Markku Partinen:Unen huomioiminen thl_5.4.2019

1. Miksi ja miten kiinnittää huomiota uniongelmiin ?
Elintavat ja ennaltaehkäisy keskiöön terveydenhuollossa
THL 5.4.2019
Markku Partinen
LKT, professori, neurologian dosentti
Unilääketieteen erityispätevyys
Helsingin uniklinikka, Tutkimuskeskus Vitalmed,
Valimotie 21, 00380 Helsinki

2. Sidonnaisuuteni kaupalliseen yritykseen
(ky) viimeisten 2 v aikana
Sidonnaisuuden laatu Yritykset
Saanut ky:lta luentopalkkion Bioprojet, Cephalon, GSK, MSD,
Orion, Takeda, UCB-Pharma
Ollut suunnittelemassa
koulutustilaisuuksia, joita ky on
tukenut
Takeda, Orphan Drugs, UCB-
Pharma
Osallistunut lääketutkimuksiin Bioprojet, Jazz Pharmaceuticals,
MSD, UCB-Pharma, Umecrine
Lääketieteellisen asiantuntija-
toimikunnan jäsen (Medical advisor)
Bioprojet, Revenio, UCB-
Pharma,Umecrine, Vivago
Olen työsuhteessa (ky:een) Tutkimuskeskus Vitalmed
Vastaanottanut muuta (ky:n) tukea -

4. Sisältö – tietoa uniterveydestä
• Miksi riittävän hyvälaatuinen ja riittävän pitkä uni
on tärkeätä ?
– Ambiomi – mikrobiomi – genomi
• Autonominen hermosto
– Kronobiologiset rytmit
– Unen tehtävistä
• Plastisiteetti, aivojen energia, glymfaattinen järjestelmä
– Univaje ja tärkeimmät unihäiriöt
– Miten perusterveydenhuollossa voidaan huomioida
uniterveys ja uneen liityviä ongelmia

5. Ambiomi Sosiaaliset ja psykologiset
tekijät, tunteet, stressi,
elämänmuutokset, uni,
ravitsemus, liikunta
Geofyysinen ympäristö,
valoisuus, lämpötila,
äänet, hajut,
sähkömagneettiset kentät
Neuroendokrinologinen
järjestelmä:
hypothalamus, hypofyysi,
käpyrauhanen,
lisämunuaiset
Immunologinen järjestelmä:
luuydin, B-solut, T-solut,
kateenkorva, perna,
imusolmukkeet, imusuonisto,
keuhkot, nielurisat, kitarisa,
gliasolut
Genomi
Sisäiset
patogeenit:
tulehdukset,
autoantigeenit,
kasvainsolut
25 %
Mukaeltu; Cardinali 2018
Mikrobiomi
Ulkoiset
patogeenit:
bakteerit,
virukset,
parasiitit,
sienet
75 %
Tahdosta riippumaton
hermosto;
sympatovagaalinen
tasapaino

6. Biologisia rytmejä suhteessa vireystasoon
24 3 6 9 12 15 18 21 24 3 6 9 12
Kellonaika
Lämpötila
Kortisoli
Vireystaso
Somatotropiini
Melatoniini

7. Human circadian timing of functions
Noon
Midnight
6 PM6 AM
Deepest sleep
Sharpest rise in BP
Risk of CV events
Highest alertness
Best coordination,
fastest reaction times
Postprandial sleepiness
Highest BP
DLMO; melatonin
starts to rise
Mode of REM sleep
Forbidden zone

8. Cardinali 2018

9. Hypocretin/Orexin connections
Sakurai 2007; modified
Reward
Wakefulness
Energy balance
Circadian clock; Effects of light
Emotions
Sleep pressure; inhibition
Sleep pressure; wake,
REM/ REM-atonia
-
Adenosine
Autonomic nervous
system; ortho- and
parasympathetic

10. Miksi uni on välttämätöntä?
• Synapsien muodostuminen – aivojen plastisiteetti
– Paikallinen uni (Tononi, Krueger ym)
• (Aivohermo)solujen energiavarastojen täyttäminen
– Huoltoasemalla käynti – tankkaus (Magistretti ym)
• Kuona-aineiden poistaminen aivoista – glymfaattinen järjestelmä
– Aivojen pesukone; viemärijärjestelmä (Nedergaard ym)
• Oppiminen ja muisti (Stickgold, Walter, Born ym)
– REM-uni: implisiittinen muisti, taitomuisti
– NREM-uni: deklaratiiviinen muisti, hippokampaalinen muisti
• Vastustuskyky – immunologinen säätely
• Ruokahalun säätely
• Mielialan säätely

11. Aivojen energian käyttö
• Aivojen paino < 5 % ruumiin painosta, mutta
aivot käyttävät > 20% kokonaisenergiasta.
• Valveen aikainen aivojen käyttö on
edellytyksenä syvän unen aikaiselle energian
muodostumiselle aivoissa

12. Magistretti and Pellerini: “Astrocyte-Neuron-Lactate-Shuttle”

13. Kuona-aineiden (mm. ℬ-amyloidi) häviäminen
aivoista nukkuessa = glymfaattinen järjestelmä
Xie… Nedergaard, Science 2013

14. Glymphatic system (Vesa Kiviniemi; Oulu)

15. Kroonisen univajeen haittoja
(syynä voi olla unettomuus, uniapnea tai muu unihäiriö)
• Toimintakyvyn heikkeneminen, elämänlaadun huononeminen
• Päiväaikainen väsymys ja onnettomuudet
• Depressio
• Sokeriaineenvaihdunnan häiriöt
– Tyypin 2 diabetes, metabolinen oireyhtymä
• Keskivartalolihavuus
• Valtimoiden sisäseinämän tulehdusreaktiot
– Sytokiininien nousu
• Verenpaineen kohoaminen, verenpainetauti
– Sydäninfarkti, aivoinfarkti
• Neurodegeneratiiviset sairaudet
– Alzheimerin tauti, Parkinsonin tauti, Huntingtonin tauti

16. Musiek & Holzman. Science 2016
“Pitkään jatkunut huonolaatuinen yöuni voi olla yksi
voimakkaimmista muistisairauksien riskitekijöistä”

17. Prediction of mental exhaustion
Ekstedt & al. SJWEH 2006; 32: 121-131
Mental exhaustion
Disturbed sleep
Overtime
1-16 h/w
Exercise
Low social
support
Snoring
Woman
Demands at
work
Continued
thoughts
4,90
0,70
0,65
1,65
2,08
2,12
2,19
2,52
No relation to: children, age, or level of education

18. Stressi, uni ja uupuminen
• Työn osuus
– Työyhteisön merkitys ! (esimies, mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä…)
– Lähtökohtaisesti TYÖSSÄ KÄYMINEN SUOJAA UUPUMUKSELTA
• Hyvä fyysinen kunto  uni paranee
• Tunnollisuus, ”herkkyys”
– ylitunnollisuus  unen rikkonaisuus
• Unen rikkonaisuus  uupuminen
– Hyvin nukkuva ja hyväkuntoinen ihminen
 riski täydelliselle uupumiselle on pieni
– Unettomuus, huonolaatuinen uni  uupuminen 
• Pitkäaikainen unilääkitys ja/tai piristeet (huumeet) käyttö
 aivojen energiavarastot   uupuminen  

19. Huonosti nukkuvien depressiopotilaiden riski joutua
työkyvyttömyyseläkkeelle on suurentunut
Paunio et al.
J Affect Disorders
2015

20. Unihäiriöt
• Unettomuus (Unettomuuden Käypä hoito)
– Tilapäinen unettomuus osa tervettä elämää
• N 1/3 väestöstä > 1000 000
– Unettomuushäiriö (yleisin unihäiriö)
• Esiintyvyys n 10 %
– Muusta syystä johtuva unettomuus
• Unen aikaiset hengityshäiriöt (uniapnea-oireyhtymä); 2 – 18 %*
• Unen aikaiset liikehäiriöt (RLS ym)
• Hypersomniat
– Narkolepsia, muut sentraaliset hypersomniat
– Sekundaariset hypersomniat
• Parasomniat
• Muut unihäiriöt
• N.B. *: Yli 40 v naiset: AHI>5 > 60%:lla ja yli 40 v miehet AHI>5 yli 80 %:lla

21. Unettomuuden diagnostiikka
• Anamneesi
– työ, perhe, mieliala, muut sairaudet ja lääkkeet, lapsuus ja nuoruus
– Yöunen laatu, yöllinen virtsaamistarve, hengityskatkot, RLS
– Väsyttääkö? / Pystyykö nukkumaan päiväunia ?
– NUKKUMISPÄIVÄKIRJA; KYSELYLOMAKKEET (Basic Nordic Sleep
Questionnaire BNSQ; ISI = Insomnia Severity Index, STOP-BANG
• Status
– Pituus, paino, vyötärön ympärys, leuanalustila, RR, pulssi
• Aktigrafia, älykellot; sängyssä olevat sensorit
• Yöpolygrafia
– aiheellinen jos on syytä epäillä uniapneaa (ahtaat ylähengitystiet,
pieni leuanalustila, ylipaino, hengityskatkoja)
• Unipolygrafia

22. ISI
Unettomuuden
Käypä hoito

23. Uniapnea
• Merkittävää uniapneaoireyhtymää sairastaa 4-
18 % miehistä ja 2-9% naisista
• Sen sijaan yhden yön yöpolygrafiassa todetaan
“uniapnea2 AHI≥5 hyvin usein ilman, että sillä
on kliinistä merktiystä
– Yli 40 v miehistä > 80 % ja yli 40 v naisista > 60
%:lla on “uniapnea” (AHI≥5)
– Vaarana on joutua väärälle hoitopolulle
– “On nähtävä metsä puilta”

24. Uniapnean ennakkotodennäköisyys STOP-BANG®
Viitteet: 1) Chung F, Subramanyam R, Liao P, Sasaki E, Shapiro C, Sun Y. High STOP-Bang score indicates a high probability of obstructive sleep apnoea. Br J
Anaesth. 2012; 108: 768-75. 2) Chung F, Yang Y, Liao P. Predictive performance of the STOP-Bang score for identifying obstructive sleep apnea in obese patients.
Obes Surg. 2013; 23: 2050-7. 3) Borsini E, Ernst G, Salvado A, Bosio M, Chertcoff J, Nogueira F, Nigro C. Utility of the STOP-BANG components to identify sleep
apnea using home respiratory polygraphy. Sleep Breath. 2015. UNIAPNEAN KÄYPÄ HOITO 2017

25. Uniapnean ennakkotodennäköisyys
• Lisäksi
– Pieni leuanalustila  riski kasvaa merkitsevästi
– Päiväaikainen väsymys  toimintahaitta suurempi  parempi
hoitokomplianssi
– Uniapneapotilas on yleensä väsynyt ja voi nukkua halutessaan päiväunia;
uneton voi olla väsynyt, mutta ei yleensä pysty nukkumaan päiväuniakaan
– Uniapnea on tyypin 2 diabetesta sairastavilla
– Yöllinen virtsaamistarve lisääntynyt (WC:ssa > 2 x/ yö)
– Uniapnea on yleisempi psykiatrisilla potilailla, kuin väestössä yleensä
• Mutta: Esim terveillä iäkkäillä voi olla uniapnea ilman merkitystä
• Ja: AHI> 5 on yleistä !  EI RUTIININOMAISTA YÖPOLYGRAFIAA,
PAITSI JOS ENNAKKOTODENNÄKÖISYYS ON RIITTÄVÄ !

26. Tsai et al. 2003

27. Esimerkkejä uniapnean todennäköisyydestä
• Uneton 40 v nainen, BMI 24, kuorsaa miehensä mukaan usein, mutta ei
raportteja hengitykatkoista, käy keskimäärin kerran yössä virtsalla, ei
verenpainetautia, leuanalustila normaali.
• Mikä on uniapnean ennakkotodennäköisyys ?

28. Esimerkkejä uniapnean todennäköisyydestä
• Uneton 40 v nainen, BMI 24, kuorsaa miehensä mukaan usein, mutta ei
raportteja hengitykatkoista, käy keskimäärin kerran yössä virtsalla, ei
verenpainetautia, leuanalustila normaali.
• Mikä on uniapnean ennakkotodennäköisyys ?
• P < 5 %
• Ei tarvetta tehdä tavallista yöpolygrafiaa alkuvaiheessa, paitsi jos
epäillään esim. Yöllistä raajaliikehäiriötä. Se taas ei selviä
uniapnearekisteröinnillä
– Tulee selvittää muita syitä unettomuuden taustalla, sillä yli 95% todennäköisyydellä
unettomuuden syynä ei ole uniapnea. P(OSAS -) = 1 - P(OSAS +)
– Työ perhe, unettomuden tyyppi ym. Ks UNETTOMUUDEN KÄYPÄ HOITO

29. Esimerkkejä uniapnean todennäköisyydestä
• Väsynyt 55 v mies, BMI 34, kuorsaa vaimonsa mukaan usein, joskus
mainittu hengityskatkoista, käy 1-3 kertaa yössä virtsalla, verenpainetauti,
pieni leuanalustila.
• Mikä on uniapnean ennakkotodennäköisyys ?

30. Esimerkkejä uniapnean todennäköisyydestä
• Väsynyt 55 v mies, BMI 34, kuorsaa vaimonsa mukaan usein, joskus
mainittu hengityskatkoista, käy 1-3 kertaa yössä virtsalla, verenpainetauti,
pieni leuanalustila.
• Mikä on uniapnean ennakkotodennäköisyys ?
• Pisteitä 6-8  Uniapnean todennäköisyys > 80 %, mahdollisesti yli 95%

31. Levottomat jalat oireyhtymä (RLS)
• Käytetään myös nimeä Willis-Ekbomin sairaus (WED)
• Naisilla selvästi yleisempi kuin miehillä
• Perinnöllinen
• Etenkin naisilla alhainen kudosrauta (S-ferritiini < 45 ug/l)
altistaa RLS:lle
• Aktistavia tekijöitä / assosiaatioita
– Raskaus
– Kuukautisvuodot
– ADD/ ADHD
– Muut sairaudet
• Munuaisten vajaatoiminta
Partinen M. Levottomat jalat. Duodecim. 2006; 122: 2999-3008.
Partinen M. Levottomien jalat oireyhtymä. Uniuutiset Erikoisnumero Hyvä Uni (Uniliitto ry). 2016: 19-20.

32. Duodecim 2012: 1602-12

33. RBD
• > 90% RBD-potilaista sairastuu Parkinsonin
tautiin 15 vuoden aikana jos oiret alkaneet yli
50 v iässä ?
• Parkinsonpotilaallta esiintyvä RBD liittyy mm.
muistisairauksiin

34. RBD
markku.partinen@helsinki.fi

35. Väsymyksen syyt
• Unen puute, liian vähäinen tai huonolaatuinen yöuni =
EHDOTTOMASTI YLEISIN SYY
– BURNOUT, vuorotyö, stressi, viivästynyt unijakso,
neuropsykiatriset syyt (ADD/ADHD)
• Depressio
• Krooninen sairaus, kilpirauhasen vajaatoiminta,
tulehdussairaudet, pahanlaatuiset sairaudet
• Uniapnea
• Narkolepsia, Kleine-Levinin oireyhtymä
• Krooninen väsymysoireyhtymä (systeeminen
rasitusintoleranssi – dysautonomia)
• Muut unihäiriöt, muut väsymyksen syyt
markku.partinen@helsinki.fi

36. Unettomuuden Käypä hoito

37. Rakenteiseen sairauskertomukseen kysymykset unesta
• Perustelu: Tieto unesta on yhtä tärkeätä kuin paino, pituus, vyötärön
ympärys, tupakointi, alkoholin käyttö, verenpaine, kolesteroli, ravitsemus ja
liikunta.
• Tärkeimmät kirjattavat seikat unesta:
– Yöunen laatu (erittäin huono, huono, eos, hyvä, erittäin hyvä)
– Nukutun yöunen pituus
• Jos < 7 t  Unen tarve ( univaje= (unen tarve) – (nukuttu uni))
– Aamuväsymys, virkistääkö yöuni ?
– Päiväaikainen väsymys ja uneliaisuus
– Päiväaikainen uupumus
– Lähes jokaöinen äänekäs kuorsaus
• Onko kukaan huomannut hengityskatkoja ?
– Kärsitkö levottomista jaloista ?
• Oletko kärsinyt pakonomaisesta tarpeesta liikutella jalkoja iltaisin tai
käydessäsi nukkumaan, ja helpottaako jalkojen liikuttelu tai
käveleminen oireitasi?
Partinen M, Gislason T. Basic Nordic Sleep Questionnaire
(BNSQ). JSR 1995;4(S1):150-155.

40. Yhteenveto 1/2
• Riittävä uni on välttämätöntä
– Aivojen energiavarastojen täyttyminen
– Kuona-aineiden poistaminen aivoista (glymfaattinen kierto)
– Synaptinen plastisiteetti – paikallinen uni
• Huonolaatuinen uni on riskitekijä mm:
– Keskivartalolihavuudelle, diabetekselle, verenpainetaudille,
sydäninfarktille, aivoinfarktille, muistisairauksille ja
depressiolle
• Tilapäinen unettomuus kuuluu osana terveeseen
elämään !

41. Yhteenveto 2/2
• Ahdistus – stressi  sympatikotonia  unettomuus
• Bentsodiatsepiinit ja Z-lääkkeet  syvä uni vähenee
• Huonounisuuden syynä voi olla myös uniapnea,
levottomat jalat, RBD tai joku psykiatrinen tai
somaattinen sairaus
• PARHAAT UNETTOMUUSHÄIRIÖN HOITOTULOKET
SAADAAN LÄÄKKEETTÖMILLÄ MENETELMILLÄ
• UNITERVEYS AINA OSANA EHKÄISEVÄÄ
TEVEYDENHUOLTOA JA ELINTAPAOHJAUSTA !

42. Hyvän ja terveen elämän kolme tärkeää elementtiä.
Toivottu suunta = myötäpäivään
Ravitsemus (ruoka ja juoma)
- Nestetasapaino
- Energian saanti
- Liika energia  lihavuus
Liikunta
- Tuki- ja liikuntaelimistö
- Verenkierto, energian kulutus
Uni (riittävä ja riittävän hyälaatuinen uni)
- Aivojen toiminta (muisti, oppiminen, toimintakyky)
- Energiatasapainon säätely, vastustuskyky
- Homeostaasi, elämän ylläpito
- Unihäiriöt  elämän tasapaino häiriintyy

43. Kiitos !
Vaikuttavaa web- ja paikallista koulutusta sosiaali- ja terveydenhuollon
henkilöstölle uniterveydestä ja unettomuuden lääkkeettömistä hoitomenetelmistä
Uni osana ehkäisevää terveydehuoltoa
anne.huutoniemi@vitalmed.fi
minna.kuurne-koivisto@vitalmed.fi
p. 010 2311480
http://www.uniklinikka.fi
markku.partinen@helsinki.fi;
markku.partinen@vitalmed.fi