Esitelmä pidettiin 24.3.2022 VRK:n viikkokokouksessa. Käsitellään aihetta Kaupunkilainen metsänomistajana eri näkökulmista ja vertaillaan myös muihin maihin asioina mm. ikärakenne, yksityisomistus, hoitotavat, EU-taksonomia, hiilinielu, puun riittävyys, puun hintakehityksen suuntaviivoja.

1. KAUPUNKILAINEN
METSÄNOMISTAJA
Esko With
Vantaan Rotaryklubi
24.3.2022

20. METSÄN KASVATUSTAVAT
Tasaikäiskasvatus
Pyrkii jäljittelemään metsän luontaista sukkessiota
Koeteltu, tutkittu menetelmä
istutetaan/kylvetäään, taimiston raivaus, kaksi
harvennushakkuuta ja päätehakkuu, uuden kierron
aloitus Kierto 70-100 vuotta, josta aukkona noin 5
vuotta
+ puulajien vaihto mahdollista voidaan
varautua ilmaston muutokseen jalostetuilla
taimilla tai kasvupaikan siirrolla
- maisemamuutoksia
Jatkuva kasvatus
Hakataan noin 15 vuoden välein suurimmat puut
+ metsä jatkuvasti peitteinen
ei uudistuskustannuksia
- puusto ei ehdi sopeutua ilmastonmuutokseen
kuusen yleistyminen
sienitautien ja tuholaisten yleistyminen

21. Mitä omistaa, kun omistaa metsätilan
Suomessa metsätilan omistus eroaa merkittävästi Keski- ja Etelä-Euroopasta, meillä tilan
keskikoko on noin 30 hehtaaria, Euroopassa 3 hehtaaria. Meillä on metsissä
jokamiehenoikeus, Euroopassa ei
Kyynikko sanoo, että Suomessa omistaja omistaa puut. Muut on muiden. Sinnepäin,
mutta ei aivan.
Metsänomistaja omistaa metsämaan, tosin omistusta säätelee metsälaki, hakattu metsä
on uudistettava samoin luonnonsuojelulaki säätelee omistusta. Yleensäkin yhteiskunta
ohjaa ja valvoo merkittävästi, samoin sertifioinnit, joihin kannattaa liittyä puun paremman
hinnan ja kaupaksikäynnin vuoksi.
Maa- ja kallioperä on omistajan, samoin pienriista ja pienpedot. Suurriista ja
suurpedot ovat aina olleet kuninkaiden ja valtion omaisuutta, maanomistaja vain
syöttää ne korvauksetta.Pakurikääpä on omistajan.
Metsänomistaja, vaikka ei omistakaan suurriistaa,voi vuokrata maansa hirven tai
valkohäntäkauriin metsästykseen.
Metsänomistaja ei voi kieltää liikennettä omilla metsäautoteillä, jos niihin on saatu
yhteiskunnan tukea.
Yhteiskunnassa on yleistynyt maiseman psykologisen omistajuuden piirre, henkisesti
omistettu metsä. Vaikeuttaa metsänomistajan toimia varsinkin taajamien ympärillä

23. Lopuksi
Suomessa on noin 630 000 metsänomistajaa, 29% asuu kaupungeissa. Laskujeni
mukaan ylläoleva tarkoittaa, että pääkaupunkiseudulla asuu 37 000 metsänomistajaa.
Kaikilla keskeisillä puunostajilla on palvelutoimistot pääkaupunkiseudulla, puukaupat ja
muut toimeksiannot, taimistonhoitotyöt, ojitukset, lannoitukset jne. voi neuvotella
muuallakin kuin metsäkiinteistön sijaintikunnassa.
Suuren puunhankkijan sopimusasikkaaksi liittyminen yleensä kannattaa.
Jos ei ole aikaa ja osaamista metsäomaisuutensa hoitoon, kannattaa tehdä
täysvaltakirjasopimus luotetun toimijan kanssa (UPM, Stora-Enso, Metsä-Group jne), ei
Koneen osakkeenomistajakaan osaa itse tehdä hissejä.
Metsäkiinteistön pitäminen toimenpiteiden ulkopuolella on myös päätös. Metsän
keskimääräinen tuotto on noin 4%-6%. Jos omistuksessasi on100 000 euron arvoinen
metsäkiinteistö, niin menetetty vuosituotto on noin 5000 euroa.
Metsässä on puun lisäksi muitakin taloudellisia arvoja, maapohja, kallioperä, turve,
pakurikääpä, vapaaehtoinen suojelu, tuulivoima ja metsästys, kannattaa selvittää
mahdollisuudet ja mitä haluaa

24. TÄLLÄ HETKELLÄ MENOSSA ISO MUUTOS
KILPAILU RAAKAPUUSTA KOVENEE,
PUUNTUOTANTO,HIILINIELU,
MONIMUOTOISUUS, SUOJELU, TUONNIN
KORVAMINEN
• METSÄNHOIDON MENETELMÄT
MONIPUOLISTUVAT, KIVENNÄIS JA
TURVEMAAT
• EU-TAKSONOMIA JA
BIODIVERSITEETTISTRAREGIA
• KOKO MAAN METSÄN KASVU HIIPUMASSA
• RIITTÄÄKÖ RAAKAPUU KAIKKEEN
KAAVAILTUUN KÄYTTÖÖN