Alustus Lapsiystävällinen kunta (Unicefin Child Friendly City)- hankkeen Suomen tapaamisessa 12.4.2012.

1. Lasten ja nuorten osallisuus
kunnissa – havaintoja ja
tulkintoja
Tomi Kiilakoski
Hämeenlinna 12.4.2012 / Lapsiystävällinen
kunta

2. Osallisuus – vähän tarkemmin
• Osallisuustoimet voidaan jakaa kahtia.
• Osallisuuden päämäärä on sosiaalinen. Kyse on
yhdessätoimimisesta, kuulumisesta, liittymisestä ja
tunteesta, että on osa itseä suurempaa kokonaisuutta.
• Osallisuuden päämäärä on poliittinen. Kyse on
päätöksenteosta, vallanjakamisesta, vaikuttamisesta ja
vastuunkannosta.
On tärkeä huomata, että nämä eri näkökohdat tuottavat
erilaisia tuloksia. Aluksi onkin hyvä miettiä, mihin koko
toiminnalla pyritään.
12.04.12 Tomi Kiilakoski

3. Lasten osallisuus – kiinnostuksen
taustoja
• Lapsen oikeuksien sopimus
– Sopimus on antanut kielen, millä puhua lapsen oikeudesta
vaikuttaa ympäristöönsä.
– Korostaa lapsen monia oikeuksia: lapsella on oikeus suojelun
lisäksi myös oikeus tulla kuulluksi.
• Kuluttajan nousu palveluiden keskiöön,
asiakaskeskeisyys.
– Korostaa palvelujen kehittämistä asiakasta, ei organisaatiota
ajatellen
– Viime aikoina keskustelu siitä, pitäisikö asiakkaan oikeuksien
sijaan puhua kansalaislähtöisyydestä ja kysyä, miten palvelut
tukevat kansalaisuutta
12.04.12 Tomi Kiilakoski

4. Lasten osallisuus – kiinnostuksen
taustoja
• Muuttunut käsitys lapsuudesta, lapsitutkimus
– Ennen lapsi ’ei-vielä-aikuisena’, jolloin aikuisten
tehtäväksi määräytyy ohjata lasta kehittymään oikeaan
suuntaan sekä turvata häiriöiltä
– Nyt lapsi nähdään yhteiskunnan ja yhteisöjen jäseninä.
Lapsen toimijuuden korostaminen. Aikuisten tehtävänä
ymmärtää tämä toimijuus ja tukea sen kehittymistä
aktiiviseksi kansalaisuudeksi.
• ”Lapsuus ei ole vain valmistautumista yhteiskuntaelämään ja
siinä toimimiseen, vaan se on (yksi) tapa osallistua
yhteiskuntaelämään.” (Alanen 2009, 18.)
12.04.12 Tomi Kiilakoski

5. Osallisuusrakenteet kansainvälisessä
vertailussa (Suomi- Saksa). Osa 1.
Suomi Saksa
Lasten osallistumisoikeudet Turvattu laeilla. Kansallisen Hankesuuntautunutta.
strategisen ohjauksen väline. Kansaisjärjestöille ja
paikallistasolla vahva rooli
Osallistumisen tyypit Suoria ja edustuksellisia: Kohdennettua paikallistason
Nuorisovaltuustoja, projekteja. Osallisuus mielletään
lapsiasiavaltuutettu, kansalaisaktivisuudeksi ja
kuulemistilaisuudet. Painopiste vapaaehtoistoiminnaksi
muodollisissa rakenteissa. järjestöissä.
Osallisuuden dynamiikka Etukäteen suunnitteltuja Yksittäisiä liikkeitä, erilaisia
”ylhäältä-alas” (top-down) aloitteita yksilöiltä ja ryhmiltä,
tilanteita, ”alhaalta-ylös” (bottom mutta ei selkeitä osallisuutta
–up) rakenteet vähäisempiä, turvaavia rakenteita
12.04.12 Tomi Kiilakoski

6. Osallisuusrakenteet kansainvälisessä
vertailussa (Suomi- Saksa). Osa 2.
Suomi Saksa
Osallisuuden areenat Pääasiassa muodollisissa Pääasiassa koulun ulkopuolella,
puitteissa, kuten kouluissa, kuten nuorisotyössä,
nuorisovaltuustot kunnissa, kansaistoiminnossa, vapaa-ajalla
jonkin verran järjestöissä ja nuorisotaloissa
Osallisuuden ja valtion suhde Valtiota ja julkisia instituutioita Lasten ja nuorten oikeuksia
pidetään lasten ja nuorten pidetään turvana valtiota ja
osallistumisoikeuksien vartijana julkisia instituutioita vastaan
ja edistäjänä
12.04.12 Tomi Kiilakoski

7. Osallisuusrakenteet kansainvälisessä
vertailussa (Suomi- Saksa). Osa 3.
Suomi Saksa
Vahvuudet Selkeä julkinen vastuu Toimivat nuorisotyön
osallistumisen rakenteet koulun
mahdollistamisesta; ulkopuolella, aktiivisia
koulutuspalveluiden korkea kansalaisyhteiskuntaan
laatu mahdollistaa kaikkien liittyviä rakenteita nuorille ja
nuorten osallistumista nuorten rakentamina
Kehittymisen kohteita Uusien muotojen ja Alhaalta lähtevien
areenoiden löytäminen rakenteiden koordinointi,
alhaalta-ylös osallisuudelle, eriarvoinen koulujärjestelmä
verkostoitumisen lisääminen tekee hankalaksi luoda
nuorille merkityksellisten tasaisia mahdollisuuksia
toimijoiden ja rakenteiden kaikille, yhteisen strategian
välille, nuorisotyötä ei nähdä ja selkeiden rakenteiden
peruspalveluna luominen
12.04.12 Tomi Kiilakoski osallisuusprojekteille

8. Osallisuuden tasoja
• Osallisuus on arvostettua jäsenyyttä ja
toimijuutta jossakin itseä suuremmassa
kokonaisuudessa.
• Kunnan kannalta tämä tarkoittaa
– Osallisuutta päätöksenteossa (erityisesti lapsi-ja
nuorisopolitiikka)
– Osallisuutta palvelun saajana
– Osallisuutta kansalaistoimijana
12.04.12 Tomi Kiilakoski

9. Vaikutetaanko yksilönä vai ryhmänä
Yksilö(t) Kollektiivi(t)
Yksilö
12.04.12 Tomi Kiilakoski

10. Millä tasoilla vaikutetaan
• Sosiaaliset rakenteet, kuten lait, normit
• Päivittäinen arjen vuorovaikutus näiden rakenteiden
sisällä
• Lähiympäristön pieni fyysinen infrastruktuuri
• Iso fyysinen infrastruktuuri
12.04.12 Tomi Kiilakoski

11. Keinoja vaikuttavuuden arviointiin
• Sosiaaliset rakenteet, kuten lait, normit
• Päivittäinen arjen vuorovaikutus näiden rakenteiden
sisällä
Yksilö(t) Kollektiivi
(t)
• Lähiympäristön pieni fyysinen infrastruktuuri
• Iso fyysinen infrastruktuuri
12.04.12 Tomi Kiilakoski

12. Osallisuuden ulottuvuudet (Kiilakoski,
Gretschel, Nivala 2012)
1. Osallisuus tunnustettuna asemana
– Osallisuus edellyttää, että on muodollisesti tunnustettu
toimijaksi, ei vain toiminnan kohteeksi.
2. Osallisuus edellyttää toimintaa.
– Osallisuus edellyttää, että toimintaa syntyy.
3. Osallisuus tuottaa kokemuksen siitä, että on voinut
osallistua.
– Osallisuus edellyttää, että syntyy kokemus omasta
toiminnasta.
• Toisin sanoen: osallisuudessa on kyse yksilön ja yhteisön
suhteesta. Kiilakoski
12.04.12 Tomi

13. Kehittämisen kohteita
vaikuttamisosallisuudessa
1. Lapsille ja nuorille kattavaa tietoa ymmärrettävällä
kielellä.
2. Lasten vaikutusmahdollisuudet taataan eri kentillä.
3. Lapset ja nuoret mukaan eri vaiheissa, erityisesti
valmistelussa.
4. Lapset ja nuoret mukaan vaikuttamiseen.
5. Kuntapäättäjät ovat yhteydessä lapsiin ja nuoriin.
6. Lasten ja nuorten vaikuttaminen on osa kunnan
tavoitteita.
7. Lapsi- ja nuorisopolitiikka perustuu laajaan tietoon.
8. Vaikutusinstrumenttien on oltava tarkkoja ja tehokkaita.
12.04.12 Tomi Kiilakoski

14. Osallisuus palveluissa
• Tukevatko palvelut kansalaisuuden
muodostumista vai silkkaa asiakkuutta?
• Tuntuuko palveluihin osallistuminen siltä,
että se synnyttää halun toimia ja tajun, että
maailma voidaan muuttaa?
• Missä määrin palvelut huomioivat lasten ja
nuorten toimijuuden?
12.04.12 Tomi Kiilakoski

15. Osallisuus palvelujen
vastaanottamisessa
1) tieto palvelun olemassaolosta, luonteesta ja
laadusta osallisuuden lähtökohtana
2) osallisuus palvelujen käyttäjänä ja
kehittäjänä
3) osallisuus palvelujen suunnittelu-,
kehittämis- ja päätöksentekoprosesseihin
4) lasten ja nuorten oma toiminta hyvinvointia
kehittämässä
12.04.12 Tomi Kiilakoski

16. Nuorten näkemyksiä
• Nuoret eivät tiedä miten hakea apua, mistä, ei
välttämättä uskalla hakea, nuoret eivät tiedä omia
oikeuksiaan eikä tiedä mitä tapahtuisi
viranomaisiin yhteydenoton jälkeen. (Nuorten
puhetta kuntapäättäjille [Gretschel])
• Tuntu, että kaikki asiat menee minun pään
yläpuolella. Siellä saatto olla parhaimmillaan
kahdeksanki ihmistä siellä pöydän ääressä, niin
mie vaan istuin siellä. (Ankkurit [Sutinen])
12.04.12 Tomi Kiilakoski

17. Lisätietoja
• Anu Gretschel & Tomi Kiilakoski (toim.) 2007: Lasten ja nuorten kunta.
Nuorisotutkimusverkosto, julkaisuja 77. & Oph & Humanistinen amk.
• Feldman-Wojtachnia, Gretschel, Anu, Helmisaari, Vappu, Kiilakoski, Tomi,
Matthies, Aila-Leena, Meinhold-Hencshel, Sigrid, Roth, Roland & Tasanko,
Pia (2010) Youth Participation in Finland and in Germany. Status analysis
and data based recommendations. Internet Publications 32. Helsinki:
Nuorisotutkimusverkosto & München: Forschungsgruppe Jugend & Europa
am CAP, Ludwig Maximilians Universität München.
http://www.nuorisotutkimusseura.fi/tiedoston_katsominen.php?dok_id=951.
• Anu Gretschel & Tomi Kiilakoski (toim.) 2012: Demokratiaoppitunti. Lasten
ja nuorten kunta 2010-luvun alussa. Nuorisotutkimusverkosto, julkaisuja 118.