nettomuuttoon vuosina 2000-2014. Analyysin kohteena ovat Metropolialue, Tampereen, Turun, Oulun ja Jyväskylän seudut. Nurmijärvi -ilmiöllä tarkoitetaan ex-pääministeri Matti Vanhasen vuonna 2008 esittämää ajatusta puutarhakaupungeista, jossa ihmiset haluavat asua omakotitalovaltaisessa, rauhallisessa ja yhteisöllisyyttä korostavassa ympäristössä. Kehyskunnat muodostavat vision mukaan kaupunkiseutujen sisällä elinvoimaisten puutarhakaupunkien verkoston vastapainona kaupunkien ”hälylle ja humulle”. Helsinki -ilmiöllä tarkoitetaan päinvastaista kehitystä, jossa muuttovirrat suuntauvat kaupunkiseutujen keskuskaupunkeihin ja muuttovalinnoissa korostuvat ns. urbaanit arvot varsinkin nuorten ikäryhmien arvoissa, asenteissa, asumis- ja kulttuuripreferensseissä.
Esitys keskittyy Tampereen vetovoimaan muuttovirtojen näkökulmasta. Tampereen vetovoimalla on kaksi puolta: vetovoima on määrällisesti maan kärkiluokkaa, mutta laadullisesti tilanne ei ole yhtä kilpailukykyinen ja jää jälkeen muun muassa pääkaupunkiseudusta. Esityksessä taulukoita ja graafeja Tampereen ja Tampereen seudun vetovoimasta.
Onko Pohjois-Pohjanmaalla PAPUA menestyä alueiden välisessä kilpailussa?TimoAro
Viisi alueen ulkopuolisen nimeämää roustauskohdetta, jotka liittyvät Pohjois-Pohjanmaan kehittämisen kipupisteisiin ja menestymiseen alueiden välisessä kilpailussa
Muuttoliikkeen voittajat, väliinputoajat ja häviäjätTimoAro
Esitys Asuntomarkkinat 2016 -seminaarissa Helsingissä. Esitys keskittyy muuttoliikkeen voittaja-, vällinputoaja- ja häviäjäseutuihin 2010-luvulla. Esityksessä käydään läpi muuttoliikettä neljän teesin kautta ja niihin liittyvien perustelujen kautta.
Aluekehityksen pyörteisyys ja vyöhykkeisyys. Case Kuopion seudun elinvoima ...TimoAro
Esityksessä käydään läpi aluekehitykseen vaikuttavia keskeisiä muutosvoimia ja aluerakenteen muutosta erityisesti toiminnallisten alueiden laajentumisen, kasvukäytävien ja vyöhykkeisyyden näkökulmasta. Esityksen case-esimerkkinä käytetään Kuopion seudun ulkoisen elinvoiman muutosta ja kehitystä suhteessa muihin suuriin tai keskisuuriin kaupunkiseutuihin (12) vuosien 2000-luvun aikana. Muutosta verrataan käyttämällä kuuteen eri teemaan sisältyviä elinvoima- ja kilpailukykymuuttujia.
Suomen vetovoimaisimmat kunnat 2010 luvullaTimoAro
Analyysi Suomen vetovoimaisimmista kunnista 2010-luvulla. Kuntien (313) muuttovetovoimaa analysoitiin 11 muuttujan avulla, jotka liittyivät muuttoliikkeen määrään, muuttajien rakenteeseen sekä nykyiseen ja tulevaan väestökehitykseen. Kunnat luokiteltiin 11 muuttujan keskiarvon perusteella viiteen viidennekseen ja muuttujakohtaisten sijoitusten perusteella järjestykseen (1-313). Lisäksi jokaisen kunnan kohdalla laskettiin, kuinka monta positiivista arvoa ne saivat 11 muuttujasta. Tavoitteena oli tunnistaa ne kunnat, joihin kasautuvat muuttoliikkeen positiiviset vetovoimatekijät. Kuntien data kerättii absoluuttisessa ja suhteellisessa muodossa. Kuntien luokittelu perustui suhteellisiin arvoihin. Alueluokittelu perustui 1.1.2016 luokitukseen
Esitys Kunnallisjohdon seminaarissa muuttoliikkeestä ja muuttoliikkeen pirullisuudesta tasapainoisen alue- ja väestörakenteen näkökulmasta. Esityksessä runsaasti kuntakarttoja ja TOP 20 -taulukoita muuttoliikkeen määrään ja rakenteeseen liittyvistä muuttujista. Lisäksi lyhyt yhteenveto tulevasta analyysistä 'Suomen vetovoimaisimmista kunnista 2010-luvulla'.
Esityksessä kuvataan Turun seudun ulkoista elinvoimaa suhteessa muihin suuriin kaupunkiseutuihin. Esitys painottuu erityisesti Turun seudun elinvoimaan alue- ja kuntatalouden, työllisyyden ja muuttovetovoiman osalta.
10 karttaa kuntien kantokyky ja olosuhde-eroistaTimoAro
Kartastoon on kerätty 10 karttaa kuntien välisistä kantokyky- ja olosuhde-eroista maakunta- ja sote -uudistusten pohjaksi. Kartaston muuttujat liittyvät aluetalouteen, väestörakenteeseen, työllisyyteen ja hyvinvoinnin edistämiseen
Aluerakenteen ja liikenteen tulevaisuuden muutostrendejäTimoAro
Esityksessä kuvataan kahdeksan aluerakenteen ja liikenteen tulevaisuuden muutostrendiä. Jokaista muutostrendiä avataan karttojen, graafien ja muun taustatiedon perusteella.
Kuntien väestöllistä kilpailukykyä tarkastellaan väestökehityksen kolmen osatekijän näkökulmasta: luonnollisen väestönlisäyksen, kuntien välisen muuttoliikkeen ja siirtolaisuuden. Analyysin kohteena ovat kaikki Suomen kunnat (320) vuosina 2010-2014. Alueluokitus perustuu 1.1.2014 alueluokitukseen. Analyysissä tarkastellaan kuntien väestöllistä kilpailukykyä määrällisestä ja suhteellisesta näkökulmasta.
Esitys työvoiman alueellisesta liikkuvuudesta eli muuttoliikkeestä ja pendelöinnistä 2010-luvulla. Esityksessä läpikäyty alueiden välistä muuttoliikettä työllisten ja työttömien muuttajien näkökulmasta. Esitys liittyy VM:n kannustinloukkutyöryhmän kuulemiseen työvoiman liikkuvuuteen liittyvistä esteistä.
Elinvoimaiset ja vetovoimaiset kunnat nyt ja lähitulevaisuudessa!TimoAro
Esitys jakautuu kolmeen toisiaan täydentävään osaan. Ensimmäisessä osassa viitekehyksenä alue- ja väestörakenteen muutoksen kuvausta ilman hallinnollisia rajoja. Toisessa osassa alueiden muuttovetovoimaa määrällisestä ja laadullisesta näkökulmasta. Kolmannessa osassa yhteenvetoa vetovoimaisimmista kunnista eri muuttujille ja vetovoimaisen alueen tunnusmerkkejä. Esitys pidetty Hypoteekkiyhdityksen hallituksessa ja hallintoneuvostossa 30-31.8.2016
Vertailuanalyysi suurten kaupunkiseutujen elinvoimasta 2000 2012TimoAro
Vertailuanalyysi perustuu suurten kaupunkiseutujen muutoksen ja kehityksen osoittamiseen vuosina 2000-2012. Suurten kaupunkiseutujen (13) kehitystä 2000-luvun aikanaverrataan 10 kehitystä kuvaavan muuttujan avulla. Kaupunkiseutuja verrataan toisiinsa eri muuttujien kohdalla muutos- ja kasvuprosentin avulla. Tavoitteena on tunnistaa ne kaupunkiseudut, joissa muutos on ollut suurin 2000-luvun aikana.
Analyysi suurimpien kasvukeskusten ja niiden kehyskuntien muuttovetovoimasta maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuosina 2000-2017. Analyysin kohteena on seitsemän suurinta kaupunkia ja niiden 45 kehyskuntaa.
Uudenmaan liiton Länsi-Uudenmaan Liikennejärjestelmäsuunnitelmatyön osana on teetetty linea-konsulteilla perusasioista pp-esitys, jossa kuvin näkyvät mm. aluerakenne, väestö, työpaikat ja elinkeinorakenne, palvelut ja palveluverkko, vapaa-ajan asuminen ja matkailu, työssäkäynti ja tavaraliikennettä tuottavien toimintojen sijoittuminen.
Kaupunkien kovat ja pehmeät vetovoimatekijätTimoAro
Esitys kaupunkien ja alueiden vetovoimatekijöistä. Mitkä tekijät tekevät alueesta vetovoimaisen muuttajien silmin? Alueiden vetovoimatekijät on luokiteltu kuuteen kategoriaan: kovat vetovoimatekijät, sijaintitekijät, pehmeät vetovoimatekijät, mainetekijät, identiteettitekijät ja villit kortit.
This document summarizes a qualitative research study that explored the intrapersonal and interpersonal impact of studying positive psychology through a Master's in Applied Positive Psychology (MAPP) program. The study interviewed 11 MAPP students who are also parents. It found that the MAPP program facilitated mindfulness in students, which positively influenced their emotional processes and relationships. It also strengthened their relationships with their children, with the cognitive and emotional improvements in parents promoting healthy development in children. This research provides initial evidence on how positive psychology education can impact both students personally and their parenting practices.
Information technology applied to retailingArezzori
The IT strategic plan is aligned with the long-term goals of the company and focuses on making processes more efficient to improve results. The plan for 2012-2015 aims to adopt best practices and technology, develop appropriate IT solutions to support business development. Specific goals include enabling faster order capture and availability for production planning, tools to support store management decisions, enabling brand expansion strategies, increasing product turnover through analysis. The company has begun implementing a new transactional system to support continued growth and efficiency gains.
Aluekehityksen pyörteisyys ja vyöhykkeisyys. Case Kuopion seudun elinvoima ...TimoAro
Esityksessä käydään läpi aluekehitykseen vaikuttavia keskeisiä muutosvoimia ja aluerakenteen muutosta erityisesti toiminnallisten alueiden laajentumisen, kasvukäytävien ja vyöhykkeisyyden näkökulmasta. Esityksen case-esimerkkinä käytetään Kuopion seudun ulkoisen elinvoiman muutosta ja kehitystä suhteessa muihin suuriin tai keskisuuriin kaupunkiseutuihin (12) vuosien 2000-luvun aikana. Muutosta verrataan käyttämällä kuuteen eri teemaan sisältyviä elinvoima- ja kilpailukykymuuttujia.
Suomen vetovoimaisimmat kunnat 2010 luvullaTimoAro
Analyysi Suomen vetovoimaisimmista kunnista 2010-luvulla. Kuntien (313) muuttovetovoimaa analysoitiin 11 muuttujan avulla, jotka liittyivät muuttoliikkeen määrään, muuttajien rakenteeseen sekä nykyiseen ja tulevaan väestökehitykseen. Kunnat luokiteltiin 11 muuttujan keskiarvon perusteella viiteen viidennekseen ja muuttujakohtaisten sijoitusten perusteella järjestykseen (1-313). Lisäksi jokaisen kunnan kohdalla laskettiin, kuinka monta positiivista arvoa ne saivat 11 muuttujasta. Tavoitteena oli tunnistaa ne kunnat, joihin kasautuvat muuttoliikkeen positiiviset vetovoimatekijät. Kuntien data kerättii absoluuttisessa ja suhteellisessa muodossa. Kuntien luokittelu perustui suhteellisiin arvoihin. Alueluokittelu perustui 1.1.2016 luokitukseen
Esitys Kunnallisjohdon seminaarissa muuttoliikkeestä ja muuttoliikkeen pirullisuudesta tasapainoisen alue- ja väestörakenteen näkökulmasta. Esityksessä runsaasti kuntakarttoja ja TOP 20 -taulukoita muuttoliikkeen määrään ja rakenteeseen liittyvistä muuttujista. Lisäksi lyhyt yhteenveto tulevasta analyysistä 'Suomen vetovoimaisimmista kunnista 2010-luvulla'.
Esityksessä kuvataan Turun seudun ulkoista elinvoimaa suhteessa muihin suuriin kaupunkiseutuihin. Esitys painottuu erityisesti Turun seudun elinvoimaan alue- ja kuntatalouden, työllisyyden ja muuttovetovoiman osalta.
10 karttaa kuntien kantokyky ja olosuhde-eroistaTimoAro
Kartastoon on kerätty 10 karttaa kuntien välisistä kantokyky- ja olosuhde-eroista maakunta- ja sote -uudistusten pohjaksi. Kartaston muuttujat liittyvät aluetalouteen, väestörakenteeseen, työllisyyteen ja hyvinvoinnin edistämiseen
Aluerakenteen ja liikenteen tulevaisuuden muutostrendejäTimoAro
Esityksessä kuvataan kahdeksan aluerakenteen ja liikenteen tulevaisuuden muutostrendiä. Jokaista muutostrendiä avataan karttojen, graafien ja muun taustatiedon perusteella.
Kuntien väestöllistä kilpailukykyä tarkastellaan väestökehityksen kolmen osatekijän näkökulmasta: luonnollisen väestönlisäyksen, kuntien välisen muuttoliikkeen ja siirtolaisuuden. Analyysin kohteena ovat kaikki Suomen kunnat (320) vuosina 2010-2014. Alueluokitus perustuu 1.1.2014 alueluokitukseen. Analyysissä tarkastellaan kuntien väestöllistä kilpailukykyä määrällisestä ja suhteellisesta näkökulmasta.
Esitys työvoiman alueellisesta liikkuvuudesta eli muuttoliikkeestä ja pendelöinnistä 2010-luvulla. Esityksessä läpikäyty alueiden välistä muuttoliikettä työllisten ja työttömien muuttajien näkökulmasta. Esitys liittyy VM:n kannustinloukkutyöryhmän kuulemiseen työvoiman liikkuvuuteen liittyvistä esteistä.
Elinvoimaiset ja vetovoimaiset kunnat nyt ja lähitulevaisuudessa!TimoAro
Esitys jakautuu kolmeen toisiaan täydentävään osaan. Ensimmäisessä osassa viitekehyksenä alue- ja väestörakenteen muutoksen kuvausta ilman hallinnollisia rajoja. Toisessa osassa alueiden muuttovetovoimaa määrällisestä ja laadullisesta näkökulmasta. Kolmannessa osassa yhteenvetoa vetovoimaisimmista kunnista eri muuttujille ja vetovoimaisen alueen tunnusmerkkejä. Esitys pidetty Hypoteekkiyhdityksen hallituksessa ja hallintoneuvostossa 30-31.8.2016
Vertailuanalyysi suurten kaupunkiseutujen elinvoimasta 2000 2012TimoAro
Vertailuanalyysi perustuu suurten kaupunkiseutujen muutoksen ja kehityksen osoittamiseen vuosina 2000-2012. Suurten kaupunkiseutujen (13) kehitystä 2000-luvun aikanaverrataan 10 kehitystä kuvaavan muuttujan avulla. Kaupunkiseutuja verrataan toisiinsa eri muuttujien kohdalla muutos- ja kasvuprosentin avulla. Tavoitteena on tunnistaa ne kaupunkiseudut, joissa muutos on ollut suurin 2000-luvun aikana.
Analyysi suurimpien kasvukeskusten ja niiden kehyskuntien muuttovetovoimasta maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuosina 2000-2017. Analyysin kohteena on seitsemän suurinta kaupunkia ja niiden 45 kehyskuntaa.
Uudenmaan liiton Länsi-Uudenmaan Liikennejärjestelmäsuunnitelmatyön osana on teetetty linea-konsulteilla perusasioista pp-esitys, jossa kuvin näkyvät mm. aluerakenne, väestö, työpaikat ja elinkeinorakenne, palvelut ja palveluverkko, vapaa-ajan asuminen ja matkailu, työssäkäynti ja tavaraliikennettä tuottavien toimintojen sijoittuminen.
Kaupunkien kovat ja pehmeät vetovoimatekijätTimoAro
Esitys kaupunkien ja alueiden vetovoimatekijöistä. Mitkä tekijät tekevät alueesta vetovoimaisen muuttajien silmin? Alueiden vetovoimatekijät on luokiteltu kuuteen kategoriaan: kovat vetovoimatekijät, sijaintitekijät, pehmeät vetovoimatekijät, mainetekijät, identiteettitekijät ja villit kortit.
This document summarizes a qualitative research study that explored the intrapersonal and interpersonal impact of studying positive psychology through a Master's in Applied Positive Psychology (MAPP) program. The study interviewed 11 MAPP students who are also parents. It found that the MAPP program facilitated mindfulness in students, which positively influenced their emotional processes and relationships. It also strengthened their relationships with their children, with the cognitive and emotional improvements in parents promoting healthy development in children. This research provides initial evidence on how positive psychology education can impact both students personally and their parenting practices.
Information technology applied to retailingArezzori
The IT strategic plan is aligned with the long-term goals of the company and focuses on making processes more efficient to improve results. The plan for 2012-2015 aims to adopt best practices and technology, develop appropriate IT solutions to support business development. Specific goals include enabling faster order capture and availability for production planning, tools to support store management decisions, enabling brand expansion strategies, increasing product turnover through analysis. The company has begun implementing a new transactional system to support continued growth and efficiency gains.
The document discusses the benefits of meditation for reducing stress and anxiety. Regular meditation practice can help calm the mind and body by lowering heart rate and blood pressure. Studies have shown that meditating for just 10-20 minutes per day can have significant positive impacts on both mental and physical health over time.
24th taipei international machine tool show held in nangang exhibition cen…Pablo Echeverria
The document summarizes the author's visit to the 24th Taipei International Machine Tool Show. At the show, the author was impressed by two machines: the CNC Turning Milling CT2-65YM developed by ChiahChyun Machinery Co., LTD and the Heavy Duty Precision Lathe X-33210 created by Win Ho Technology IND. CO., LTD. The document provides detailed descriptions and specifications of the CT2-65YM machine, noting its multi-axis turning capabilities and features that improve efficiency. The author was also in awe of the large precision lathe on display from Win Ho Technology for its computer-controlled machining abilities.
The document discusses the Company's financial results for 1Q12. Net revenue increased 16.4% to R$161.4 million, while gross profit grew 19% to R$67.2 million. EBITDA was R$14.7 million, but excluding a non-recurring expense would have been R$22.7 million. Net income totaled R$10.9 million or R$16.1 million excluding the non-recurring impact. The company saw strong growth in owned stores and franchises as well as its brands, with an emphasis on expanding its distribution channels.
Togidah Ericksen is a South African citizen living in Johannesburg with over 15 years of experience in administrative and assistant roles. She has worked in the pharmaceutical, finance, and recruitment industries providing support to managers and teams. Her education includes some incomplete degrees and a diploma in business management. She is proficient in Microsoft Office, SAP, and various other systems. References are available from her past employers.
Maybel R. De La Cruz is seeking a career in chemical engineering to strengthen her education and skills. She has a Bachelor's degree in Chemical Engineering from Batangas State University. She is a member of the Philippine Institute of Chemical Engineers and has attended several seminars on topics like industrial safety and genetic engineering. She has work experience as an engineering trainee at Absolut Distillers Inc. where she gained experience in laboratory techniques, analysis, and plant operations. Her objective is to acquire a challenging position with a progressive organization.
L'intervento dell'Ing. Luciano Lotti durante il webinar dedicato al Visual COBOL: grazie al suo utilizzo migliora la produttività degli sviluppatori e la qualità delle applicazioni.
The document outlines three keys to achieving sustainability in information governance programs:
1. Having a single authoritative source for all evidence-based records and information to ensure trust in the information.
2. Managing only one copy of each record to simplify retention, disposition, and transparency.
3. Applying the "first point of contact" principle where the person first receiving information is accountable for filing and managing it to build trust in the process over time.
The document compares and contrasts Communism in Cuba and Capitalism in Honduras. Cuba provides free healthcare, education, and food to its citizens, but limits individual freedoms. Honduras protects individual liberties like free speech but does not guarantee access to necessities. Some people migrate between the two countries seeking more prosperity or freedom. Overall, the document argues that Cuba offers a higher quality of life than Honduras because it ensures access to fundamental human needs even if freedoms are restricted.
The National Museum of Natural History is devoted to the scientific, cultural, social, technological, and political development of the United States through its collections and scholarship. Current exhibits focus on first ladies, the Star-Spangled Banner flag, slavery at Monticello, and Americans at war. The National Air and Space Museum maintains the world's largest collection of historic aircraft and spacecraft and is a center for research in aviation, space flight, and geology. Current exhibits include the Wright Flyer and the Apollo 11 command module. The National Museum of the American Indian houses one of the largest collections of Native American objects and was designed in collaboration with indigenous communities.
An Energy-Efficient Climate Control Solution for Smart Buildings Based on Pre...omar_afify
The document proposes an energy-efficient climate control solution called ClimaCon that aims to achieve optimal thermal comfort for individuals in different zones using minimal energy. ClimaCon consists of wireless sensing nodes that collect temperature, humidity, and other data, and a Raspberry Pi controller that processes the data and controls HVAC systems. The controller offers three comfort modes - energy saving, moderate, and high comfort - and uses predictive mean vote and percentage of dissatisfied criteria to determine appropriate temperature and humidity setpoints. Extensive simulations show ClimaCon can maintain thermal comfort during energy saving profiles across different use cases.
Tunnin juna helsingistä turkuun ja suomen talouskasvu - professori Hannu Piek...Turun kauppakamari
Tunnin juna Helsingistä Turkuun ja Suomen talouskasvuProfessori Hannu PiekkolaVaasan yliopisto11.2.2016pohjanaVY työpaperi“Transport investment in railways to generate knowledge transfer from interfirm worker mobility”
Muuttoliike ja kaupungistuminen aluekehityksen muutosvoiminaTimoAro
Esitys muuttoliikkeen ja kaupungistumisen välisestä yhteydestä. Esityksessä käydään läpi suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen kehityskuvaa 2010-luvulla ja muuttoliikettä aluekehityksen yhtenä muutosvoimana seitsemän erityispiirteen kautta.
Timo Aron ja Eero Holstilan kuvaus Suomen aluerakenteesta nyt ja lähitulevaisuudessa. Esityksessä käydään läpi kaupunkiseutujen kehityskuvaa tällä hetkellä ja keskeisiä kaupungistumiseen, työn luonteeseen, asumiseen ja liikkumiseen liittyviä muutostrendejä. Lisäksi esityksessä ennuste suurten kaupunkiseutujen kehityksestä vuosille 2040-2050.
Viisi teesiä kaupunkien kukoistavaan tulevaisuuteen. Esitys kaupunkipolitiikan Helsinki-Symposiumissa 21.3.2018. Viisi avaintekijää liittyy elinvoimaisuuteen, vetovoimaisuuteen, pitovoimaisuuteen, valovoimaisuuteen ja ns. TTTT-kykyyn
Erilaistuva Suomi -alueet, talous ja demografiaTimoAro
Esitys Kuntaliiton ja FCG Oy:n rahoitus- ja talousfoorumissa 7.2.2018. Alustus keskittyy demografisen eli väestöllisen käänteen vaikutuksiin alueiden, talouden ja väestökehityksen kannalta
Alue- ja väestörakenteen muutos kaupungistumisen näkökulmasta 28.9.2017TimoAro
Esitys alue- ja väestörakenteen muutoksesta kaupungistumisen näkökulmasta Maarakennuspäivillä 2017. Esitys keskittyy kahteen ydinkysymykseen:
1. Kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkitys
2. Kaupungistumiset alue- ja väestörakenteen muutosvoimana.
Analyysissä on verrattu nykyistä 18 maakunnan mallia vaihtoehtoisiin malleihin, jossa olisi 12 tai 7 uutta maakuntaa. Vaihtoehtoinen malli on tehty niin sanotusti puhtaalta pöydältä eli se ei perutu nykyiseen hallinnolliseen aluejakoon tai -rakenteeseen eikä poliittiseen tarkoituksenmukaisuuteen, vaan aluerakenteen optimointiin suhteessa väestön sijaintiin ja saavutettavuuteen. Lopputuloksena on 12 ja 7 alueen optimaalinen malli, jossa on jokaisen alueen pääpaikka ja sen ympärille muodostuvat vaikutusalue ("uudet maakuntarajat). Analyysi perustuu paikkatiedon hyödyntämiseen, jonka avulla on muodostettu 5x5 km tilastoruuduilla 10 000 väestön sijaintiin perustuvaa kysyntäpistettä ja 700 saavutettavuuteen perustuvaa sijaintipistettä.
Esityksen pääsisältö liittyy samanaikaisesti käynnissä olevaan aluerakenteen keskittymis-, harvenemis- ja autioitumiskehitykseen sekä siitä aiheutuvaan polarisaatioon kaikilla aluetasoilla.
Kahdeksan perustetta kaupungistumisesta, kaupunkiseuduista ja kaupunkialueiden merkityksestä osana alue- ja väestörakenteen muutosta nyt ja lähitulevaisuudessa
Esitys alueiden vetovoimasta Piiri 2017 -kuntamarkkinointitapahtumassa Kouvolassa. Esitykseen liittyy kaksi ydinkysymystä: 1.) Mistä me puhumme, kun puhumme alueiden elinvoimasta ja vetovoimasta ja 2) Miksi yhdet alueet ovat vetovoimaisimpia kuin toiset. Esityksessä käydään läpi kuusi alueiden vetovoimaaan vaikuttavaa tekijää ja esimerkkejä.
Demografinen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessaTimoAro
Esitys väestöllisen eli demografisen kehityksen haasteista 2010-luvulta 2030-luvulle. Esityksessä käydään läpi väestö- ja ikärakenteen muutoksen sekä väestökehityksen eri osatekijöiden vaikutusta alueelliseen kehitykseen ja liikkuvuuteen. Esitys liittyy Liikenteen ja viestinnän tavoitetilaa vuosille 2030 ja 2050 selvittävien selvitysmiesten kuulemistilaisuuteen liikenne- ja viestintäministeriössä 19.12.2016
Koulutus ja osaaminen alueellisena vetovoimatekijänäTimoAro
Esitys koulutuksesta ja osaamisesta yhtenä alueellisena vetovoimatekijänä OKM:n 'Koulutuksen mahdollisuuksien tasa-arvo' -seminaarissa 15.12.2016 Helsingissä. Esitys keskittyy alueelliseen liikkuvuuteen ja paikan valintaan liittyviin tekijöihin
Kolme vaihtoehtoista skenaariota Satakunnasta vuonna 2030. Skenaariot liittyvät satakuntalaiseen asenneilmastoon, ilmapiiriin ja mentaliteettiin. Alustus pidetty Sataedun toimitusjohtajan Matti Isokallion juhlaseminaarissa 25.11.2016
Esitys on pidetty Asuntosijoittaja 2016 -seminaarissa Clarion -hotellissa Helsingissä. Esitys keskittyy alueiden vetovoimatekijöihin ja tulevaisuuden muuttajiin. Muuttajat on profiloitu neljään luokkaan: nuoret ja nuoret aikuiset, osaajat, maahanmuuttajat ja seniorit
Suomi kaupungistumisen näkökulmasta 2030?TimoAro
Alustus keskittyy kaupungistumisen kuvaamiseen tällä hetkellä ja seuraavan 15 vuoden ajanjakson aikana. Näkökulma painottuu väestödynamiikkaan. Alustuksen avainkysymykse ovat, miltä Suomi näyttää kaupungistumisen näkökulmasta ja erityisesti missä suomalaiset asuvat vuonna 2030?
KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS IH-ALUEITA MUODOSTETTAESSATimoAro
Diasarjassa on tiivistetty 'Kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkitys itsehallintoalueita muodostettaessa' -rapotin keskeiset perustelut, nostot ja ydinviestit. Diasarjassa on runsaasti kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkityksen perustuvaa tilastotietoa ja infografiikkaa.
4. SISÄLTÖ
① Kuopion (=lue Pohjois-
Savon) menestys nyt ja
tulevaisuudessa
② Miksi yhdet alueet
ovat houkuttelevampia
kuin toiset?
③ Kuopion alueen brändi
aluerakenteen näkö-
kulmasta
6. Analyysin kohteena oli 26 kaupunkia.
Lähtökohtana:
1. Kaupunkien vertailu saman-
aikaisesti usean eri teeman (5) ja
muuttujan (20) avulla
2. Alueiden kehityksen analysoimi-
nen samanaikaisesti absoluuttis-
ten ja suhteellisten arvojen perus-
teella
3. Alueiden kehityksen analysointi
keskipitkällä aikavälillä vuosien
2005-2013 välisenä aikana.
Analyysin aineistona olivat Tilastokes-
kuksen ja Kuntaliiton tilastot vuosien
2005-2013 välisenä aikana. Ajanjakso
jaettiin muutosdynamiikan tunnista-
miseksi kahteen aikajaksoon: vuosien
2005-2009 ja 2010-2013 kehitykseen.
Analyysi saatavissa osoitteesta
www.timoaro.fi
KAUPUNKIEN ELINVOIMAN
VERTAILUANALYYSI
Suurten ja keskisuurten kaupunkien absoluuttinen ja
suhteellinen elinvoima vuosina 2005-2013
7. ANALYYSIN OSA-ALUEET JA MUUTTUJAT
ALUETALOUS TYÖLLISYYS INNOVATIIVISUUS VETO-
VOIMA
SOSIAALINEN
TASA-ARVO
Bruttokansantuote
asukasta kohden
Työpaikkojen määrän
kehitys
Korkea-asteen tutkin-
non suorittaneet yli
15-vuotiaasta väes-
töstä
Väestönlisäys Pitkäaikaisten toi-
meentulotuki-asiakkai-
den osuus 26-64-vuo-
tiaista
BTV-indeksi Yksityisen sektorin
työpaikkojen määrän
kehitys
Koulutustasomittain
(VKTM) koko väestön
osalta
Taloudellinen
huoltosuhde
KELA:n sairatavuus-
indeksi
Kunnallisverotulot
asukasta kohden
Työllisyysaste Tutkimus- ja tuotekehi-
tysmenot asukasta
kohden
Väestöllinen huolto-
suhde 2013 ja ennuste
2030
Asuntokuntien tulo-
erot Gini -kertoimella
Yritysperustanta
suhteessa yritys-
kantaan
Työttömyysaste Yksityisen sektorin
osuus tutkimus- ja
tuotekehitysmenoista
Vieraskielisten määrän
kehitys
Sosiaali- ja terveys-
toimen nettokustan-
nukset asukasta koh-
den
Absoluuttista elinvoimaa analysoitiin muuttujittain korkeimman tai parhaimman arvon perusteella:
arvo perustuu viimeisimpään eli vuosien 2010-2013 keskiarvoon tai viimeisen käytettävissä olevan
tilastovuoden arvoon.
Suhteellista elinvoimaa analysoitiin muuttujittain muutos- tai kasvuprosentin perusteella: vuosien
2010-2013 keskimääräistä arvoa verrataan vuosien 2005-2009 keskimääräiseen arvoon
9. Bruttokansantuote asukasta kohden vuosina 2005-2013
Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito
BKT oli asukasta
kohden korkein
Helsingin, Vaasan
ja Rauman
seuduilla
Kuopion seudun
BKT:n muutos %
4:nneksi
korkein
Kaupunki BKTA asukasta
kohden
keskimäärin
2005-2009
BKTA asukasta
kohden
keskimäärin
2010-2012
Muutos abs.
euroa per
asukas 2010-
2012 /2005-
2009
Muutos %
2010-2012
/2005-2009
Lappeenranta 28672 33835 5163 18
Seinäjoki 27219 31408 4189 15,4
Rauma 35283 40460 5177 14,7
Kuopio 29084 33043 3959 13,6
Kokkola 31558 35572 4014 12,7
Joensuu 25175 28160 2985 11,9
Kajaani 24399 27312 2913 11,9
Mikkeli 24839 27696 2857 11,5
Vaasa 37552 41753 4201 11,2
Lahti 25873 28643 2770 10,7
Rovaniemi 26804 29656 2852 10,6
Turku 31648 34362 2714 8,6
Pori 27780 30159 2379 8,6
Jyväskylä 27391 29541 2150 7,8
Helsinki 44108 47502 3394 7,7
Espoo 44108 47502 3394 7,7
Vantaa 44108 47502 3394 7,7
Hyvinkää 44108 47502 3394 7,7
Lohja 44108 47502 3394 7,7
Kotka 28301 30119 1818 6,4
Tampere 33464 35367 1903 5,7
Hämeenlinna 28259 29877 1618 5,7
Oulu 32985 33259 274 0,8
Kouvola 30588 29818 -770 -2,5
Porvoo 43844 40396 -3448 -7,8
Salo 42678 26588 -16090 -37,7
Muuttuja kuvaa alueen kokonaistuotannon kehitystä. BKT:hen lasketaan yhteen
kaikki arvoa tuottava taloudellinen toiminta yhteiskunnassa eli kaikki tavaratuotanto
ja palvelut.
10. Kunnallisverotulot asukasta kohden vuosina 2005-2012
Lähde: Tilastokeskus, kuntien tilinpäätökset; Kuntaliitto
Tulot määräl-
lisesti pääkaupun-
kiseudulla kor-
keimmat. Suh-
teellinen nousu
korkein Porissa ja
Rovaniemellä
Kuopion kun-
nallisverotettavat
tulot kasvoivat
suhteellisesti
5:nneksi
eniten
Kaupunki Kunnallisverotulot per
asukas keskimäärin
2005-2009
Kunnallisverotulot per
asukas keskimäärin
2010-2012
Muutos abs.
euroa pe asukas
Muutos %
Pori 2430 2909 479 19,7
Rovaniemi 2478 2950 472 19
Hyvinkää 2821 3350 529 18,8
Kajaani 2477 2942 465 18,8
Kuopio 2503 2969 466 18,6
Seinäjoki 2515 2962 447 17,8
Rauma 2730 3211 481 17,6
Lappeenranta 2550 2988 438 17,2
Oulu 2603 3051 448 17,2
Lohja 2746 3208 462 16,8
Mikkeli 2412 2814 402 16,7
Kokkola 2466 2866 400 16,2
Helsinki 3244 3759 515 15,9
Jyväskylä 2523 2913 390 15,5
Kouvola 2665 3079 414 15,5
Salo 2433 2805 372 15,3
Vantaa 3111 3580 469 15,1
Vaasa 2772 3191 419 15,1
Tampere 2715 3123 408 15
Porvoo 3010 3447 437 14,5
Hämeenlinna 2672 3043 371 13,9
Turku 2603 2950 347 13,3
Lahti 2597 2941 344 13,2
Kotka 2775 3125 350 12,6
Joensuu 2329 2622 293 12,6
Espoo 3685 4144 459 12,5
Kunnan verotulot muodostuvat kunnallisveroista, yhteisöveron osuudesta ja
kiinteistöverotuloista. Kunnallisverojen osuus on noin 85 % kunnan kaikista veroista
11. Yksityisen sektorin työpaikkojen määrän kehitys vuosina 2005-2012
Määrällisesti
suurin lisäys
Vantaalla, Espoos-
sa ja Kuopiossa.
Suhteellisesti
eniten Vantaalla,
Seinäjoella ja
Kuopiossa.
Kaupunki Yksityisen
sektorin työ-
paikkojen määrä
keskimäärin
2005-2009
Yksityisen
sektorin työ-
paikkojen määrä
keskimäärin
2010-2012
Yksityisen sek-
torin työpaikko-
jen absoluutti-
nen muutos
Yksityisen
sektorin työ-
paikkojen
suhteellinen
muutos %
Vantaa 66099 71567 5468 8,3
Seinäjoki 15522 16662 1140 7,3
Kuopio 23619 25285 1666 7,1
Espoo 78018 81562 3544 4,5
Rovaniemi 11572 12084 512 4,4
Hyvinkää 11022 11499 477 4,3
Vaasa 21867 22800 932 4,3
Joensuu 17806 18143 337 1,9
Oulu 48176 48961 784 1,6
Jyväskylä 34382 34890 509 1,5
Hämeenlinna 16242 16376 134 0,8
Tampere 74396 74996 600 0,8
Helsinki 242407 243397 990 0,4
Kokkola 11011 11036 26 0,2
Mikkeli 12141 12048 -93 -0,8
Lappeenranta 18967 18741 -225 -1,2
Kajaani 8383 8243 -140 -1,7
Porvoo 10902 10660 -242 -2,2
Lahti 28953 28208 -745 -2,6
Turku 58122 56501 -1621 -2,8
Pori 21441 20688 -754 -3,5
Rauma 12069 11552 -517 -4,3
Kotka 15019 14000 -1019 -6,8
Lohja 10020 9240 -780 -7,8
Kouvola 19980 18231 -1749 -8,8
Salo 16967 14218 -2749 -16,2
Kuopion yksityi-
sen sektorin työ-
paikat lisääntyivät
suhteellisesti ja
määrällisesti
3:nneksi
eniten
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti
Muuttuja pitää sisällään vain yksityisen sektorin työpaikkojen kehityksen
12. Työllisyysasteen kehitys vuosina 2005-2012
Työllisyysaste
korkein pääkaupun-
kiseudulla. Muutos
korkein Kajaanissa,
Kuopiossa ja Kokko-
lassa
Kaupunki Työllisyysaste %
keskimäärin 2005-
2009
Työllisyysaste %
keskimäärin 2010 -
2013
Työllisyysasteen
muutos %-yksikköä
2005-2013
Kajaani 63,0 64,5 1,5
Kuopio 65,2 66,5 1,3
Kokkola 68,9 70,1 1,2
Pori 65,5 66,4 0,9
Lappeenranta 65,4 66,3 0,9
Rovaniemi 64,3 65,2 0,9
Mikkeli 66,9 67,7 0,9
Seinäjoki 71,5 72,3 0,7
Joensuu 61,4 61,7 0,3
Jyväskylä 65,3 65,5 0,2
Vaasa 71,1 71,1 0,0
Hyvinkää 73,3 73,2 -0,1
Lahti 65,7 65,4 -0,3
Oulu 66,2 65,9 -0,3
Hämeenlinna 70,9 70,6 -0,3
Rauma 69,9 69,5 -0,3
Helsinki 72,1 71,7 -0,4
Kouvola 66,5 66,0 -0,5
Lohja 74,5 73,9 -0,7
Espoo 76,6 75,8 -0,8
Vantaa 76,3 75,5 -0,8
Turku 66,5 65,5 -1,1
Tampere 67,2 66,1 -1,1
Porvoo 75,3 74,1 -1,2
Kotka 64,4 62,6 -1,8
Salo 72,4 68 -4,4
Kuopion
työllisyysaste
keskitasoa, mutta
suhteellinen
muutos %
toiseksi
paras
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntiMuuttuja kuvaa 18-64-vuotiaiden työllisten osuutta suhteessa vastaanvanikäiseen
väestöön
13. Väestönlisäys vuosina 2005-2013
Väestönlisäys oli
suhteessa asu-
kaslukuun suu-
rinta Espoossa,
Oulussa ja Sei-
näjoella vuosina
2010-2013
Kuopion
väestönlisäys
suhteessa
asukaslukuun
6:nneksi
ripeintä vuosina
2010-2013
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot
Kaupunki Väestönlisäys
yhteensä abs.
2005-2013
Väestönlisäys %
per vuosi
keskimäärin
2005-2009
Väestönlisäys %
per vuosi keski-
määrin 2010-
2013
Muutos %-
yksikköä 2010-
2013 /2005-2009
Turku 1379 0,2 0,8 0,6
Kuopio 1984 0,4 0,9 0,5
Rauma -682 -0,3 0,1 0,4
Joensuu 770 0,2 0,6 0,4
Helsinki 22163 0,8 1,2 0,4
Espoo 16638 1,4 1,6 0,2
Vaasa 2256 0,7 0,9 0,2
Lappeenranta 577 0,1 0,3 0,2
Tampere 8575 0,8 1 0,2
Oulu 11622 1,3 1,5 0,2
Pori 538 0,1 0,2 0,1
Mikkeli -309 -0,1 0 0,1
Lahti 2576 0,5 0,6 0,1
Kouvola -2038 -0,5 -0,4 0,1
Vantaa 11913 1,2 1,2 0
Kotka 35 0 0 0
Seinäjoki 3794 1,4 1,4 0
Kokkola 1593 0,7 0,6 -0,1
Kajaani -116 0 -0,2 -0,2
Jyväskylä 6703 1,1 0,9 -0,2
Rovaniemi 2378 0,8 0,6 -0,2
Hyvinkää 1763 0,8 0,5 -0,3
Hämeenlinna 2480 0,8 0,5 -0,3
Salo 1633 0,6 0,2 -0,4
Porvoo 1808 0,8 0,4 -0,4
Lohja 2084 0,9 0,4 -0,5
Muuttuja pitää sisällään kaikki väestönkehityksen osatekijät eli luonnollisen
väestönlisäyksen, kuntien välisen nettomuuton ja siirtolaisuuden.
14. KELA:n sairastavuusindeksin muutokset vuosina 2005-2012 (koko maa=100)
Kaupunki KELA:n sairas-
tavuusindeksi
keskimäärin
vuosina 2005-2009
KELA:n sairas-
tavuusindeksi
keskimäärin vuosina
2010-2012
Muutos % 2010-
2012 /2005-2009
Seinäjoki 100,6 97,9 -2,7
Vantaa 91,1 89 -2,3
Espoo 77,4 76,6 -1
Porvoo 89,1 88,2 -1
Joensuu 106,5 105,8 -0,7
Helsinki 90,3 89,7 -0,7
Lappeenranta 99 98,5 -0,5
Vaasa 92 91,5 -0,5
Kouvola 104,6 104,3 -0,3
Lohja 96,2 95,9 -0,3
Salo 96,5 96,4 -0,1
Hyvinkää 96,3 96,2 -0,1
Kuopio 114,4 114,4 0
Jyväskylä 99,4 99,7 0,3
Mikkeli 105,4 105,7 0,3
Turku 97,6 98,1 0,5
Kotka 109,3 109,8 0,5
Tampere 95,8 96,6 0,8
Oulu 107 107,9 0,8
Rauma 92,2 93 0,9
Hämeenlinna 94,9 95,9 1,1
Kajaani 111,5 113 1,3
Rovaniemi 104,8 106,2 1,3
Kokkola 99,3 100,8 1,5
Lahti 98,8 100,4 1,6
Pori 101,1 104,7 3,6
Kuopion ja Kajaa-
nin sairastavuusin-
deksi merkittävästi
korkeammalla
tasolla
Sairastavuusin-
deksi oli alhaisin
Espoossa ja korkein
Kuopiossa vuosina
2010-2012
Lähde: THL, SotkaNet -tietokanta
Muuttuja kuvaa kuinka tervettä tai sairasta alueen väestö on suhteessa koko maan keskiarvoon (100).
Indeksi perustuu kolmeen vakioituun muuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien
osuu-teen työikäisistä ja erityiskorvattavia lääkkeitä saavien osuuteen alu-een väestöstä
15. Yksityisen sektorin osuus kaikista tutkimus- ja tuotekehitysmenoista
vuosina 2005 ja 2013
Seutukunta T&K-menoista
yksityisen sektorin
osuus % 2005
T&K-menoista
yksityisen sektorin
osuus % 2013
Muutos %-
yksikköä
Seinäjoen 59,8 69,1 9,3
Vaasan 82,7 83,6 0,9
Porin 81,6 82,1 0,5
Salon 99,7 99,9 0,2
Helsingin 67,5 67,2 -0,3
Rovaniemen 20,4 19,9 -0,5
Rauman 89,2 88,0 -1,2
Joensuun 24,4 22,9 -1,5
Oulun 80,0 78,3 -1,7
Lappeenrannan 49,2 47,2 -2,0
Tampereen 80,0 77,6 -2,4
Hämeenlinnan 72,0 69,0 -3,0
Turun 55,0 51,8 -3,2
Lahden 86,5 79,5 -7,1
Kuopion 29,0 20,1 -8,9
Kotkan 87,4 77,1 -10,3
Mikkelin 52,9 42,1 -10,8
Kajaanin 61,1 48,5 -12,6
Jyväskylän 53,9 36,1 -17,9
Kouvolan 92,2 57,6 -34,6
Porvoon 98,1 0,0 0,0
Lohjan 79,9 0,0 0,0
Kokkolan 0,0 60,6 0,0
Yksityisen sektorin
osuus t&K –me-
noista korkein
Salon, Rauman,
Vaasan ja Porin
seuduilla vuonna
2013
Kuopion seudulla
yksityisen sektorin
osuus TK-menoista
toiseksi alhaisin
Rovaniemen
jälkeen!
Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja tuotekehitysmenot
Muuttuja pitää sisällään vain yksityisen sektorin tutkimus- ja tuotekehitysmenot
16.
17.
18. Kuopio sijoittui absoluuttisen
elinvoiman osalta toiseksi
parhaaseen viidennekseen ja
suhteellisen elinvoiman osalta
parhaaseen viidennekseen.
Talouden, työllisyyden ja veto-
voiman osalta Kuopio kuului
muutos- ja kehitysdynamiikal-
taan parhaaseen viidennek-
seen
Absoluuttisen ja suhteellisen
elinvoiman osalta tulokset 40
muuttujan osalta:
1. Vaasa
2. Helsinki
3. Espoo ja Seinäjoki
5. Kuopio ja Vantaa
7. Oulu
TULOKSET
20. Miksi yhdet alueet ovat vetovoimaisempia kuin toiset?
Alkuetu
Sijainti- tai
saavutettavuusetu
Demografinen etu
Rakennettu eli
strateginen etu
Mentaalinen etu
Alueen
veto-
voima
- Tulevaisuususko
- Positiivinen
retoriikka
- Jatkuva toisto ja
vahvistaminen
- Hyvät tarinat
- Positiiviset mieli- ja
mainekuvat
- Yhtenäisyys ulospäin
- Yhteinen tahtotila
- Vahvuuksien ja
kärkien
vahvistaminen
- Strategiset valinnat
- Monipuolistaminen
- Keskeiset toimijat
”kimpassa”
- Tuloksellinen
edunajaminen
21. Kuntien välinen määrällinen muuttoliike vuosina 2009-2013
Vuosina 2009-2013 tehtiin keskimäärin 894 000 muuttoa
vuodessa: 65 % muutoista kuntien sisäisiä, 30 % kuntien
välisiä ja 5 % maan rajat ylittäviä. Noin neljä viidestä
muutosta kaupunkiseutujen sisäisiä muuttoja.
Lähes neljä viidestä muuttajasta alle 35-vuotiaita, muiden
ikäryhmien osuus vähäinen. Muuttoalttius on kasvanut
kaikissa ikäryhmissä. Nuorten ikäryhmien muuttoalttius
kaksinkertaistunut vuosien 1987-2013 välisenä aikana.
Vuosina 2009-2013 muuttovoittoa sai vain joka kolmas
kunta (104/320) ja joka neljäs kaupunkiseutu (17/70).
Nuorista 15-29-vuotiaista sai muuttovoittoa alle 30 kuntaa.
Alueellinen eriytymiskehitys kasvaviin ja voimakkaasti
supistuviin alueisiin.
Muuttovoittoisten seutujen sisäinen kehitys: Nurmijärvi –
ilmiöstä Helsinki –ilmiöön (keskuskaupunki vs. kehyskun-
nat, urbaanit arvot ja asenteet, talouden suhdannevaih-
telut, pankkien kiristynyt luotonanto, maan arvonmuodos-
tuksen logiikka)
Vyöhykkeinen kasvu- ja liikennekäytäviin perustuva
kehitys
Maahanmuuttodynamiikan kasvava merkitys kaikissa
kunnissa ja kaikilla kaupunkiseuduilla
22. Helsingin seutukunta (1)
+ 203 869
Tampereen, Turun
ja Oulun seudut (3)
+134 224
Keskisuuret
seudut* (9)
+61 882
Muut Manner-
Suomen
seudut (54)
- 111 753
* Jyväskylän, Lahden, Kuopion, Porin, Joensuun, Seinäjoen, Vaasan, Hämeenlinnan ja Lappeenrannan
Väestönlisäys suurilla kaupunkiseuduilla (noin 100 000
asukasta) ja koko maassa vuosina 2000-2014
23. Kaupunki- ja maaseutualueiden väestökehitys ilman kuntarajoja vuosina 1990-2013
Sisempi
kaupunkialue
+267 304
Ulompi
kaupunkialue
+257 368
Kaupunkien
kehysalue
+120 317
Maa-
seudun
paikallis
-keskus
-11 331
Kaupungin
läheinen
maaseutu
+27 385
Harvaan
asuttu
maaseutu
-113 705
Ydin-
maaseutu
-92 724
Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja maaseutuluokitus ilman kuntarajoja
24. ”Puolet Suomen asunnoista sijaitsee
paikkakunnilla, joilla asuntojen hintoja on
vaikea arvioida, koska kauppaa käydään niin
vähän. Suomen asuntomarkkinoiden aidosti
toimiva tukiranka sijaitsee viidellä alueella. Ne
ovat pääkaupunkiseutu, Turku, Tampere,
Kuopio ja Oulu. Näitä Pauna kutsuu sote-
kaupungeiksi”
- Ari Pauna, Optio 27.11.2014 ja HS 25.1.2015 -
25. Kuopion seudun sijoitus muuttovetovoimassa
70 kaupunkiseudun joukossa vuosina 2004-2014
2005: 34.
2004: 55.
2006: 13.
2007: 15.
2008: 9.
2009: 7.
2010: 11.
2011: 6.
2012: 5.
2013: 5.
2014: 3.
0
10
20
30
40
50
60
70
2004 2006 2008 2010 2012 2014
Kuopion
seudun huima
nousu yhdessä
vuosikymme-
nessä kärkijouk-
koon!
26. 11681
4744
3428
2581
2123
1893
1821
1463
1296
1093
1081
1034
854
781
665
652
633
549
511
504
0 5000 10000 15000
Helsinki
Tampere
Oulu
Turku
Kuopio
Seinäjoki
Lahti
Jyväskylä
Pirkkala
Hämeenlinna
Lempäälä
Espoo
Lieto
Nokia
Pori
Sipoo
Ylöjärvi
Nurmijärvi
Kaarina
Mustasaari
Kuopio oli
5:nneksi
muuttovetovoi-
maisin kunta (320)
vuosina 2009-2013
20 muuttovetovoimaisinta kuntaa maan sisäisessä muuttoliikkeessä
vuosina 2009-2013
Kuopion SEUTU
oli
6:nneksi
muuttovetovoimai-
sin kaupunkiseutu
(70) vuosina 2009-
2013
27. Kuopion muuttoliike vuosina 2010-2014
56 %
42 %
2 %
Sisäinen muuttoliike
Kuntien välinen muuttoliike
Suomen rajat ylittävä muuttoliike
29. MISTÄ MUUTTAJAT TULIVAT
KUOPION SEUDULLE VUO-
SINA 2005-2013?
Noin joka neljäs tulomuuttaja muutti
muualta Pohjois-Savosta: eniten Ylä-
Savon seudulta
Joka neljäs tulomuuttaja naapurimaa-
kunnista: Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan
ja Keski-Suomen alueelta
Noin joka viides muuttaja tuli Uudelta-
maalta
Joka kymmenes tulomuuttaja Pohjois-
Pohjanmaalta ja Kainuusta
Muiden maakuntien osuus noin
viidennes
Kuopion seudulle tulomuutettiin
seuduittain tarkasteltuna eniten
Helsingin (16,4 %), Ylä-Savon (11,5 %),
Joensuun (7,2 %), Varkauden (6,1 %) ja
Koillis-Savon seuduilta (6 %).
Pohjois-Savo
27 %
Uusimaa
16 %
Pohjois-Karjala
9 %
Etelä-Savo
8 %
Keski-Suomi
8 %
Pohjois-
Pohjanmaa
6 %
Kainuu
7 %
Muut
19 %
Tulomuuttajien osuus % maakunnittain
30. MUUTTOJEN MOTIIVIIT 1 (2)
KOVAT VETOVOIMATEKIJÄT:
Alueen yleinen kehitys: alue- ja paikallis-
talouden dynamiikka, alueen toimiala-
rakenne, osaamiskeskittymät, alueen
tulevaisuudennäkymät,
Alueen työ ja työpaikkakehitys: työllisyys-
tilanne, palkkataso, etenemismahdol-
lisuudet, potentiaaliset työ- ja uramahdol-
lisuudet,
Opiskelu: Koulutustarjonta, koulutuspaik-
kojen vetovoima, opiskelija- tai korkea-
koulukaupungin status, sijoittumis-
mahdollisuudet tutkinnon jälkeen jne.
Sijainti: Liikenneyhteydet, saavutet-
tavuus, aika- ja matkaetäisyys, sujuva
liikkuminen, kaupungin koko jne.
31. MUUTTOJEN MOTIIVIIT 2 (2)
PEHMEÄT VETOVOIMATEKIJÄT:
Asuminen: asuin- ja elinympäristön laatu,
vaihtoehtoiset asumisen mahdollisuudet, erilaiset
asuinalueet, asuinalueen brändääminen jne.
Mieli- ja mainekuvat: alueeseen liitetyt todelliset
ja oletetut mieli- ja mainekuvat
Alueen yleinen ilmapiiri: helppo tulla ja lähtö,
lähestyttävyys, fiilistekijät jne.
Vapaa-aika: harrastusmahdollisuudet, vapaa-ajan
palvelut, luonnonläheisyys, urbaanit arvot tai
luontoarvot.
Vetovoimamarkkinat: tapahtumat, elämykset,
puistot, museot, arkkitehtuuri galleriat,
houkuttelevat kohtaamispaikat jne.
Viiteryhmät: samaistumisen kohteet
MUUT VETOVOIMATEKIJÄT:
Henkilökohtaiset verkostot (kotipaikka, ystävät,
sukulaiset, henkilökohtaiset verkostot)
32. ENNEN:
Ihmiset muuttavat sinne
missä on työpaikkoja tai
mistä oletetaan löyty-
vän potentiaalisimmat
työmahdollisuudet
JATKOSSA:
Työpaikat siirtyvät tai
hakeutuvat sinne, missä
on paljon koulutettuja
ihmisiä tai tiettyjen
toimialojen keskittymiä
tai ne koetaan tulevai-
suuden kannalta poten-
tiaalisiksi paikoiksi
33. TULEVAT TULOMUUTTOVIRRAT
KUOPION ALUEELLE
”Normimuuttajat”
päästään kiinni tulomuuttajien mää-
rällisellä ja laadullisella profiloinnilla
Paluumuuttajat
henkilökohtaiset siteet Kuopion seudulle,
joihin päästään kiinni sekä kyselyiden että
syntymäpaikan määrittelyn jälkeen
Potentiaaliset muuttajat
ne asukkaat, yritykset ja investoijat, jotka ovat
jollain tavoin ilmaisseet halunsa muuttaa
Kuopion seudulle
ne asukkaat, yritykset ja investoijat, jotka
voivat muuttaa Kuopion seudulle, mutta eivät
itse vielä tiedosta sitä
=Paikkojen välinen kilpailu ja paikan laatu
ratkaisee muuttovalinnan
Kenen kanssa Kuopion seutu käy kilpailua?
36. MUUTAMIA KOMMENTTEJA…
”Minulle tulee mieleen tori, kalakukko ja savolaisten lupsakka luonne.
Satakuntalaiset ovat vaatimattomia, mutta savolaiset eivät
todellakaan ole”
”Kierot savolaiset, vastuu siirtyy kuulijalle, veljmies tjsp patsas,
pujion torni, kalakukko, karvareuhka (karvalakki mallia jätkä).
Itsekkin siellä aikoinaan muutaman vuoden asuneena”
”Hassu murre, Itä-Suomi jossain kaukana, farmaseuttikoulutus,
Pelastusopisto, luminen talvi, tori-idylli. Eri maailma kuin Länsi”
”80 kauhun päivää Puijon pyörivässä tornissa, Savon mafia. Toisaalta
voisin kyllä asia Kuopiossa, koska ihmisten kanssa tulee hyvin
juttuun. Kokonaan toinen juttu on, saako sieltä todellisen ystävän.
Ovat joskus kyllä hauskojakin”
”Puijo, Kallavesi, Tahko lähellä. Profiili matkailussa, en tunne isompia
yrityksiä alueelta. Kalakukko, Kalpa ja KUPS”
”Hassu murre joka naurattaa. Kallaves. Vähän outo yhdistelmä
tiedettä ja höpötyskulttuuria joka näyttää toimivan. Vetovoimainen.
Kaukana”
”Sieltä tulee ensimmäisenä mieleen, että mitään ei voi sanoa
suoraan. Kaikki luetaan rivien välistä”
37. KUOPION BRÄNDITEKIJÄT
ALUERAKENTEEN NÄKÖKULMASTA
① Kuopion lähestyttävyys: ”helppo tulla, helppo olla” –
mielikuvat, ilmapiiri ja tunnelma, myönteiset
fiilistekijät
② Asemointi itäisen ja keskisen Suomen kasvu-
keskukseksi: laajan alueen kasvukeskus, ei vain
Pohjois-Savon (vrt. Oulun ja Tampereen asemointi),
viettelevät siirrot ympäröivälle alueelle painostavien
siirtojen sijaan.
③ Itäisen ja keskisen Suomen edunajaminen ja
puolestapuhuminen: muiden luottamus ja vahvistus
Kuopion asemalle, Kuopio alue kasvot ulospäin
Pohjois-Savon sijaan, yhteinen vihollinen a’la Oulu
④ Paluumuuttajien hyödyntäminen: positiivisten tari-
noiden ja esimerkkien jatkuva esille tuominen,
sujuvan arjen korostaminen a’la pienisuuri yliopisto-
kaupunki
⑤ Savolaisuuden ylikorostaminen tai häivyttäminen:
totaalinen on/off –päätös, lupsakkuus vs. kieroilu,
puhuminen vs. tekeminen jne.