M/S SOSTE 2014: Euroopan paras työelämä 2020MS SOSTE
Tavoitteena on kehittää Suomen työelämää niin, että se voisi olla jatkossa muihin Euroopan maihin verrattuna siinä määrin laadullisesti parempaa, että se tukisi suomalaisten halua ja mahdollisuuksia jatkaa työelämässä terveinä ja motivoituneina muita maita pidempään.
M/S SOSTE 2014: Euroopan paras työelämä 2020MS SOSTE
Tavoitteena on kehittää Suomen työelämää niin, että se voisi olla jatkossa muihin Euroopan maihin verrattuna siinä määrin laadullisesti parempaa, että se tukisi suomalaisten halua ja mahdollisuuksia jatkaa työelämässä terveinä ja motivoituneina muita maita pidempään.
The document provides an overview of Lahti University of Applied Sciences' strategy from 2013-2016. The strategy focuses on making LUAS an internationally recognized institution that trains professionals through practice-based learning. Key areas of focus include design, the environment, and developing welfare services. LUAS aims to integrate pedagogy, promote practice-based innovation, and support student entrepreneurship. The values that guide LUAS include trust, openness, customer orientation, respect for others, and renewal.
Lahti University of Applied Sciences focuses on design, the environment, and developing welfare services. It has two main competence areas: welfare and business, and design and technology. The university offers 21 bachelor's and 9 master's degree programs across fields like business, design, fine arts, music, hospitality, healthcare, and technology. It has over 4,800 degree students. The university participates actively in research collaborations to support teaching, working life, and regional development, with over 6 million euros in annual RDI volume. Its strategic focus areas are practice-based innovation, integrated pedagogy, student entrepreneurship, design, the environment, and developing welfare services.
The document discusses recent developments in higher education in Finland, including challenges and trends affecting policy. It outlines Finland's higher education system and notes plans to reform universities and polytechnics. The polytechnic reform aims to give polytechnics more autonomy and flexibility to meet regional needs through new funding and operating license models beginning in 2014, with full state funding and merged legal structures planned for 2015.
Kaupunki avautuu tutkimus- ja kehitysalustaksi korkeakouluillePaivi Sutinen
Esitys Kunnallistieteen päivillä, Turku 10.10.2013
Laita viesti, jos haluat slidet käyttöösi, paivi.sutinen@espoo.fi, Jaan materiaalia vastavuoroisuusperiaatteella sekä yhdessä tekemisen ja oppimisen hengessä.
Mistä lisää tehoja kehittämisyhtiöiden palveluihin?Business Arena Oy
Business Arena Oy kokosi syksyllä 2014 yhteen kokemuksiaan ja havaintojaan aluekehittämisen tiimoilta. Tarjoamme ne vapaaseen käyttöön.
- Korkeakoulujen ja kehittämisyhtiöiden yhteistyömahdollisuus: tutkimuksen kaupallistaminen
- Palvelua tuottavien verkostojen johtaminen
- Yhteisöjen osalistaminen kokeilemalla kehittämiseen
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta ammattikorkeakouluissa 2018Petri Lempinen
Ammattikorkeakoulujen tehtäviin kuuluvat koulutus sekä elinkeinoelämää ja aluekehitystä palveleva tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta. Esityksessä on perustiedot TKI-toiminnasta sekä sen laajuudesta vuonna 2018.
The document provides an overview of Lahti University of Applied Sciences' strategy from 2013-2016. The strategy focuses on making LUAS an internationally recognized institution that trains professionals through practice-based learning. Key areas of focus include design, the environment, and developing welfare services. LUAS aims to integrate pedagogy, promote practice-based innovation, and support student entrepreneurship. The values that guide LUAS include trust, openness, customer orientation, respect for others, and renewal.
Lahti University of Applied Sciences focuses on design, the environment, and developing welfare services. It has two main competence areas: welfare and business, and design and technology. The university offers 21 bachelor's and 9 master's degree programs across fields like business, design, fine arts, music, hospitality, healthcare, and technology. It has over 4,800 degree students. The university participates actively in research collaborations to support teaching, working life, and regional development, with over 6 million euros in annual RDI volume. Its strategic focus areas are practice-based innovation, integrated pedagogy, student entrepreneurship, design, the environment, and developing welfare services.
The document discusses recent developments in higher education in Finland, including challenges and trends affecting policy. It outlines Finland's higher education system and notes plans to reform universities and polytechnics. The polytechnic reform aims to give polytechnics more autonomy and flexibility to meet regional needs through new funding and operating license models beginning in 2014, with full state funding and merged legal structures planned for 2015.
Kaupunki avautuu tutkimus- ja kehitysalustaksi korkeakouluillePaivi Sutinen
Esitys Kunnallistieteen päivillä, Turku 10.10.2013
Laita viesti, jos haluat slidet käyttöösi, paivi.sutinen@espoo.fi, Jaan materiaalia vastavuoroisuusperiaatteella sekä yhdessä tekemisen ja oppimisen hengessä.
Mistä lisää tehoja kehittämisyhtiöiden palveluihin?Business Arena Oy
Business Arena Oy kokosi syksyllä 2014 yhteen kokemuksiaan ja havaintojaan aluekehittämisen tiimoilta. Tarjoamme ne vapaaseen käyttöön.
- Korkeakoulujen ja kehittämisyhtiöiden yhteistyömahdollisuus: tutkimuksen kaupallistaminen
- Palvelua tuottavien verkostojen johtaminen
- Yhteisöjen osalistaminen kokeilemalla kehittämiseen
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta ammattikorkeakouluissa 2018Petri Lempinen
Ammattikorkeakoulujen tehtäviin kuuluvat koulutus sekä elinkeinoelämää ja aluekehitystä palveleva tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta. Esityksessä on perustiedot TKI-toiminnasta sekä sen laajuudesta vuonna 2018.
Organisaation oppimista tuetaan digitaalisesti - Suomalaisilla asiakkailla ja...Kari Mikkelä
Kari Mikkelä, EDISTY-lehti, 2/2003
"Adam Smithin kuuluisaksi tekemä käsi
ei ole pelkästään näkymätön,
se näyttää olevan myös sokea.
Markkinat eivät vielä tarjoa läpinäkyvää
ikkunaa digitaalisten oppimispalveluiden
maailmaan vaan ennemminkin
vääristävän peilin, josta näkee vain
osia kokonaisuudesta. Suomessa on
toteutettu jo tuhansia pieniä ja suuria
teknologialla tuettuja oppimistapahtumia,
mutta ei niitä tunneta. Hiljan
perustettu digitaalisten oppimispalveluiden
osaamiskeskus pyrkii helpottamaan
mm. tätä ongelmaa."
"Suomalaisissa yrityksissä ja julkisyksiköissä
on toteutettu runsaasti digitaalisesti
tuetun oppimisen hankkeita. Niiden puitteissa
on järjestetty tuhansia oppimistapahtumia.
Suomessa toimii toista sataa digitaalisuutta
hyödyntävää yritystä, jotka
tarjoavat palveluita, koulutussisältöjä ja
teknologioita oppimisen tueksi. Artikkeliin
on koottu muutamia asiakasesimerkkejä,
jotka kuvaavat alan moninaisuutta ja
erilaisia teknologioiden sovellusalueita."
Digitaalisen median, sisältötuotannon ja
oppimispalveluiden osaamiskeskus
Hämeentie 153 A, FIN-00560 Helsinki
http://www.uudenmaanosaamiskeskus.fi/digibusiness
Pääministeri Sipilän hallituksen ohjelma lupasi ammatillisen koulutuksen reformin, jonka sisältö hahmottuu elokuussa julkaistuissa OKM:n ja VM.n budjettiesityksissä. Uusi hallitus jatkaa siitä, mihin vanha hallitus jäi.
2. Hallitusohjelma ja korkeakoululaitoksen yhteiset tavoitteet
Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna
2020 nykyistä laadukkaampi, kansainvälisempi
ja tehokkaampi
Vahvat korkeakouluyksiköt
osaamisen perustana
Laadukkaasta koulutuksesta
nopeammin työelämään
Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla
kilpailukykyä, hyvinvointia ja vaikuttavuutta
Kansainvälistyminen
laadun turvaajana
Korkeakouluyhteisön
kehittäminen
YO/AMK tehtävä,
painoalat ja profiilit
Keskeiset
kehittämiskohteet
RAHOITUS
Köyhyyden, eriarvoisuuden
ja syrjäytymisen estäminen
Julkisen talouden
vakauttaminen
Kestävän talouskasvun,
työllisyyden ja kilpailukyvyn
vahvistaminen
Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea
Suomi
HALLITUS-
OHJELMA
OKM-YO/AMK
sopimukset
5. Toiminta-ajatus
• Lahden ammattikorkeakoulu on Päijät-Hämeen vaikuttava,
kansainvälisesti arvostettu ja verkostoitunut korkeakoulu, josta
valmistuu menestyviä asiantuntijoita työelämään.
• Ammattikorkeakoulu vahvistaa alueen osaamista, kilpailukykyä ja
hyvinvointia ennakoivalla ja tuloksellisella koulutus-, tutkimus-,
kehitys- ja innovaatiotoiminnalla.
• Ammattikorkeakoulu on rohkea, joustava ja innostava kumppani, joka
toimii opiskelija- ja oppimiskeskeisesti ja huolehtii henkilöstönsä
hyvinvoinnista.
• Lahden ammattikorkeakoulu toimii Päijät-Hämeen alueen itsenäisenä
ammattikorkeakouluna osana strategista FUAS-liittoumaa, johon
kuuluvat Hämeen ja Lahden ammattikorkeakoulut sekä Laurea-
ammattikorkeakoulu
5
6. LAMK strateginen näkemys
• Lahden ammattikorkeakoulun strateginen näkemys, toiminta-ajatus ja visio
vuoden 2020 toiminnasta perustuu toimintaympäristön muutosten
analysointiin ja ennakointiin, alueen strategisiin painopisteisiin,
ammattikorkeakoulun vahvuuksiin sekä profilointiin ja painoalojen
strategiseen valintaan.
• Toiminta-ajatukseen liittyy myös kiinteiden ja aktiivisten kumppanuuksien
luominen toimintaympäristön (alueellinen, kansallinen, kansainvälinen)
kanssa aluekehityksen vauhdittamisessa ja osaamisen siirrossa.
• Strateginen näkemys toteutuu erityisesti työelämäläheisen, integroivan
pedagogiikan kehittämisessä. Sen mukaisesti painoalarajat ylittävä
monialainen, kansainvälinen koulutus- ja TKI-toiminta on vuonna 2020
leimallista uudella kampusalueella Niemessä, jossa ammattikorkeakoulu,
alueen yliopistotoimijat ja yritykset ovat tiiviissä ja toiminnallisessa
vuorovaikutuksessa ja käyttävät yhdessä tiloja ja palveluita, mikä edistää
kaupunkiseudun korkeakoulutoiminnan laatua, tehokkuutta ja
vaikuttavuutta.
6
7. Strateginen kansainvälistyminen
• LAMKin kansainvälisen toiminnan strategiassa korostetaan
muutosta kansallisesta toimijasta kansainväliseksi toimijaksi.
• LAMK profiloituu kansainvälisesti erityisesti painoalueillaan,
määritellyillä kohdealueilla, vahvojen strategisten
kumppanuuksien sekä strategisesti valittujen vieraskielisten
amk- ja yamk-tutkintojen avulla.
• EU:n linjaukset ja kehittämisen painopisteet (mm. Horizon 2020),
kansainvälistyvä tki-toiminta, yhdenmukaiset tutkintorakenteet sekä
koulutuksen vertailtavuus vaikuttavat LAMKin kansainvälisen
toiminnan kehittämistavoitteisiin sekä kansainvälisen osaamisen
siirron vauhdittamiseen alueella.
7
8. Keskeiset menestystekijät
• Päijät-Hämeen ainoana korkeakouluna LAMKilla keskeinen rooli
koulutustehtävän sekä TKI-tehtävän toteuttajana ja alueen
kansainvälistäjänä.
• Koulutusvastuut perustuvat alueen strategisiin painopisteisiin
• Vahva alueellinen asiantuntijuus ja toimintakulttuurin tuntemus
• Kestävä taloudellinen tilanne
• Lahden kaupungin alueelle keskitetty kampusrakenne
mahdollistaa tasalaatuiset palvelut, edesauttaa yhteistyötä ja
helpottaa opiskelijoiden liikkumista
• Niemen innovaatiokeskittymä
• Toimiva ja omaleimainen alueellinen yliopistoyhteistyö
• FUAS-liittouma
8
9. Strateginen profiloituminen korkeakoulukentässä
Lahden ammattikorkeakoulun strateginen profiloituminen ja
painoalat määrittyvät ja vahvistuvat tulevaisuudessa
merkittävällä tavalla osana Lahden kaupunkiseutua, alueen
strategioita ja kasvusopimusta, joissa ammattikorkeakoululle
on luotu selkeä ja strateginen rooli alueen suurimpana
korkeakoulu- ja TKI-toimijana.
Olennaiset kehittämislinjaukset ovat yhteiset ja
samansuuntaiset – kaupunkiseudusta kehitetään
elinvoimainen, ympäristöön, muotoiluun ja käytäntölähtöiseen
innovaatiotoimintaan keskittynyt, kansainvälisen tason
osaamiskeskittymä, joka tarjoaa vetovoimaisen sijainti- ja
kehittämisympäristön yrityksille.
9
12. Muotoiluinstituutin kansallisen roolin vahvistaminen
• Muotoiluinstituutti on yksi Euroopan arvostetuimmista muotoiluoppilaitoksista, jolla on
vahvat yhteydet alan yrityksiin ja verkostoihin sekä kansallisesti että
kansainvälisesti. Se on vetovoimaisimpia muotoilun alan kouluttajia Suomessa. Aalto-
yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun kanssa se muodostaa yhdessä
kiistatta Suomen johtavan teollisen muotoilun oppimisympäristön.
• Kansallisen muotoiluohjelman linjausten mukaisesti koulutusta keskitetään vahvaan
koulutusyksikköön, Muotoiluinstituuttiin, jolla on voimavaroja kehittää toimintaa
yhdessä olemassa olevien kotimaisten ja kansainvälisten verkostojen kanssa.
•
• Muotoilun koulutusvastuu, muotoilija (AMK), profiloituu teollisuutta palvelevaan
muotoiluun, johon sisältyy useampia muotoilun osaamisalueita. Muotoilu on yksi
Lahden seudun elinkeinostrategian sekä LAMKin strategian painopisteistä. Lahden
seutu on yksi Suomen merkittävimmistä muotoilukeskittymistä. Sinne on muodostunut
poikkeuksellisen vahva muotoilun ekosysteemi, jossa yhdistyy muotoiluintensiivinen
teollisuus ja sitä tukeva vuorovaikutteinen teollisen muotoilun yhteistyöalusta.
Muotoiluinstituutilla on keskeinen rooli ekosysteemissä.
•
• Muotoiluinstituutin koulutusta vahvistetaan siirtämällä yhteensä 25 aloituspaikkaa
tekniikan alalta muotoilun koulutukseen vuosina 2015 ja 2016.
12
13. Monialainen toiminta Niemen kampuksella
• Tulevaisuuden suurin muutos liittyy uuden korkeakoulukampus-
kokonaisuuden rakentamiseen ja siihen liittyvään toimintamallien ja
pedagogiikan uudistamiseen sekä monialaisuuden ja yhteisöllisyyden
vahvistamiseen aktiivisessa yritys- ja yliopistoyhteistyössä. LAMK on
päättänyt uudistetun strategiansa mukaisesti keskittää kaikki toimintonsa
Lahden Niemen alueelle vuoteen 2018 mennessä.
•
• Alueelle keskitetään LAMKin toimintojen lisäksi valtaosa Lahdessa toimivien
yliopistojen toiminnasta. Niemen osaamiskeskittymästä kehitetään
uudenlainen käytäntölähtöinen innovaatio- ja oppimisympäristö. Keskeisessä
roolissa on toimijoiden (korkeakoulut, elinkeinoyhtiö ja yritykset) tuominen
yhteen sekä fyysisesti että toiminnallisesti. Kaikki uudisrakennukset toimivat
puhtaan teknologian demonstraatiokohteina.
•
• Niemen innovaatiokeskittymän strategista merkitystä ja roolia Lahdelle ja
Päijät-Hämeelle on tarkemmin kuvattu kasvusopimuksessa sekä INKA-
ohjelmahakemuksessa. Lahden kaupungin osallisuus INKA-ohjelmassa
vahvistuu syksyllä 2013.
13
14. Paljon uutta tulossa!
Uusi toimilupa 2014
Uusi amk-laki 2014
Uusi rahoitusmalli 2014
Uusi LAMK osakeyhtiö 2015
17. LAMK menestyi seuraavissa mittareissa:
• Vetovoima
• Tutkinnot vs. asetettu tavoite
• Tutkinnon hinta
• Rahoituksen monipuolisuus
• Opiskelijoiden tyytyväisyys
• Positiivinen aluevaikutus
Suomessa 25 ammattikorkeakoulua
LAMK oli sijalla 9
18. Ajankohtaista LAMKin laatutyössä
• Laatukäsikirja uudistettu ja hyväksytty hallituksessa 6/2013
(löytyy korin laatupyramidista)
• Laatukäsikirjassa kuvataan Lahden ammattikorkeakoulun
laadunhallinnan menettelytavat ja laatujärjestelmän
keskeiset elementit
• Laatujärjestelmätyön johtaminen:
• Laatutyön strateginen ohjausryhmä
• Laatujärjestelmän kehittämistiimi
• Osaamisaluejohtajat, koulutuspäälliköt
• FUASin laatujärjestelmän kansainvälinen auditointi vuonna 2016
• Auditointiin valmistautumissuunnitelma työn alla (FUAS- ja LAMK-taso)
• Yhteisten prosessien määrittely ja mallintaminen (DO)
• Yhteisten laadunhallintamenettelyjen kehittäminen (CHECK ja ACT)
• Toimintakulttuuri muuttuu aiempaa laatupainotteisemmaksi ja jokaisen
toimijan vastuu laadun ylläpitämisestä ja kehittämisestä korostuu
20. Kehitämme yhdessä pedagogiikkaa
• Lukuvuoden 2013-14 teema:
opettajuuden kehittäminen
• opettajuus keskiöön
• keskeinen edellytys uuden organisaatiomallin toiminnalle ja
kehittämistyölle sekä opettajien yhteisöllisyyden kasvulle
• Muita alueita:
• OPS-työ
• Koulutusprosessi
• ohjaus ja - AHOT
• Oppimisympäristöt
• oppimisen ja osaamisen arviointi
• pedagoginen johtaminen, jne.
21. Lahden ammattikorkeakoulu 2020
Miten
profiloidumme?
Miten erotumme?
Mikä on
kilpailuetumme?
Mitkä ovat ydin-
vahvuutemme ja
osaamisemme
kärjet?
Mitä
tulevaisuudesta
on luettava?
Mihin suuntaan Päijät-Häme
kehittyy?
Miten yhteisönä ja
organisaationa
pystymme
vastaamaan
haasteisiin?