Työterveysyksiköiden näkemyksiä työterveyshuollon kehittämisestä ja sotestaTyöterveyslaitos
Vierailevien asiantuntijoiden esitys-slidet tiedotustilaisuudesta, jonka Työterveyslaitos järjesti 31.8.2016 työterveyshuollon roolista uudistuvassa SOTE:ssa. Asiantuntijat:
Elina Kupiainen, Suomen työterveyslääkäriyhdistys ja ABB
Lasse Parvinen, Terveystalo
Tiina Pohjonen, Työterveys Helsinki
Työterveysyksiköiden näkemyksiä työterveyshuollon kehittämisestä ja sotestaTyöterveyslaitos
Vierailevien asiantuntijoiden esitys-slidet tiedotustilaisuudesta, jonka Työterveyslaitos järjesti 31.8.2016 työterveyshuollon roolista uudistuvassa SOTE:ssa. Asiantuntijat:
Elina Kupiainen, Suomen työterveyslääkäriyhdistys ja ABB
Lasse Parvinen, Terveystalo
Tiina Pohjonen, Työterveys Helsinki
Lääkäreille on mahdollista tehdä suositus sairauspoissaolon tarpeen ja keston arviointiin, esittää selvitystyöryhmä. Tällä hetkellä arviot sairauspoissaolon tarpeesta ja kestosta samassa sairaudessa vaihtelevat riippuen lääkäristä, erikoisalasta tai maantieteellisestä alueesta. Suosituksen arvellaan lisäävän potilaiden yhdenvertaisuutta, tukevan lääkäreitä työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja mahdollisesti vähentävän sairauspoissaoloja. Selvityksen teosta päätettiin 2017 työeläkeuudistusta koskevassa työmarkkinajärjestöjen sopimuksessa.
Vuoden 2017 työeläkeuudistusta koskevassa sopimuksessa päätettiin selvittää mahdollisuudet ottaa käyttöön ohjeistus sairauspoissaolojen tarpeen ja keston arvioinnista sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö antoi Työterveyslaitokselle tehtäväksi koota selvitystä varten työryhmä. Työryhmässä on ollut mukana Akavan, EK:n, SAK:n, STTK:n, Suomen Lääkäriliiton, Duodecimin, Suomen työterveyslääkäriyhdistyksen, Kelan, STM:n ja Työterveyslaitoksen edustajat.
Tutkimustuloksia tuloksellisuuden mittaamisen tilasta sekä käytännön esimerkkejä kustannusvaikuttavuuden mittaamisesta hyvinvointipalveluissa.
Vierailuluento kurssilla HALJTS06 Tuloksellisuuden arvioinnin teoria ja tutkimus, 17.11.2015
Lääkäriliiton varatoiminnanjohtajan Hannu Halilan esitys Lääkärit yhteiskunnallisina vaikuttajina on pidetty Helsingin seudun Duodecim-seurassa 8.5.2014. Esitys käsittelee terveyspolitiikkaa osana muuta politiikkaa ja lääkärien rooleja siinä.
Lääkäreille on mahdollista tehdä suositus sairauspoissaolon tarpeen ja keston arviointiin, esittää selvitystyöryhmä. Tällä hetkellä arviot sairauspoissaolon tarpeesta ja kestosta samassa sairaudessa vaihtelevat riippuen lääkäristä, erikoisalasta tai maantieteellisestä alueesta. Suosituksen arvellaan lisäävän potilaiden yhdenvertaisuutta, tukevan lääkäreitä työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja mahdollisesti vähentävän sairauspoissaoloja. Selvityksen teosta päätettiin 2017 työeläkeuudistusta koskevassa työmarkkinajärjestöjen sopimuksessa.
Vuoden 2017 työeläkeuudistusta koskevassa sopimuksessa päätettiin selvittää mahdollisuudet ottaa käyttöön ohjeistus sairauspoissaolojen tarpeen ja keston arvioinnista sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö antoi Työterveyslaitokselle tehtäväksi koota selvitystä varten työryhmä. Työryhmässä on ollut mukana Akavan, EK:n, SAK:n, STTK:n, Suomen Lääkäriliiton, Duodecimin, Suomen työterveyslääkäriyhdistyksen, Kelan, STM:n ja Työterveyslaitoksen edustajat.
Tutkimustuloksia tuloksellisuuden mittaamisen tilasta sekä käytännön esimerkkejä kustannusvaikuttavuuden mittaamisesta hyvinvointipalveluissa.
Vierailuluento kurssilla HALJTS06 Tuloksellisuuden arvioinnin teoria ja tutkimus, 17.11.2015
Lääkäriliiton varatoiminnanjohtajan Hannu Halilan esitys Lääkärit yhteiskunnallisina vaikuttajina on pidetty Helsingin seudun Duodecim-seurassa 8.5.2014. Esitys käsittelee terveyspolitiikkaa osana muuta politiikkaa ja lääkärien rooleja siinä.
Miten tietojärjestelmät palvelevat terveydenhuollon ammattilaisten työtä? Vai...THL
Digityö ja stressi -hankkessa pureudutaan terveydenhuollon tietojärjestelmien käyttöprosesseihin ja tietojärjestelmien vaikutuksiin terveydenhuollon ammattilaisten työhön. Erityisesti tietojärjestelmien vaikutus johtamiseen ja henkilöstön työhyvinvointiin ovat keskeisiä kiinnostuksen kohteita.
Sitra on 2013-2014 ollut toteuttamassa sähköisten omahoitopalveluiden kokeiluita eri puolilla Suomea. Näiden kokeilujen oppeja esiteltiin kutsuvierasyleisölle kasvuyritystapahtuma Slushin yhteydessä Helsingissä 18.11.2014.
Lue myös:
http://www.sitra.fi/uutiset/hyvinvointi/sitra-digitaalisten-terveys-ja-hyvinvointipalveluiden-potentiaali-viela
PK-Palveluyritysten tuottavuusloikka seurasi, miten pienet palveluyritykset ottavat käyttöön pilvipalveluita ja millaisia tuottavuusvaikutuksia pilvipalveluilla on yritysten liiketoimintaan ja arkeen.
Palveluinnovaatiokeskus koordinoi PK-Palveluyritysten Tuottavuusloikkaa. Projektissa olivat mukana PALTA, TeliaSonera, Microsoft, Pirkanmaan yrittäjät ja Tredea. Lisäksi Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos teki projektiin tutkimuksen pilvipalveluiden tuottavuusvaikutuksista.
Demola is an award-winning ecosystem that connects students, companies, and universities to facilitate multidisciplinary innovation projects over 4 months. It is operated by Hermia Ltd., a Finnish innovation agency. Demola provides a way for companies to boost their R&D processes, build university partnerships, engage their innovation ecosystems, and attract talented young people. Companies have found Demola projects valuable for developing prototypes, testing new concepts, and gaining experience with emerging technologies.
1. Mittaamisen haasteita -
vaikuttavuus ihmisten arjessa
Ulla Harala
toiminnanjohtaja
Hämeenmaan Sydänpiiri ry
ulla.harala@hameenmaansydan.fi
0503870420
www.kurkiaura.fi
2. Kurkiaura-hanke 2011-2014
Mukana:
STM, Kuntaliitto, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri – Perusterveydenhuollon yksikkö,
Valkeakosken aluesairaala, Tampereen kaupunki, Lempäälän kunta, TAYS Sydänkeskus Oy,
VTT, Suomen Sydänliitto ry, Pirkanmaan Sydänpiiri ry, TEKES
Budjetti: 2,2 milj. €
Hanke, joka tähtää pysyviin muutoksiin terveydenhuollon palvelujärjestelmässä:
• Tarjonta – ja tuotantolähtöisestä järjestelmästä (What´s the matter with you) kohti
asiakas- ja asiakkuuslähtöistä järjestelmää (What matters to you.
• Yli prosessien ja organisaatioiden menevät asiakkuudet.
• Proaktiivinen palvelujärjestelmä, joka joustaa, kehittyy ja muuttuu toimintaympäristön
muutosten mukaan.
• Asiakkaat mukana kehittämistyössä
• Case: sydänsairastuneet
• Vaikuttavuuden arvioinnin näkökulmat laajasti mukana:
– Yksilön näkökulma (elämän laatu)
– Yhteiskunnan ja palvelun tuottajien näkökulma
– Prosessinäkökulma
– Tasapuolisen jakautumisen ja teknisen tehokkuuden näkökulma
3. 1. Tarinat asiakasymmärryksen lähteinä
• Heikki, Hannele, Henri, Hilja ja Heimo sekä uudet tarinat
• Tehdään eläväksi käyttäjien erilaisia tavoitteita ja pyrkimyksiä, kiteytetään
käyttäjien välisiä eroja
• Kun persoonille annetaan nimi ja kasvot, niistä tulee oikeiden ihmisten
kaltaisia.
• Kehitystyö fokusoituu: ei tehdä kaikkea kaikille
– Jos kaiken ajatellaan sopivan jollekulle, pahimmillaan suunniteltu ei sovi kenellekään.
Toisaalta vaikka ihmiset ovat uniikkeja, asiakkuuksina meissä on yhteneväisyyksiä.
• Tarinoiden kautta ammattilaisten on mahdollisuus tunnistaa ja kunnioittaa
sairastuneen arvoja ja eettisiä periaatteita, ymmärtää mikä ja miksi on
hänelle merkityksellistä
Asiakastarpeiden tunnistaminen
Asiakaslähtöinen palvelujen kehittäminen
Asiakaslähtöinen toiminta
6. 4. Oikeat hoitopolut prosessin avaajina
AMBULANSSI
Ensihoitoryhmä
ACUTA 1.11.12
Dg: STEMI
inferioris
KARY 1.11.12
PCI LAD
Kardiologi
Sh:t
KARB 1.-2.11.12
Lääkäri,sh,ft
VALS 2.-5.11.12
Kotiutui 5.11.12
VALS POLI
12.11.12
Sydänhoitajan
vastaanotto,
ohjaus ja
Fysioterapeutti
(6 min kävelytesti
ja ohjaus)
VALS POLI 12.12.12
Kl.rasituskoe ja epikriisit :
työterveys,
terveyskeskus
sydänhoitaja
fysioterapeutti
sairausloma loppui
13.12.12
VALS POLI
3.1.13
Fysioterapeutti
(Ohjaus
kl.ras.kokeen
pohjalta)
VALS POLI
(UÄ kontrolli
2/13)?
7. 5. Taskunauris muutoksen kuvaajana
<Hyvän palvelun perässä
saapuvat asiakkaat>
Motivointi
muutokseen
Toteutunut
muutos
Mitattu
muutos
Muutos
-paine
Muutokseen
käytetty aika
Vastaanottojen
valmistelu
Tiedon
saatavuus
Havaitut
hyödyt
Sitoutuneisuus
muutokseen
Prosessoitu positiivinen
asiakaspalaute
Asiakas
-osallistuminen
Asiakas
-tyytyväisyys
Organisaatioiden
välinen yhteistyö
Verkoston
yhteinen intressi
Pitäytyminen
vanhassa
Asiakastuki
ja -ohjaus
Mittarien
puolueellisuus
Muutos-
johtaminen
+
-
+
-
+
+
-
+
+
+
+
+
+
-
+
+
+
+
+ +
+
++
Kohti haluttua
muutosta
Hyötyjen
huomaaminen
Arjen
tyrannia
Ammattilaiset saavat
asiakkaat mukaan
Sanan
leviäminen
Viisaasti
työskentely
Yhteistyö parantaa
tiedon saatavuutta
-
-Käytettävät
rahavarat
+
+
Suuri raha
-vaje pakottaa
muutokseen
Asiakkaitten tyytyväisyys
motivoi ammattilaiset
+
+
+
-
Ajan järjes-
täminen
Kurkuttaminen
Muutospelko ja
-epäusko
Muutos-
vastarinta
+
+
+
Nälkä kasvaa
syödessä
Havaitut puutteet asiakkaan
kokonaisprosessissa
+
Uuden toiminnan myötä
havaitaan puutteita
Puutteet kokonaisprosessissa
luovat yhteistä intressiä
Hyvän palvelun perässä
saapuvat asiakkaat
+
+
Kehitystoimintaan
ohjautuvat rahavaratMuille ohjautuvat
rahavarat
+
Itseään ruokkiva silmukka. (muutos missä tahansa
silmukan muuttujassa aiheuttaa samansuuntaisen
muutosta kasvattavan seurauksen)
Tasapainottava silmukka. (muutos missä tahansa
silmukan muuttujassa aiheuttaa vastakkaissuun-
taisen muutosta pienentävän seurauksen)
Positiivinen kausaliteetti. (muutos
aiheuttaa samansuuntaisen
muutoksen seuraavassa muuttujassa)
+
_ Negatiivinen kausaliteetti. (muutos
aiheuttaa vastakkaissuuntaisen
muutoksen seuraavassa muuttujassa)
Haluttu
muutos
+
+
Puutteet kokonais-
prosessissa
-
+
+
Työmääräpaine
Vastaanottoihin
käytetty aikaNykytoiminna
kustannukset
Säästöt
Paine kuluttaa
säästöt
+
+
Pohjaton kuilu
Haaskat
saapuvat apajille
Säästöt takaisin
kehittämiseen
Varat ei riitä
nykytoimintaan
+
-
+
+
-
+
Kilpailijoiden
kehitystoiminta
Kilpailevien palvelun-
tarjoajien asiakkaat
Kilpailu
asiakkaista
-
-
-
8. Vaikuttavuus ihmisten arjessa -
mitä se voisi olla?
Heimo - Pärjääjäasiakkuus
• Kykenee ja haluaa ottaa vastuun oman terveyden ja sairauden omahoidosta.
Aktiivinen, oma-aloitteinen, motivoitunut
• Nykyaikainen pankkipalvelumalli
Vähemmän rutiinikäyntejä lääkäreillä, hoitajilla ja muilla ammattilaisilla
Ammattilaisten ei-hoidollisen työn määrä vähenee: huolehtii itse perusrutiineista
(esim. ajanvaraus, perustietojen ylläpitäminen)
Ohjauksen tarve vähenee: perehtyy omatoimisesti asioihin
Vapautuu paikkoja ryhmä- ja kurssitoimintaan niitä tarvitseville
Tietämättömyydestä johtuvat yhteydenotot vähenevät: tietoisuus omasta tilanteesta
ja omahoidosta paranee
Säilyy veronmaksukykyisenä työntekijänä / julkisrahoitteisia palveluja vähän
kuluttavana eläkeläisenä
9. Henri - Yhteistyöasiakkuus
• Kykenee ja haluaa ottaa vastuun oman terveyden ja sairauden omahoidosta.
Aktiivinen, oma-aloitteinen, motivoitunut
• Monimutkainen, useita ammattilaistoimijoita koskettava terveystilanne, useita
sairauksia tai sairaus jota hoidetaan eri klinikoilla
• Ammattilaisten yhteistyötä ja koordinointia vaativa toimintamalli
Päällekkäisen työn ja toimintojen poistuminen (samojen tietojen kirjaaminen,
samojen tutkimusten teko)
Hoidon järkevöittäminen ammattilaisten ja asiakkaan yhdessä tekemin ratkaisuin:
mahdollisesti komplikaatiot vähenevät, resurssit suunnataan alusta asti kaikkien
yhdessä tarpeellisiksi katsomiin hoitomuotoihin
Asiakkaan ajan säästyminen yhteisvastaanottojen myötä
Epätietoisuudesta ja mahdollisesti ristiriitaisista ohjeista johtuvat yhteydenotot
vähenevät
10. Hannele - Tukiasiakkuus
• Tarvitsee tukea ottaakseen vastuun oman terveyden ja sairauden omahoidosta
• Passiivinen (esimerkiksi huolestunut), aloitekyvytön, välinpitämätön
• Selkeä somaattinen terveystilanne
Käyntien kohdentuminen tarkoituksenmukaisille ammattilaisille
Käyntien kokonaismäärän vähentyminen
Huolestuneisuudesta ja epätietoisuudesta johtuvien yhteydenottojen vähentyminen
Medikalisoitumisen ja siitä aiheutuvien kustannusten väheneminen
11. Hilja - Huolenpitoasiakkuus
• Tarvitsee tukea ottaakseen vastuun oman terveyden ja sairauden omahoidosta tai ei
kykene siihen
• Fyysisesti huonokuntoinen, passiivinen (esim. huolestunut), aloitekyvytön,
välinpitämätön
• Monimutkainen, useita ammattilaistoimijoita koskettava terveys- tai elämäntilanne
• Case manager –toimintamalli
Päivystyspalveluiden käytön väheneminen
Laitoshoidon väheneminen tai siirtyminen
Tilanteiden kriisiytymisen ehkäiseminen
12. Lopuksi
• Kurkiaura –hanke edistää lähtökohtaisesti vaikuttavamman
terveydenhuollon kehittämistä.
• Kurkiaura –hanke tuottaa konkreettisia työvälineitä sekä muutoksen
tueksi että erityisesti asiakasymmärryksen syventämiseksi.
• Kurkiaura –hanke on hyvää maaperää vaikuttavuuden arvioinnille.
• Yksin olemme kuitenkin vaikuttavuuden arvioinnissa ja mittaamisen
haasteiden edessä siipirikkoja. Tarvitsemme kumppaneita.