Anneli Tiaisen alustus Vantaan Rotaryklubin kokouksessa 17.11.16 aiheesta "Terveys ja hyvinvointi, Omien voimavarojen vahvistaminen" Heurekassa Vantaalla
Miten lasten lihavuuden hoitoa ja hoitopolkuja voidaan kehittää?THL
Lasten- ja nuortentautien erikoislääkäri Marketta Dalla Valle. Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta. Kansallinen lihavuusohjelma kutsuu yhteistyöhön 2016–2018 -seminaari 1.2.2016.
1. seminaari - nuorten mielenterveyden hyvat ja huonot uutiset paihdepaivat 2021EHYT
Henna Haravuori, nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, dosentti, THL Mielenterveystiimin vieraileva tutkija.
Miguel Reyes, Sekasin-chat tiimipäällikkö, MIELI Suomen Mielenterveys ry
Leena Ehrling, VTT, psykoterapeutti (VET)
Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta - Kansallinen lihavuusohjelma kutsuu y...THL
Kehittämispäällikkö Päivi Mäki, THL. Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta. Kansallinen lihavuusohjelma kutsuu yhteistyöhön 2016-2018 -seminaari 1.2.2016.
Esityksessä kerrotaan, millaisia tuloksia UKK-instituutin tutkimuksissa on saatu elintapojen muuttamisesta. Tutkimusten osallistujat edustavat erilaisia ryhmiä, kuten raskaana olevia äitejä, vaihdevuosi-ikäisiä naisia ja raskaan liikenteen kuljettajia.
Miten lasten lihavuuden hoitoa ja hoitopolkuja voidaan kehittää?THL
Lasten- ja nuortentautien erikoislääkäri Marketta Dalla Valle. Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta. Kansallinen lihavuusohjelma kutsuu yhteistyöhön 2016–2018 -seminaari 1.2.2016.
1. seminaari - nuorten mielenterveyden hyvat ja huonot uutiset paihdepaivat 2021EHYT
Henna Haravuori, nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, dosentti, THL Mielenterveystiimin vieraileva tutkija.
Miguel Reyes, Sekasin-chat tiimipäällikkö, MIELI Suomen Mielenterveys ry
Leena Ehrling, VTT, psykoterapeutti (VET)
Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta - Kansallinen lihavuusohjelma kutsuu y...THL
Kehittämispäällikkö Päivi Mäki, THL. Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta. Kansallinen lihavuusohjelma kutsuu yhteistyöhön 2016-2018 -seminaari 1.2.2016.
Esityksessä kerrotaan, millaisia tuloksia UKK-instituutin tutkimuksissa on saatu elintapojen muuttamisesta. Tutkimusten osallistujat edustavat erilaisia ryhmiä, kuten raskaana olevia äitejä, vaihdevuosi-ikäisiä naisia ja raskaan liikenteen kuljettajia.
2019-11-13 Juho Mertanen Asiantuntijapsykologina Mieli ry:ssä JuhoMertanen
MIELI ry:n mielenterveyden edistämisen asiantuntijapsykologi Juho Mertasen puheenvuoro taustastaan, työstään ja mielenterveyden edistämisen teorioista psykologian opiskelijoille Helsingissä 13.11. ja Tampereella 14.11.
Kansalliset suositukset istumisen vähentämiseen. Tommi VasankariUKK-instituutti
Istu vähemmän - voi paremmin
Kansalliset suositukset istumisen vähentämiseen
UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari esitteli uudet suositukset 17.6.2015 julkistustilaisuudessa.
Terveysliikunnan webinaarisarja: Liikunnan Käypä hoito -suositus on päivitetty vuoden 2016 alussa. Työryhmässä mukana ollut UKK-instituutin vanhempi tutkija Katriina Kukkonen-Harjula esitteli suositusta UKK-instituutin webinaarisarjassa 15.3.2016.
Lappeenrannassa 14.10.2015 pidetyn IkäAkatemian puheenvuorojen diat.
IKÄAKATEMIA
Juontajana Heli Vaija
9.30 Tervetuloa ja lyhyesti EHYT ry:stä, Heli Vaija, EHYT ry
9.45 Ikääntyminen ja päihteet. Laura Majander, geriatri, Eksote
10.15 Rahapelit – viihdettä ja riskejä, Salla Karjalainen, Arpa-projekti, EHYT ry
10.45 Kokemusasiantuntija Erja Ahvonen
11.00 Onks uutta tietoo? -hankkeen kokemuksista, Antti Hytti, aikuistyön päällikkö EHYT ry
11.30 Eläväisesti Eläkkeellä, Tarja Lankinen, lääkäri
Lasten liikunnan edistäminen hallintokuntien yhteistyölläTHL
Yhteyspäällikkö Kirsi Naukkarinen, Opetushallitus. Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta. Kansallinen lihavuusohjelma kutsuu yhteistyöhön 2016-2018 -seminaari 1.2.2016.
Istumisen yhteydet yksinäisyyteen ja henkiseen hyvinvointiinUKK-instituutti
Pauliina Husu, Kari Tokola, Jaana Suni, Harri Sievänen, Tommi Vasankari
ATH-tutkimustulosten julkaisutilaisuus Helsinki 27.10.2015.
ATH-tutkimuksen aineistoista on selvitetty runsaan istumisen yhteys yksinäisyyteen ja henkiseen hyvinvointiin eri-ikäisillä suomalaisilla miehillä ja naisilla. Lisäksi tutkittiin, ovatko työssä ja vapaa-ajalla istumisen yhteydet näihin kokemuksiin erilaisia.
Meri Larivaara: Ikääntyneet ja mielen hyvinvointi hallituksen kärkihankkeissaTHL
Seminaari: Mielen hyvinvointi ikääntyessä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 11.5.2016
Meri Larivaara Ikääntyneet ja mielen hyvinvointi hallituksen kärkihankkeissa
Tampereella pidetyn IkäAkatemian diat.
9.00 Tervetuloa EHYT ry:n puolesta ja päivän kulusta lyhyesti, Riitta Sattilainen
9.05 Tervetulotoivotus ja ajankohtaiskatsaus Tampereen kaupungin päihde- ja mielenterveysasioihin, Eeva-Liisa Niemelä, Hatanpään puistosairaalan osastoylilääkäri
9.45 Onks uutta tietoo? -hankkeen kokemukset jakoon, aikuistyön päällikkö Antti Hytti, EHYT ry
10.15 Etsivä omaistyö – projekti, projektivastaava Mari Helin-Tuominen, Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry, Etsivä omaistyö – projekti 2012-2015
Lyhyt tauko
10.50 Rahapeliongelma tulee kalliiksi, projektipäällikkö Tapio Jaakkola, Arpa-projekti EHYT ry
11.30 Paikallinen näkökulma ikäihmisten päihteiden käytöstä, Tanja Leijokari-Olosundé, Kotihoidon päihde- ja mielenterveysasiakkaiden asiantuntijasairaanhoitaja, seksuaalineuvoja
2019-11-13 Juho Mertanen Asiantuntijapsykologina Mieli ry:ssä JuhoMertanen
MIELI ry:n mielenterveyden edistämisen asiantuntijapsykologi Juho Mertasen puheenvuoro taustastaan, työstään ja mielenterveyden edistämisen teorioista psykologian opiskelijoille Helsingissä 13.11. ja Tampereella 14.11.
Kansalliset suositukset istumisen vähentämiseen. Tommi VasankariUKK-instituutti
Istu vähemmän - voi paremmin
Kansalliset suositukset istumisen vähentämiseen
UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari esitteli uudet suositukset 17.6.2015 julkistustilaisuudessa.
Terveysliikunnan webinaarisarja: Liikunnan Käypä hoito -suositus on päivitetty vuoden 2016 alussa. Työryhmässä mukana ollut UKK-instituutin vanhempi tutkija Katriina Kukkonen-Harjula esitteli suositusta UKK-instituutin webinaarisarjassa 15.3.2016.
Lappeenrannassa 14.10.2015 pidetyn IkäAkatemian puheenvuorojen diat.
IKÄAKATEMIA
Juontajana Heli Vaija
9.30 Tervetuloa ja lyhyesti EHYT ry:stä, Heli Vaija, EHYT ry
9.45 Ikääntyminen ja päihteet. Laura Majander, geriatri, Eksote
10.15 Rahapelit – viihdettä ja riskejä, Salla Karjalainen, Arpa-projekti, EHYT ry
10.45 Kokemusasiantuntija Erja Ahvonen
11.00 Onks uutta tietoo? -hankkeen kokemuksista, Antti Hytti, aikuistyön päällikkö EHYT ry
11.30 Eläväisesti Eläkkeellä, Tarja Lankinen, lääkäri
Lasten liikunnan edistäminen hallintokuntien yhteistyölläTHL
Yhteyspäällikkö Kirsi Naukkarinen, Opetushallitus. Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta. Kansallinen lihavuusohjelma kutsuu yhteistyöhön 2016-2018 -seminaari 1.2.2016.
Istumisen yhteydet yksinäisyyteen ja henkiseen hyvinvointiinUKK-instituutti
Pauliina Husu, Kari Tokola, Jaana Suni, Harri Sievänen, Tommi Vasankari
ATH-tutkimustulosten julkaisutilaisuus Helsinki 27.10.2015.
ATH-tutkimuksen aineistoista on selvitetty runsaan istumisen yhteys yksinäisyyteen ja henkiseen hyvinvointiin eri-ikäisillä suomalaisilla miehillä ja naisilla. Lisäksi tutkittiin, ovatko työssä ja vapaa-ajalla istumisen yhteydet näihin kokemuksiin erilaisia.
Meri Larivaara: Ikääntyneet ja mielen hyvinvointi hallituksen kärkihankkeissaTHL
Seminaari: Mielen hyvinvointi ikääntyessä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 11.5.2016
Meri Larivaara Ikääntyneet ja mielen hyvinvointi hallituksen kärkihankkeissa
Tampereella pidetyn IkäAkatemian diat.
9.00 Tervetuloa EHYT ry:n puolesta ja päivän kulusta lyhyesti, Riitta Sattilainen
9.05 Tervetulotoivotus ja ajankohtaiskatsaus Tampereen kaupungin päihde- ja mielenterveysasioihin, Eeva-Liisa Niemelä, Hatanpään puistosairaalan osastoylilääkäri
9.45 Onks uutta tietoo? -hankkeen kokemukset jakoon, aikuistyön päällikkö Antti Hytti, EHYT ry
10.15 Etsivä omaistyö – projekti, projektivastaava Mari Helin-Tuominen, Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry, Etsivä omaistyö – projekti 2012-2015
Lyhyt tauko
10.50 Rahapeliongelma tulee kalliiksi, projektipäällikkö Tapio Jaakkola, Arpa-projekti EHYT ry
11.30 Paikallinen näkökulma ikäihmisten päihteiden käytöstä, Tanja Leijokari-Olosundé, Kotihoidon päihde- ja mielenterveysasiakkaiden asiantuntijasairaanhoitaja, seksuaalineuvoja
Vantaan Rotaryklubin toimintakertomus kaudelta 2015-2016 kertoo selkeästi ja havainnollisesti, mitä kaikkea klubimme vuoden aikana sai hyvää aikaan, yhteisöille ja jäsenille.
Työterveyshuollon erikoislääkäri ja kipututkija Helena Miranda kertoi esikoiskirjansa "Ota kipu haltuun" -syntymisestä. Helena Miranda on väitellyt tohtoriksi vuonna 2002 aiheenaan työssäkäyvien ihmisten kivut.
Etelä-Suomen Media Oy, johon muun muassa Vantaan Sanomat kuuluvat, konsernin kuvaus (osa Keskisuomalainen-konsernia), lehtien lukijamäärät, peitto eri m arkkina-alueilla.
Risto Ihalainen piti esityksen aiheesta 'Keskiaikaisia kronikoita'. Roomalaisen historiankirjoituksen sammuttua ja lukutaidonkin harvinaistuttua 400-luvulla historiaa silti dokumentoitiin erilaisiin kirjallisiin kertomuksiin. Renessanssin humanismi alkoi palauttaa historiaan lähdekritiikkiä ym. tieteellisempää otetta. Mitä voimme tietää keskiajan tapahtumista näiden väliseltä ajalta, kronikoiden, annaalien, gestojen, legendojen ja saagojen perusteella? Esimerkkeinä dokumentteja, jotka Suomen ja Pohjolan todellisuutta tallensivat.
TEKO-webinaari: Move! osana fyysisen toimintakyvyn edistämistä. Kirsti SiekkinenTervekoululainen
Terve koululainen -hankkeen Move!-webinaarisarjan päättäneen verkkoluennon teemana oli Move! osana fyysisen toimintakyvyn edistämistä kouluyhteisössä. Asiantuntijana terveyden edistämisen asiantuntija, fysioterapeutti Kirsti Siekkinen Likesistä.
Verkkoluento pidettiin 27.11.2018.
Luentotallenne ja muut webinaarisarjan tallenteet ja esitysmateriaalit ovat katsottavissa osoitteessa https://www.tervekoululainen.fi/webinaari
Kodin ja urheiluseuran yhteispeli | Sairaala NEOMehiläinen NEO
Teemailta Mauno Koivisto -keskuksessa urheilevien lasten ja nuorten vanhemmille, valmentajille ja joukkueenjohtajille kodin ja urheiluseuran yhteispelistä. Puhujina jääkiekkovalmentaja Jukka Koivu (TPS), liikuntalääkäri Harri Helajärvi (NEO) ja johtava lääkäri, ortopedi Jussi Rantanen (NEO).
Lääkäriliiton varatoiminnanjohtajan Hannu Halilan esitys Lääkärit yhteiskunnallisina vaikuttajina on pidetty Helsingin seudun Duodecim-seurassa 8.5.2014. Esitys käsittelee terveyspolitiikkaa osana muuta politiikkaa ja lääkärien rooleja siinä.
Terve koululainen -hankkeen verkkoluento 27.10.2016
Ylipainosta tasapainoon − kannustamisen tärkeys lapsen ja nuoren ylipainosta puhuttaessa
Asiantuntijana suunnittelija, erityisopettaja, Anne Kuusisto Sydänliiton Neuvokas perhe -hankkeesta
Esitelmä pidettiin 24.3.2022 VRK:n viikkokokouksessa. Käsitellään aihetta Kaupunkilainen metsänomistajana eri näkökulmista ja vertaillaan myös muihin maihin asioina mm. ikärakenne, yksityisomistus, hoitotavat, EU-taksonomia, hiilinielu, puun riittävyys, puun hintakehityksen suuntaviivoja.
Biopankki edistää väestön terveyttä ja tautimekanismien ymmärtämistä sekä kehittää diagnostiikkaa ja terveydenhuollossa käytettäviä tuotteita ja hoitokäytäntöjä.
Tämä pro gradu -tutkimukseni käsittelee Kuun asentoa ja/tai ajoituksen taitoa raudus-koivuvesakon raivaustyössä. Suomessa aihetta on tutkittu aikaisemmin hyvin vähän, eikä tällä tutkimusmenetelmällä koskaan aikaisemmin Etelä-Suomen tuoreessa kangasmetsässä, jossa Kuun kierto ja sen asento on otettu tutkimuspäivien valinnan pääkriteereiksi, sekä vallitseva sää, rauduskoivujen vesomisen lisäksi.
Aikaisemmin Suomessa tehdyissä lehtipuiden vesomistutkimuksissa ei ole tutkittu taimien ja vesojen kaadosta lähtien Tsum_345°Cvrk tutkimuksen seurannan päivään saakka kasvupaikalla vallitsevia sääolosuhteita ja niiden mahdollisia vaikutuksia vesomisaktiivisuuteen kuun vaiheen ylä- ja alakuiden aikana koekantoihin syntyneiden vesamäärien eroon.
Tämän pro gradu- tutkimustyössä pyritään hakemaan rauduskoivuvesakon raivaustyön oikea minimi vesomisajankohta, jolloin vesominen on vähäisintä tai sitä ei ole ollenkaan kasvukauden 2015 aikana.
1. Terveys & hyvinvointi
Omien voimavarojen vahvistaminen
Vantaan Rotaryklubi ry
Alustus
Anneli Tiainen
17.11.2016
2. Terveyden ja toimintakyvyn määritelmiä
• Maailman terveysjärjestön, WHO:n, määritelmän mukaan terveys on täydellisen fyysisen,
psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila.
• Terveys on kokoajan muuttuva tila, johon vaikuttavat sairaudet ja fyysinen ja sosiaalinen
elinympäristö, mutta ennen kaikkea ihmisen omat kokemukset ja hänen arvonsa ja
asenteensa.
• Toimintakyky on lääketieteellinen käsite, joka kuvaa ihmisen rakenteiden ja/tai koko
ihmisen kykyä reagoida ympäristöönsä ja toimia siinä.
• Työkyky kuvastaa ihmisen kykyä tehdä työtä. Työkykyarvioon sisältyy aina arvio ihmisen
toimintakyvystä, osaamisesta, koulutuspohjasta, iästä, työhistoriasta ja työstä.
• Voimavarat loppuvat, ellei uhkatekijöitä (kuormitustekijöitä) saada poistettua (=fyysisiä ja
psyykkisiä vaatimuksia on enemmän kuin jaksaa kantaa)
5. Ihminen
- fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kokonaisuus
Vapaa-aika
8h
Uni 8h
Työ 8h
Mihin osa-alueisiin
voit vaikuttaa?
Tasapainoinen kokonaisuus vuorokaudessa
on hyvinvoinnin ja toimintakyvyn perusta
6. Terveyden ja hyvinvoinnin kulmakiviä
Yhteiskunta
Lainsäädäntö
Kulttuuri
Eläkejärjestelmä
Koulutusjärjestelmä
Työ- ja toimintakyvyn tuki
• Esimies
• Henkilöstöpalveluorganisaatio
• Työsuojeluorganisaatio
• Työterveyshuolto
• Itsestä huolehtiminen – oman osuuden hoitaminen
• Varhainen reagointi
• Hyvä terveydenhuoltojärjestelmä
• Neuvonta, ohjaus ja ennaltaehkäisy
Elämäntavat
7. Mihin voin itse vaikuttaa?
• Elintavat – vaikutan tulokseen
• Fyysinen kunto – liikuntareseptit
• Levollinen mieli – hengen hedelmät (ilo, ystävällisyys, anteeksi antaminen,
armollisuus, hyvyys jne.)
• Sosiaaliset suhteet – merkityksellisyys, osallisuuden kokemus
• Mielen ja fysiikan johtaminen: sitouttaminen tavoitteeseen tapahtuu katsomalla
tulevaisuuteen
• Kohtuullisuus –kaikenlaisten riippuvuuksien välttäminen
• Tasapainoinen kokonaisuus on hyvinvoinnin ja toimintakyvyn perusta
• Tahtotila, motivaatio, oppiminen/ tiedon siirtäminen käytäntöön
• ->Avaintekijät hyvinvointiin ovat hyvät ihmissuhteet, kohtuus ja valoisa
suhtautuminen tulevaisuuteen
8. Mikä on pitkän iän salaisuus
• Geenit määräävät vain 20 % prosenttia elinikäsi pituudesta
• Elintavat 70% (miten syöt ja liikut, kuinka vireänä pidät itsesi ja
miten tyytyväisenä ja onnellisena onnistut elämään)
• Loput on sattuman kauppaa.
Mistä niitä ylimääräisiä vuosia sitten oikein saa?
– Jos tupakoit, lopeta. Jos juot, vähennä. Jos olet ylipainoinen,
laihduta hitaasti mutta pysyvästi.
- Teeseihin sisältyy liikunta sekä kasviksia, marjoja ja hedelmiä
pursuava ruokavalio
– Puoli tuntia melko kuormittavaa liikuntaa, esimerkiksi reipasta
kävelyä, 5–7 kertaa viikossa, tai kuormittavaa, kuten hölkkää, 20–
60 minuuttia kolmasti viikossa. Päivittäisen liikunnan voi koota
paloista, vaikkapa kolmesta 10 minuutin pyrähdyksestä.
- Monipuolinen ravinto. Kasvisten lisäksi kannatta suosia kasviöljyjä
ja kalaa, vaaleaa lihaa, kananmunia ja hiilihydraateista hyvin nälkää
pitäviä, kuten täysjyväleipää ja tummaa pastaa, sekä rasvattomia
maitotuotteita.
Pertti Mustajoki:
http://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/terveys/mika_on_pitkan_ian_salaisuus
9. Hyvä terveydenhuolto järjestelmä
- Työterveyshuolto
- Työterveyshuoltolaki (21.12.2001/1383)
- Työturvallisuuslaki (738/2002)
- Kunnan vastuulla on perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito
- Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326
- Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja
terveyspalveluista 28.12.2012/980
Millaisia kokemuksia sinulla on terveydenhuollon palveluista?
10. Kansantaudit (myös yleisimmät kuolinsyyt)
Yleisimpiä kansantauteja:
• sepelvaltimotauti
• sydämen vajaatoiminta
• aivohalvaus (aivoverenkiertohäiriöt, AVH)
• diabetes
• muistisairaudet
Niiden riskitekijöitä ovat muun muassa perintötekijät, epäterveellinen
ravinto, veren korkea kolesterolipitoisuus, tupakointi, kohonnut verenpaine
ja vähäinen liikunta.
Testaa riskitekijät: https://www.omahoitopolut.fi/web/sydan-ja-
verisuonitaudit-diabetes-ja-muistisairaudet/testin-esittely
11. Työterveyshuoltopalvelut ja yhteistyö
• Työhöntulotarkastukset ja
ikäkausitarkastukset
• Yleislääkäritasoinen sairaanhoito,
erikoislääkärikonsultaatiot,
rokotukset, työpsykologi
• Ammattitaudit
• Työsuojelutarkastukset
• Työpaikkakäynnit, riskien arviointi
• Erityistyölasit
• Pitkät sairauslomat/työuupuminen
• Työhön paluun tukeminen
• Aktiivisen välittämisen malli
• Työkyvyn arvioinnit (suppeat/laajat)
• Eläkkeelle siirtymiset
• Työkokeilut (yksikössä, toisessa
yksikössä, laitoksessa)
• Päihdeasiat
• Ohjeistus, asioihin tarttuminen
• Uhka- ja väkivaltatilanteet (ohjeistus,
seuraaminen, ennaltaehkäisy)
• Ristiriitatilanteet, työyhteisössä
(ohjeistus, ennaltaehkäisy)
• Tyky-toiminta ja seminaarit
(luennointi, elämänhallintaryhmät +
tth.to vastaanottoa seurakunnissa)
• Kuntoutus: ASLAK-, TYK-, AURA- ja
yksilökuntoutukset
• Henkilöstökyselyt
• Työpaikkaselvitykset
12. Kunnallinen terveydenhuolto
Kunnat vastaavat terveydenhuollon järjestämisestä ja rahoittamisesta.
Terveyspalvelut jakautuvat perusterveydenhuoltoon ja
erikoissairaanhoitoon. Perusterveydenhuollolla tarkoitetaan kunnan
järjestämää väestön terveydentilan seurantaa, terveyden edistämistä ja
erilaisia palveluita. Perusterveydenhuollon palvelut tuotetaan kunnan
terveyskeskuksessa.
Erikoissairaanhoito tarkoittaa erikoisalojen mukaisia tutkimuksia ja
hoitoja. Suurin osa erikoissairaanhoidon palveluista järjestetään
sairaaloissa.
13. Kunnallisia terveydenhuoltopalveluita
• Hammashoito
• Sairaalat ja poliklinikat
• Kuntoutus ja terapiat
• Päivystys
• Muita terveyspalveluja
• Itsehoito ja sähköinen terveystarkastus
• Mielenterveys- ja päihdepalvelut
• Lapsiperheiden palvelut
• Nuorten palvelut
• Ikääntyneiden palvelut
• Vammaisten palvelut
• Sosiaalinen tuki ja toimeentulo
• Ikääntyneiden palvelut (mm. -> neuvonta ja
palveluohjaus, palvelutarpeen selvittäminen)
• Kotihoito / kotisairaanhoito
• Rokotukset
• Diabeteshoitaja
• Terveys- ja hoitosuunnitelmat
• Terveys- ja sosiaalipalvelujen sähköinen
asiointi:
• Valtakunnalliset sähköiset Kanta-palvelut, joita
ovat eResepti, Omakanta ja sähköinen
Potilastiedon arkisto.
• Kanta-palveluiden kautta pääset katsomaan ja
uudistamaan sähköisiä reseptejäsi ja
katsomaan omia potilastietojasi
• Vantaalaisilla mahdollisuus varata aikoja
sähköisesti.
• http://www.vantaa.fi/hallinto_ja_talous/osallistu_ja_vaikuta/asioi_
verkossa/terveys-_ja_sosiaalipalvelut
14. Voimavaraistuminen tapahtuu,
kun haitallinen kuormittuminen saadaan loppumaan
Oire on terve puoli meissä, joka
kertoo miten pysyä hengissä.
Minkä asian kehittäminen on minulle tärkeintä?
Mihin voit vaikuttaa helpoiten ja heti?
Mitä konkreettisia asioita teen asioiden
muuttamiseksi (Terveydenhoitosuunnitelma)?
Tavoite:
– toimenpiteet
– aikataulu
– arviointi
15. Hyvinvointisuunnitelmalla kohti parempaa elämää!
Terveyttä ja
hyvinvointia
tukevat tekijät
-
-
Terveyttä ja
hyvinvointia
vähentävät
tekijät
-
-
Pohdittavaksi:
- Mikä asia kaipaa muutosta
- Mitä teet asioille
- Miten muutos tukee elämän
tarkoitusta
- Mihin voit vaikuttaa
Seuranta, arviointiTervettä ja
hyvinvointia
uhkaavat tekijät
-
-
Terveyttä ja
hyvinvointia
lisäävät
mahdollisuudet
-
-
16. Hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä
Elintavat
Fyysinen toimintakyky
• Tuki- ja liikuntaelimistön kunto
• Oma vireystila
• Terveelliset elintavat
• Riittävä uni
• Ravinnon määrä ja laatu
Sosiaalinen kanssakäyminen
• Työ, harrastukset
Arvot
• Ohjaavat toimintaa
Psyykkinen toimintakyky
• Vaikutusmahdollisuudet omaan elämään
• Arvot, arjen ilmapiiri
• Turvallisuuden tarve
• Kokemus luottamuksesta
• Henkilökohtaiset ominaisuudet
17. Oman kunnon kehittämissuunnitelma -
omahoitopolku
• Toimintakykytesti on arviointimenetelmä terveyden ja toimintarajoitteiden
mittaamiseksi (ilmainen)
• Toimintakyvyn testi koostuu kuudesta eri osa-alueesta:
• ymmärtäminen ja kommunikaatio
• liikkuminen
• itsestä huolehtiminen
• ihmissuhteet
• arjen toiminnot
• yhteisöön osallistuminen
TULOS: 0 ei toiminta rajoitteita – 100 suurin mahdollinen toimintarajoite
https://www.omahoitopolut.fi/etusivu
Lähde: THL
18. Kokemuksia terveydestä ja hyvinvoinnista
• Terveys on niin kauan itsestään selvyys, kunnes se menee
• Kun fyysinen ja psyykkinen kuormittuminen on liiallista, voimavarat loppuvat
• Oire on aina merkki jostakin, se kertoo tarpeista
• Jos ei hoida omaa osuuttaan, ei voi hyvin (ravinto, liikunta, ihmissuhteet)
• Elämäntapamuutos tarkoittaa käyttäytymisen muutosta - sekä uuden omaksumista että vanhoista tavoista poisoppimista.
• Myönteinen asennoituminen, innostuminen, tuki ja kannustus auttavat muutoksessa
• Onnellisuus pidentää ikää 7-10 vuotta, 40 % onnenavaimista on itsellä – filosofi Demokritos
• Ei sure sitä mitä puuttuu, vaan iloitsee siitä mitä on
• Asioiden myönteinen kehitys lisää asioiden myönteistä kehitystä
• Jokaisesta päivästä tekee niin hyvän kuin voi - omien resurssisien ja valitsevien voimavarojen mukaan
• Elää jokaisen päivän kuin parhaimman päivän ja antaa sen olla semmoinen kun se on!
• Kipujen lievitykseen pitää liikkua. Liikunta pitää aineenvaihdunnan ja luuston hyvänä
• Uni vaikuttaa kaikkeen (aineenvaihdunta, hormonit, palautuminen)
• Ravinnolla on keskinen merkitys terveyden myönteisessä kehittymisessä
• Uupuminen on terve puoli meistä, joka kertoo miten pysyä hengissä - ajattelumme ei huijaa meitä!
• Keskity asioihin, joihin voit vaikuttaa
• Terveyspalvelut ovat sinua varten
19. Terveydentilan kartoitus sisältää yleensä:
• Sairastumisriski ennaltaehkäistäviin sairauksiin
• Liikunta- ja ravintotottumustesi vaikutus terveyteen
• Hyvinvointi sekä uni- ja vireystilaan vaikuttavat tekijät
• Rokotusten voimassaolo
Mittaukset:
Verenpaine
Vyötärön ympärys
BMI-painoindeksi
Kehonkoostumusmittaus: rasvaprosentti, luustolihasprosentti, terveydelle haitallisen,
sisäelimiä ympäröivän rasvan määrä sekä lepoaineenvaihdunta
20. Ikäihmisen terveys- ja hoitosuunnitelma
• Jos sinulla on yksi tai useampia pitkäaikaissairauksia, on hyvä tehdä
terveys- ja hoitosuunnitelman. Se sisältää hoidon tavoitteet sekä
keinot niiden saavuttamiseksi. Lisäksi suunnitelma auttaa sinua
omahoidossa ja edistää hyvinvointiasi. Suunnitelma tehdään yhdessä
hoitajan tai lääkärin kanssa.
• Aloitteen suunnitelman tekemisestä voit tehdä sinä itse
• Linkki
suunnitelmaan:http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_jul
kaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/123876_119331_1_Oma
hoitolomake.pdf
• Lähde: THL
21.
22. Uni ja ikääntyminen
Univaiheet - erilaiset unisyklit toistuvat n. 90min x5
Aikuisen koko yöunesta on: Valve, mikroheräämisiä alle 5%, kevyttä
unta 50%, syvää unta 20 %, rem-unta 25 %
Rentoutumisen merkitys
• Sympaattinen hermosto aktivoituu voimakkaan tunnetilan
yhteydessä. Verenpaine nousee, sydän lyö tiheään ja lihasjänteys
lisääntyy.
• Parasympaattisen hermoston vaikutuksesta ihminen palautuu ja
rentoutuu.
Voimakas yrittäminen estää rentoutumista:
• Pyri hetkellisesti eroon hallinnan tarpeesta
23. Terveellinen ja säännöllinen ateria
Syö säännöllisesti
Säännöllinen ateriarytmi ja terveellinen,
runsaasti kasviksia sisältävä ruokavalio ovat
avain hyvään oloon.
Syömällä säännöllisesti aamupalan, lounaan,
välipalan, päivällisen ja iltapalan - noin 3-4
tunnin välein
• verensokeri pysyy tasaisena ja olo on virkeä
• turha napostelu jää pois ja paino pysyy
hallinnassa
• hampaat ja ikenet pysyvät terveinä
• saat riittävästi kasviksia, kun muistat syödä
niitä jokaisella aterialla ja välipalalla.
Syö kasviksia
Tärkein syy syödä kasviksia on terveydellinen.
Kasviksista tulee hyvä olo. Päivän kasvistavoite
on puoli kiloa, joka on kuusi kourallista.
Kouralliseen mahtuu noin 80 g kasviksia.
Kasvisten voimalla jaksaa pitempään.
Kts. Satokalenteri - kotimaiset kasvikset
25. Painonhallinta – mitä tarjolla?
25
Lähde: Kela / Muotidieetit puntarissa
”Uuteen elämäntapaan”
-dieetit
Kirjat
Pikadieetit
Naisten lehdet
”Ihmepillerit” yms.
Mainokset: lehdet, kuponkiuutiset,
TV:n ostoskanavat, Internet
Painonvartijat
Tutkimuksiin
perustuva tieto
Ruokavalion
järkeistäminen
+ liikunta
Käypä hoito -suositus
(Duodecim)
26. Painonhallinnan peruspilarit
• Motivaatio
• Realistinen tavoite: painonlasku 5-10%
• Tutkittu tieto: ruokavalio + liikunta –
soveltaminen käytäntöön
• Pienet pysyvät muutokset
• Ruoka- + liikuntapäiväkirja
• Säännöllinen painon seuranta
• Hitaasti, mutta varmasti
Lähde: Kela / Muotidieetit puntarissa
• Tavoitteena 5 – 10% painon pudotus
• Realisitinen: viikossa puolen kilon korkeintaan
kilon painonpudotus tavoite
• Yksi kehon rasvakilo sisältää 7000 kcal
• 0,5 kg/ vko edellyttää 500 kcal/pvä vähemmän
energiaa
• Maltillisessa laihduttamisessa laihtuminen
tapahtuu rasvakudoksesta eikä lihaskudoksesta
• Energian tarve pienenee, kun paino putoaa
• Päivittäinen energian tarve = nykyinen paino x
30, esim. 75 kg painavan energian tarve: 75kg x
30 = 2250 kcal/vrk
26
28. Rasvaa enintään 30 % energiasta
• Rasva sisältää ravintoaineista eniten energiaa, yli kaksi kertaa
enemmän kuin hiilihydraatit ja valkuaisaineet.
• TAVOITE
• Rasvaa 30%, Hiilihydraatteja 55%, Proteiinia 15%
• Nainen: 60g/pv
• Mies: 80g/pv
• NYKYTILANNE
• Rasvaa 33%
• Piilorasvaa 60%
• Näkyvää rasvaa 40%
28
33. Suola
• Elimistön tarve n. ½ g vrk:ssa, suositeltu enimmäismäärä 5g nykytilanne n.10g
• Puoli g tulee ruokien luonnostaan sisältämästä natriumista, ei tarvitse lisätä ollenkaan!
• Pakkausmerkintä natriumina (Na) suolaksi (NaCl) kertomalla 2.5llä
• Runsas käyttö
• sekoittaa elektrolyyttitasapainoa
• rasittaa munuaisia
• Kerää elimistöön nestettä, turvottaa
• Aiheuttaa muutoksia verisuonten seinämissä
• Aiheuttaa verenpaineen kohoamisen
• Lisää vaaraa sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin
33