Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn valtakunnalliset päivät 29.-30.5.2017. Lapsen oikeus turvalliseen elämään.
Johtava asiantuntija Esa Iivonen, Mannerheimin, Lastensuojeluliitto ry
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn valtakunnalliset päivät 29.-30.5.2017. Lapsen oikeus turvalliseen elämään.
Johtava asiantuntija Esa Iivonen, Mannerheimin, Lastensuojeluliitto ry
Olemme luotettava sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kumppani. Asiakkaisiimme kuuluu runsaasti sekä julkisia että yksityisiä sote-sektorin organisaatioita.
Tarjoamme kaikki tarvitsemasi työnohjaus- ja konsultointipalvelut sosiaali- ja terveysalan vaativissa ammateissa toimiville. Ostopalvelumme täydentävät kunnan omaa tarjontaa. Kunnat voivat hankkia meiltä esimerkiksi koulupsykologin ja perheneuvolan palveluita.
Turvallisuus ja lasten kuuleminen sijaishuollossaTHL
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn valtakunnalliset päivät 29.-30.5.2017. Rinnakkaissessio 4: Erityis- ja vaativan tason palvelujen kehittäminen. Työpaja 10: Turvallisuus ja lasten kuuleminen sijaishuollossa.
Turvallisuus ja lasten kuuleminen sijaishuollossa. Jaana Tervo, erityisasiantuntija THL.
Sijaishuoltopaikan valinta on keskeinen tekijä kodin ulkopuolelle tehtävän sijoituksen onnistumisessa. Selvityksessä on tarkasteltu sijaishuoltopaikan valintaa tilanteissa, joissa lapsella on tarvetta mielenterveys- tai vammaispalveluihin tai maahanmuuttajataustaa. Selvityksen aineistona on käytetty olemassa olevia käytäntöjä ja kohdennetuissa fokusryhmähaastatteluissa koottua tietoa. Tuotoksena on syntynyt sijaishuoltopaikan valintakäytännöissä hyödynnettävä materiaali.
Päivi Sinko, sosiaalityöntekijä ja kehittäjä
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn valtakunnalliset päivät 29.-30.5.2017. Työpaja 9: Kohti turvallista ja hyvinvoivaa arkea varhaiskasvatuksessa, koulussa ja oppilaitoksessa: Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa
Laura Repo, varhaiskasvatuksen arviointiasiantuntija, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, Karvi.
Lapsi ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) tekee sisältöä ja rakenteita soten ja maakuntuudistukseen. Lapset eivät kuitekaan ole sotessa vaan kotikunnassa. Ilman tiivistä yhteyttä sivistystoimen palveluihin ei soteuudistuksesta saada lapsi.- ja perhelähtöistä.
Koulutuksessa esitellään Kulttuurisensitiivinen vanhemmuuden haastattelu -menetelmän käyttöä. Haastattelua voi hyödyntää joustavasti useissa palveluissa, joissa kohdataan muualta Suomeen muuttaneita lapsiperheitä.
Kouluttajana: Saija-Liisa Kankaanpää, PALOMA2-hanke/PALOMA-osaamiskeskus (THL)
Matti Rimpelä korjattu Hyvä koulupäivä Kisakallio 16.1.2018Matti Rimpelä
Miten voisimme rakentaa lapselle mahdollisimman hyvän koulupäivän riippumatta siitä, millaista hänen arkensa on koulun ulkopuolella? Voisimmeko innostua oppilaista, joille hyvän koulupäivän rakentaminen on haastavinta? Mitä voisimme heti tehdä?
Lähikoulujen lakkautuksista 93 % on kohdistunut maaseudulle. Itä-Suomen aluehallintovistason, opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtolan mukaan maaseudun lähikoulujen lakkautukset ovat suurin lapsiin kohdistuva perusoikeusloukkaus. Lakkautukset vaikuttavat myös sote-palvelutarpeiden ja -kustannusten lisäämiseen. Lasten oikeuksia ei huomioida eikä myöskään lakia noudateta tai sovelletaan valikoivasti, Lehtola toteaa. Valtiovalta on peräänkuulutettava selvitystä siitä miten koulujen lakkautukset ovat vaikuttaneet lasten oikeuksiin, opetukseen ja julkisiin kustannuksiin, sillä näistä ei ole näyttöä.
Ohjelma löytyy täältä: http://www.maaseutupolitiikka.fi/materiaalipankki/tapahtumat_ja_kampanjat/kylat_palvelukeskuksina_-seminaari_3.4..html
Varhainen tuki ja hoito terveys- ja sosiaalipalveluissaTHL
Varhainen tuki ja hoito terveys- ja sosiaalipalveluissa (mm. kotipalvelu, perhetyö) sekä järjestöjen antamana. Ydintehtävät lasten kannalta, fokus perhetyössä, Päivi Santalahti, ylilääkäri, THL .LAPE-muutosohjelman työpajan 10.10. tuotoksia. Esitys pidetty LAPE-muutosohjelman työpajassa 31.10.2016.
Kenen äänellä? Lasten kuvien ja tarinoiden käyttö lapsijärjestön viestinnässäInterpedia
Esityksessä käsitellään eettistä viestintää lapsijärjestössä.
Tämä esitys on osa Interpedian Frame, Voice, Report! -hanketta (FVR), Kenen äänellä? Näkökulmia eettiseen kehitysviestintään. FVR on EU:n rahoittama ja Fingon koordinoima hankekokonaisuus.
More Related Content
Similar to 1 Omat vastuut kuntoon. "Jos lastensuojelulla on asiaa"
Olemme luotettava sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kumppani. Asiakkaisiimme kuuluu runsaasti sekä julkisia että yksityisiä sote-sektorin organisaatioita.
Tarjoamme kaikki tarvitsemasi työnohjaus- ja konsultointipalvelut sosiaali- ja terveysalan vaativissa ammateissa toimiville. Ostopalvelumme täydentävät kunnan omaa tarjontaa. Kunnat voivat hankkia meiltä esimerkiksi koulupsykologin ja perheneuvolan palveluita.
Turvallisuus ja lasten kuuleminen sijaishuollossaTHL
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn valtakunnalliset päivät 29.-30.5.2017. Rinnakkaissessio 4: Erityis- ja vaativan tason palvelujen kehittäminen. Työpaja 10: Turvallisuus ja lasten kuuleminen sijaishuollossa.
Turvallisuus ja lasten kuuleminen sijaishuollossa. Jaana Tervo, erityisasiantuntija THL.
Sijaishuoltopaikan valinta on keskeinen tekijä kodin ulkopuolelle tehtävän sijoituksen onnistumisessa. Selvityksessä on tarkasteltu sijaishuoltopaikan valintaa tilanteissa, joissa lapsella on tarvetta mielenterveys- tai vammaispalveluihin tai maahanmuuttajataustaa. Selvityksen aineistona on käytetty olemassa olevia käytäntöjä ja kohdennetuissa fokusryhmähaastatteluissa koottua tietoa. Tuotoksena on syntynyt sijaishuoltopaikan valintakäytännöissä hyödynnettävä materiaali.
Päivi Sinko, sosiaalityöntekijä ja kehittäjä
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn valtakunnalliset päivät 29.-30.5.2017. Työpaja 9: Kohti turvallista ja hyvinvoivaa arkea varhaiskasvatuksessa, koulussa ja oppilaitoksessa: Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa
Laura Repo, varhaiskasvatuksen arviointiasiantuntija, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, Karvi.
Lapsi ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) tekee sisältöä ja rakenteita soten ja maakuntuudistukseen. Lapset eivät kuitekaan ole sotessa vaan kotikunnassa. Ilman tiivistä yhteyttä sivistystoimen palveluihin ei soteuudistuksesta saada lapsi.- ja perhelähtöistä.
Koulutuksessa esitellään Kulttuurisensitiivinen vanhemmuuden haastattelu -menetelmän käyttöä. Haastattelua voi hyödyntää joustavasti useissa palveluissa, joissa kohdataan muualta Suomeen muuttaneita lapsiperheitä.
Kouluttajana: Saija-Liisa Kankaanpää, PALOMA2-hanke/PALOMA-osaamiskeskus (THL)
Matti Rimpelä korjattu Hyvä koulupäivä Kisakallio 16.1.2018Matti Rimpelä
Miten voisimme rakentaa lapselle mahdollisimman hyvän koulupäivän riippumatta siitä, millaista hänen arkensa on koulun ulkopuolella? Voisimmeko innostua oppilaista, joille hyvän koulupäivän rakentaminen on haastavinta? Mitä voisimme heti tehdä?
Lähikoulujen lakkautuksista 93 % on kohdistunut maaseudulle. Itä-Suomen aluehallintovistason, opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtolan mukaan maaseudun lähikoulujen lakkautukset ovat suurin lapsiin kohdistuva perusoikeusloukkaus. Lakkautukset vaikuttavat myös sote-palvelutarpeiden ja -kustannusten lisäämiseen. Lasten oikeuksia ei huomioida eikä myöskään lakia noudateta tai sovelletaan valikoivasti, Lehtola toteaa. Valtiovalta on peräänkuulutettava selvitystä siitä miten koulujen lakkautukset ovat vaikuttaneet lasten oikeuksiin, opetukseen ja julkisiin kustannuksiin, sillä näistä ei ole näyttöä.
Ohjelma löytyy täältä: http://www.maaseutupolitiikka.fi/materiaalipankki/tapahtumat_ja_kampanjat/kylat_palvelukeskuksina_-seminaari_3.4..html
Varhainen tuki ja hoito terveys- ja sosiaalipalveluissaTHL
Varhainen tuki ja hoito terveys- ja sosiaalipalveluissa (mm. kotipalvelu, perhetyö) sekä järjestöjen antamana. Ydintehtävät lasten kannalta, fokus perhetyössä, Päivi Santalahti, ylilääkäri, THL .LAPE-muutosohjelman työpajan 10.10. tuotoksia. Esitys pidetty LAPE-muutosohjelman työpajassa 31.10.2016.
Kenen äänellä? Lasten kuvien ja tarinoiden käyttö lapsijärjestön viestinnässäInterpedia
Esityksessä käsitellään eettistä viestintää lapsijärjestössä.
Tämä esitys on osa Interpedian Frame, Voice, Report! -hanketta (FVR), Kenen äänellä? Näkökulmia eettiseen kehitysviestintään. FVR on EU:n rahoittama ja Fingon koordinoima hankekokonaisuus.
Similar to 1 Omat vastuut kuntoon. "Jos lastensuojelulla on asiaa" (20)
Kenen äänellä? Lasten kuvien ja tarinoiden käyttö lapsijärjestön viestinnässä
1 Omat vastuut kuntoon. "Jos lastensuojelulla on asiaa"
1. III Vastuut
– oma tontti kuntoon (s. 53)
Lastensuojelun sisäisen kehittämisen suurin tarve on
lasten ja perheiden kohtaamisessa.
2. Tunnustetaan rakenteelliset epäkohdat, jota varhaisen
puuttumisen huolimetodi ja lastensuojelulaki pitävät yllä.
Kaikkien yhteisenä tavoitteena on lapsen auttaminen.
Pahimmillaan suuri joukko ammattilaisia työskentelee yhdessä, mutta
eivät kommunikoi riittävästi keskenään.
Tavoitetta ei saavuteta näkemällä haasteet vain yhden toimijan eli
lastensuojelun ammattilaisten, haasteina. Ajatukseen törmää julkisen
keskustelun lisäksi myös ammattilaisten kesken.
Herkällä elämän osa-alueella työskentely tarkoittaa, että kaikissa
tilanteissa toimitaan avoimesti ja kunnioittaen kaikkia osapuolia
kohtaan.
(Sauli Hyvärinen, Lastensuojelun keskusliitto 28.4.2016)
Vanhemman on syytä tiedostaa paitsi omat vastuunsa ja velvoitteensa
lapsensa kasvattajan, myös eri toimijoiden vastuut.
17.11.2017 Kirja: "Jos lastensuojelulla on asiaa" (Leeni Ikonen 2017) 2
3. Äiti ja isä ovat huoltajina velvollisia ja oikeutettuja valvomaan
lapsensa etua (lapsensa edunvalvojia) .
Kyse on vastuiden hämärtymisestä, aikuisten välisistä
ristiriidoista sekä peruspalveluiden
toimivuudesta,
toimimattomuudesta ja
laadusta.
Vanhemmilla on oikeus edellyttää, että viranomaiset
(päivähoito, koulu, TerH) hoitavat lakiin kirjatut velvoitteensa
delegoimatta niitä toisille työntekijälle tai vanhemmille.
17.11.2017 Kirja: "Jos lastensuojelulla on asiaa" (Leeni Ikonen 2017) 3
4. Mitä on lapsen
oikeudenmukainen kohtelu?
§ Lapsi saa hänelle kuuluvat tukitoimet ja palvelut,
§ Lasta ei tarpeettomasti medikalisoida eli määritellä lääketieteen termein.
§ Lasta ei arvioida, tyypitellä ja leimata automaatioajattelun mukaan.
§ Lapsi saa olla sellainen kuin hän syntymänsä ja taustansa perusteella on.
Jokainen lapsi saa kehittyä omaan tahtiin saaden aikuisen tukea
kasvussaan. (Yleissopimus lapsen oikeuksista).
§ Hyväksytään kasvava ja kehittyvä lapsi sellaisena kuin hän on.
§ Perheellä on oikeus saada tarvittavaa suojelua ja apua niin, että se pystyy
hoitamaan velvollisuutensa yhteiskunnassa. (Yleissopimus lapsen oikeuksista).
§ Ihmisoikeussopimukset suojaavat yksityiselämää, perhe-elämää ja kotia.
Perheenjäsenet esim. päättävät itse siitä, mitä he kertovat
yksityiselämästään.
§ Perheellä on oikeus olla kotonaan rauhassa ja tehdä
elämäntapavalintoja.
17.11.2017 Kirja: "Jos lastensuojelulla on asiaa" (Leeni Ikonen 2017) 4
5. On hyvä miettiä miksi lastensuojelun piiriin ajautuu perheitä,
jotka eivät tarvitse lastensuojelun palveluja?
Toimijoiden hyvä keskittyä oman alansa lain kirjauksiin
velvollisuuksiinsa,
työtehtäviinsä sekä
hoitaa ne parhaan kykynsä mukaan.
Vastuut selkiintyvät, kun kukin toimija keskittyy oman alansa
lakeihin kirjattuihin velvollisuuksiinsa ja työtehtäviinsä ja
hoitaa oman tonttinsa huolella.
17.11.2017 Kirja: "Jos lastensuojelulla on asiaa" (Leeni Ikonen 2017) 5
6. Varmistetaan, että olettamukset tai arvailut eivät
sekoita lasten ja perheiden elämää.
Omien työtehtävien hoitamisella toteutuu se
tuki, mihin lapset ovat oikeutettuja.
***
Työntekijällä ei ole oikeutta tehdä sellaista työtä johon hänen
koulutuksensa ei riitä: esim.
lastenhoitaja ei tee lapsen köytöksestä omia tulkintojaan;
lastensuojelun työntekijä ei arvioi aikuisten terveydentilaa, koska hänen
koulutukseensa ei kuulu terveydenhuollon tehtävät;
lastenpsykiatri taas tutkii pienen potilaansa hänet kohdaten jättämättä
psykiatrin töitä sosiaalityöntekijöiden tai päiväkotitätien tehtäväksi.
17.11.2017 Kirja: "Jos lastensuojelulla on asiaa" (Leeni Ikonen 2017) 6
7. Perheellä on oikeus saada tarvittavaa suojelua ja apua niin,
että se pystyy hoitamaan velvollisuutensa yhteiskunnassa.
(Yleissopimus lapsen oikeuksista) .
Perhe on yhteiskunnan perusryhmä ja lasten
hyvinvoinnin ja kasvun luonnollinen ympäristö.
• Käsitys siitä, milloin laki sallii, ei ole sattumanvaraisesti valittavissa.
• Viranomaiset eivät saa puuttua perheen ihmisoikeussopimusten
takaamiin oikeuksiin paitsi silloin, kun se on välttämätöntä ja laki sen sallii.
Oikeus siirtää tai olla siirtämättä omaan perheeseen ja kulkuun liittyvää
perinnettä ja valintoja seuraavalle sukupolvelle. Lapsella on oikeus tuntea
yhteyttä omaan sukuunsa osana sukupolvien ketjua.
Lapsella on oikeus elää lapsuutensa oman perheensä arjessa ja juhlissa ja
nauttia niistä arvoista, joita oma suku arvostaa.
17.11.2017 Kirja: "Jos lastensuojelulla on asiaa" (Leeni
Ikonen 2017)
7
8. Älä antaudu vikoja ja heikkouksia etsivien kohteeksi.
Ota oma paikkasi vanhempana.
Luota itseesi.
Lain mukaan päivähoidon, koulun ja terveydenhuollon
henkilökunnan tulee toimia yhdessä vanhemman kanssa.
Kasvatuskumppanuus on kirjattu lakiin. Lapsen etu
toteutuu yhteistyössä vanhempien kanssa.
Olet tasavertainen yhteistyökumppani etkä henkilö, jonka
selän takana verkostot toimivat.
17.11.2017 Kirja: "Jos lastensuojelulla on asiaa" (Leeni Ikonen 2017) 8
9. Harkitse, annatko lomakkeissa luvan viranomaisille, että voivat
vaihtaa tietoja lapsesi asioista sinulta erikseen kysymättä.
• Olet lapsesi vanhempi ja sinun on syytä olla tietoinen kaikista
häntä koskevista asioista.
• Keskustele eri-ikäisten, muiden vanhempien kanssa, ota
vastaan hyviä neuvoja ja ohjeita viranomaisilta.
• Kirjasto on oiva tiedonlähde, älä luota ainoastaan
nettitietoon.
• Maahan muuttaneiden perheiden on kiinnitettävä erityistä
huomioita siihen, kuinka he kuvaavat toimintatapojaan ja
lasten kasvatusasioita. Neuvotteluihin tulkki sekä
lähtökulttuuritapoja tunteva tukihenkilö.
17.11.2017 Kirja: "Jos lastensuojelulla on asiaa" (Leeni
Ikonen 2017)
9
10. Lainsäätäjän näkemys vanhemmuuteen ja
lapsen huolenpitoon
Lainsäätäjä on määritellyt vanhempien velvollisuudet ja lapsen
oikeudet seuraavasti. Lapsen vanhemmilla on ensisijainen
vastuu lapsen hyvinvoinnista.
Vanhemman turvattava lapselle;
1) hyvä hoito ja kasvatus,
2) tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja
toivomusten mukaan,
3) lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito,
4) turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö,
5) lapsen taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus sekä
6) myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa
välillä.
17.11.2017 Kirja: "Jos lastensuojelulla on asiaa" (Leeni
Ikonen 2017)
10
11. Lapsi ansaitsee osakseen ymmärtämystä,
turvaa ja hellyyttä.
Oppiminen vaatii luottamuksellisen ja turvallisen
ilmapiirin.
• Lapsi ei opi sillä, että aikuinen on vihainen.
Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä
kohdella muulla tavoin loukkaavasti.
Ruumiillinen kuritus on kielletty yli 30 vuotta sitten.
Henkinen väkivalta, kuten uhkaaminen,
syyllistäminen ja mitätöinti kasvatuksessa ovat
kuritusväkivaltaa.
17.11.2017 Kirja: "Jos lastensuojelulla on asiaa" (Leeni Ikonen 2017) 11
12. Riittävä vanhemmuus:
vanhempi huomioi kaikki lakiin kirjatut osa-alueet ja toimii
parhaansa mukaan.
Lapsen hoivaan ja huolenpitoon liittyvät asiat on kirjattu lakiin
selkeästi.
Lastensuojelussa vallalla olevien työmenetelmien takia yksittäiset
työntekijät saattavat antaa arjen asioille omia merkityksiään, liittää asioita
toisiinsa ja tehdä niistä omia johtopäätöksiään.
Huolimetodi ohjaa tekemään kielteisiä johtopäätöksiä.
1) Mikä tahansa ihmisen elämään kuuluva asia voi muodostua
”huoleksi”.
2) Vanhemman on syytä viipymättä selvittää ”huolen” alkuperä.
3) Mistä ”huolen” esittäjä on esim. neuvolasta, päiväkodista, koulusta?
Selvitä asia ensin siellä.
4) Viranomaisen velvollisuutena on perustella ja selvittää asiat.
17.11.2017 Kirja: "Jos lastensuojelulla on asiaa" (Leeni Ikonen 2017) 12
13. Huolenpito lapsesta (s. 57)
- Huolehdi lapsen riittävästä unensaannista ja levosta.
- Huolehdi, että lapsella on siisti ja säänmukainen vaatetus.
- Huolehdi neuvolakäynneistä ja lapsen terveydentilasta.
(LS:n laatimassa selvityksissä mainitaan usein, että
neuvolakäyntejä on peruttu. Näin halutaan perustella
terveydenhoidon laiminlyöntiä. Mainitsematta jätetään,
että sairastuminen on ollut syynä ja se, että käynnit on
hoidettu myöhemmin.)
- Luo ”strukturoitu arki”, jossa on selkeä rytmi ja rajat.
Kirjoita se paperille ja kiinnitä kotisi seinälle.
17.11.2017 Kirja: "Jos lastensuojelulla on asiaa" (Leeni Ikonen 2017) 13
14. Ohjeiden ja suositusten noudattaminen sekä
”järjestyksessä oleva koti”
pienentävät viranomaisen huolta.
Viranomaisen arvostama arjen struktuuri tarkoittaa sitä, että
• aamulla noustaan ylös
• syödään aamupala, peseydytään (erityisesti hampaiden pesu)
• pukeudutaan sään mukaisesti
• ulkoillaan, kouluikäiset lähtevät kouluun
• lounas
• päiväunet pienille
• välipala
• koululaisten läksyt, hiljainen tunti
• ulkoilu, harrastukset
• päivällinen
• kotiintulo ennen klo 19
• rauhoittuminen
• iltatoimet (erityisesti hampaiden pesu, suihku)
• nukkumaan, pienet ennen 20, isot ennen 21.20 (74) (Lastensuojeluviranomainen
maksaa huomattavan suuria sijaishuollon kustannuksia strukturoidusta arjesta.
Malli kopioitu sijaishuollon arjesta. Kellonajat vaihtelevat: Eräs sijaisperhe
edellytti sijoitettujen nuorten (12-17 v) saapuvan kotiin klo 18.)
17.11.2017 Kirja: "Jos lastensuojelulla on asiaa" (Leeni Ikonen 2017) 14
15. Huolehdi hyvin myös lemmikeistäsi.
Kiireellisiä sijoituksia ja huostaanottoja perustellaan sillä, että
perheen lemmikkien huolenpidossa on puutteita?
Kiireellisen sijoitusten perusteluja mm.
eläinlääkäri oli arvioinut perheen kanin kopin liian ahtaaksi,
koirien aitaus oli liian pieni,
lasten kiireellinen sijoitus tehtiin sen jälkeen, kun eläinlääkäri oli ottanut
haltuunsa perheen marsun, jonka kopissa oli sakset (vaaratilanne).
Ole johdonmukainen ja vahvista vanhemmuuttasi vaikkapa
seuraavalla tavalla:
Tutustu lastenkasvatusoppaisiin, joissa kerrotaan kannustavasta
kasvatuksesta.
Kehu ja kiitä lasta aina, kun siihen on aihetta.
Hanki tietoa kiintymyssuhteesta, vuorovaikutuksesta ja lapsen tunnetaitojen
harjoittelusta. (s. 58)
17.11.2017 Kirja: "Jos lastensuojelulla on asiaa" (Leeni Ikonen 2017) 15
16. Yllättävän moni lapsi leimataan kodin
ulkopuolella aggressiiviseksi.
Hanki tietoa aggression hallintaan liittyvistä asioista.
• Löydä keinot, joilla tuet lasta hänen ikätasoaan vastaavalla tavalla.
Ohjaa temppuilevan lapsen huomion muuhun, istu lapsen viereen ja
valvo, että tietokonepeli lopetetaan jne.
• Bo Edvardssonin tutkimuksessa ”pommittamisstrategialla”
vaikutetaan lukijaan toistamalla samassa asiakirjassa lukuisia kertoja
esim. ”aggressiivinen” tai ”ilmaisee aggressioita”.
17.11.2017 Kirja: "Jos lastensuojelulla on asiaa" (Leeni Ikonen 2017) 16
Viranomaiset perustelevat usein asioita kiintymyssuhde- ja
vuorovaikutusasioilla, joista voit sitten keskustella
tasavertaisesti heidän kanssaan.
17. ”Hämäryysstrategiat” eli tieto on hämärää ja irrotettua asiayhteyksistään.
”Kalle on aggressiivinen” on kaikkein yleisin väite, jolla
ruotsalaisia poikia kuvataan lastensuojeluselvityksissä.
• moittiminen ja nöyryytys
• nalkuttaminen ja huutaminen
• omien tunteiden sekoittaminen lapsen ohjaamiseen
Osaako lapsi malttaa mielensä ja varata aikaa harkinnalle? Ennen
toimintaa pysähdytään, mietitään ja sitten vasta toimitaan.
17.11.2017 Kirja: "Jos lastensuojelulla on asiaa" (Leeni Ikonen 2017) 17
Aikuisen esimerkki on tärkeä lapselle ja stressinhallintataitoja
voi yrittää opettaa lapselle:
Vältä tavallisimmat virheet rajoja kokeilevan ja hankalasti
käyttäytyvän lapsesi kanssa:
18. Auta lasta tunnistamaan ja pukemaan sanoiksi erilaiset
tunteet, ja myös hyväksymään ne.
Pohdi lapsen kanssa mieltä rauhoittavia keinoja haastaviin
tilanteisiin tai vahvojen tunteiden yllättäessä esim. rauhallinen
hengittely, kehon rentouttaminen tai kymmeneen laskeminen
jne.
Älä syyllistä tai tuomitse lasta, jos hän toimii
harkitsemattomasti.
Malta mielesi itsekin. Lapsen taidot kehittyvät pikkuhiljaa.
Tee arjesta selkeä, jäsentynyt ja ennakoitavissa oleva.
Lapsen on helpompi sopeutua vaihteleviin tilanteisiin.
17.11.2017 Kirja: "Jos lastensuojelulla on asiaa" (Leeni
Ikonen 2017)
18
19. Terveydenhuollon tehtävät (s. 78)
Terveydenhuollon tulisi tunnistaa
keskittymisen vaikeudet,
aktiivisuuden säätelyhäiriöt ja
muut oppimiseen vaikuttavat ongelmat ja
saattaa lapsi jatkotutkimuksiin ja
kuntoutukseen terveydenhuollossa.
Tutkimuksiin tulee päästä, vaikka lapsi olisi lastensuojelun
asiakas. Tutkimuksiin ja hoitoon pääsy on sattumanvaraista.
(Sandberg Erja, ADHD perheessä …)
17.11.2017 Kirja: "Jos lastensuojelulla on asiaa" (Leeni Ikonen 2017) 19
20. Harkitse tarkkaan, annatko vai etkö anna lupaa siihen, että
koulun henkilökunta voi vanhemmilta lupaa kysymättä ja
vanhempia mukaan kutsumatta hoitaa lastasi (verkostoissaan).
Jos lasta ei tutkita perusteellisesti, saattavat esim. neurologiset
häiriöt jäädä selvittämättä.
Terveydenhuollon kaikki toiminta ei kestä päivänvaloa eikä
noudata lakia. Huoltaja on lapsen edunvalvoja ja toivottavasti
mukana lapsensa terveydentilaa koskevissa asioissa.
On riski, että lastensuojelun ja terveydenhuollon
toimintavelvoitteet ja työtehtävät hämärtyvät.
Lastensuojelun lapsiasiakas voi joutua esim. sellaisen
lastenpsykiatrin potilaaksi, joka pitää häntä enemmän
lastensuojeluperheen lapsena lähtökohtaisesti (edes
tutkimatta häntä).
17.11.2017 Kirja: "Jos lastensuojelulla on asiaa" (Leeni Ikonen 2017) 20
21. Edellä mainitun ”oppisuunnan” mukaan
lapsen siirtäminen pois kodistaan parantaa lapsen.
Laki velvoittaa myös lastenpsykiatrin tutkimaan potilaansa,
eikä perustamaan näkemystään yksinomaan muiden antamiin
esitietoihin.
Tärkeimmät tiedot lapsesta antaa hänestä vastannut vanhempi ja
lapsi itse.
17.11.2017 Kirja: "Jos lastensuojelulla on asiaa" (Leeni Ikonen 2017) 21
Eräät lastenpsykiatrit tekevät huostaanottosuosituksia jopa
tutkimatta pientä potilastaan tai
paneutumatta perheen tilanteeseen.