TUTKIMUS:
”SYDÄMEN VAJAATOIMINTAPOTILAAN
HOITOPOLKU”
• V.2011 – 2014
• Miten hoitopolku kulki perusterveydenhuollon ja
erikoissairaanhoidon välillä
• Toteuttajat: Tampere ja Sydänsairaala
• Mahdollistaja: Sitra
• Data-analyysi Boston Scientific Co.
4.
4 440
Potilaat (lkm)
Vajatoimintadiagnoosilla
olevatpotilaat
Pois lukien
kotisairaanhoitopotilaat
108,2 M€
Keskimäärin vuosittain
27,1 M€
Kokonaiskustannus (€)
*Sydämen vajaatoimintapotilaista
syntyneet hoitokustannukset
Kotisairaanhoidon
kustannukset
42,9 M€
Keskimäärin vuosittain
10,7 M€
Pois lukien
kotisairaanhoitopotilaat
522 207
Käynnit (lkm)
Vajaatoimintapotilaiden kaikki
käynnit kaikista syistä
Kotisairaanhoidon käynnit
64 401
Keskimäärin vuosittain
166 150
Heart Failure in Tampere affected ~4.5K
patients,
* Hatanpään osastopotilaiden kustannukset arvioituna kliinisen ohjausryhmän toimesta
Vuosina 2011-2014
~ 4500 sydämen vajaatoimintapotilasta
= keskimäärin 29 hoitokäyntiä / potilas/ vuosi
5.
10.12.155
Erikoissairaanhoidon osaamisesta
hyötyy vainpieni osa potilaista
49%
Terveyskeskus
1%
Kuntoutus
17%
Sydansairaala
5%
15%
Kaikki
2%
12%
100%
Hatanpaa Geriatria TAYS Acuta
Sydämen vajaatoimintapotilaiden
hoitotapahtumat
Perus
-terveydenhoit
o
Erikoissairaanhoito (perustaso) Erikoissairaanhoito (vaativa) Ensiapu
6.
10.12.15 TAYS SydänkeskusOy6
Hoitoketjut
•sattumanvaraisuus
Specialty Care
Sininen = Terveyskeskus
Vihreä = Hatanpään sairaala
Oranssi = Acuta (päivystys)
Punainen = Sydänsairaala
Piste = potilastapahtuma
Keskeiset löydökset
• Eikokonaisvastuuta hoitoketjusta
• Pirstaleista ja tuottajalähtöistä
• Potilaan opastus puutteellista
• Kokonaiskustannukset kasvussa
• Valtavasti kehittämispotentiaalia
• Rinnastettavissa myös muihin hoitopolkuihin
10.
10.12.15 TAYS SydänkeskusOy10 8/30/15 TAYS Sydänkeskus Oy17
M Higashi. Centricity LIVE London 10th June 2015
Parempi laatu ja tuottavuus
•keskeiset terveydenhuollon kehittämiskohteet
10.12.15 TAYS SydänkeskusOy12
Eri toimijat rakentamaan hoitopolkua yhdessä!
1) Toiminnalliset muutokset
Esim.1: Hoitotiimit – hyvä potilaan ohjaus
vähentää tarpeettomia uusia sairaalahoitojaksoja
13.
• Potilaan ohjaaminenoptimaaliselle
hoitopolulle ….
• Potilas ohjataan esim.
terveyskeskukseen tai sairaalaan
oireiden perusteella…
• Pääsy potilaan
sairaskertomustietoihin…
• Potilaan ohjaaminen optimaaliselle
hoitopolulle ….
• Potilas ohjataan esim.
terveyskeskukseen tai sairaalaan
oireiden perusteella…
• Pääsy potilaan
sairaskertomustietoihin…
Esimerkki 2: “Call center”
•auttamaan ja neuvomaan potilasta
14.
10.12.15 TAYS SydänkeskusOy14
Tulevaisuuden sydänhoidot
Potilaan hoitopolku: “Saan hyvää hoitoa, johon voin
itse vaikuttaa”
Potilaskeskeinen
hoitomalli:
•Hoito on organisoitu
potilaan ympärille
•Potilas ymmärtää
vaihtoehtonsa ja voi
tehdä perusteltuja
päätöksiä
•Parhaat “räätälöidyt”
hoitovaihtoehdot
•Tasa-arvoisuus
hoitoon pääsyssä
Potilaskeskeinen
hoitomalli:
•Hoito on organisoitu
potilaan ympärille
•Potilas ymmärtää
vaihtoehtonsa ja voi
tehdä perusteltuja
päätöksiä
•Parhaat “räätälöidyt”
hoitovaihtoehdot
•Tasa-arvoisuus
hoitoon pääsyssä
PotilasvisioTavoite
15.
2) Rakenteelliset muutokset
Lähtökohtanaperusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon
allianssimalli sydänpotilaan hoidossa
• Yhteiset tavoitteet sekä kannustimet/sanktiot
kokonaisseurannan perusteella (määriteltävät laatu- ja
kustannusmittarit)
Tavoitteena parempi vaikuttavauus:
•potilaiden parempi terveys
•yksiköiden parempi hoidon laatu
•kaupungin matalammat
hoitokustannukset
16.
10.12.15 TAYS SydänkeskusOy16 10.12.15 TAYS Sydänkeskus Oy16 10.12.15 TAYS Syänkeskus Oy16
Vastuullinen hoito-organisaatiomalli *– Case
Tampere/ sydänpotilaan hoito?
Nykytilanne
Muut?
Sydän-
sairaala
Sydän-
sairaala
Terveys-
keskus
Hatanpää/
kardiolgia
Sydän-
sairaala
Sydän-
sairaala
Terveys-
keskus
Hatanpää/
kardiolgia
Tavoite –
”allianssimalli”
17.
10.12.15 TAYS SydänkeskusOy17 10.12.15 TAYS Sydänkeskus Oy17
Case Tampere/ sydänpotilaan hoito –
Malli valtakunnalliseksi SOTE-pilotiksi?
4 440
Keskimäärin vuosittain
3856
Potilaat (lkm)
Vajaatoimintadiagnoosilla
olevat potilaat
Pois lukien
kotisairaanhoitopotilaat
108,2 M€
Keskimäärin vuosittain
27,1 M€
Kokonaiskustannus (€)
*Sydämen vajaatoimintapotilaista
syntyneet hoitokustannukset
Kotisairaanhoidon
kustannukset
42,9 M€
Keskimäärin vuosittain
10,7 M€
Pois lukien
kotisairaanhoitopotilaat
522 207
Keskimäärin vuosittain
130 552
Käynnit (lkm)
Vajaatoimintapotilaiden kaikki
käynnit kaikista syistä
Kotisairaanhoidon käynnit
664 401
Keskimäärin vuosittain
166 150
Heart Failure in Tampere affected ~4.5K
patients,
Kotisairaanhoitopotilaat
1 405
Edustaa
32% kaikista potilaista
* Hatanpään osastopotilaiden kustannukset arvioituna kliinisen ohjausryhmän toimesta
Tampereella oli vuosina 2011-14 noin 4500 sydämen
vajaatoimintapotilasta, joilla oli keskimäärin 29 vuosittaista käyntiä eri
hoitopisteissä
21
Tutkimuksessa selvisi:
22.
Keskeiset löydökset
• Kokohoitoketjussa on valtavasti
kehittämispotentiaalia sekä kustannusten että
hoidon laadun näkökulmasta
• Kenelläkään ei ole kokonaisvastuuta hoitoketjusta
• Toiminta pirstaleista ja tuottajalähtöistä
• Potilaan hoitopolut eivät kokonaisuutena toimi
• Potilaan opastus ja ohjeistus on puutteellista
• Kokonaiskustannukset huomioiden potilasvolyymi
kasvussa
• Rinnastettavissa myös muihin hoitopolkuihin
23.
Case Tampere –sydänpotilaiden uusi
toiminnanohjausmalli - II
• Tuottajien ”katto-organisaationa” (sopimusperusteinen)
kevyt VHO (vastuullinen hoidon ohjaus) hallinto, mukana
toimijat
• Koko sydänpotilaan rahoitus alueellisesti (Tampere)
• Toimijoille insentiivit (laatu, kustannus), joilla
palkitaan/rangaistaan
• Mahdollistetaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon
läheinen yhteistyö (koulutus, mittaristo)
• Potilaan aseman vahvistaminen (koulutus, segmentoidut
hoitopolut, mahd. call center -ratkaisut)
• Skaalattavissa paikallisesti muihin hoitoketjuihin
• Skaalattavissa valtakunnallisesti muihin alueisiin
Case Tampere –malli valtakunnalliseksi pilotiksi?
• Kokemuksia voidaan hyödyntää osana Sote-uudistusta
– Näkemyksemme mukaan tarjoaa vastauksia jo rakenteellista
Sote-uudistusta seuraaviin kysymyksiin ja mahdollistaa
suomalaisen terveydenhuollon nopeamman kehittämisen
• Mallin pohjana Tampereen kaupungin ja Tays
Sydänsairaalan selvityshankkeen aikana suunniteltu
allianssimalli sekä USA:n terveydenhuoltouudistukseen
liittyvä ACO-malli (Accountable Care Organization)
– Mallin suunnittelussa konsultoitu mm. USA:n Medicare
hankkeen valmistelussa asiantuntijana mukana ollutta
Parashar Patelia ja UK:n NHS asiantuntijana toiminutta Robert
Harrisia
27.
10.12.15 TAYS SydänkeskusOy27
Reduced
Length of
Stay
Increase
Evidence
Based Care
Decrease in
Readmissions
Patient Engagement
Care
Management
Analytics, education , new operating model, e.g
…by offering a
Transformational
program….
…that will be
brought alive by
the following
activities
Pathway
Analytics
Hoitoketjun kehittäminen: Tavoitteet, mitä mitata ja arvioida?
28.
10.12.15 TAYS SydänkeskusOy28
Minkälaisia mittareita hoitoketjun arviointiin?
QualityQuality
CostCost
OverallOverall
ImpactImpact
Text
Text
Text
Text
Text
Text
Text
Text
Text
Text
Admission Reduction
Patient Satisfaction
Average Cost of Care
Length of Stay
PrimaryPrimary SecondarySecondary HypothesisHypothesis
Working Product
1
Ihmiset mukaan
palvelujen tuottamiseen
2
3
4
5
6
Kerätääntietoa
terveydestä
Asiakkaille yhdenvertaiset
mahdollisuudet saada
palveluja
Palvelupaketeilla
asiakkaan etu
järjestelmän keskiöön
Sote-rahoitus
yksikanavaiseksi
Tieto sote-päätösten
pohjaksi
Sitran ehdottamat askeleet
huomisen sote-palveluihin
Editor's Notes
#6 Esh ei ole ”ongelma”
Oikeat potilaat oikeaan aikaan, ei kasvua
Yhteistyötä lisättävä. Osaaminen SS
#30 Tutkimustulokset osoittavat, että asiakkaan nostaminen soten keskiöön voi SEKÄ hillitä kustannusten nousua ETTÄ parantaa palveluja, jos sirpaleisista hoitopoluista pystytään tekemään tehokkaampia (tutkimustulokset alleviivaavat osaltaan osaoptimoinnin estämisen ja nykyistä paremman tiedonkulun tarvetta)
#31 Tarvitaan vaikuttava valtakunnallinen ohjaus & järjestäjän ja tuottajan erottaminen toisistaan: järjestelmän yksittäiset osat voivat tehdä omassa siilossaan hyvää työtä, mutta se ei riitä, jos asiakaslähtöinen, kokonaiset hoitoketjut kattava koordinaatio puuttuu.