Psykiatrian kesäkoulun luento 3.7.2013 / LT Ulla Saxen

1. PÄIHDEPSYKIATRIAN
POLIKLINIKKA
Satakunnan SHP
psykiatrian tulosalue
Harjavallan sairaalan alueella + jalkautuneena
koko maakuntaan

2. HENKILÖKUNTA
• psykiatri (päihdelääketieteen erityispätevyys), työssä 1pv/vk
• 4 sairaanhoitajaa (1 vastaavan sh:n roolissa)
• psykologi (osittain myös muiden HS:n yksiköiden
käytettävissä)
• sosiaaliohjaaja (50%)
• osastonsihteeri (50%)

3. POTILASAINES
• koko Satakunnan alueelta: väestöpohja n. 230
000 asukasta n. 20 eri kunnasta
• Vuonna 2012:
– käyntejä 2069
– eri potilaita 306 (n. 1/1000 väestöpohjasta)
• lisäksi toteutetaan laajasti psykiatrian esh:n
sisällä sekä maakunnan
perusterveydenyksiköiden suuntaan
konsultaatiotoimintaa

4. Yleistä
• Eri selvitysten mukaan kliinisissä
potilasaineistoissa samanaikaisen päihdehäiriön
esiintyvyys psykiatrisesta häiriöstä kärsivillä
vaihtelee 1/3 – 2/3 välillä.
• Päihdehäiriöt ovat siis erittäin yleisiä
psykiatrisista häiriöistä kärsivillä potilailla.
• Päihdehäiriöiden hoidon eriyttäminen muusta
psykiatrisesta hoidosta on vain harvoin
mielekästä. Useimmiten päihdehäiriöiden hoito
samanaikaisesti osana muuta kokonaishoitoa on
järkevin toimintamalli.

5. • Integroidun hoidon näkökulmaa tukevat
(1) yhteisesiintyvyyden yleisyys
(2) tarve optimaaliseen resurssien käyttöön ja
(3) pyrkimys parhaan mahdollisen hoitotuloksen
saavuttamiseen.

6. Mitä päihdepsykiatrista erikoisosaamista
päihdepsykiatrian poliklinikka tarjoaa.
• Mahdollisuus intensiiviseen avohoitoon
– Tarpeen mukaan mahdollisuus jopa 1-5 käyntiin viikossa
• Vankka kokemus ja rutiinit päihdehäiriöiden
selvittelyssä
– Tunnetaan eri päihteet, niiden käyttötavat
– Tunnetaan erilaiset päihteidenkäyttökulttuurit ja niihin
kuuluvat ominaispiirteet ja ilmiöt
– Tunnetaan eri mittarit, kyselyt, laboratoriomenetelmät
sekä tulosten tulkinta ja menetelmien heikkoudet
• Laaja osaaminen erilaisissa ongelmatilaneissa
toimimiseen

7. • Tunnetaan ajankohtainen alueellinen
päihdetilanne ja viimeisimmät muoti-ilmiöt
• Hyvät yhteydet alueen perusterveydenhuollon ja
päihdepalvelujen toimijoihin
– Tiedetään mitä missäkin alueaalla osataan hoitaa ja
tunnetaan tekijät
• Vankka kokemus päihdepsykiatrisen
diagnostiikan erityiskysymyksissä
• Kattava kliininen kokemus ja rutiinit lääkehoidon
erityiskysymyksissä

8. • Yhteydet valtakunnalliseen
osaamisverkostoon
– Saadaan tietoa uusista tomivista käytännöistä ja
jaetaan omaa osaamista
• Seurataan alan kansainvälistä kehitystä ja
suuntauksia
• Kansallisten ja kansainvälisten verkostojen
kautta mahdollisuus harvinaisten
erityiskysymysten selvittelyihin.

9. • Miksi ette sitten hoida kaikkia
päihdepsyk.potilaita, jos kerta ootte
olevinanne niin osaavia?
• Väestöpohja 200 000  skitsofreniaa
sairastavia 2000  puolella päihdehäiriö =
1000 potilasta...

10. ”Hoitolupauksemme”
• Pidämme hoidossa jatkuvasti n. 100 potilasta
laadukkaassa, riittävän intensiivisessä
hoidossa
• Pidämme potilaiden vaihtuvuuden
vuositasolla noin 50 %:ssa
• Tarjoamma nopeaa ja laadukasta
konsultaatioapua päihdepsyktrisissa
ongelmatilanteissa
• Panostamme nuoriin (9/2012 päihdepsyk.pkl:n potilaista 48
% oli alle 31-v ja 28 % alle 24-v)

11. • Lupauksen pitäminen johtaa:
– Joskus lähetteiden palauttamiseen (ei koskaan
ilman kattavaa selvitystä palauttamisen syystä ja
jatkohoito-ohjeita)
– Potilaiden siirtämiseen jatkohoitoon psykiatrian
poliklinikoille, päihdepalveluihin ja
perusterveydenhuoltoon

12. Tyypillinen palautus pth lähetteeseen
• Lähetteen palautus alko + masennus / ahdistuneisuus potilailla
• Potilaalla siis pitkäaikaissairauksina alkoholiriippuvuus ja toistuva masennus. Ajankohtaisesti
kärsii runsaisti masennus- ja ahdistuneisuusoireista. Masennuslääkitys potilaan kohdalla
todennäköisesti jnkv. hyödyllinen on ja häntä kannattaa motivoida käyttämään hänelle
määrättyä Cipralex 20 mg 1 x 1 lääkitystä. Ajankohtaisesti kuitenkin keskeisin
hoitointerventioiden kohde tulisi olla potilaan aktiivinen alkoholiriippuvuus. Abstinenssin
saavuttaminen todennäköisesti lievittäisi potilaan masennus- ja ahdistuneisuusoireita
oleellisesti. Potilaan alkoholiriippuvuus vaikuttaa niin vaikea-asteiselta, että potilaalla
vaikeuksia edes tavoitella abstinenssia avohoidollisin keinoin. Suosittelen potilaalle hoidon
keskittämistä kotikunnan mukaiseen päihdehuollon perustason palveluihin. Sieltä käsin
tarpeellisten avo- tai laitoskatkaisujen järjestäminen ja mahdollisten pidempien
kuntoutusjaksojen suunnittelu. Keskeistä olisi pyrkiä hoitaa alkoholiriippuvuutta myös
lääkkeellisesti Antabuksella, Naltrexonella tai topiramaatilla. Mikäli edellä kuvattujen
toimenpiteiden jälkeen potilaalla edelleen esiintyy raittiuden tai kliinisesti merkityksettömän
alkoholin käytön aikana toimintakykyä rajoittavia masennus- tai ahdistuneisuusoireita, niin
päihdepsykiatrian poliklinikkaa voi tarvittaessa konsultoida uudelleen potilaan hoidossa.
Ensivaiheen työkykyarvio voidaan möskin toteuttaa kotikunnan päihdepalveluissa.
Indikaatiota polikliiniseen päihdepsykiatrisen hoitojakson aloittamiselle ei nyt ole ja potilaalle
ei jatkoaikoja varata.

13. Tyypillinen lähetteen palautus
psyk.pkl.
• Potilas sairastaa paranoidista skitsosfreniaa ja alkoholiriippuvuutta
jaksoittaisen käytön kuvalla. Komplianssi Risperdal-lääkitykseen
runsaamman juomisen jaksoina on huono ja silloin potilas kärsii
vainoharhaisista peloista ja kuuloharhoista. Potilas hyötyisi
todennäköisesti lääkityksen vaihtamisesta pitkävaikutteiseen
depot-injektioon. Keskeistä olisi pyrkiä hoitaa alkoholiriippuvuutta
myös lääkkeellisesti Antabuksella, Naltrexonella tai topiramaatilla.
Alkoholiongelman vaikeusasteesta voisi saada lisätietoa lab.kokeilla
(alkomarkkerit: MCV, CDT, GT ja ALAT), haastattelemalla potilasta ja
käyttämällä sopivia kyselyitä (AUDIT ja SADD) ja juomispäiväkirjaa.
Mikäli potilaan tilanne ei kohene em. Toimenpitein puolen vuoden
kuluessa, niin päihdepsykiatrian pkl:aa voi konsultoida uudelleen
potilaan hoitoon liittyvissä kysymyksissä.

14. Lähete päihdepsyk. pkl:lle?
• Kaikki lähetteet päihdepsyk. pkl:lle ovat
ensisijaisesti ”konsultaatiotiolähetteitä” =
tarkkoja kriteereitä, joiden perusteella potilas
”kuuluu varmasti” päihdepsyk. pkl:lle ei ole
olemassa.  älkää siis katkaisko
hoitokontaktia potilaaseen ennen kuin lähete
on käsitelty päihdepsyk. pkl:lla
– Joskus potilas myös jättää kokonaan saapumatta
tarjotuille ajoille ja syntyy ”väliinputoamistilanne”

15. Mitä päihdepsyk. pkl:lla hoidetaan
• 1-3 käynnin hoitajan suorittamat tilanneselvitykset
• Päihdepsykiatrisen konsultaatioavun antaminen ja hoidon linjaustan ja
hoitotason määrittäminen
• Päihdepsykiatriset hoitojaksot, kun asianmukainen arviointi ja hoito
psykiatrian pkl:lla ei tuota tulosta
• Opioidiriippuvaisten korvaushoitoarvioiden tekeminen
• Vaativat työkykyselvittelyt
• Päihdepotilaan neuropsykiatristen häiriöiden arviointi (ADHD)
• II-akselin häiriöiden arviointi ja hoitosuunnitelmien tekeminen
• Päihdepsykiatristen osastohoitojaksojen suunnittelu
• Raskaana olevien päihdepsykiatristen hoitojaksojen toteuttaminen /
hoitovastuu
• 6-24 kk:n kestoiset terapiasuhteeseen pohjautuvat hoitojaksot (erillisen
arvion perusteella)
• Valviran määrämät työkykyselvitykset terveydenhuollon
ammattihenkilöille
• Panostaminen nuoriin (alle 30-vuotiaat)

16. 1. 18-vuotias (päihde?) ensipsykoosin sairastunut
nuori kotiutetaan psyk.osastolta ohjeena ottaa itse
yhteys päihdepalveluihin  kolmen vuoden
kuluttua potilas palaa uuden psykoosin kanssa
osastolle. Potilas on kärsinyt jatkuvista
ääniharhoista ja hajanaisuudesta vuoden ajan.
Kannabis on vaihtunut suonensisäiseen
amfetamiiniin ja opioideihin. Kuuden viikon hoidon
kuluttua potilas kärsii edelleen psykoosista ja
osastolla myös selvinnyt että potilaan isä sairastaa
skitsofreniaa.
Olisiko potilaan sairaudenkulkua voinut muuttaa
päihdepsykiatrisella hoidolla ja arviolla?

17. Ennen konsultaatiopyynnön tekemistä psykiatrian
poliklinikalla tulisi toteuttaa seuraavat perusselvittelyt
ja hoitointerventiot:
• Alkoholiongelma
• Mikäli herää epäily, että potilas kärsii alkoholihäiriöstä tehdään
seuraavat perusselvittelyt.
• Lab. kokeet: CDT, GT, ALAT, MCV (PVK+T)
• AUDIT + kliininen haastattelu (alkoholinkäyttö tarkasti viimeisen 30
päivän aikana, viimeisen vuoden aikana käyttö keskimäärin ja
pisimmät raittiit jaksot, ikä ongelmakäytön alkamisajankohtana)
• Tämän jälkeen suhteutetaan potilaan alkoholinkäyttö hänen muihin
psykiatrisiin häiriöihin ja tarkennetaan tasodiagnostiikkaa eri
häiriöiden välillä (ovatko psykiatriset häiriöt itsenäisiä vai
päihteiden käyttöön liittyviä).

18. • Funktionaaliset psykoosit ja kaksisuuntainen mielialahäiriö ovat lähes
poikkeuksetta itsenäisiä.
• Masennussairaus on itsenäinen jos 1. masennusjakso ollut ennen
alkoholihäiriön kehittymistä tai masennustila jatkuu neljän viikon raittiin
jakson tai kliinisesti merkityksettömän alkoholinkäytön aikana.
• Ahdistuneisuushäiriöt alkavat usein melko varhaisella nuoruusiällä ja ovat
tavallisimmin itsenäisiä.
• Mikäli potilaalla todetaan itsenäinen psykiatrinen häiriö, sitä hoidetaan
häiriön yleisten hoitokäytäntöjen mukaisesti ja siihen liitetään
alkoholihäiriön hoito (lääkitykset, juomispäiväkirja ja tarvittaessa katkot).
• Vaikeissa mielenterveydenhäiriössä (psykoosisairaudet ja
kaksisuuntainen mielialahäiriö) lääkekomplianssi tulee varmentaa joko
valvotulla lääkkeenotolla tai injektiolääkityksellä. Hoitovastuu pidetään
pääsääntöisesti psykiatrisessa esh:ssa kunnes riittävän stabiili tilanne on
saavutettu ja potilas voi siirtyä perustasolle / päihdepalveluihin.
• Päihdepsykiatrian pkl:aa konsultoidaa tarpeen mukaan

19. • Huumeongelma
• Hoidossa keskeisintä on kattava aineiden
käyttöhistorian selvittäminen ja ajankohtaisen käytön
täsmällinen selvittely. Mikäli huumeriippuvuudessa on
mukana opioidiriippuvuus, niin sen osalta käytetään
näyttöön perustuvia opioidiriippuvuuden
hoitomenetelmiä (arviointi päihdepsykiatrian
polikilinikalla). Muiden aineiden osalta spesifejä
täsmähoitoja on niukemmin käytössä ja hoito perustuu
vuorovaikutukseen perustuviin hoitoihin ja
laitoshoitohin. Mahdollinen PKV-lääkitys tulee
toteuttaa apteekkisopimuksella tai muun
kontrolloivan järjestelyn avulla.

20. • Lääkeongelmat
• Lääkeongelmat (reseptilääkkeiden käyttöön liittyvät
häiriöt) voidaan jakaa kolmeen pääryhmään.
• Potilas on aina käyttänyt lääkettä ainoastaan
ohjeistuksen mukaisesti, mutta riippuvuus kehittynyt
siten, että tarpeelliseksi katsottujen lääkemuutosten
(vähennykset, vaihdot) toteuttamien on ongelmallista
lääkitykseen tottumisen vuoksi
• Potilas on käyttänyt vain määrättyjä lääkkeitä, mutta
ylittänyt annoksia omatoimisesti
• Hankkinut lääkkeitä tarkoitushakuisesti useilta eri
lääkäreiltä ja tai ”katukaupasta”

21. Porrastus pähkinänkuoressa
• Psykiatrian poliklinikat
• Lievemmissä päihdepsykiatrisissa häiriöissä
(mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöt) diagnostisen
selvittelyn ja hoitosuunnitelman tekemisen
jälkeen hoito voidaan harkinnan mukaan siirtää
perustason päihdepalveluihin / pth:oon.
• Vaikeiden psykiatristen häiriöiden hoito (tukena
päihdepsykiatrian pkl:n konsultaatiot ja
hoitojaksot)

22. Psyk. ESH:n rooli
1. Tunnistettava vaikeat psykiatriset häiriöt
(bipolaarihäiriö ja psykoottiset häiriöt)
2. Kyettävä mahdollisimman tarkkaan
erotusdiagnostiikkaan ja häiriöiden
erittelyyn
3. Määritellä hoitolinjaukset ja hoidon
porrastus
4. Aloittaa optimaalinen hoito

23. Haluamme palvella teitä...
• Tarjoamme koulutusta räätälöidysti tarpeen
mukaan
• Pidämme neuvotteluita yhteistyön
kehittämiseksi
• Annamme tarvittaessa apua arkisten
ongelmakysymysten ratkaisemiseksi (aina ei
tarvitse googlettaa)