Yrjö Mattilan esitys "Hoivan tarvitsijoiden perusturva" 2.9.2014 pidetystä "Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin II - Hoivan oikeudelliset ulottuvuudet" -seminaarista.
Toni Ruohonen: Paljon palveluja käyttävien sote-asiakkaiden hoitopolut Kainuussa ja Keski-Suomessa. Esitys seminaarissa "Kelan etuudet sotessa – onko monikanavarahoitus pian historiaa?" 1.12.2015. Kelan päätalo, Helsinki.
Timo Hujanen: Monikanavarahoitus avoterveydenhuollon palveluissa. Esitys seminaarissa "Kelan etuudet sotessa – onko monikanavarahoitus pian historiaa?" 1.12.2015. Kelan päätalo, Helsinki.
Yrjö Mattilan esitys "Hoivan tarvitsijoiden perusturva" 2.9.2014 pidetystä "Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin II - Hoivan oikeudelliset ulottuvuudet" -seminaarista.
Toni Ruohonen: Paljon palveluja käyttävien sote-asiakkaiden hoitopolut Kainuussa ja Keski-Suomessa. Esitys seminaarissa "Kelan etuudet sotessa – onko monikanavarahoitus pian historiaa?" 1.12.2015. Kelan päätalo, Helsinki.
Timo Hujanen: Monikanavarahoitus avoterveydenhuollon palveluissa. Esitys seminaarissa "Kelan etuudet sotessa – onko monikanavarahoitus pian historiaa?" 1.12.2015. Kelan päätalo, Helsinki.
Perheiden hyvinvoinnin edistäminen vaikuttavalla ja oikea-aikaisella tuella on otettu Varkauden kaupungissa kehittämisen kohteeksi. Tavoitteena on ollut luoda sekä inhimillisesti että taloudellisesti kestävä toimintamalli, joka huomioi sekä kevyen, laajan että erikoistuneenkin tuen tarpeen. Kehitystyöllä haetaan jopa 20 % kustannussäästöjä lapsiperheiden palveluissa samalla, kun koetun hyvinvoinnin halutaan kasvavan lapsiperheissä. Tervetuloa kuulemaan lisää tästä OECD:ssäkin esille nostetusta kehitystyöstä ja osallistumaan yhteiseen työskentelyyn!
Eija Ruotsalainen, palvelualuepäällikkö, Varkauden kaupunki
Kati Palsanen, kehittämispäällikkö, SOS-Lapsikylä
Keski-Suomen muutosagentti Tuija Koiviston esitys Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa (I&O) -kärkihankkeen maakuntatilaisuudessa Jyväskylässä 18.10.2016
ETK luovutti sosiaali- ja terveysministeriölle (STM) päivitetyn selvityksen eläkekatosta torstaina 18.12.2014.
Ministeri Risikko pyysi keväällä 2014 Eläketurvakeskukselta selvitystä suurten eläkkeiden kertymisestä. Selvityspyyntö liittyi eläkekatosta tuolloin käytyyn julkiseen keskusteluun.
Eläketurvakeskus on tehnyt suurista eläkkeistä ja eläkekatosta aiemmin selvityksen vuonna 2009. Nyt julkaistavassa muistiossa on tutkittu keskeisten asiaan vaikuttavien seikkojen nykytilannetta ja mahdollisia muutoksia vuonna 2009 tehtyyn selvitykseen nähden.
Ruotsin kokemuksia selvittäneen tuoreen raportin perusteella laajennetulle sote-valinnanvapaudelle asetettujen tavoitteiden toteutuminen riippuu pitkälti tulevien maakuntien johtamiskyvystä. Valinnanvapauden on toivottu lisäävän asiakaslähtöisyyttä ja kustannustehokkuutta sekä parantavan palvelujen saatavuutta.
Gaia-X and how to accelerate growth – pathway to EU funding webinar 10 March ...Sitra / Hyvinvointi
The webinar is organised as a part of the Finnish Gaia-X Hub coordination. The webinar trainers from Spinverse Oy are experts in the field and funding.
If you are interested and want to explore the EU funding schemes, existing opportunities, modalities and hints on applying or just refresh your knowledge, join us for this webinar and learn about:
- European programmes focusing on digital technologies
- How to work with EU calls for proposals
- How to identify EU funding opportunities
- How to find project partners and build a successful consortium
- Practical tips on how to create winning applications.
The webinar is open for anyone interested in the topic of EU funding and will bring benefits to everyone, in particular to small and medium-sized enterprises. The focus of the webinar will be Digital Europe Programme, but we will also explore other opportunities. https://www.sitra.fi/en/events/gaia-x-and-how-to-accelerate-growth-pathway-to-eu-funding/
Gaia-X Finland – Learning and Sharing Experiences 8.12.2021Sitra / Hyvinvointi
Gaia-X Finland – Learning and Sharing Experiences event on 8 December 2021. As the coordinator of the Finnish national Gaia-X Hub, Sitra is hosting an event to bring together some of the most interesting voices in Finland and in Central Europe who are working hard to bring the most value out of the European data economy. During the virtual event, you will find out about hands-on experiences and initiatives in data sharing in the framework of Gaia-X. You will learn from peer experiences, use cases and real business environment insights from different national hubs in Europe, such as Germany, Belgium, and Luxembourg. Event page: https://www.sitra.fi/en/events/gaia-x-finland-learning-and-sharing-experiences/
For a country like Finland, which is full of innovations and startups, Gaia-X is a gateway for reaching the next step of the data economy ladder. The potential of this groundbreaking initiative is enormous and far-reaching.
Gaia-X is the answer to a massive demand for safe, secure and sovereign data across Europe. By merging hundreds of different organisations in different domain and from across the globe in a single endeavour, Gaia-X combines challenging use cases with innovative solutions to bring the most value out of the European data economy.
Gaia-X project is accelerating rapidly with the launch of Gaia-X regional hubs. We are pleased to invite you to our Gaia-X for Finland – Hub launch event.
During the event, you will learn about the role of a Gaia-X as a game-changer for data-driven businesses, hear about the strategy and operational model of the Finnish Gaia-X Hub and get insights from companies already involved in Gaia-X.
The event page: https://www.sitra.fi/en/events/gaia-x_for_finland_hub_launch/
Presentations:
Jaana Sinipuro, Project Director, Sitra
Hubert Tardieu, Independent Board Member in charge of relationship with governments
Lars Albäck, CEO, Vastuu Group
Kehitämme Sitrassa reilun datatalouden itsearviointityökalua, joka auttaa yrityksiä arvioimaan kestävän ja reilun datan käytön valmiuksiaan. Ensimmäinen versio kansainvälisestikin ainutlaatuisesta ”Fair Data Economy Score -työkalusta” valmistui loppuvuodesta 2020. Kehitystyö jatkuu läpi kevään keräämällä erilaisten toimijoiden näkemyksiä siitä, mihin suuntaan työkalua kannattaa viedä, jotta se auttaisi yrityksiä toimimaan ihmislähtöisesti datataloudessa.
Reilu datatalouden kypsyysmalli yrityksille -kehittämistyöpaja 23.3.2021
Esitykset:
- Tiina Härkönen, Sitra
- Katri Korhonen, Sitra
In the third part of the workshop series Smart Policies for Data, we will focus on two central building blocks – interoperability and balanced data sharing.
The presentations of the event:
- Szymon Lewandowski, DG CONNECT, European Commission
- Marko Turpeinen, CEO, 1001 Lakes
- Lars Nagel, CEO, International Data Spaces Association
The event presents real-life examples from European organisations that have used the Rulebook for Fair Data Economy to develop data-driven business. The online event was organised on 3 March 2021 by Sitra.
Presentations:
- Jaana Sinipuro, Sitra
- Olli Pitkänen, 1001 Lakes
- Marko Turpeinen, 1001 Lakes
- Lars Nagel, International Data Spaces Association
- Cátia Pinto, Serviços Partilhados do Ministério da Saúde
- Matthias De Bièvre, aNewGovernance
04022021 Miapetra Kumpula-Natri: A Human-centric Data strategy and sustainabl...Sitra / Hyvinvointi
Sitra webinar 4.2.2021
The sustainable use of data – the European competitive advantage
Key note: Miapetra Kumpula-Natri: A Human-centric Data strategy and sustainable use of data
Yksilön oikeudet, yrityksen toiminta ja reilu datatalous -kehittämistyöpaja 1...Sitra / Hyvinvointi
Kehitämme Sitrassa reilun datatalouden itsearviointityökalua, joka auttaa yrityksiä arvioimaan kestävän ja reilun datan käytön valmiuksiaan. Ensimmäinen versio kansainvälisestikin ainutlaatuisesta ”Fair Data Economy Score -työkalusta” valmistui loppuvuodesta 2020. Kehitystyö jatkuu läpi kevään keräämällä erilaisten toimijoiden näkemyksiä siitä, mihin suuntaan työkalua kannattaa viedä, jotta se auttaisi yrityksiä toimimaan ihmislähtöisesti datataloudessa.
Työkalun sisältöjä muokataan työpajoista ja eri sidosryhmiltä saadun palautteen pohjalta ja se kehittyy vaiheittain kevään 2021 aikana. Kypsyysmallin avulla yritykset voivat pyrkiä kohti eurooppalaista tavoitetta luoda yksilöitä palveleva ja yksilön oikeuksia paremmin kunnioittava datatalous.
Trusted! Quest for data-driven and fair health solutions Sitra / Hyvinvointi
An inspiring online event on 3 February 2021. We are discussing the future of data-driven health solutions that focus on fairness for all stakeholders: people, business and the public sector. We are asking questions such as: What is fairness in health? What role does trust play in data-driven health services? What needs to change and who needs to act? Most of all, we are launching “The Fair Health Data Challenge“.
Event speakers:
- Jaana Sinipuro, Project Director, IHAN – Human-driven data economy, Sitra
- Dipak Kalra, President, The European Institute for Innovation through Health Data (i~HD)
- Pekka Kahri, Technology Officer, HUS Helsinki University Hospital
- Markus Kalliola, Project Director, Health data 2030, Sitra
- Tiina Härkönen, Leading Specialist, Sitra
Perjantaina 5.2.2021 järjestetyn GAIA-X-tapahtuman esitykset:
- Tuomo Tuikka, VTT
- Ilkka Lakaniemi, Aalto-yliopisto
- Anita Juho, Työ- ja elinkeinoministeriö
- Elina Holmberg, Business Finland
GAIA-X on tulevaisuuden eurooppalaisia datamarkkinoita rakentava yhteiseurooppalainen projekti. Hankkeen tavoitteena on luoda avoin ekosysteemi, joka määrittelee eurooppalaiseen arvopohjaan perustuvat datan jakamisen standardit ja infrastruktuurin. Koordinaatio eri maissa toteutetaan maakohtaisten GAIA-X Hubien kautta.
Sitra webinar 4 February 2021: The sustainable use of data – the European competitive advantage
Katri Korhonen, specialist, The Finnish Innovation Fund Sitra
2. Hankkeen kuvaus
Sosiaali- ja terveyspalvelujen monikanavarahoituksen kohdentumista on
analysoitu Kainuun ja Keski-Suomen alueella seuraavien potilasryhmien
osalta
– diabetespotilaat
– silmäpotilaat (kaihi)
– polven ja lonkan tekonivelpotilaat
Tarkastelu on tehty prosessilähtöisesti, datapohjaisen
hoitoketjumallinnuksen avulla
Hankkeessa on kuvattu valittujen kolmen kohderyhmän potilaiden
hoitopolut ja analysoitu kustannusten kohdentumista prosessin eri
vaiheissa
Analyyseissä on yhdistetty sosiaali- ja terveyspalvelujen,
erikoissairaanhoidon sekä Kelan rekisteritietoja
4. Menetelmät ja havainnot
Lonkkaprotetisointipotilailla (kaikki tapahtumat) maksajataho vaihtuu
– keskimäärin 32 kertaa
– ~ 41%:lla yli 30 kertaa
– eniten palveluja käyttävällä 537 kertaa
0
20
40
60
80
100
120
140
160
180
Potilaiden lukumäärä
Maksajatahon vaihtumisen lukumäärä
Lonkkaprotetisoitujen maksajatahon vaihtumisen
lukumäärä hoitohistorian aikana Keski-Suomessa
5. Lonkkaprotetisoitujen (pl. Koti- ja
asumispalvelut) kustannusten jakautuminen
10 10
78 80
12 10
0 0
0%
20%
40%
60%
80%
100%
Vuonna 2012 Vuonna 2013
%
Kaikkien tapahtumien
kokonaiskustannusten*
jakautuminen Kainuussa
Muu
Vakuutusyhtiö
Kela
Kunta
Asiakas
10 10
81 83
9 9
0.0 0.4
0%
20%
40%
60%
80%
100%
Vuonna 2012 Vuonna 2013
%
Kaikkien tapahtumien
kokonaiskustannuksien*
jakautuminen Keski-Suomessa
Muu
Vakuutusyhtiö
Kela
Kunta
Asiakas
8 7
83 85
9 8
0 0
0%
20%
40%
60%
80%
100%
vuonna 2012 vuonna 2013
%
Vain lonkkaprotetisointiin
liittyvät kokonaiskustannusten*
jakautuminen Kainuussa
Muu
Vakuutusyhtiö
Kela
Kunta
Asiakas
9 9
85 85
5 50 1
1 0
0%
20%
40%
60%
80%
100%
vuonna 2012 vuonna 2013
%
Vain lonkkaprotetisointiin liittyvät
kokonaiskustannukset* Keski-
Suomessa
Muu
Vakuutusyhtiö
Kela
Kunta
Asiakas
* Ei sisällä sairauslomakorvauksia
7. Lonkkaprotetisoitujen hoitopolut
Lonkkaprotetisoitujen asiakkaiden kontakteista Kainuussa yli
puolet ja Keski-Suomessa lähes puolet kohdistui
terveyskeskukseen.
– Kainuussa enemmän kontakteja terapiapalveluissa
– Keski-Suomessa Keskussairaalassa ja Tk-vuodeosastolla
– Keski-Suomessa yli 60 % terveydenhuollon käynneistä olivat
lääkärikäyntejä
Keskussairaalakäynnit muodostivat suurimman osan
terveydenhuollon kustannuksista
– Kainuussa suhteessa enemmän kuin Keski-Suomessa
– Keski-Suomessa suurempi osa kustannuksista muodostui tk-
vuodeosastokäynneistä kuin Kainuussa
Kainuussa keskimääräiset lonkkaprotetisoidun asiakkaan
kokonaishoitokustannukset* on noin 4000 euroa vähemmän kuin
Keski-Suomessa
12.3.2015 *ei sisällä
sairauslomakorvausta
8. Diabeetikoiden hoitopolut
Keski-Suomessa diabeteksen hoito molemmissa
diabetesryhmissä on lääkärivetoisempaa kuin
Kainuussa
Sekä aikuis- että nuoruustyypin diabeteksen
hoitokustannukset ovat Kainuussa suuremmat
kuin Keski-Suomessa
Aikuisiän diabeteksen hoidossa Keski-Suomen
kustannuksista kohdistuu huomattavasti suurempi
osuus kunnille, kun taas Kainuussa korostuu
Kelan rooli maksajana
12.3.2015
9. Kaihi-potilaiden hoitopolut
Kaihipotilaiden kontakteista suurin osa sekä Kainuussa että
Keski-Suomessa kohdistui terveyskeskukseen
– Kainuussa liki 70% ja Keski-Suomessa 60%
Keski-Suomessa suurin osa terveydenhuollon kontakteista oli
lääkärikontakteja, Kainuussa kontaktit painottuivat enemmän
hoitohenkilökunnalle
– Keski-Suomessa kaikista kontakteista lääkärikontakteja liki 65%
– Kainuussa hoitohenkilökunnalla kontakteja kaikista kontakteista yli
50%
Keskussairaalakäynnit muodostivat suurimman osan
terveydenhuollon kustannuksista
– Kainuussa suhteessa enemmän kuin Keski-Suomessa
– Keski-Suomessa suurempi osa kustannuksista muodostui tk-
vuodeosastokäynneistä kuin Kainuussa
12.3.2015
11. Rahoituksen jakautuminen eri
maksajatahojen kesken
Suurimman osan kustannuksista maksoi kaikissa
potilasryhmissä kunta
– Lonkkaprotetisoiduilla kunnan osuus oli 80%:in molemmin puolin
– Diabetespotilailla kunnan osuus vaihteli 55%-65%
– Kaihipotilailla kunnan osuus oli 70%:in molemmin puolin
Kainuussa Kela maksoi suhteessa enemmän Keski-Suomeen
nähden
Vakuutusyhtiöiden sekä muiden maksatahojen osuudet olivat
aineiston perusteella suhteellisen minimaalisia
12.3.2015
13. Rahoittajan vaihtuminen
hoitoprosessin aikana (Keski-
Suomessa)
Lonkkaprotetisointipotilaalla maksaja vaihtui
kahden vuoden aikana keskimäärin 32 kertaa
– N. 41 % maksaja vaihtui yli 30 kertaa
Kaihipotilaalla maksaja vaihtui kahden vuoden
aikana keskimäärin 40 kertaa
– N. 53 % maksaja vaihtui yli 30 kertaa
Aikuisiän diabetesta sairastavilla maksaja
vaihtui kahden vuoden aikana keskimäärin 29
kertaa
– N. 33 % yli 30 kertaa
12.3.2015
15. Työstä poissaolon kustannusten arviointi
- tarkastelun lähtökohdat
Mallin pohjana on käytetty Keski-Suomen dataa
– tekonivelleikkauspotilaat: 630
– työikäiset: 28,4 %
– kaikista leikatuista potilaista korvausta saaneiden määrä: 20,48 %
– työikäisistä leikatuista korvauksia saaneita 72 %
– työikäisistä leikatuista korvauksia ei ole maksettu 28 %:lle
– korvauksia saaneita työssä olevia: 9,84 %
– korvattuja päiviä: 8746
– yhden korvausjakson kesto keskimäärin 94 pv
• yhdellä potilaalla saattanut olla useampia korvausjaksoja
– työkyvyttömyysjakson kesto keskimäärin 117 pv
– kelakorvaukset yhteensä: 633 079 €
16. Työstä poissaolon kustannusten arviointi
– tulokset
Simulointitulosten mukaan Keski-Suomen työikäisten ja työssä olevien
tekonivelpotilaiden työkyvyttömyysajalta on kertynyt yrityksille
kustannuksia arviolta 3,47 miljoonaa euroa
Vuonna 2013 terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Implanttirekisteriin
ilmoitettiin runsaat 22 000 lonkan ja polven tekoniveltä
– 10 672 lonkkaproteesia
– 11 433 polviproteesia
Keski-Suomen tietomääritteiden perusteella 22 105 leikkauksen
yhteiskunnalliset kustannukset olisivat arviolta 118 750 000 €
Kela korvauksia Keski-Suomen tekonivelpotilaille maksettiin 633 079 €
Keski-Suomen määritteiden perusteella 22 105 potilaan Kelakorvaukset
olisivat arviolta 22 788 000 €
17. Alueiden välillä on eroa
kokonaistaloudellisessa
järjestämisessä
Kainuussa keskimääräiset lonkkaprotetisoidun asiakkaan
kokonaishoitokustannukset* on noin 4000 euroa vähemmän kuin
Keski-Suomessa
Kaihin ja diabeteksen osalta Keski-Suomi puolestaan tuottaa
palvelut edullisemmin kuin Kainuu
– Kainuussa diabeteksen osalta kustannukset kohdistuvat pienelle
joukolle potilaita
• kustannuksia nostavat muun muassa kalliit sarjahoidot
– Kainuussa kaihin osalta kustannukset kohdistuvat seuraaville
kustannuspaikoille
• Paiki
• Osasto 7
• Osasto 9
• Osasto 6
• Osasto 8
12.3.2015 *ei sisällä
sairauslomakorvausta
18. Tulosten luotettavuus
Kainuun aineiston tyhjät ammattinimikkeet jouduttiin
sijoittamaan kohtaan ”muu ammattiryhmä”
Kainuun aineistossa ei ollut mitään demografia-tietoja, jolloin
peruspopulaation kuvailua ei ollut mahdollista tehdä
Kainuun hintatiedoissa oli runsaasti puutteita, joita
täydennettiin alussa kuvatuilla hinnoilla
Kainuun osastotapahtumissa ei ollut kestoja, joten
vuodeosastojaksojen pituutta ja hintaa ei pystytty
täydentämään luotettavasti ja tämä vaikuttaa osaltaan Kainuun
alhaisiin kokonaiskustannuksiin
Keski-Suomessa kaihin sekä aikuisiän diabeteksen osalta
suurelta osalta puuttuivat Kelan tiedot
– kaihi 45 %
– diabetes 27%
– selvitettävä kuinka suurelta osalta puuttuu merkintä kenelle vaikka
kuuluisi korvaus ja kenen osalta kyseessä ei ole virhe
18
19. Työstä poissaolon kustannusten arviointi
- aineisto
Aineiston rajaus
– Mukaan otettu toimenpidekoodit 209A sekä 209B
• 209A (Lonkan, polven tai nilkan tekonivelleikkaus, ei uusintaleikkaus)
• 209B (Lonkan, polven tai nilkan tekonivelen uusintaleikkaus tai alaraajan
uudelleenkiinnittäminen)
– Mukana vain työikäiset
– Mukana vain työelämässä olevat. Työelämässä olevien rajaus tehty sen
mukaan onko maksettu korvauksia työnantajalle
• jos korvausten suuruus työnantajalle 0, jätetty tarkastelusta pois
• jos työnantajalle maksettu korvauksia, otettu mukaan tarkasteluun
Tarkastelun kohteena työkyvyttömät työssä olevat ja heidän työstä
poissaolon kustannuksensa
– Työstä poissaolon aloitushetki määritetty ”työkyvyttömyyden alkupvm”
tietokentän mukaan
– Työkyvyttömyyden loppuhetken määritteenä käytetty korvausjakson
loppumispäivämäärää
– Aineistoja yhdistelemällä mukaan liitetty myös leikkausajankohta
20. Työstä poissaolon kustannusten arviointi
– simulointimääritteet
Malliin tehty määritteet korvausten muodostumisesta seuraavin perustein
– työikäisyyden todennäköisyys
– korvausten saannin todennäköisyys
– työelämässä olon todennäköisyys
– työkyvyttömyyden kesto päivissä
– korvattujen päivien määrä työkyvyttömyysjaksolla
– korvatun päivän yksikköhinta
Yhteiskunnallisten kustannusten arvioinnissa on käytetty
Elinkeinoelämän keskusliiton arvion mukaista määritystä
– yhden poissaolopäivän kokonaiskustannus on noin 300€
Mallissa edellä mainitut asiat generoitu datasta määritellyistä tilastollisista
todennäköisyysjakaumista potilaskohtaisesti
Malliin määritetty 1+9 päivän karenssiaika sairauskorvauksen osalta
Malli ajettu läpi 30 kertaa tilastollisen vaihtelun kattavaksi kuvaamiseksi
– jokainen ajokerta edustaa yhtä otosta
21. Huomioitavaa
Otoskoko tarkastelussa oli suhteellisen pieni johtuen tarkasteltavasta
potilasryhmästä
Tarkempien ja luotettavampien tuloksien saamiseksi tarkastelua pitäisi
suorittaa potilasryhmällä, jossa otoskoko sekä työikäisten määrä
suurempi
– yksi merkittävä potilasryhmä voisi olla tules –potilaat
Työhön paluuta ei datasta pystytä selvittämään
– ei ole tietoa onko henkilö palannut töihin, jäänyt työttömäksi, siirtynyt
työkyvyttömyyseläkkeelle, tms
– tehty olettamus, että henkilö on työelämän käytettävissä
Työkyvyttömyysaika on arvioitu korvausta saaneiden henkilöiden
perusteella
– työkyvyttömänä on saattanut olla myös työssä olevia henkilöitä, joille
korvauksia ei ole maksettu
– oletuksena on, että edellä mainitun ryhmän työkyvyttömyysaika noudattaa
samoja lainalaisuuksia eikä esimerkiksi korvauksia saaneita henkilöitä ole
priorisoitu leikkaukseen pääsyn osalta
Pitää tarkemmin analysoida työkyvyttömyyden alun ja korvausjakson
välistä suhdetta
22. Hankkeen jatko
Hanke jatkuu samalla toteuttajaryhmällä 1.3.-31.12.2015
Tutkimuksen painopiste muuttuu enemmän palvelujen tuottamisen
tarkasteluun
Hankkeen tavoitteena on
– selvittää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja paljon käyttävät asiakkaat
Kainuun ja Keski-Suomen osalta,
– identifioida/profiloida tästä suurkuluttajien ryhmästä merkittävimmät
asiakasryhmät,
– kuvata kyseisten asiakkaiden hoitopolut,
– identifioida palvelutoiminnasta mahdollisia kehittämistarpeita,
– kehittää ratkaisumalleja näihin tarpeisiin sekä
– laskennallisesti arvioida muutosten vaikutuksia toiminnan sujuvuuteen niin
organisaation, henkilöstön kuin myös asiakkaan näkökulmista
Aineistoa laajennetaan sosiaalipalveluiden ja työterveyden osalta
Tarkastelua laajennetaan koskemaan myös tarkemmin
matkakustannuksia sekä sairauspäivärahakorvauksia
Editor's Notes
Punaisella kuviossa olevat luvut kuvaavat kyseisten aktiviteettien sisältämiä tapahtumia. Toisin sanoen Keski-Suomen lonkkaprotetisoiduilla henkilöillä oli 164 sairauslomajaksoa ja 17 241 perusterveydenhuollon tapahtumaa