• Yhteiskunta - älä hukkaa kroonisesta väsymysoireyhtymästä kärsivien...Aspa Foundation
Osatyökykyiset luomassa 100-vuotiasta Suomea –seminaari pidettiin Ylöjärvellä 24.4.2017. Koulutuskeskus Valon auditoriossa pidetyssä seminaarissa pitkälti yli sata osallistujaa kuuli, miten osuuskunta luo osallisuutta ja työmahdollisuuksia. Kun moni puhuja oli kertonut työn merkityksestä eri kanteilta, teatteriohjaaja Juha Hurme päätyi ylistämään joutilaisuutta.
Seminaarin järjestivät Osallisuutta osuuskunnista ESR-hanke, Aspa-säätiö, Kiipula, Ylöjärven kaupunki, Tredu, Ylöjärven seurakunta ja osuuskunta Taidokkaat.
Osallisuutta osuuskunnista –hankkeessa kehitetään osuuskuntamallia, jolla osatyökykyiset ihmiset voivat työllistää itsensä kykyjensä ja voimavarojensa mukaan. Hanke tarjoaa osallistujille yksilö-, ryhmä- ja osuuskuntavalmennusta, perustiedot ja valmiudet sekä verkoston osuuskunnan perustamiseksi. Hankkeen rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriön ESR-hankeohjelma ja sitä koordinoi Kiipulasäätiö.
Lisätietoja antaa Osallisuutta osuuskunnista -hankkeen hanketyöntekijä Siina Vättö, siina.vatto@aspa.fi, p. 040 631 1128.
Lue lisää Osallisuutta osuuskunnista –hankkeesta Aspan sivuilta osoitteesta: https://www.aspa.fi/fi/osallisuus/osallisuutta-osuuskunnista
Lappeenrannassa 14.10.2015 pidetyn IkäAkatemian puheenvuorojen diat.
IKÄAKATEMIA
Juontajana Heli Vaija
9.30 Tervetuloa ja lyhyesti EHYT ry:stä, Heli Vaija, EHYT ry
9.45 Ikääntyminen ja päihteet. Laura Majander, geriatri, Eksote
10.15 Rahapelit – viihdettä ja riskejä, Salla Karjalainen, Arpa-projekti, EHYT ry
10.45 Kokemusasiantuntija Erja Ahvonen
11.00 Onks uutta tietoo? -hankkeen kokemuksista, Antti Hytti, aikuistyön päällikkö EHYT ry
11.30 Eläväisesti Eläkkeellä, Tarja Lankinen, lääkäri
Verkkokurssi on tarkoitettu pääasiassa henkilölle, jonka läheisellä on suhteellisen tuoreita mielenterveyshaasteita ja/tai joka ei ole vielä löytänyt apua tai tukea itselleen. Kurssissa on yhteensä viisi eri osiota, jotka voi käydä omaan tahtiin.
Mielenterveys ja päihdepotilaiden syrjäytyminen: toivo ja tosiasiat
neuropsykologi Pekka Rapeli, HUS, päihdepsykiatrian klinikka
Kuntoutusakatemia on Kuntoutussäätiön järjestämä foorumi, jossa kuntoutuksen ja sen lähialojen asiantuntijat arvioivat kuntoutuksen merkitystä ja tulevaisuudennäkymiä.
2. osana:
Toimintakykyisenä ikääntyminen -
hanketta:
1. Vanhuspsykiatrinen asiantuntijatyö 1.7.-
15.10.2012 (Juhela)
2. Edelliseen liittyvä juurruttamishanke eli
mahdollisuus tehdä erilaisia pilottihankkeita
1.10.2012-31.10.2013
Toistaiseksi palkattu projektityöntekijöiksi:
Sh Merja Heinola (50%) PoSa
Sh Sari Furuholm (50%) Porin kaupunki
Juhela 2012
In
tuitiv
e
Tech
nologi
es
T
5. Esim. "huuteleva potilas"
- hyvin usein toivotaan "huutamis-käytökseen"
sellaista lääkettä että huutaminen loppuisi
- lääkkeillä ei juurikaan saada mitään aikaan,
useimmiten vain sivuvaikutuksia kuten
nielemisvaikeuksia ja ikävä käytös vain
jatkuu
- tällainen potilas koetaan raskaana,
tärkeintä on pyrkiä hyvään perushoitoon,
inhimilliseen kohteluun ja tietenkin ympäristöäkin
on ajatteltava - mielestäni meillä tulisi olla
äänieristettyjä huoneita tarjolla
6. Mitenkähän lääkkeitä otetaan??
Dosettia (tai annosjakelua) tulee harkita aina
jos on säännöllinen lääkitys!!!
Harkintaa lääkitykseen:
- missä ja kuka arvioi tilanteen?
- mitkä ovat taustatiedot?
- mihin lääkitystä tarvitaan?
- mitkä ovat realistiset odotukset?
- miten lääkitystä ja sen vaikutusta/ei vaiku-
tusta/sivuvaikutuksia seurataan?
8. Vanhusten psykiatrisen lääkityksen
erityispiirteitä: ANTIPSYKOOTIT
– yleensä huomattavasti pienemmät annokset kuin
nuoremmilla aikuisilla
– helposti ekstrapyramidaalisia sivuvaikutuksia,
pienilläkin annoksilla, huom. toimintakyvyn lasku -
seurattava: jäykkyyttä, vapinaa, vinoa kävelyä,
kuolaamista
– antikolinergiset sivuvaikutukset vanhuksilla hankalia
(tästä syystä korkea-annos-antipsykootit esim. Levozin,
eivät suositeltavia)
– uudet ja epätyypilliset antipsykootit, ehkä paremmin
siedettyjä - mutta heikompi teho??
– ongelmalliset sivuvaikutukset: maligni
neuroleptisyndrooma, QT-ajan piteneminen, maksan
vajaatoiminta
9. Missä tilanteissa joudutaan aloittamaan
antipsykootti ikäihmiselle jolla ei ole aikaisempaa
vakavaa psykiatrista diagnoosia?
- muistisairaan vaikeat käytösoireet - psykoottisuus
- deliriumpotilaan vaikea levottomuus
*
tällöin kyse antipsykootin epäspesifistä vaikutuksesta
- yleensä pieni annos
(esim. risperidoni 0,5mg-2mg, haloperidoli 0,5mg-2mg)
- yleensä lyhyt aika (päiviä, viikkoja, joskus kuukausia,
mutta ei mielestäni koskaan vuosia!)
10. Delusionääriset psykoosit (paranoidisuus)
• lääkityksenä yleensä antipsykootteja
(pienet annokset), jotka saattavat helpottaa
tilannetta selkeästi
• potilas ei yleensä itse näe lääkityksen tarvetta
• motivointi: 'lääkitys on pahoihin ajatuksiin',
pyritään hoitamaan uni/nukkuminen
- Kuinka kauan? Riippuu tilanteesta, vasteesta
- Yleensä oireet voivat jäädä taka-alalle, vaikkei
varsinaista "sairaudentuntoa" tulekaan - muutamassa
kuukaudessa voi lääkitystä pyrkiä vähentämään, jättää
pieni annos esim. iltaan pitemmäksi aikaa
11. Ikääntyvä skitsofreniapotilas:
- usein vuosien ajan sama lääkitys, usein monia
lääkkeitä; mutta ikää tullut ja muitakin sairauksia
Mitä tulisi pohtia ja arvioida:
- näiden asiakkaiden voi olla vaikea itse valittaa oireistaan
tai lääkityksen sopimattomuudesta - tärkeätä että heidän
tilansa otetaan arvioon ulkopuolisen taholta: lääkäri,
kotihoito, omainen ym.
- muistaa tehdä perusstatus, peruslabrat; näön, kuulon,
hampaiden arvio
- lääkityksen yksinkertaistaminen, vähentäminen hyvin
hitaasti (kuukausien jopa vuosien aikana) oireita seuraten -
huom. ei kannata lopettaa kokonaan!!
13. Esim. Mauri, 67-v.
lääkitys ollut vuosia:
- Peratsin dekanoaatti 108mg/kahden viikon välein
- Levozin 50mg+50mg+200mg
- Risperdal 2mg 1/2tabl aamulla ja päivällä, 1 tabl yöksi
- aika usein ottanut myös Tenox 20mg yöksi
.....ja sitten liuta somaattisia lääkkeitä veren-
paineeseen, happovaivoihin, kova polttamaan
ja välillä keuhkoputkentulehduksia ja antibioottikuureja
Kotisairaanhoito jakaa lääkkeet, antaa pistokset - tuntee
Maurin vuosien ajalta, Mauri on ollut kaiken aikaa
suunnilleen samanlainen, puhelee jkv yksikseen,
ottaa lääkkeensä säännöllisesti,viime vuosina ollut
väsyneempi, "tullut vanhaksi", miten lääkitystä voisi siivota?
14. Masennuslääkkeet
– antikolinergiset sivuvaikutukset hankalia vanhuksilla
(trisykliset: annokset pienempiä kuin nuoremmilla)
– uuden polven masennuslääkkeet sopivat yleensä
paremmin sivuvaikutustensa suhteen, vanhuksilla
aloitusannos usein pienempi, hoitotaso ehkä jonkin
verran matalampi
– näiden uuden polvenkin masennuslääkkeiden
sivuvaikutukset silti moninaisia, kannattaa pysytellä
lääkeinformaatiossa ajan tasalla - selvittää
yhteisvaikutukset - parasta että tuntee muutaman
lääkkeen hyvin
Myös näiden lääkkeiden kohdalla muistettava
aloitus harkinnan jälkeen, seurata vastetta ja
muistaa lopettaa harkinnan jälkeen
15. Miten ottaa masennuslääke puheeksi ??
- ei oikeastaan ole koskaan helppoa!
- jotenkin pitää pystyä vakuuttamaan että ottaa potilaansa
vakavasti: ensiksi on kuunneltava, kyseltävä ja
pohdittava potilaan kanssa, sitten ehkä:
- "Näen että sinulla on vaikeaa"
- "Tuntuu kuin olisit noidankehässä"
- "Yöunesi ei tunnu olevan oikein hyvä"
- "Oletko itse koskaan harkinnut että jokin lääke voisi yhtään
helpottaa tilannettasi?
- "Kokemukseni mukaan jotkut ovat päässeet purkamaan
tuota noidankehää kun mukana on ollut lääkityskin
auttamassa".....
16. Bipolaarihäiriö - tulisi muistaa ikäihmisilläkin
• vanhetessa ongelmat voivat usein voimistua, esim.
ensimmäinen mania voi tulla vasta yli 60-vuotiaana
• lääkityksenä stabilaattorit
– litium – tarkasti seurattava, kapea terapeuttinen
ikkuna, kuivuminen pahasta
– erilaiset antiepileptit – edellyttävät seurantaa
(laboratoriokokeita), voi seurata maksan
toiminnanhäiriöitä, verimuutoksia, vaikeita
ihottumia jne
Edellyttää kontaktia erikoissairaanhoitoon,
ainakin jossain vaiheessa
18. Erityispiirteet jatkuu: Unilääkkeet ja
rauhoittavat lääkkeet (’pamit’)
• lääkkeet, joilla pitkä puoliintumisaika, sopivat
huonosti vanhusten hidastuneen metabolian takia,
kumuloitumisriski (esim. diatsepaami, nitratsepaami)
• myös ultralyhyet sopivat huonosti, lisääntynyt
sekavuuriski
• yleensä selkeästi pienemmät annokset kuin
nuoremmilla aikuisilla
• toimintakyvyn lasku, kaatumisriski
• harkittava aina kuinka pitkä hoito
19. Kun ikääntyvä valittaa univaikeuksista?
aina tarkka selvitys minkälaista uni on:
- koska nukahtaa? miten kauan joutuu unta odottamaan?
- herääkö yöllä? saako uudestaan unen?
- milloin herää aamulla? - jos herää aamuyöstä nukuttuaan
n. 4-6 tuntia, olo ahdistunut - harkitse masennuslääkettä
uni-/valvepäiväkirjaa olisi hyvä pitää, mielellään myös,
jos mahdollista, muiden arvioita
mahdollisten syiden etsiminen, esim. uniapnea
20. meillä ei ikävä kyllä ole lääkkeitä,
jotka korjaisivat unen täydellisesti!
- Nykyiset unilääkkeet ovat pääasiassa nukahtamislääkkeitä,
teho pitkällä tähtäimellä vaatimaton?
- syytä kokeilla melatoniinia, tai esim. mirtatsapiinia pienellä
(7,5 mg) annoksella, korkea-annosneuroleptit mahdollisia,
mutta sivuvaikutusten takia eivät ihanteellisia
unta tulee yrittää korjata myös muilla
keinoin - psykoedukaatio - ym.
-"unikoulu" ikäihmisille?