Muutoksen suunnat kolmannes I 2016

1. MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I/2016
Kolmannes tammi-huhtikuu 2016

2. Porin kaupungin strategiaympäristö
Porin
kaupungin
strategia-
ympäristö
Kaupunki-
strategia
Hyvinvointi-
ohjelma
Elinvoima-
ohjelma
Työllisyys-
ohjelma
28.6.2016| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom

3. Työllisyysohjelman tavoitteiden ja päämittarien toteutuminen
TAVOITTEET JA TAVOITETASO TOTEUMA
1. TYÖPAIKKOJEN NETTOLISÄYS 1700 TYÖPAIKKAA VUOTEEN 2025
MENNESSÄ
Työpaikkojen määrä väheni -389 työpaikalla vuonna 2013
vuoteen 2012 verrattuna (viimeisin tilastotieto)
2. TYÖLLISYYSASTEEN NOSTAMINEN: 72 %:IIN VUOTEEN 2025
MENNESSÄ
3. TYÖTTÖMYYSASTEEN ALENEMINEN 25 SUURIMMAN KUNNAN
KESKIARVON TASOLLE VUODEN 2018 LOPPUUN MENNESSÄ
27 suurimman kunnan vuosikeskiarvo 14,2 % ja Porin 17,0% tam-
mi-huhtikuussa 2016. Porin erotus +2,8 %-yksikköä negatiivinen
Porin seudun työllisyysaste oli 67,4 %vuoden 2013 lopussa. Erotus
4,6 %-yksikköä negatiivinen suhteessa tavoitteeseen
4. PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS 10 SUURIMMAN KAUPUNGIN KESKIARVON
TASOLLA
Porin pitkäaikaistyöttömyysaste oli 33,4 % tammi-huhtikuussa
2016. Osuus ei ole noussut edellisestä vuosineljänneksestä
5. KELA:N ”SAKKOMAKSUJEN” PUOLITTAMINEN VUODEN 2015
TASOSTA
KELA:n sakkomaksut ovat vähentyneet 200 000 eurolla tammi-huh-
tikuussa 2016 edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna
6. AKTIVOINTIASTE 15 SUURIMMAN KAUPUNGIN KESKIARVON TASOLLA
Porin aktivointiaste oli 33,4 % tammikuun lopussa 2016. Porin
aktivointiaste oli 2,1 %-yks. positiivisempi kuin 15 kaupungin ka.
7. NUORISOTYÖTTÖMYYDEN ALENEMINEN 11%:IIN VUODEN 2018
LOPPUUN MENNESSÄ
Porin nuorisotyöttömyysaste oli 15,2 % tammi-huhtikuussa 2016.
Nuorisotyöttömyysaste oli 4,2 %-yksikköä korkeampi kuin tavoite.
8. TOTEUTETAAN TYÖLLISYYDEN EDISTÄMISEEN LIITTYVIÄ INNOVA-
TIIVISIA KOKEILUJA YHTEISTYÖSSÄ ERI TOIMIJOIDEN KANSSA
Porin ja Rauman kaupungit pääsivät mukaan työvoima- ja yritys-
palvelujen alueelliseen kokeiluun. 41 aluetta haki ja 9 valittiin.
28.6.2016| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom

4. Elinvoimaohjelman tavoitteiden ja päämittarien toteutuminen
TAVOITTEET JA TAVOITETASO TOTEUMA
1 . PORIN TYÖLLISYYSASTEEN NOSTAMINEN JA TYÖLLISYYSASTE 20
SUURIMMAN KAUPUNGIN KESKIARVON TASOLLA
Porin työllisyysaste oli 65,6 % vuoden 2014 lopussa. 20 suurimman
kaupungin keskiarvo oli 66,2 %. Porin työllisyysaste oli 9. korkein ja 0,6
%-yksikköä jäljessä 20 suurimman keskiarvoa
2. PORIN KAUPUNGIN VEROTULOKERTYMÄN MUUTOS KUNNALLIS-,
YHTEISÖ- JA KIINTEISTÖVEROISSA JA VERTAILU KOKO MAAN
KEHITYKSEEN
3. PALKKASUMMAN KEHITYS SATAKUNNAN YRITYKSISSÄ
27
Porin kunnallisverojen muutos oli +0,4 % (koko maa 1,4 %), yhteisöve-
rojen -19,3 % (- koko maa 4,2 %) ja kiinteistöverojen +300,4 % tammi-
kesäkuussa 2016 verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan.
4. ELINVOIMA-OHJELMAN OHJELMATYÖN KÄYNNISTÄMINEN
5. ELINVOIMAOHJELMAN KETJUJEN ELINVOIMALUPAUSTEN
LAATIMINEN
6. ERI TOIMIJOIDEN OSALLISTAMINEN MUKAAN OHJELMATYÖHÖN
Kaikki ketjut määritelleet elinvoimalupauksen taustalla olevat tavoit-
teensa ja toimintansa painopisteet. Osa ketjuista on muotoillut niistä
konkreettisen lupauksen ja osalla kesken
Ohjelman käynnistämisen yhteydessä on sitoutettu laaja joukko
Avainhenkilöitä sekä ketjujen työhön että koko ohjelman toteutta-
miseen.
28.6.2016| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Ohjelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa. Ja ohjelmatyö
käynnistynyt. Ketjujen jäsenet on valittu ja ketjut kokoontuneet sekä
yhdessä että erikseen.
Satakunnan yritysten maksama yhteenlaskettu palkkasumma laski 1
prosentin heinä-joulukuussa 2015 . Palkkasumma kasvoi koko maassa
0,8 % vastaavana ajankohtana

5. 1 TYÖLLISYYSKEHITYS
2
3
VÄESTÖKEHITYS
MUU PORIN JA PORIN SEUDUN
YLEINEN KEHITYS

6. Työllisyyskehitys

7. Porin työllisyyskehitys tammi-huhtikuussa 2016
• Satakunnan työttömyysaste oli kuudenneksi alhaisin ELY-keskusalueiden joukossa:
Satakunnan alueella oli yhteensä 13 740 työtöntä työnhakijaa huhtikuun lopussa 2016. Työttömyyden kehityksessä on tapahtunut
pieni käänne, sillä työttömiä työnhakijoita oli hieman vähemmän kuin vuotta aiemmin. Satakunnan työttömyysaste oli 13,4 %, joka oli
kuudenneksi alhaisin kaikkien 15 Ely-keskusalueen joukossa. Satakuntaa alhaisempi työttömyysaste oli Pohjanmaalla, Uudellamaalla,
Etelä-Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Hämeessä.
• Työllisyysaste ja työttömyysaste heikentyivät edelleen vuoden 2015 aikana: Porin seudun
työllisyysaste oli 67,3 % vuoden 2013 lopussa (viimeisin tieto). Työllisyysaste on 4,7 %-yksikköä jäljessä Porin työllisyysohjelman
tavoitteesta (72 %). Porissa oli keskimäärin 751 avointa työpaikkaa tammi-huhtikuussa 2016. Avoimien työpaikkojen määrä oli samalla
tasolla kuin edellisenä vuotena vastaavana ajankohtana. Työttömyysasteen vuosikeskiarvo oli vuoden 2016 ensimmäisellä
kolmanneksella korkeampi kuin edellisinä vuosina, mutta työllisyyden heikkeneminen on pysähtynyt keväällä 2016. Porissa oli
keskimäärin 6 785 työtöntä työnhakijaa tammi-huhtikuussa 2016. Porin työttömyysasteen vuosikeskiarvo oli 17 %, joka oli korkein
työttömyysasteen vuosikeskiarvo vuoden 2002 jälkeen. Porin työttömyysaste oli 2,8 %-yksikköä korkeampi kuin 27 suurimman kunnan
keskiarvo.
• Porin työttömistä kolmannes pitkäaikaistyöttömiä: Porin kaupungissa oli yli vuoden työttömänä olleita
henkilöitä 2 261 henkilöä tammi-huhtikuussa 2016. Pitkäaikaistyöttömien määrä on noussut hyppäyksittäin korkeammalle tasolle
vuosi vuodelta 2010-luvulla. Pitkäaikaistyöttömien määrä näyttää kuitenkin kääntyneen loivaan laskuun vuoden 2016 aikana.
Pitkäaikaistyöttömiä oli kolmannes (33,4 %) kaikista työttömistä työnhakijoista.
• Nuorten työllisyystilanteen kuukausivaihtelut suuria. Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömyysaste oli
keskimäärin 15,2 % tammi-huhtikussa 2016. Tavoite on 4,2 %-yksikköä korkeammalla kuin työllisyysohjelman tavoite. Nuorten
työttömien määrä oli alkuvuonna määrällisesti korkeampi kuin vuosina 2013-2015. Nuorten kohdalla työttömyyden kausivaihtelut ovat
suuria ja työttömyysjaksot keskimäärin lyhyempiä.
• KELA:n sakkomaksut ovat vähentyneet alkuvuonna 2016 ja aktivointiaste keskimääräistä
parempi verrokkikaupunkeihin verrattuna: Porin kuntaosuus työmarkkinatuesta on vähentynyt noin 200 000
eurolla tammi-huhtikuussa 2016 edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Porin aktivointiaste oli 33,4 % tammikuun
lopussa 2016. Aktivointiaste oli 2,1 %-yksikköä korkeampia kuin 15 suurimman kaupungin keskiarvo.
28.6 2016 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom

8. Avointen työpaikkojen määrän kehitys kuukausittain
Porissa vuosina 2013-2016
1071
974
856
608
673
1050
736
546
0
200
400
600
800
1000
1200
1400
1600
Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu
2013 2014 2015 2016
 Porin työllisyysohjelman tavoite: avointen työpaikkojen määrän lisääntyminen. Tilanne: avointen
työpaikkojen määrä oli tammi-huhtikuussa samalla tasolla kuin vuonna 2015
Lähde: TEM, vuosikeskiarvot TK 14A
28.6 2016 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom

9. Työttömien työnhakijoiden vuosikeskiarvo vuosina 2005-2016
 Työttömien työnhakijoiden määrä on noussut yhtäjaksoisesti vuodesta 2011 alkaen. Porin
työttömien työnhakijoiden vuosikeskiarvo oli 6 785 (tammi-huhtikuu 2016)
28.6.2016 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Lähde: TEM, vuosikeskiarvot TK 14A
5626
5141
4460
3980
4535
4920
4777 4784
5356
5855
6541
6785
2000
2500
3000
3500
4000
4500
5000
5500
6000
6500
7000
7500
8000
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

10. Työttömyysasteen vuosikeskiarvo vuosina 2005-2016
 Porin työttömyysaste on noussut yhtäjaksoisesta vuodesta 2012 alkaen. Porin työttömyysaste on noussut
4,7 %-yksikköä vuosien 2012-2016 välisenä aikana. Porin työttömyysaste oli edellisen kerran yhtä
korkealla tasolla vuonna 2002
Lähde: TEM, vuosikeskiarvot TK 14A
28.6.2016 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
15,4
14,1
12,5
11,1
12,6 12,6 12,4 12,3
13,8
15
16,3
17
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

11. Työttömyysaste 27 suurimmassa kunnassa touko-
kuun lopussa 2016
7,2
10,2
10,2
10,2
10,3
10,5
10,6
11,1
11,4
11,6
11,8
12,2
12,3
12,3
13,1
13,7
14,6
14,9
15
15,6
15,6
16,1
16,2
16,5
17,5
17,5
19,2
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22
Nurmijärvi
Espoo
Porvoo
Järvenpää
Seinäjoki
Kokkola
Hyvinkää
Vaasa
Hämeenlinna
Lohja
Vantaa
Rauma
Helsinki
Kuopio
Mikkeli
Kouvola
Lappeenranta
Rovaniemi
Salo
Oulu
Pori
Turku
Lahti
Jyväskylä
Tampere
Joensuu
Kotka
27 suurimman keskiarvo
13,2 %
MUUTOS % 2015-2016/5
1. LAHTI -5,6 %
2. OULU -4,6 %
3. H-LINNA -3,5 %
4. JYVÄSKYLÄ -2,4 %
5. SALO -2,0 %
6. KUOPIO -1,6 %
-----
27. VAASA +10,8 %
28.6.2016 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom

12. Porin työttömyysasteen (%) vuosikeskiarvo suhteessa 27
suurimpaan kuntaan vuosina 2000-2016
19,7
18,5
17,2
16,1
16,9
15,4
14,1
12,5
11,1
12,6 12,6 12,4 12,3
13,8
14,7
16,3
17
14,7
13,7
13,2
12,6 12,6
12
10,4
9,2
8,7
10,7 10,9
10,2
10,7
12,1
13,2
14 14,2
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Pori 27 suurinta kuntaa
 Porin työllisyysohjelman tavoite: Työttömyysaste alenee 25 suurimman kunnan keskiarvon tasolle
vuoden 2018 loppuun mennessä. Tilanne: Porin työttömyysaste oli 2,8 %-yksikköä korkeampi kuin 27
suurimman kunnan vuosikeskiarvo tammi-huhtikuussa 2016
Lähde: TEM, vuosikeskiarvot TK 14A
28.6.2016 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom

13. Pitkäaikaistyöttömien määrä kuukausittain vuosina 2013-2016
 Porin työllisyysohjelman tavoite: pitkäaikaistyöttömyyden ja rakennetyöttömyyden vähentäminen.
Tilanne: pitkäaikaistyöttömien määrä nousi hyppäyksittäin aikaisempaa korkeammalle tasolle vuosina
2013-2015. Pitkäaikaistyöttömien määrä on edelleen tammi-huhtikuussa 2016 aikaisempia vuosia kor-
keammalla tasolla, mutta on alentunut vuoden 2016 ensimmäisellä kolmanneksella
28.6.2016 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
1000
1100
1200
1300
1400
1500
1600
1700
1800
1900
2000
2100
2200
2300
2400
2500
tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu
2013 2014 2015 2016
Lähde: Satakunnan ELY-keskus, työttömät työnhakijat ja työttömyysaste kunnittain Satakunnassa TK 14A

14. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä kuukausittain
vuosina 2013-2016
 Työllisyysohjelman tavoite: Nuorten työttömyysasteen aleneminen 11 %:iin kaikista työttömistä
vuoden 2018 loppuun mennessä. Tilanne: Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömyysaste oli keskimäärin
15,2 % tammi-huhtikuussa 2016. Ero työllisyysohjelman tavoitteeseen +4,2 %-yksikköä. Nuorten
työttömien määrä on ollut hienoisessa laskussa vuoden 2016 ensimmäisellä kolmanneksella
0
100
200
300
400
500
600
700
800
900
1000
1100
1200
1300
tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu
2013 2014 2015 2016
Lähde: Satakunnan ELY-keskus, työttömät työnhakijat ja työttömyysaste kunnittain Satakunnassa TK 14A
28.6.2016 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom

15. 0
50 000
100 000
150 000
200 000
250 000
300 000
350 000
400 000
450 000
500 000
550 000
600 000
tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu
Kunnan osuus 2015 Kunnan osuus 2016
Kunnan maksuosuus työmarkkinatuesta kuukausittain tammi-
joulukuussa 2015-2016
 Porin työllisyysohjelman tavoite: KELA:n ”sakkomaksujen” väheneminen. Tilanne: Porin kuntaosuus
työmarkkinatuesta on laskenut tammi-huhtikuussa 2016 edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan
verrattuna. Porin maksuosuus työmarkkinatuesta oli 1,7 miljoonaa euroa tammi-huhtikuussa 2016. Porin
maksuosuus oli noin 200 000 euroa alhaisempi kuin vuonna 2015 vastaavana ajankohtana.
Lähde: KELA, kelasto -raportit
28.6.2016 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom

16. Väestökehitys

17. Porin väestökehitys tammi-huhtikuussa 2016
• Polarisoituva väestökehitys koko maassa ja Satakunnassa: Luonnollinen väestönlisäys
(syntyvyys-kuolleisuus) oli positiivinen noin joka kolmannessa (100/313) kunnassa vuosina 2010-2015. Kuntien
välinen muuttoliike oli positiivinen vain joka neljännessä (77/313) kunnassa. Nettomaahanmuutto oli positiivinen
käytännössä kaikissa kunnissa (310/313). Satakunnassa sekä luonnollinen väestönlisäys että kuntien välinen
muuttoliike oli positiivinen vain kahdessa kunnassa. Nettomaahanmuutto oli positiivinen kaikissa alueen kunnissa.
Satakunnan kunnista väestönlisäystä sai neljä kuntaa vuosina 2010-2015: Pori, Eurajoki, Luvia ja Rauma
• Porin asukasluvun kasvu on ollut negatiivinen alkuvuonna 2016: Porin asukasluku oli
85280 asukasta toukokuun lopussa 2016. Porin asukasluku on vähentynyt 166 henkilöllä tammi-toukokuun aikana
2016. Asukasluvun väheneminen perustuu negatiiviseen luonnolliseen väestönlisäykseen: syntyneiden enemmyys oli
-290 henkilöä vuoden viiden ensimmäisen kuukauden aikana. Pori on saanut alkuvuonna muuttovoittoa yhteensä
+124 henkilöä, josta maan sisäisen muuttoliikkeen osuus on 12 henkilöä ja ulkomaisen muuttoliikkeen +112
henkilöä. Porin suurimpana asukasluvun kasvun haasteena on heikko luonnollinen väestönlisäys. Luonnollinen
väestönlisäys oli vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä alhaisempi kuin yhdelläkään neljänneksellä vuoden 2010
jälkeen.
• Taloudellinen huoltosuhde on tärkeä alueen väestörakenteen ja elinvoiman
mittari: Taloudellinen huoltosuhde on keskeinen väestörakenteen mittari. Taloudellisessa huoltosuhteessa
verrataan työllisten määrää suhteessa ei-työllisiin (työttömät työnhakijat ja työvoiman ulkopuolella olevat). Porin
taloudellinen huoltosuhde oli 1,57 eli yhtä työllistä kohden oli 1,57 työtöntä tai työvoiman ulkopuolella olevaa. Porin
taloudellinen huoltosuhde oli heikompi kuin koko maan keskiarvo (1,37), mutta hieman kilpailukykyisempi kuin koko
maan mediaani (1,62). Porin sisällä huoltosuhde oli kilpailukykyisin uusilla pientalovaltaisilla alueilla ja keskustan
reuna-alueilla. Taloudellinen huoltosuhde oli heikoin ydinkeskustan alueella sekä erityisesti Pormestarinluodon,
Väinölän-Sampo-lan ja Pihlavan lähiöissä. Osaksi keskusta-alueen heikko taloudellinen huoltosuhde perustuu
iäkkäiden asumisen keskittymiseen alueelle
28.6.2016 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom

18.  Väestölisäyksessä on huomioitu kaikki
väestökehityksen osatekijät vuosina
2010-2015: luonnollinen väestönlisäys,
kuntien välinen nettomuutto ja netto-
maahanmuutto
 Väestönlisäys oli positiivinen yhteensä
100 kunnassa eli keskimäärin joka kol-
mannessa kunnassa vuosina 2010-2015
 Väestönlisäystä saaneet kunnat keskit-
tyivät Helsingin ja Tampereen välisen
kasvukäytävän vaikutusalueelle, muille
suurille kaupunkiseuduille, Pohjanmai-
den rannikkolle, Ahvenanmaalle ja pis-
temäisesti muihin yksittäisiin kuntiin
 Pori sai väestönlisäystä yhteensä 531
henkilöä vuosien 2010-2015 välisenä
aikana. Porin väestönlisäys perustui
kotimaiseen ja ulkomaiseen muut-
toliikkeeseen.
Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset
Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016
Väestönlisäys kunnittain
promillea per vuosi
vuosina 2010-2015
> 10 promillea (22 kuntaa)
5 – 9,9 promillea (33 kuntaa)
0,1 – 4,9 promillea (45 kuntaa)
-0,1 – 9,9 promillea (107 kuntaa)
> -10 promillea (106 kuntaa)
VÄESTÖNLISÄYS KUNNIT-
TAIN VUOSINA 2010-2015

19.  Kuntien välinen muuttoliike oli posi-
tiivinen 77 kunnassa vuosina 2010-2015
eli keskimäärin joka neljännessä kunnassa
 Muuttovoittoiset kunnat keskittyivät
Helsingin ja Vaasan välisen kasvukäy-
tävän varrelle, suurille ja keskisuurille
kaupunkiseuduille (Turun, Oulun, Jy-
väskylän, Kuopion, Joensuun, Porin) ja
pistemäisesti yksittäisille paikkakun-nille
 Määrällisesti eniten muuttovoittoa saivat
Helsinki (17 165), Tampere (6340) ja
Turku (4807) vuosina 2010-2015.
Suhteellisesti eniten muutto-voittoa
saivat Kauniainen (13,6 promillea),
Jomala (12,5) ja Pirkkala (12,1)
 Pori sai muuttovoittoa maan sisäisestä
muuttoliikkeestä yhteensä 546 henkilöä,
joka oli määrällisesti 20. eniten kaikkien
313 kunnan joukossa vuosina 2010-2015
Kuntien välinen muuttoliike
promillea per vuosi vuosina
2010-2015
> 5 promillea (12 kuntaa)
> -5 promillea (133 kuntaa)
-0,1 – -4,9 promillea (103 kuntaa)
0,1 – 4,9 promillea ( 65 kuntaa)
KUNTIEN VÄLINEN MUUTTO-
LIIKE VUOSINA 2010-2015
Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset
Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016

20.  Nettomaahanmuutto oli positiivinen
309 kunnassa 313:sta vuosina 2010-
2015 eli de facto lähes kaikissa Suomen
kunnissa
 Kaikki kunnat saivat yhteenlaskettuna
noin 94 000 henkilöä muuttovoittoa
maahanmuutosta vuosina 2010-2014
 Maahanmuutosta saivat määrällisesti
eniten muuttovoittoa suurimmat
kaupungit: Helsinki (18007), Espoo
(8669), Vantaa (7717), Turku (4238),
Tampere (3 555) ja Oulu (2567).
Suhteellisesti eniten muuttovoittoa
saivat pienet vastaanottokeskuspaikka-
kunnat
 Pori sai muuttovoittoa ulkomaisesta
muuttoliikkeestä yhteensä 905
vuosina 2010-2015, joka oli määrälli-
sesti 19. eniten kaikkien 313 kunnan
joukossa
Nettomaahanmuutto kun-
nittain promillea per vuosi
2010-2015
> 5 promillea (24 kuntaa)
0,1 – 4,9 promillea (284 kuntaa)
> -0,1 promillea (5 kuntaa)
NETTOMAAHANMUUTTO KUN-
NITTAIN VUOSINA 2010-2015
Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset
Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016

21. VÄESTÖNKEHITYS OSATEKIJÖIT-
TÄIN MÄÄRÄLLISESTI SATAKUN-
NASSA 2010-2015
KUNTA LUONNOLLI-
NEN VÄESTÖ-
NLISÄYS
KUNTIEN VÄ-
LINEN MUUT-
TOLIIKE
NETTOMAA-
HANMUUTTTO
VÄESTÖN-
LISÄYS
Honkajoki -78 -86 66 -98
Jämijärvi -58 -83 27 -114
Kankaanpää -122 -436 98 -460
Karvia -171 -48 22 -197
Siikainen -112 -55 9 -158
Harjavalta -182 -145 79 -248
Huittinen -183 -138 106 -215
Kokemäki -351 -226 88 -489
Luvia -16 27 28 39
Merikarvia -155 -98 21 -232
Nakkila -65 -4 4 -65
Pomarkku -118 -125 5 -238
Pori -920 546 905 531
Ulvila 53 -473 87 -333
Eura -280 -335 182 -433
Eurajoki 30 -45 81 66
Rauma -172 -683 868 13
Säkylä -171 -364 41 -494
SATAKUNTA -3071 -2771 2717 -3125
28.06.2016| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
 Satakunnan väkiluku väheni yh-
teensä 3 125 henkilöä vuosien
2010-2015 välisenä aikana: väes-
tön väheneminen perustui nega-
tiiviseen luonnolliseen väestönli-
säykseen ja maan sisäiseen muut-
toliikkeeseen. Siirtolaisuudesta
maakunta sai muuttovoittoa
 Väestö on kasvanut neljässä kun-
nassa 2010-luvulla Satakunnassa:
Porissa (531), Eurajoella (66), Lu-
vialla (39) ja Raumalla (13)
 Luonnollinen väestönlisäys oli po-
sitiivinen Ulvilassa (53) ja Eura-
joella (30). Kuntien välinen muut-
toliike oli positiivinen Porissa
(547) ja Luvialla (27). Nettomaa-
hanmuutosta saivat muuttovoit-
toa kaikki alueen kunnat vuosina
2010-2015
Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset

22. -150
-100
-50
0
50
100
150
200
Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto
Porin väestönkehitys kvartaaleittain vuosina 2010-2016
 Porin haasteena on negatiivinen luonnollinen väestönlisäys. Luonnollinen väestönlisäys oli vuoden 2016
ensimmäisellä neljänneksellä alhaisempi kuin yhdelläkään neljänneksellä vuoden 2010 jälkeen. Kuntien
välinen muuttoliike on ollut toistuvasti negatiivinen vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.
Nettomaahanmuutto oli positiivinen vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä.
Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset kuukausittain -tietokanta
28.6.2016 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom

23. -150
-100
-50
0
50
100
150
200
Porin väestönlisäys neljännesvuosittain vuosina 2010-2016
Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset kuukausittain -tietokanta
28.6.2016 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom

24. Paikkatietoisku:
Taloudellinen huoltosuhde Porin kantakaupungin alueella 2013
 Väestörakennetta voidaan mitata ns.
taloudellisella huoltosuhteella, jossa
lasketaan kuinka monta työvoiman
ulkopuolella olevaa ja työtöntä on
yhtä työllistä kohti. Porin kaupungin
taloudellinen huoltosuhde oli 151,7
vuoden 2013 lopussa eli sataa työl-
listä kohden oli 151,7 työtöntä tai
työvoiman ulkopuolella olevaa
 Porin kantakaupungin alueella talou-
dellinen huoltosuhde oli heikoin ydin-
keskustan alueella sekä erityisesti
Pormestarinluodon, Väinölän-Sampo-
lan ja Pihlavan lähiöissä. Osaksi
keskusta-alueen heikko taloudellinen
huoltosuhde perustuu iäkkäiden
asumisen keskittymiseen alueelle
 Taloudellinen huoltosuhde oli kilpai-
lukykyisin uusilla pientalovaltaisilla
alueilla ja keskustan reuna-alueilla
28.6.2016| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom

25. TALOUDELLINEN HUOLTO-
SUHDE KUNNITTAIN 2014
Taloudellinen huoltosuhde eli
ei-työllisten määrä suhteessa
työllisiin
Alle 1,30 (51 kuntaa)
1,30-1,49 (64 kuntaa)
1,50-1,74 ( 83 kuntaa)
1,75-1,90 (43 kuntaa)
Yli 1,90 (72 kuntaa)
Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne
Kartta ja data: Timo Aro 2016
10 Ahvenanmaan
kunnassa parempi
huoltosuhde kuin
Helsingissä! Alhaisin
Jomala 0,86!!
46 kunnassa
enemmän kuin
kaksi ei-työllistä
yhtä työllistä
kohden. Korkein
Kivijärvi 2,45!
 Taloudellinen huoltosuhde on keskei-
nen väestörakenteen ja alueen elin-
voiman mittari: taloudellisessa huol-
tosuhteessa verrataan työllisten
suhdetta työttömien työnhakijoiden
ja työvoiman ulkopuolella olevien
määrään
 Taloudellinen huoltosuhde vaihteli
kunnittain Jomalan 0,86 ja Kivijärven
2,45 välillä: Jomalassa oli toisin
sanoen työllisiä enemmän kuin ei-
työllisiä toisin kuin Kivijärvellä
 Porin taloudellinen huoltosuhde
(1,57) oli heikompi kuin koko maan
keskiarvo (1,37), mutta koko maan
mediaania kilpailukykyisempi (1,62)
 Taloudellinen huoltosuhde oli
kilpailukykyisin Ahvenanmaalla ja
metropolialueella vuoden 2014
lopussa

26. Muu yleinen Porin ja Porin
seudun kehitys

27. Porin yleinen kehitys tammi-huhtikuussa 2016
 Porin seutu sijoittui 12. kilpailukykyisemmäksi kaikki 70 Suomen seutua käsittävässä
kilpailukykyanalyysissä: Satamittarin (www.satamittari.fi) seutukuntien kilpailukykyanalyysissä verrattiin 70
seudun kilpailukykyä kuuden tekijän muodostaman mittariston avulla: muuttujat olivat työn tuottavuus, työllisyysaste,
innovatiivisuus, koulutustaso, yritysdynamiikka ja teollisuusvaltaisuus. Seutukuntien sijaluku laskettiin kuuden
kilpailukykytekijän sijoitusten painottamattomana keskiarvona. Seutukuntien kilpailukykyanalyysin mukaan parhaimmin
sijoittuivat Porvoon, Vaasan, Helsingin, Tampereen, Rauman ja Oulun seutukunnat. Porin seutu oli 12. kilpailukykyi-
sin kaikkien 70 seutukunnan joukossa analyysin mittareilla. Porin seudun sijoitus oli 15. vuoden 2013 mittauksessa
samoilla mittareilla. Porin seudun myönteisinä kehityspiirteinä koko maahan verrattuna olivat korkeahko työn
tuottavuus, teollisuusvaltaisuus ja innovatiivisuus.
 Porin tilitettyjen kunnallisverojen määrä samalla tasolla kuin vuona 2015 vastaavana
ajankohtana: Porin tilitettyjen kunnallisverojen määrä on ollut alkuvuonna 2016 samalla tasolla kuin vuonna 2015
vastaavana ajankohtana. Tilitettyjen kunnallisverojen määrä kasvoi 0,7-3,9 %:in välillä tammi-huhtikuussa. Porin
tilitettyjen kunnallisverojen määrä oli tammikuussa korkeampia kuin koko maassa keskimäärin, mutta jäi alhaisemmaksi
helmi-, maalis- ja huhtikuussa.
 Porin tulonsaajien mediaanitulot ylittävät koko maan keskiarvon: Mediaanituloilla tarkoitetaan
kuntien kaikkien tulonsaajien keskimmäisen tulonsaajan keskimääräisiä vuosituloja yhden kalenterivuoden aikana.
Kuntien mediaanitulot vaihtelivat Siikaisten 15.925 eurosta Kauniaisten 34.064 euroon. Mediaanitulot ylittivät 28 000
euroa tulonsaajaa kohden yhteensä 11 kunnassa, jotka sijaitsivat pääasiassa Ahvenanmaalla ja Helsingin
metropolialueella pl. Närpio (!). Mediaanitulot jäivät alle 20 000 euron noin joka kolmannessa kunnassa (103 kuntaa).
Porin mediaanitulot ylittivät hieman koko maan keskiarvon ja selvästi koko maan mediaanin
 Yritysperustanta edelleen positiivista taantumasta huolimatta: Porissa aloitti 333 ja lopetti 377
yritystä vuonna 2014. Joulukuun loppuun mennessä 2015 oli aloittanut 365 yritystä. Syyskuun loppuun mennessä
samana vuonna oli lopettanut 230 yritystä. Porissa oli yhteensä 4 923 yritystä vuonna 2015 (viimeisin tieto 30.9.2015).
28.6.2016 | KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom

28. SEUTUKUNTIEN KILPAILUKYKY
VUONNA 2014
 Satamittarin seutukuntien kilpailukykyana-
lyysissä verrataan 70 seudun kilpailukykyä
kuuden muuttujan perusteella: työn tuotta-
vuus, työllisyysaste, innovatiivisuus, koulu-
tustaso, yritysdynamiikka ja teollisuusvaltai-
suus. Seutukuntien sijaluku on laskettu kuu-
den kilpailykykytekijän sijoitusten painotta-
mattomana keskiarvona
 Seutukuntien kilpailukykyanalyysin mukaan
parhaimmin sijoittuivat Porvoon, Vaasan,
Helsingin, Tampereen, Rauman ja Oulun
seutukunnat vuonna 2014
 Porin seutu oli 12. kilpailukykyisin kaikkien
70 seutukunnan joukossa analyysin mitta-
reilla. Porin seudun sijoitus oli 15. vuoden
2013 mittauksessa samoilla mittareilla.
 Porin seudun myönteisinä kehityspiirteinä
koko maahan verrattuna olivat korkeahko
työn tuottavuus, teollisuusvaltaisuus ja in-
novatiivisuus.
Lähde: Saku Vähäsantanen
2016
Porin
Rauman
Helsingin
Vaasan
Tampereen
Oulun
Turun
HML
Kokkolan
Porvoon
Pietarsaaren
E-P
SEUTUKUNTIEN SIJOITUS 2014
(suluissa sijoitus vuonna 2013)
1. Porvoon (4.)
2. Vaasan (1.)
3. Helsingin (2.)
4. Tampereen (3.)
5. Rauman (13.)
6. Oulun (6.)
7. Turun (10.)
8. Etelä-Pirkanmaan (5.)
9. Hämeenlinnan (7.)
10. Pietarsaaren (8.)
11. Lappeenrannan (9.)
12. Porin (15.)
13. Kokkolan (11.)
14. Salon (12.)
15. Turunmaan (16.)
28.6.2016| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom

29. 28.6.2016| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti
Työllisyysaste Porissa ja 20 suurimmassa kaupungissa
vuoden 2014 lopussa
 Porin elinvoimaohjelman tavoite: Työllisyysasteen nostaminen ja keskiarvo vähintään 20 suurimman
kaupungin keskiarvon tasolla. Tilanne: 20 suurimman kaupungin työllisyysasteen keskiarvo oli 66,2 %.
Porin työllisyysaste oli 65,6 % vuoden 2014 lopussa. Erotus 0,6 %-yksikköä. Porin työllisyysaste oli
9:nneksi korkein 20 suurimman kaupungin joukossa.
73,5 73,3
70,6
69,7 69,4 69,4
67
65,6 65,5 65,5 65,4 65,4
64,5
64 63,8 63,5 63,3 63,2
60,9 60,5
55
56
57
58
59
60
61
62
63
64
65
66
67
68
69
70
71
72
73
74
75
20 suurimman
kaupungin
keskiarvo 66,2 %
Hallitusohjelman
tavoite 72 %

30. Tilitettyjen kunnallisverojen määrä (miljoonaa euroa)
kuukausittain vuosina 2014-2016
0
3
6
9
12
15
18
21
24
27
tammikuu
helmikuu
maaliskuu
huhtikuu
toukokuu
kesäkuu
heinäkuu
elokuu
syyskuu
lokakuu
marraskuu
joulukuu
Vuosi 2014 Vuosi 2015 Vuosi 2016
 Tilitettyjen kunnallisverojen määrän vaihtelut vähäisiä 2016 I neljänneksellä
aikaisempien vuosien tapaan.
28.6.2016| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
Lähde: Verohallinto

31. Tilitettyjen kunnallisverojen määrän muutos%
kalenterivuoden alusta Porissa ja koko maassa tammi-
huhtikuussa 2016
0,0
5,0
Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu
3,9
2,3
1,1
0,7
3,1
2,5
1,9
1,8
Pori Koko maa
 Tilitettyjen kunnallisverojen muutos% ei ole suoraan vertailukelpoinen koko maan kehitykseen
jaksotuksen vuoksi
Lähde: Verohallinto
28.6.2016| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom

32. Tilitettyjen yhteisöverojen määrä Porissa (euroa)
kuukausittain vuosina 2012-2016
0
1 000 000
2 000 000
3 000 000
4 000 000
5 000 000
6 000 000 2013/1
2013/2
2013/3
2013/4
2013/5
2013/6
2013/7
2013/8
2013/9
2013/10
2013/11
2013/12
2014/1
2014/2
2014/3
2014/4
2014/5
2014/6
2014/7
2014/8
2014/9
2014/10
2014/11
2014/12
2015/1
2015/2
2015/3
2015/4
2015/5
2015/6
2015/7
2015/8
2015/9
2015/10
2015/11
2015/12
2016/1
2016/2
2016/3
2016/4
 Tilitettyjen yhteisverojen määrä vaihtelee merkittävästi kuukausittain: vuoden 2015 toukokuun
aikaisempaa suurempi summa selittyy työmarkkinatuen rahoitusvastuun kompensoinnilla
kunnille.
Lähde: Verohallinto
28.6.2016| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom

33. VANHOJEN OSAKEASUNTOJEN
NELIÖHINNAT KESKUSKAUPUN-
GEISSA VUOSINA 2010-2016
(I-neljännes)
KUNTA NELIÖHINTA
2010
NELIÖHINTA
2016/I
MUUTOS
EUROA PER
NELIÖ 2010-
2016 (I)
MUUTOS %
EUROA PER
NELIÖ 2010-
2016 (I)
Seinäjoki 1559 1825 266 17,1
Helsinki 3520 4067 547 15,5
Vaasa 1688 1893 205 12,1
Pori 1353 1515 162 12,0
Joensuu 1680 1876 196 11,7
Jyväskylä 1769 1975 206 11,6
Mikkeli 1597 1775 178 11,1
Tampere 2162 2382 220 10,2
Oulu 1622 1769 147 9,1
Turku 1818 1982 164 9,0
Lahti 1673 1800 127 7,6
Espoo-
Kauniainen 3071 3268 197 6,4
Vantaa 2472 2619 147 5,9
Kuopio 1809 1902 93 5,1
Kokkola 1510 1567 57 3,8
Hämeenlinna 1782 1828 46 2,6
Kajaani 1360 1394 34 2,5
Helsingin
kehyskunnat 2114 2146 32 1,5
Rovaniemi 1580 1594 14 0,9
Lappeenranta 1665 1674 9 0,5
Kouvola 1202 1194 -8 -0,7
Kotka 1398 1294 -104 -7,4
28.6.2016| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom
 Vanhojen asunto-osakkeiden hinta-
kehitys sisältää myydyt kerros- ja
rivitalo-osakkeet . Vanhojen asunto-
jen hintakehitystä vertaillaan keskus-
kaupungeissa vuosien 2010-2016
välisenä aikana. Vuoden 2016 tiedot
perustuvat vuo-den kolmen
ensimmäisen kuukau-den tietoihin
 Vanhojen asunto-osakkeiden neliö-
hinta oli korkein Helsingissä (4067
€), Espoo-Kauniaisissa (3268 €),
Vantaalla (2619 €), Tampereella
(2382 €) ja Helsingin kehyskunnissa
(2146 €)
 Neliöhinnat nousivat määrällisesti
eniten Helsingissä, Seinäjoella ja
Tampereella sekä suhteellisesti
eniten Seinäjoella (17,1 %), Helsin-
gissä (15,5 %), Vaasassa (12,1 %) ja
Porissa (12 %) vuosina 2010-2016
Lähde: Tilastokeskus, vanhojen asunto-osakkeiden hintakehitys

34. MEDIAANITULOT KUNNIT-
TAIN TULONSAAJAA KOH-
DEN VUONNA 2014
 Mediaanituloilla tarkoitetaan kuntien
kaikkien tulonsaajien keskimmäisen
tulonsaajan keskimääräisiä vuosituloja
yhden kalenterivuoden aikana
 Kuntien mediaanitulot vaihtelivat Sii-
kaisten 15.925 eurosta Kauniaisten
34.064 euroon
 Mediaanitulot ylittivät 28 000 euroa
tulonsaajaa kohden yhteensä 11 kun-
nassa, jotka sijaitsivat pääasiassa Ahve-
nanmaalla ja Helsingin metropolialu-
eella pl. Närpio (!)
 Mediaanitulot jäivät alle 20 000 euron
noin joka kolmannessa kunnassa (103
kuntaa).
 Porin mediaanitulot ylittivät hieman
koko maan keskiarvon ja selvästi koko
maan mediaanin
Mediaanitulot euroa per
tulonsaaja
Yli 28.000 €
25.000-27.999 €
22.000-24.999 €
19.000-21.999 €
16.000-18.999 €
Alle 16.000 €
Lähde: Tilastokeskus, tulot
Kartta ja data: Timo Aro 2016
28.6.2016| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom

35. Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Porissa kvartaaleittain
2005-2015
0
20
40
60
80
100
120
140
160
180
I/2005
II/2005
III/2005
IV/2005
I/2006
II/2006
III/2006
IV/2006
I/2007
II/2007
III/2007
IV/2007
I/2008
II/2008
III/2008
IV/2008
I/2009
II/2009
III/2009
IV/2009
I/2010
II/2010
III/2010
IV/2010
I/2011
II/2011
III/2011
IV/2011
I/2012
II/2012
III/2012
IV/2012
I/2013
II/2013
III/2013
I/2014
II/2014
III/2014
IV/2014
I/2015
II/2015
III/2015
IV/2015
Aloittaneita Lopettaneita
 Porissa aloitti 333 ja lopetti 377 yritystä vuonna 2014. Joulukuun loppuun mennessä 2015
oli aloittanut 365 yritystä. Syyskuun loppuun mennessä samana vuonna oli lopettanut 230
yritystä.
Lähde: Tilastokeskus, aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten tietokanta
28.6.2016| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom

36. Yrityskannan kehitys Porissa kvartaaleittain
2005-2015
4000
4100
4200
4300
4400
4500
4600
4700
4800
4900
5000
 Yritystilaston tiedot ovat muuttuneet Tilastokeskuksen yritystilastojärjestelmän uudistuksessa.
Uudistuksen yhteydessä tietojen muodostamista yritysten lopetuksista on tarkennettu, mikä
vaikuttaa vuosien 2013 ja -14 yrityskannan pienenemiseen eikä ole siten suoraan
vertailukelpoinen aikaisempiin tilastoihin.
Lähde: Tilastokeskus, aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten tietokanta
28.6.2016| KONSERNIHALLINTO | Timo Aro ja Timo Widbom

37. H Y V Ä Ä K E S Ä Ä !