Unihäiriö kätkeytyy monen nuoren mielenterveysongelmiin - LT Kirsi-Maria Haapasalo-Pesu

1. Unihäiriö kätkeytyy monen
nuoren mielenterveysongelmiin
LT Kirsi-Maria Haapasalo-Pesu
6.3.2013 Turku
1

2. Nuoruusikä 13-22 v
 varhaisnuoruus 13-15 v
 keskinuoruus 16-18 v
 myöhäisnuoruus 19-22 v
2

3. Nuoruusiän kehitystehtävät
 päämääränä autonomia
 itsenäistyminen, irtautuminen
vanhemmista
 oman seksuaalisuuden haltuunotto
 oman arvomaailman rakentaminen
3

4. Nuoren on
 helppo valvoa ja pitkittää nukkumaanmenoa
 unen tarve ei vähene, murrosikäinen
tarvitsee noin yhdeksän tunnin yöunet
 puolet nuorista on päivällä väsyneitä –
ilmeisesti hormonaaliset tekijät vaikuttaa
4

5. Uni nuoruusiässä
 unen kokonaismäärä vähenee
 uni kevenee
 päiväaikainen väsymys lisääntyy
 vuorokausirytmi siirtyy
myöhäisemmäksi lapsuuteen
verrattuna
 muutoksien taustat ovat sekä
ympäristöön liittyviä että biologisia 5

6. Unen säätely
 murrosikä tuo muutoksia sekä
homeostaattiseen että sirkadiaaniseen
säätelyyn
 homeostaattinen = paine nukkua
kasvaa, mitä pidempään valvoo
 sirkadiaaninen järjestelmä saa meidät
nukkumaan pimeän tultua
6

7.  syvän unen määrä vähenee
kolmanneksen korvautuen kevyillä
unen vaiheilla. Tämän tähden
homeostaattinen paine nukkua
vähenee
 toisaalta sirkadiaaniselle säätelylle
tärkeän melatoniinin erityshuippu
viivästyy, ja sen kokonaistaso laskee
samaan aikaan kuin sukuhormonien
7
eritys lisääntyy

8.  6-8 % nuorista kärsii erilaisista
unihäiriöistä
 lasten- ja nuorisopsykiatrian
poliklinikoiden potilaista noin
kolmannella on todettu unihäiriö
8

9.  unella ja sairaudella on vastavuoroinen
vaikutus
 unettomuus voi johtaa ärtyisyyteen,
levottomuuteen, keskittymiskyvyn
puutteeseen, huonomuistisuuteen
 useimpien mielenterveyshäiriöiden
oireena on unihäiriöt
9

10. Iltaihmiset
 ns iltaihmisten suhteellinen määrä
kasvaa nuoruusiässä
 ruotsalaistutkimuksessa
seitsemäsluokkalaisista iltaihmisiä oli
34 %, yhdeksäsluokkalaisista 45 %
10

11. Iltaihmiset
 riskiryhmä – kohtaavat enemmän
kehityksessään ongelmia kuin muut
nuoret
 yhteydessä tupakointiin, alkoholin-
käyttöön, fyysiseen inaktiivisuuteen,
huonoon elämänlaatuun, heikkoon
koulumenestykseen ja masentunei-
suuteen, iltatyyppiset nuoret ovat mui-
ta stressaantuneempia 11

12. Unihäiriöiden tutkiminen
 anamneesi
 vanhempien kuuleminen täydentää
kertomusta
 unipäiväkirja 2 vk
12

13. Nukkumishistoria ja siihen
liittyvät keskeiset asiat
.
 Unettomuuden kesto
 Elämänmuutokset unettomuuden alkamisaikana
 Unettomuuden jatkuvuus
 Aikaisemmat hoidot ja itsehoidot
 Potilaan oma tulkinta unettomuuden syistä
 Potilaan oma käsitys unen rakenteesta
 Nukkumisympäristö
 Yölliset oireet ja tapahtumat
 Vuodekumppanin kertomus (vanhempien kertomus
 nuorta tutkittaessa)
 Päiväajan seuraukset
 Elintavat
 Mieliala, ahdistuneisuus, stressaantuneisuus
 Toimintakyky ja elämänlaatu
13

14.  tilapäinen unettomuus kestää alle
kaksi viikkoa
 lyhytkestoinen 2-12 viikkoa
 pitkäaikainen yli 3 kuukautta
14

15. ICD-10
 F51
 G47
15

16. Nuoren elämäntavat
 nuori menee myöhään nukkumaan
 viikonloput pahentaa tilannetta
 internet
 kahvi, energiajuomat, kolajuomat
 päiväunet
16

17. Sähköinen media
 voi aiheuttaa fysiologista
aktivoitumista, tai joidenkin laitteiden
valo voi ehkäistä melatoniin eritystä
 yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa
nuoret käyttivät keskimäärin neljää eri
laitetta kello 21 jälkeen
17

18. Elämäntilanne
 stressi
 suru
 traumat
 psykoosin ennakko-oire
18

19. Psykiatriset häiriöt
 pitkäkestoinen unettomuus on yleensä
sekundaarista unettomuutta
 lääkkeet ja päihteet
 vieroitusoire
 hallusinogeeneihin liittyvä
ylivirittyneisyys
19

20.  psykoosisairaudet – usein heti
alkuvaiheessa
 uniongelmat tavallisia skitsofreniapotilailla
 mielialahäiriöt – maniaan ja hypomaniaan
liittyy unen tarpeen väheneminen
 masentuneet nukkuu joskus liikaa
20

21.  jos yhden yön valvominen laskee
mielialaa
 unettomuus voi ennakoida
masennusta
 neuroottiset häiriöt – ahdistuneisuus,
huolestuneisuus voi aiheuttaa
nukahtamisvaikeuksia
21

22.  neuropsykiatrisiin häiriöihin liittyy usein
unihäiriöitä
22

23. Unettomuus
 voi altistaa somaattisille sairauksille
 aikuisilla todettu kasvattavan
sepelvaltimotaudin, infektiotautien ja
aineenvaihduntatautien riskiä
23

24. miten auttaa?
 tärkeä on saada ymmärrys
siihen, miksi nuori nukkuu huonosti
24

25. Unenhuolto-ohjeita
 Säännöllisen rytmin noudattaminen, myös viikonloppuisin
 Nukkumaanmeno vasta väsyneenä (oman rytmin
 tunnistaminen)
 Nukkumisympäristön muokkaaminen sopivaksi
 (valaistus, äänet, lämpötila, tuuletus, vuode) ja
 sen säilyttäminen aina samanlaisena
 Nautintoaineiden käytön rajoittaminen (kahvi,
 tupakka, tee, kola- ja energiajuomat, alkoholi,
 huumeet)
 Vuoteen varaaminen vain nukkumispaikaksi
 (ei esim. kännykän käyttöä)
 Rauhoittuminen hetki ennen nukkumaanmenoa
 (pois tietokoneelta, ei aktivoivia pelejä, ei jännitystä)
 Liikunnan välttäminen ennen nukkumaanmenoaikaa,
 muuten säännöllinen liikunta on hyvästä
25

26. Sekundaarisen unettomuuden
hoidossa
 ensisijaista on perussairauden
asianmukainen hoito
 Käypä hoito: nuoria koskevia lääke-
tutkimuksia unettomuuden hoidossa ei
ole tehty
 bentsodiatsepiinit vain tilapäiskäyttöön
 väsyttävät masennuslääkkeet,
mirtatsapiini
26

27.  ketiapiini 25-50 mg
 lääkkeiden haittavaikutusten seuranta
– mm metaboliset haitat
27

28. USA:ssa
 antihistamiinit kuten difenhydramiini
 alfa-agonistit kuten klonidiini ja
guanfasiini
28

29. Melatoniini
 ”pimeähormoni”
 erittyy aivojen käpyrauhasesta
 eritys lisääntyy pimeyden tulon
jälkeen, enimmillään klo 2-4 välillä
 puoliintumisaika 50-60 min
 huippupitoisuus 0,5-2 t ottamisen
jälkeen
 tabletit 1, 3 ja 5 mg
 tyhjään mahaan 29

30. Tulossa muita aikabiologisia
lääkkeitä
 ramelteoni
 tasimelteoni
 ovat melatoniinin reseptoriagonisteja
30

31. Ydinasiat
 nuoruusiässä unen rakenne muuttuu
ja valvomiseen on sosiaalinen paine
 erilaisista unihäiriöistä kärsii 6-8 %
nuorista,unettomuus voi aiheuttaa
psykiatrisia oireita, toisaalta
psykiatrisiin häiriöihin liittyy usein
sekundaarista unettomuutta
 unihäiriön syystä riippumatta hoito
alkaa unenhuolto-ohjeista 31

32.  sekundaarisen unettomuuden
hoidossa on tärkeää perussairauden
hoito
 lääkehoito on toteutettava tarkkaa
harkintaa käyttäen, melatoniini on
kokeilemisen arvoinen
32

33. Kiitos!
33