Ritva Inkinen: Turvallinen lääkehoito -opas. Lääkehoitosuunnitelma on tärkein väline parantaa lääkehoidon turvallisuutta.
Lisätietoja: https://www.thl.fi/fi/web/laatu-ja-potilasturvallisuus/potilasturvallisuus/turvallinen-laakehoito
Ritva Inkinen: Turvallinen lääkehoito -opas. Lääkehoitosuunnitelma on tärkein väline parantaa lääkehoidon turvallisuutta.
Lisätietoja: https://www.thl.fi/fi/web/laatu-ja-potilasturvallisuus/potilasturvallisuus/turvallinen-laakehoito
Uuden sote-rakenteen kansallisen mittariston valmistelu ja lasten ja nuorten ...THL
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn valtakunnalliset päivät 29.-30.5.2017. Uuden sote-rakenteen kansallisen mittariston valmistelu ja lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja palvelujen seurannan indikaattorit. Hämäläinen Päivi, johtava asiantuntija, THL.
Asiakkaat ja sote: Vaikutan ja valitsen -seminaarin esitykset THL
Pia Maria Jonsson: Asiakkaiden valinnat ja osallisuus sote-palveluissa
Elena Gorschkow: Miltä palvelut näyttävät asiakkaan näkökulmasta
Helena Tuorila: Palveluntuottajien tarjoama tieto ja palveluiden markkinointi
Juha Luomala: Miten uudenlainen työtapa vaikuttaa asiakkaan kokemukseen? Asiakasosallisuus –kärkihanke
Minna Kivipelto: Osallistava sosiaalityö ja AVAIN-työkalu
Katja Krohn: Mitä terveydenhuollon kannattaisi oppia teatterin tekemisestä?
Pia Luukkonen: Hoidontarpeen arviosta asiakkaan ongelman ratkaisuun
Laatusuositus hyvin ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2...THL
Projektipäällikkö Anja Noron esitys I&O-kärkihankkeen keskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen työpajassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella 13.10.2017.
Uuden sote-rakenteen kansallisen mittariston valmistelu ja lasten ja nuorten ...THL
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn valtakunnalliset päivät 29.-30.5.2017. Uuden sote-rakenteen kansallisen mittariston valmistelu ja lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja palvelujen seurannan indikaattorit. Hämäläinen Päivi, johtava asiantuntija, THL.
Asiakkaat ja sote: Vaikutan ja valitsen -seminaarin esitykset THL
Pia Maria Jonsson: Asiakkaiden valinnat ja osallisuus sote-palveluissa
Elena Gorschkow: Miltä palvelut näyttävät asiakkaan näkökulmasta
Helena Tuorila: Palveluntuottajien tarjoama tieto ja palveluiden markkinointi
Juha Luomala: Miten uudenlainen työtapa vaikuttaa asiakkaan kokemukseen? Asiakasosallisuus –kärkihanke
Minna Kivipelto: Osallistava sosiaalityö ja AVAIN-työkalu
Katja Krohn: Mitä terveydenhuollon kannattaisi oppia teatterin tekemisestä?
Pia Luukkonen: Hoidontarpeen arviosta asiakkaan ongelman ratkaisuun
Laatusuositus hyvin ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2...THL
Projektipäällikkö Anja Noron esitys I&O-kärkihankkeen keskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen työpajassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella 13.10.2017.
Similar to Puheenjohtajan alkusanat, Hoitotyösensitiivinen laatu -webinaari (20)
Kirsimarja Raitasalo, THL: Miksi päihdehaittoja on tärkeää ehkäistä kouluissa ja oppilaitoksissa - Nuorten päihteidenkäytön yleiskuva. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
Marke Hietanen-Peltola & Johanna Jahnukainen, THL: Miten opiskeluhuoltopalvelut tukevat hyvinvointia ja ehkäisevät päihdehaittoja. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022.
Riina Länsikallio, OPH: Päihdekasvatus ja ehkäisevä päihdetyö kouluissa ja oppilaitoksissa. Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
Jaana Markkula, THL, Ehkäisevä päihdetyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana kouluissa ja oppilaitoksissa -verkkoaineisto sujuvamman työn tueksi -webinaari, 10.10.2022
What is the current Synthetic opioid situation in Europe? How can countries be better prepared and equipped for a continued rise in synthetic opioid prevalence, use, and incidents?
Puheenjohtajan alkusanat, Hoitotyösensitiivinen laatu -webinaari
1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Hoitotyösensitiivinen laatu laaturekistereissä
Katsaus työryhmän työskentelyyn ja tuloksiin
Kristiina Junttila
5.11.2020
2. Työn käynnistyminen
• Terveydenhuollon kansallisten laaturekisterien päätavoite on
parantaa potilaiden saaman hoidon laatua, hoidon vaikuttavuutta ja
potilasturvallisuutta.
• Kansalliset rekisterit muodostaisivat yhtenäisen ja
kustannustehokkaan tavan seurata hoidon laatua ja vaikuttavuutta.
• THL:n hankkeen päätavoite oli selvittää, miten kansalliset
laaturekisterit voitaisiin organisoida, rahoittaa ja ylläpitää.
• Jatkotoimet 2019-2020, ml. pilottirekisteritoiminnan laajentaminen ja
syventäminen, esim.:
• Hoitotyösensitiivinen laatu laaturekistereissä –työryhmä
9.11.2020Hoitotyösensiitiivisen laadun työryhmä 2
6. Työryhmän tehtävät
• Työryhmä sai THL:ltä tehtäväkseen tehdä ehdotuksia siitä, miten
hoitotyösensitiivistä laatua voidaan parhaiten seurata laaturekistereissä.
• Työryhmä on pyrkinyt vastaamaan seuraaviin kysymyksiin:
• Mitä tarkoitetaan hoitotyösensitiivisyydellä?
• Miten hoitotyön laatu huomioidaan laaturekistereissä?
• Mihin indikaattoreihin keskitytään ja mikä on niiden prioriteettijärjestys?
• Mitkä ovat tietotuotannon ennakkoehdot?
• Mitä tietoa hoitotyösensitiivisen laadun kustannusvaikuttavuudesta on saatavilla?
• Tavoitteena on esittää malli, jolla voidaan kansainvälisesti vertailla hoitotyön
laatua. Tämä edellyttää kansainvälisesti validoitujen indikaattorien käyttöä.
• Päätetty edetä ”kapea kärki edellä”; alkuvaiheessa keskiössä potilasnäkökulma
ja tulostieto (vrt. Donabedianin rakenne-prosessi-tulos –viitekehys).
9.11.2020Hoitotyösensiitiivisen laadun työryhmä 6
7. Tiivistelmä toimenpiteistä työryhmän
toiminnan päättymiseen 31.10.2020 mennessä
• Käynnistämiskokous 10.6.2019, minkä jälkeen 12 kokousta.
• Laadittu työskentelystä kaksi väliraporttia ja loppuraportti.
• Osallistuttu pilottirekistereiden yhteiskokouksiin.
• Lokakuussa 2020 valmistuneessa julkaisussa (THL, Tutkimuksesta tiiviisti –
julkaisusarja 31/2020) tarkastellaan kansainvälisten tutkimusten kautta
hoitotyösensitiivistä laatua ja siihen liitettyjä indikaattoreita.
• Ensimmäisen vaiheen laatuindikaattorit on sovittu ja tietosisällöt määritelty.
• Kansalliset minimitietosisällöt on esitelty THL:n kansallisen koodistopalvelun
asiantuntijoille, jatkotoimet koodistopalvelun kommenttien perusteella.
9.11.2020Hoitotyösensiitiivisen laadun työryhmä 7
8. Tiivistelmä toimenpiteistä työryhmän
toiminnan päättymiseen 31.10.2020 mennessä
• Järjestetty nyt käynnissä oleva webinaari 5.11.2020 (kohderyhmät:
koulutusorganisaatiot, tutkimusorganisaatiot, potilasjärjestöt, ammattijärjestöt,
terveydenhuollon organisaatiot).
• Asiakasnäkökulma on huomioitu. Suomen Potilasliiton ja Suomen Sydänliiton
edustajat kuuluvat Hoitotyösensitiivisen laadun laajempaan yhteistyöryhmään.
Lisäksi työryhmän jäsen on luennoinut asiakaspalautteesta osana tiedolla
johtamista II Kansallisessa laaturekisterit -konferenssissa 19.11.2019 ja potilaalla
/ kokemusasiantuntijalla on puheenvuoro tämänpäiväisessä webinaarissa.
• Pidetty hoitotyösensitiivisestä laadusta useita esityksiä.
• Tehty tiivistä yhteistyötä HoiVerKe (hoitotyön kansallinen vertaiskehittäminen) –
verkoston kanssa.
9.11.2020Hoitotyösensiitiivisen laadun työryhmä 8
10. Miksi juuri nämä laatuindikaattorit?
PAINEHAAVAT
• Suomessa 55 000-80 000 potilaalla on
vuosittain painehaava kustannuksia 350–
525 miljoonaa euroa vuodessa
• Yli 60 % painehaavoista jää havaitsematta
terveydenhuollossa
• Prevalenssi:
• USA: 0,4 % - 38 % akuuteissa sairaaloissa
• Eurooppa / sairaalapotilaat: 8 % - 23 %
• Ruotsi / sairaalapotilaat: 14 % - 27 %
KAATUMISET / PUTOAMISET
• Suomessa lähes 400 000 kaatumistapaturmaa
vuosittain 1200 kuolemantapausta ja 6000
lonkkamurtumaa
• Terveydenhuollon kustannusten arvioitu
olevan Suomessa yli 500 miljoonaa euroa
• Sairaalassa kaatumisia tapahtuu eri
tutkimusten mukaan 1-9 / 1000 hpv; yleisin
tapaturma sairaaloissa
• Sairaalakaatumisista 25-50 % aiheuttaa jonkin
vamman ja 1-2 %:ssa syntyy lonkkamurtuma
• Sairaalassa kaatuneiden potilaiden hoitojakso
keskimäärin 7-11 vrk pidempi vaihdellen mm.
haitan asteen mukaan
• Pitkäaikaiseen laitoshoitoon jää 20 %
lonkkamurtumapotilaista
9.11.2020Hoitotyösensiitiivisen laadun työryhmä 10
11. Hoitotyösensitiivinen laatu sote-
organisaatioiden käytännön
toimintaan sekä hoitoalan
koulutusorganisaatioihin osaksi
opetussuunnitelmia.
Jalkauttaminen
Aktiivinen vaikuttaminen päättäjiin
hoitotyön laatutiedon ja sen
tuottamisen vaativan resurssin
saamiseksi viralliseksi osaksi sote-
laatutietoa ja sen tuottamista.
Vaikuttaminen
Asiakkaiden informoinnin suunnittelu
tulevaisuudessa tuotettavista
hoitotyösensitiivisistä
laatuindikaattoreista.
Asiakasnäkökulma
Kerätty laatutieto tulee palauttaa
yksittäisille työntekijöille
ymmärrettävässä ja helposti
tavoitettavissa olevassa muodossa.
Ammattilaisten näkökulma
Hoitotyösensitiivisen laadun
kustannusvaikuttavuus.
Hoitotyön vaikuttavuus, esim.
ennaltaehkäisevien toimintojen
vaikutus hoitotyösensitiivisen laadun
kehitykseen.
Tutkittavaa
Yksikkötyyppiluokittelun
jatkokehittäminen (käsittää nyt
erikoissairaanhoidon) yhteistyössä
THL:n Tietopalvelut-osaston kanssa.
Työn alle
Muut jatkotoimenpide-ehdotukset
11Hoitotyösensiitiivisen laadun työryhmä
12. Hoitotyösensitiivisen laadun seurannan ja
vertailun tavoitteet
• Tuki johtamiselle
• Kuvataan hoitotyön osuus
potilasturvallisuuden
toteutumisessa ja hoidon
tuloksissa kehittämiskohteiden
tunnistamiseksi.
• Tuki työntekijöille
• Edistetään työntekijöiden
tietoisuutta oman toimintansa
tuloksista ja siten edistetään
laadun varmistamista kliinisessä
hoitotyössä.
9.11.2020Hoitotyösensiitiivisen laadun työryhmä 12
• Laatua potilaalle
• Tehdään potilaiden hoidon
tulokset näkyviksi ja
vertailukelpoisiksi.
• Tuotetaan potilaille turvallista,
vaikuttavaa ja parasta mahdollista
hoitoa.
• Tuki hoitotyölle
• Tehdään hoitotyön vertaisarviointi
ja hyvien käytänteiden jakaminen
mahdolliseksi.
• Tunnistetaan laadun poikkeamat
tutkimuksen ja koulutuksen tueksi.
14. YHTEISTYÖN TAUSTAA
• Yliopistosairaaloiden hoitotyön kehittäjät käynnistivät työnsä syksyllä 2016 yo-
hallintoylihoitajilta saadun tehtäväksi annon pohjalta
• Hoitotyösensitiivisten tulosten (”Nursing-sensitive outcomes”) kansallinen
kokoaminen
• Sittemmin verkoston toimintaan liittynyt myös KSSHP ja vuoden 2020 alusta
SatSHP, VSHP ja EPSHP; liittymässä Lapin ks, Kainuun sote ja Kymsote
• Tavoitteena seurata indikaattoreita, jotka ovat keskeisiä kansainvälisissä
akkreditoinneissa (magneettisairaalastatus, JCI-akkreditointi)
• Yhteinen tietotuotanto kansainvälisten määrittelyjen mukaisesti mahdollisuus
jatkossa hoitotyön kansainväliseen vertailuun
9.11.202014
15. Laadukas
potilaan
hoitotyö
RAKENNE
Organisaation tehtävä
ja resurssit, johdon kyky
fasilitoida kehittämistä ja
muutosta
PROSESSI
Tavoitteiden
toteuttamiseksi luodut
prosessit
TULOS
Hoidon vaikuttavuus,
potilaan kokemus ja
turvallisuus,
henkilökunnan kokemus
ja oppiminen
Hoitotyön toteuttamisen
rakenteet, kuten
organisaation
ominaispiirteet (esim.
henkilöstörakenne, resurssit,
potilaiden ominaispiireet)
Hoitotyön
toteuttamisen
prosessit (esim.
lääkehoidon ja
kivunhoidon
toteuttaminen,
käsihygienian
toteutuminen)
• Potilaille haittaa aiheuttaneet
kaatumiset/ putoamiset
• Kyseisellä sairaalajaksolla
syntyneet, ≥ 2 asteen paine-
haavat
• Virtsatiekatetriin liittyvät infektiot
• Keskuslaskimokanyyleihin liittyvät
infektiot
• Hoitotyön potilaspalaute
• Hoitajien työtyytyväisyys
• Eristäminen muista potilaista
• Sitominen lepositeillä
• Yhteydenpidon rajoittaminen
• Hoidollinen kiinnipitäminen
• Lääkkeenanto tahdonvastaisesti
psyykkisen sairauden vuoksi
HOIVERKE-VIITEKEHYS
16. YHTEINEN TUNNUSLUKUTUOTANTO
• Hoitotyön potilaspalaute
• Aineistoa on kerätty yhteisillä väittämillä vuodesta 2017 alkaen. Osallistuneiden
yksiköiden määrä on vaihdellut, mutta kasvaa koko ajan. Palaute kerätään viikon
otantana neljä kertaa vuodessa. Käytössä on paperilomakkeita, sähköisiä kyselyjä
jne. organisaatioiden mahdollisuuksista riippuen.
• Hoitajien sitoutuneisuus (työtyytyväisyys, koettu työn imu)
• Modified Nurse Engagement Survey -kyselyt 2018, 2019 ja 2020 (toistuu vuosittain)
• Painehaavoihin ja potilaiden kaatumisiin / putoamisiin liittynyt pilotti
(Q1/2020)
• Tietotuotanto Q4/2020
9.11.202016