Oirehoito ja sen järjestäminen muilla kuin syöpäpotilailla
1. Oirehoito ja sen järjestäminen
muilla kuin syöpäpotilailla
Finlandia-talo 24.09.2015
Juho Lehto
Keuhkolääkäri, Vs. palliatiivisen lääketieteen prof.
Palliatiivinen yksikkö, TAYS/TaY
2. • Palliatiivinen hoito on henkeä uhkaavaa tai kuolemaan
johtavaa sairautta sairastavien potilaiden ja heidän
läheistensä kärsimystä ehkäisevää ja lievittävää sekä
elämänlaatua vaalivaa hoitoa
– Kesto voi olla kuukausia tai vuosia
• Saattohoito on osa palliatiivista hoitoa - sen loppuvaihe
– Kesto on yleensä päiviä-viikkoja
Mistä on kysymys ?
Palliatiivinen
hoito
Saattohoito
4. Elämme yhä pidempään, mutta kuolemme yhä sairaampina
→ Kuolemisen kasvot muuttuvat
→ Palliatiivisen hoidon tarve ja merkitys kasvaa
(WHO: n. 20 % seuraavan 10-15 vuoden aikana Euroopassa)
Palliatiivisen hoidon tarvitsijat
(WHO)
Kuolleet Suomessa
(1990, 2000 ja 2012)
Miten me kuolemme?
Kuva poistettu
6. Mitä eroa on syöpäpotilaissa ja muissa?
Lorenz et al. Ann Intern Med 2008;148:147-159
Syöpä
Edennyt dementia, monisairaus jne.Monet keuhko- ja sydänsairaudet
8. Syöpäpotilaat ja ”ei-syöpäpotilaat”
• Ennustaminen on vaikeampaa ei-syöpäpotilaalla
– Menehtyminen useammin ns. pahenemisvaiheessa (esim. COPD,
sydämen vajaatoiminta) tai hitaasti hiipuen (esim. dementia)
MUTTA:
• Ei-syöpäpotilaan oireet ovat yhtä hankalia ja elämänlaatu yhtä heikko
• Ei-syöpäpotilaat saavat palliatiivista hoitoa vähemmän, vaikka
”absoluuttinen tarve” on sama
• Valtaosa vaikeaa sairautta sairastavista haluaisi keskustella
oirehoidosta ja ”loppuvaiheen” ratkaisuista
Pitkälle edenneen sairauden hoitosuunnitelma
(Advanced care planning = ACP)
9. • Suunnittelu, kun potilas voi vielä kertoa toiveensa
– Toki myös läheiset mukaan
• Hoidon tavoitteiden tarkentaminen
– Potilaan toiveet ja ”epätoiveet” hoidosta/hoidon tavoitteista
– Tavoite: Elämänlaatu? Oireiden lievitys? Elämän pituus?
– Hoitolinjaukset / Hoitotahto
• Esim. elvytysyritykset, ”koneiden varaan joutuminen” (COPD, syd.vajaat.)
• Esim. sairaalasiirrot, keinotekoinen ravitsemus (dementia)
• Elämän loppuvaiheen hoitosuunnitelma
– Miten käytännössä järjestetään hoito, kun voimat uupuvat?
• Kotona vai hoitokodissa vai sairaalassa vai teholla?
• Oirehoidon varmistaminen loppuun saakka
Pitkälle edenneen sairauden hoitosuunnitelma
(ACP)
10. • Enemmän palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa
• Parempi elämänlaatu
• Parempi hoitotyytyväisyys ja toiveiden toteutuminen
• Vähemmän ahdistuneisuutta (ei yleensä lisää)
• Vähemmän sairaalahoitoa ja enemmän kotihoitoa
• Vähemmän läheisten ahdistuneisuutta
Hoitosuunnitelman hyöty
(Riippuu tutkimuksesta ja potilaasta)
11. ”Toivotaan parasta ja varaudutaan pahimpaan”
Kanteluissa usein toistuva lause on
"miksi minulle ei kerrottu potilaan
lähestyvästä kuolemasta". Omaisilla
saattaa olla vaikeuksia ymmärtää
kotona vuosia yksin asuneen,
sydänsairaan vanhuksen yleiskunnon
romahtamista infektiotaudin
yllättäessä, ja tilanteen nopeaa
etenemistä saattohoitoon asti.
Sari Anttila, Ylilääkäri, Valvira
Pitkälle edenneen sairauden hoitosuunnitelma
(ACP)
14. Palliatiivinen ja taudin hoito rinnakkain
(esim. hengenahdistus)
Lehto ym. Suomen Lääkärilehti 2011
Kuva poistettu
15. Keuhkolääkäri+
Pal. –lääkäri
Heng.ahd.hallinnan ohjaus
Fys.terapia/Toiminta-terapia
2. Käynti pal.-lääkärillä
1) Hengenahdistuksen hallinta parempi
interventioryhmässä
2) Elinaika pidempi interventioryhmässä
(Keuhkopotilaat)
Higginson IJ et al. Lancet Respir Med 2014(12):979-87
105 hengenahdistus-potilasta
- Keuhkosairaus 72 %
- Syöpä 20 %
- Muu 8 %
Tulokset
Palliatiivinen hoito ja kuntoutus rinnakkain
Interventio ”Tavallinen
hoito”
16. Palliatiivinen hoito ja ”hitaasti hiipuvat”
Pitkälle edennyt dementia/monisairaus
• Hoitoneuvottelu/-suunnitelma ajoissa (Hoitotahto)
– Jopa vuosia ennen ”H-hetkeä”
• Mahdollisuus hoitoon omassa hoivapaikassa loppuun
saakka (vrt. kotisaattohoito)
– Koulutus henkilökunnalle oirehoidosta
– Lääkkeiden ja välineiden saatavuus
– Saattohoitotiimien tuki (esim. kotisairaalat)
– Läheisten tukeminen
17. Kuratiivinen
Ei-parantava tautiin
kohdistuva hoito
Palliatiivinen hoito
Saattohoito
Parantava
hoito
Jälkihoito
Kuolema
Palliatiivinen hoitolinja
Pitkälle edenneen sairauden hoitosuunnitelma (ACP)
Saattohoitoketju
Hoitofilosofian ajankohdat
”Saattohoitoon saattaminen”
18. ”Konservatiivinen hoito”, ”Jäädään seurantaan”
Jatkohoito: Kontrolli sairaalan pkl:lla tai omalla lääkärillä
KOTI Päivystyspkl
Tk/Omalääkäri
Tk/vuode-os.
ESH/vuode-os.
Saattohoitoketju ilman hoitoketjua
22. Kuolevan potilaan diagnoosi
Ei-syöpäsairauksissa epävarmuus on suuri
1) Loppuvaiheen sairaus
JA
2) Samoja merkkejä kuin syövässä ?
– Vuodepotilaaksi
– Sekavuus
– Väsymys, uneliaisuus
(”Äiti/isä/puoliso nukkui pois…”)
– Hengitys epäsäännöllistä, haukkovaa
– Ei enää syö/juo
23. Edmons et al. Pal Med 2001
%
Keuhkosyöpä vs. muu keuhkosairaus
24. ACP + ACP -
”Kuolemisen laatu”
- Omainen hyvin tyytyväinen 83 % 48 %
- Omainen arvioi potilaan hyvin
tyytyväiseksi
86 % 37 %
Detering et al BMJ 2010
”Toivotaan parasta ja
varaudutaan pahimpaan”
Vaikka ei ole varma, suunnitella voi…
25. • Oirelääkitys
– Oireita (esim. kipua) hoidetaan loppuun saakka
– Suoneen/ihon alle/suun limakalvoille, jos potilas ei
jaksa enää ottaa suun kautta
• Muu oirehoito
– Asento, iho, suu, ilmavirta jne.
• Lopetetaan turhat lääkkeet ja toimenpiteet
• Katsotaan sängyn ympärille
– Lähellä kuolemaa hoidetaan omaisten
tulevaa elämää
• Henkinen/hengellinen tuki
Kuolevan potilaan diagnoosin merkitys
Saattohoito
26. Oirehoidon järjestäminen ei-syöpäpotilailla
Ydinasiat
1. Keskustelut palliatiivisesta hoidosta ja sairauksien
luonteesta
- Yleisellä tasolla (kansalaiset)
- Potilaan ja läheisten tasolla (ACP-suunnitelmat)
2. Palliatiivinen hoito jo varhain taudin hoidon rinnalle
3. Palliatiiviseen hoidon osaaminen ja konsultaatiotuki
- Myös saattohoitoyksiköiden ulkopuolelle (ESH ja PTH)
4. Toimivat saattohoitoketjut
5. Kuolevan potilaan erityisaseman hyväksyminen