3. MUISTIHÄIRIÖT
• MUISTIHÄIRIÖT VOIVAT OLLA
HARMITTOMIA IKÄÄNTYMISEEN TAI
TERVEYDENTILAAN LIITTYVIÄ MUUTOKSIA, MUTTA NE
VOIVAT OLLA MYÖS MERKKI ETENEVÄSTÄ
AIVOSAIRAUDESTA
3
4. Muistisairauksien yleisyys
• Joka kolmas yli 65-vuotiaista ilmoittaa muistioireita, vaikka
suurimmalla osalla heistä ei ole etenevää muistisairautta
• Suomessa n. 120 000 henkilöä sairastaa lievää muistin
heikentymistä, 35 000 lievää dementiaa ja 85 000
keskivaikeaa dementiaa
• Työikäisiä etenevää muistisairautta sairastavia on 7000-10
000.
4
5. Muisti on osa kognitiivisia toimintoja
Muistamisen kolme vaihetta
•Mieleen painaminen
•Mielessä pitäminen
•Mieleen palauttaminen
5
6. MUISTIN OSA-ALUEET
Lyhytkestoinen muisti
• Työmuisti
- tiedon väliaikainen säilyttäminen ja käsittely
Pitkäkestoinen muisti
• Tapahtumamuisti (episodinen muisti)
• Tietomuisti (semanttinen muisti)
• Taidot ja tavat (proseduraalinen muisti)
6
8. MIKSI MUISTI PÄTKII ?
Muisti voi heikentyä monista syistä vaikka itse
”muistikoneisto” olisi kunnossa
8
lääkitys
Muisti,
keskittyminen,
yms. tietojen käsittely
väsymys masennus
uupumus
stressi
kiputilat
jännitys
aistipuutokset
9. IKÄÄNTYMINEN JA MUISTI
Normaalin vanhenemisen aikana tapahtuu heikentymistä
•uuden oppimisessa
•älyllisen toiminnan nopeudessa
•joustavuutta vaativassa päättelyssä
•muistin kuormituskyvyssä
•kyvyssä jakaa tarkkavaisuutta eri kohteisiin
•ulkoisten häiriötekijöiden sietokyvyssä
•keskittyminen kahteen tai useampaan asiaan käy
työläämmäksi
9
10. Etenevän muistisairauden ja
ikääntymismuutosten erottaminen
Raja normaaliin häilyvä.
Muistisairaudessa uusien asioiden oppiminen ja
mielessä säilyttäminen on heikentynyt.
• hidastuminen, epävarmuus ja virheet vaativissa tehtävissä
• usein uupumista ja masennusta
• henkilö ei aina itse tunnista heikentymistä
• omaiset havaitsevat suorituskyvyn heikkenemisen potilasta
herkemmin
10
11. Muistisairauden syy pyritään selvittämään, koska
eri muistisairauksilla on toisistaan
poikkeavia
• vaaratekijöitä
• aivomuutoksia
• oireita
• eteneminen
• ennuste
• oheisoireet
11
12. MIKSI JA MILLOIN TUTKIMUKSIIN ?
TARTU VARHAIN OIREESEEN
• Osa muistihäiriöistä on parannettavissa
• Muistisairauksiin on oireita hidastavia lääkkeitä
12
13. Muistin hälytysmerkit
• Itse tai omainen huolissaan muistista
• Muistioire haittaa töitä tai arkiaskareita
• Tapaamiset unohtuvat
• Hoito-ohjeiden noudattamisen vaikeus
• Sanat kateissa, epätarkoituksenmukaisia sanoja
• Päättely- ja ongelmanratkaisukyky heikentyy
• Esineet kadoksissa
• Vaikeus ymmärtää esineiden/laitteiden käyttöä
• Mielialamuutokset, ahdistuneisuus, aloitekyvyn
heikkeneminen
• Persoonallisuus muuttuu, ilmenee sekavuutta,
epäluuloisuutta, pelokkuutta
13
14. MUISTISAIRAUKSIA
• Alzheimerin tauti (n. 80%)
• Vaskulaarinen muistisairaus (verenkiertohäiriöperäinen
muistisairaus)
• Lewyn kappale - tauti
• Sekamuodot
• Otsa-ohimolohkorappeumat
• Parkinsonin taudin muistisairaus
14
15. Muita muistihäiriön syitä
• Masennus
• Yleissairaudet ja heikko yleistila
• Muut aivosairaudet
• Lääkitys
• Alkoholi
15
16. MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN PERUSTUTKIMUKSET
• esitiedot, myös omaisen haastattelu
• älyllisen toimintakyvyn arviointi
• sosiaalisen selviytymisen arviointi
• mielialatekijöiden arviointi
• lääkärin tekemä statustutkimus
• laboratoriotutkimukset
• aivojen kuvantaminen (MRI tai TT)
16
17. ESITIEDOT
• ensioireet, oireiden eteneminen
• oirekokonaisuus ja arkiselviytyminen
• yleinen terveydentila ja somaattiset sairaudet
• lääkitys
• päihteet
• mieliala, unen laatu
• stressi ja uupumus
17
18. ÄLYLLISEN TOIMINTAKYVYN ARVIOINTI
• aiempi älyllisen toiminnan taso ja siinä tapahtuneet
muutokset
• muistitestit:
CERAD
MMSE + kellotesti
• tarvittaessa neuropsykologinen tutkimus
18
19. LABORATORIOKOKEET
• verenkuva, verensokeri, natrium, kalium, kalsium, maksan
ja munuaisten sekä kilpirauhasen toimintakokeet, B12
vitamiini
• harkinnanvaraisesti muita tutkimuksia
19
20. AIVOJEN KUVANTAMINEN
Tehdään aina, kun epäillään etenevää muistisairautta
•Hoidettavien kallonsisäisten sairauksien poissulku
(kasvaimet, kovakalvonalainen verenvuoto,
aivoselkäydinnestekierron häiriöt)
•Aivokudoskadon eli atrofian arviointi
•Valkean aineen muutosten arviointi
•Eri muistisairauksien tunnusomaisten piirteiden
havaitseminen
(Alzheimerin tauti, vaskulaarinen muistisairaus, otsa-
ohimolohkorappeuma jne)
20
21. Aivojen kuvantaminen
• Magneettikuvaus on ensisijainen tutkimus
• Pään TT tutkimus ei ole niin herkkä eikä tarkka
• Pään TT tutkimus tehdään silloin, kun
magneettikuvaukselle on vasta-aihe ( tahdistin,
ferromagneettiset vierasesineet, klaustrofobia)
21
24. Verenkiertohäiriöperäisten muistisairauksien
aivomuutokset
• Voi aiheuttaa aivoissa laaja-alaista rappeutumista
aivojen valkeassa aineessa
• Pienten suonten infarkteja (lakunaari-infarkteja)
• Tai aivojen kuorikerroksen eli harmaan aineen
infarkteja
• Tai kaikkia näitä
24
26. Mahdollisia lisätutkimuksia
• Lisätutkimuksena voidaan ottaa aivoselkäydin-neste-
näyte josta mitataan tiettyjä biologisia merkkitekijöitä
(fosfotau-, tau-proteiini ja beeta-amyloidipeptidi 42).
• Tarvittaessa harkitaan neuropsykologin tutkimusta
(työikäiset), puheterapeutin tutkimusta.
26
27. Aivo-selkäydinnesteen biologisten merkkitekijöiden
muutokset Alzheimerin taudissa
• pienentynyt Li- beta-amyloidipeptidi -42 -pitoisuus
suurentunut Li-tau-proteiini -pitoisuus
suurentunut Li-fosfotau-proteiini -pitoisuus
• diagnostinen apuväline valikoiduissa tapauksissa
Alzheimerin taudin varhaisvaiheessa
27
29. MITEN EHKÄISTÄ MUISTIHÄIRIÖITÄ
Harjoita aivoja, älä kolhi niitä
Vältä ja hoida valtimotaudin riskitekijät
Syö terveellisesti
Alkoholia vain kohtuudella
Liiku
Harrasta
Ylläpidä sosiaalisia
kontakteja
29
31. Muistisairauksien lääkehoito
• Ei ole olemassa yleistä ”muistilääkettä”
• Nykyiset lääkkeet on tarkoitettu tiettyihin muistisairauksiin
liittyvien muisti- ja muiden tiedonkäsittelyongelmien ja
muiden oireiden hoitoon
• Tämänkin vuoksi muistisairauden oikea ja varhainen diagnoosi on
tärkeää
• Myös muiden sairauksien hyvä hoito on tärkeää
• Muistin toimintaan voidaan vaikuttaa ja muistihäiriösairauksia
ennaltaehkäistä monilla elämäntapoihin liittyvillä valinnoilla
31
33. Muistisairauslääkkeet
- viralliset käyttöaiheet
• Alzheimerin tauti
• Parkinsonin taudin muistisairaus
• Alzheimerin taudin ja aivoverenkiertohäiriöiden
yhdistelmä
• Lääkkeistä on havaittu olevan apua myös
- Lewyn kappale –taudissa (ei virallinen käyttöaihe)
- Verenkiertoperäisessä eli vaskulaarisessa muistisairaudessa –
erityisesti sen tietyssä alatyypissä (”pienten suonten tauti”)
(ei virallinen käyttöaihe)
33
34. Asetyylikoliinilääkkeet
• Donepetsiili 5 tai 10 mg x1 Ei
• Rivastigmiini 3 - 6 mg x 2 Kyllä
4,6 mg, 9,5 mg tai 13,3 x1 (laastari)
• Galantamiini 16 – 24 mg x 1 Kyllä
34
Vaikuttava aine Annostus Aterian kera
Pyritään suurimpaan siedettyyn vahvuuteen!
35. Asetyylikoliinilääkkeistä
• Pahoinvointi, oksentelu tai muut maha-suolikanavan
oireet tavallisimpia haittavaikutuksia
• Päänsärkyä, huimausta, lihaskramppeja voi myös
esiintyä
• Jos yksi lääke ei sovi, niin toinen voi sopia!
• Jos lääkkeen teho alkaa heiketä voi miettiä vaihtoa
toiseen asetyylikoliinilääkkeeseen tai memantiinin
lisäämistä
35
36. Asetyylikoliinilääkkeiden vaikutuksia
• Oireiden lievittyminen keskimäärin n. 1 vuoden ajaksi, monella
huomattavasti pidempään
- koheneva orientaatio
- parempi vireystaso ja apatian (aloitekyvyn heikentymisen) lievittyminen
- kohenevat päivittäistoiminnot
- yhteistyökyvyn paraneminen
- käytösoireiden lievitys
- kielellisten kykyjen kohentuminen
• Oireiden eteneminen hidastuu
• Potilas selviytyy pidempään kotona
• Laitoshoidon tarve lykkääntyy
36
37. Muistisairauksien lääkehoidossa muistettava
• Muistin kannalta tärkeiden aivoalueiden ja varhainen ja
voimakas vaurio
vaikutukset muistiin voivat olla vähäisiä
• Positiivisen vaikutuksen merkkinä voi olla myös se, ettei tila
heikkene kuten ilman lääkehoitoa tai heikentyy hitaammin
37
38. Liiallisen glutamaattivaikutuksen esto
• Suomessa markkinoilla memantiini
• Tehoaa Alzheimerin taudin kaikissa vaiheissa
• Kohenemista tiedonkäsittelytoiminnoissa, päivittäisissä
toiminnoissa selviytymisessä, omaisen jaksamisessa
• Annosta nostetaan vähitellen, tavoitetaso 20 mg tabletti kerran
vuorokaudessa
• Huimaus / tasapainoepävarmuus tavallisin haittavaikutus
• Voidaan käyttää yhdessä ”asetyylikoliinilääkkeiden” kanssa (eri
vaikutusmekanismi)
38
39. Hoitovasteen oikeat odotukset
1. Lievässä vaiheessa
• tilan vakiintuminen tai oireiden lievittyminen tai niiden odotettua
hitaampi eteneminen
2. Keskivaikeassa vaiheessa
• omatoimisuuden säilyminen tai koheneminen
• arkitoimien sujuvuus
3. Vaikeassa vaiheessa
• käytösoireiden helpottuminen
• omatoimisuuden säilyminen
Hoitovastetta tulee seurata säännöllisesti
39
40. Hoidon seuranta
Ensimmäinen seurantakontakti sovitaan 2 – 3 kk aloituksesta
(voi olla puhelinkontakti):
• Lääkityksen siedettävyys ja annoksen sopivuus
• Hoitovastetta ei tällöin voida vielä arvioida
Seuraava seurantakäynti n. puolen vuoden hoidon jälkeen:
• Lääkityksen siedettävyys ja teho
Tämän jälkeen hoitovastetta arvioidaan 6 – 12 kk välein, ellei
mitään erityisiä ongelmia ilmaannu. Tiheämmin, jos
• haittavaikutuksia
• nopeasti etenevä tiedonkäsittelytoimintojen ja omatoimisuuden
heikkeneminen
• vaikeutuvat käytösoireet
40
41. Lääkehoidon lopetus
• Epäselvissä tilanteissa voidaan kokeilla enintään
kolmen viikon lääkitystaukoa vasteen arvioimiseksi
• Laitoshoitoon joutuminen sinänsä ei ole peruste
muistisairauslääkkeen käytön lopetukselle
• Osalla potilaista muistisairauslääkkeen äkillinen
lopettaminen voi johtaa oireiden nopeaan
pahenemiseen ja vaikeiden käytösoireiden
ilmaantumiseen
→ lääkehoito aloitetaan uudelleen
41
42. Uutta muistisairauksien lääkehoidossa
• Yhdistelmähoito (asetyylikoliinilääke + memantiini)
• Uusia eri välittäjäainejärjestelmiin vaikuttavia lääkkeitä
tutkimuksissa
• Amyloidi-valkuaisaineen ja tau-valkuaisaineen kertymistä
vähentävä / estävä hoito tutkimusvaiheessa
- vasta-aineet
- rokotteet
- muut amyloidin ja taun kertymiseen vaikuttavat hoidot
• Tulehduskipulääkkeistä, estrogeeneistä,
kolesterolilääkkeistä, diabetes-lääkkeistä, kasvutekijöistä
on menossa tutkimuksia
42
43. Souvenaid ravintovalmiste
• Kliininen ravintovalmiste,
joka tarkoitettu Alzheimerin
taudin ravitsemushoitoon
• Ainutlaatuinen
ravintoaineyhdistelmä:
- uridiini
- DHA- ja EPA-kalaöljy
- koliini
- fosfolipidejä
- B-, C- ja E-vitamiinia
- seleeni
• Annostus yksi pullo
päivittäin
• Erittäin hyvin siedetty 43
44. Muistipulmien ennaltaehkäisyn
mahdollisuudet
• Aivojen käyttäminen:
kouluttautuminen ja henkisesti
virkistävät harrastukset
• Toimiva sosiaalinen verkosto
• Monipuolinen terveellinen
ravinto (kalorirajoitus,
kasvipainotus, kalarasvat)
• Hyötyliikunta: esim. kahdesti
viikossa tunnin sauväkävely tai
päivittäinen aamujumppa
44
• Laadukas ja riittävä yöuni
• Liiallisen alkoholinkäytön
välttäminen
• Suojaavia tekijöitä tutkitaan,
näitä saattavat olla
kolesterolilääkkeet, estrogeeni,
antioksidantit (E- ja C-vitamiini),
eräät tulehduskipulääkkeet
45. Mitä voin itse tehdä?
• Vältä riskitekijöitä
• Hoida sairaudet varhain ja mahdollisimman hyvin
• Ole aktiivinen, kiinnitä huomiota ravintoosi ja liiku,
mutta muista myös riittävän levon merkitys
• Jos havaitset lisääntyviä muutoksia muistissa tai
muissa tiedonkäsittelytoiminnoissa (sanojen
löytäminen, hahmottamiskyky, puheen
ymmärtäminen) hakeudu tutkimuksiin ajoissa
45