Pauliina Husu, Kari Tokola, Jaana Suni, Harri Sievänen, Tommi Vasankari
ATH-tutkimustulosten julkaisutilaisuus Helsinki 27.10.2015.
ATH-tutkimuksen aineistoista on selvitetty runsaan istumisen yhteys yksinäisyyteen ja henkiseen hyvinvointiin eri-ikäisillä suomalaisilla miehillä ja naisilla. Lisäksi tutkittiin, ovatko työssä ja vapaa-ajalla istumisen yhteydet näihin kokemuksiin erilaisia.
Lasten ja nuorten urheiluvammojen ehkäisy. Mari Leppänen
Istumisen yhteydet yksinäisyyteen ja henkiseen hyvinvointiin
1. Istumisen yhteydet yksinäisyyteen ja
henkiseen hyvinvointiin
Pauliina Husu, Kari Tokola, Jaana Suni, Harri Sievänen,
Tommi Vasankari
ATH-tutkimustulosten julkaisutilaisuus
Helsinki
27.10.2015
2. Taustaa
• ATH-tutkimuksen aikaisempien tarkastelujen mukaan runsas istuminen on
yhteydessä huonoon koettuun terveyteen, lihavuuteen ja runsaampaan
terveyspalveluiden käyttöön.
• Erityisesti vapaa-ajan istuminen näyttäisi olevan yhteydessä
terveyshaittoihin.
• Runsas istuminen on yhteydessä myös masennukseen ja jännittyneisyyteen
(Teychenne ym. 2010 ja 2015, de Rezende ym. 2014).
• Istumisen mahdollista yhteyttä koettuun yksinäisyyteen ei juuri ole tutkittu.
Istumisen yhteydet yksinäisyyteen ja henkiseen hyvinvointiin,
ATH-tutkimuksen tuloksia, Husu ym. 27.10.2015
3. Tavoite
• Selvittää
– Onko runsas istuminen yhteydessä yksinäisyyteen ja henkiseen
hyvinvointiin eri-ikäisillä suomalaisilla miehillä ja naisilla?
– Poikkeavatko työssä ja vapaa-ajalla istumisen yhteydet näihin
kokemuksiin toisistaan?
Istumisen yhteydet yksinäisyyteen ja henkiseen hyvinvointiin,
ATH-tutkimuksen tuloksia, Husu ym. 27.10.2015
4. Istuminen työssä ja vapaa-ajalla
20-64-vuotiaat vastaajat, jotka oman ilmoituksensa mukaan ovat
koko- tai osa-aikatyössä
Istumisen yhteydet yksinäisyyteen ja henkiseen hyvinvointiin,
ATH-tutkimuksen tuloksia, Husu ym. 27.10.2015
5. Yksinäisyyden kokemuksia melko usein
tai jatkuvasti
Kaikki vastaajat
Istumisen yhteydet yksinäisyyteen ja henkiseen hyvinvointiin,
ATH-tutkimuksen tuloksia, Husu ym. 27.10.2015
Kokonaisistuminen
Ikäryhmä
6. Kokonaisistumisen yhteys
yksinäisyyteen
Kaikki vastaajat
Istumisen yhteydet yksinäisyyteen ja henkiseen hyvinvointiin,
ATH-tutkimuksen tuloksia, Husu ym. 27.10.2015
Logistinen regressioanalyysi, vakioitu: ikä, sukupuoli, siviilisääty, koulutus, työtilanne, ammattiasema, tupakointi, alkoholin käyttö,
fyysinen aktiivisuus ja kehon painoindeksi
7. Työssä ja vapaa-ajalla istumisen yhteydet
yksinäisyyteen
20-64-vuotiaat vastaajat, jotka oman ilmoituksensa mukaan ovat
koko- tai osa-aikatyössä
Istumisen yhteydet yksinäisyyteen ja henkiseen hyvinvointiin,
ATH-tutkimuksen tuloksia, Husu ym. 27.10.2015
Logistinen regressioanalyysi, vakioitu: ikä, sukupuoli, siviilisääty, koulutus, työtilanne, ammattiasema, tupakointi, alkoholin käyttö,
fyysinen aktiivisuus ja kehon painoindeksi
8. Mieli maassa, alakulon tai
masennuksen tuntemuksia
Kaikki vastaajat
Istumisen yhteydet yksinäisyyteen ja henkiseen hyvinvointiin,
ATH-tutkimuksen tuloksia, Husu ym. 27.10.2015
Kokonaisistuminen
Ikäryhmä
9. Kokonaisistumisen yhteys alakulon/ masennuksen
tunteisiin
Kaikki vastaajat
Istumisen yhteydet yksinäisyyteen ja henkiseen hyvinvointiin,
ATH-tutkimuksen tuloksia, Husu ym. 27.10.2015
Logistinen regressioanalyysi, vakioitu: ikä, sukupuoli, siviilisääty, koulutus, työtilanne, ammattiasema, tupakointi, alkoholin käyttö,
fyysinen aktiivisuus ja kehon painoindeksi
10. Työssä ja vapaa-ajalla istumisen yhteydet
alakulon/ masennuksen tunteisiin
20-64-vuotiaat vastaajat, jotka oman ilmoituksensa mukaan ovat
koko- tai osa-aikatyössä
Istumisen yhteydet yksinäisyyteen ja henkiseen hyvinvointiin,
ATH-tutkimuksen tuloksia, Husu ym. 27.10.2015
Logistinen regressioanalyysi, vakioitu: ikä, sukupuoli, siviilisääty, koulutus, työtilanne, ammattiasema, tupakointi, alkoholin käyttö,
fyysinen aktiivisuus ja kehon painoindeksi
12. Kokonaisistumisen yhteys
kiinnostuksen kadottamisen tunteisiin
Kaikki vastaajat
Istumisen yhteydet yksinäisyyteen ja henkiseen hyvinvointiin,
ATH-tutkimuksen tuloksia, Husu ym. 27.10.2015
Logistinen regressioanalyysi, vakioitu: ikä, sukupuoli, siviilisääty, koulutus, työtilanne, ammattiasema, tupakointi, alkoholin käyttö,
fyysinen aktiivisuus ja kehon painoindeksi
13. Työssä ja vapaa-ajalla istumisen yhteydet
kiinnostuksen kadottamisen tunteisiin
20-64-vuotiaat vastaajat, jotka oman ilmoituksensa mukaan ovat
koko- tai osa-aikatyössä
Istumisen yhteydet yksinäisyyteen ja henkiseen hyvinvointiin,
ATH-tutkimuksen tuloksia, Husu ym. 27.10.2015
Logistinen regressioanalyysi, vakioitu: ikä, sukupuoli, siviilisääty, koulutus, työtilanne, ammattiasema, tupakointi, alkoholin käyttö,
fyysinen aktiivisuus ja kehon painoindeksi
14. 0 20 40 60 80 100
en
kyllä, silloin tällöin
kyllä, aktiivisesti
en koskaan hyvin harvoin joskus melko usein/jatkuvasti
%
%
0
10
20
30
ei kyllä, silloin
tällöin
kyllä,
aktiivisesti
masennuksen/alakulon
tuntemuksia
kiinnostuksen
kadottamisen
tuntemuksia
Yksinäisyyden kokeminen
Järjestötoimintaan
osallistuminen
Järjestötoimintaan osallistuminen
Yksinäisyyden kokeminen ja henkinen
hyvinvointi järjestötoimintaan osallistumisen
mukaan
Istumisen yhteydet yksinäisyyteen ja henkiseen hyvinvointiin,
ATH-tutkimuksen tuloksia, Husu ym. 27.10.2015
15. Yhteenveto
• Lähes joka kymmenes vastaaja ilmoitti kokevansa yksinäisyyttä melko usein
tai jatkuvasti.
• Joka viides oli kokenut alakulon tai masennuksen tunteita vähintään kahden
viikon ajan kyselyyn vastaamista edeltäneen vuoden aikana.
• Joka viides oli myös menettänyt kiinnostuksen asioihin, joista ennen koki
mielihyvää.
• Yli yhdeksän tuntia päivässä istuvat ilmoittivat enemmän em. kokemuksia
kuin enintään kuusi tuntia istuvat.
Istumisen yhteydet yksinäisyyteen ja henkiseen hyvinvointiin,
ATH-tutkimuksen tuloksia, Husu ym. 27.10.2015
16. • Vapaa-ajalla istuminen oli yhteydessä erityisesti yksinäisyyteen ja
kiinnostuksen menettämisen kokemuksiin.
• Työssään yli kuusi tuntia päivässä istuvat ilmoittivat enemmän
yksinäisyyttä sekä alakuloa ja masennusta kuin enintään tunnin
istuvat.
• Aktiivinen osallistuminen järjestötoimintaan oli yhteydessä
vähäisempään yksinäisyyden kokemiseen sekä parempaan
henkiseen hyvinvointiin.
Istumisen yhteydet yksinäisyyteen ja henkiseen hyvinvointiin,
ATH-tutkimuksen tuloksia, Husu ym. 27.10.2015
17. Johtopäätökset
• Runsas istuminen oli yhteydessä yksinäisyyden, masennuksen ja alakulon sekä
kiinnostuksen kadottamisen kokemuksiin. Vapaa-ajan istuminen oli useammin
yhteydessä em. kokemuksiin kuin työssä istuminen.
• Järjestötoimintaan osallistumisen yhteys em. kokemuksiin antaa viitteitä siitä,
että järjestöjen tarjoama sosiaalinen toiminta voi olla yhteydessä
vähäisempään yksinäisyyden kokemiseen ja parempaan henkiseen
hyvinvointiin.
• Tulosten tulkinnassa on syytä huomioida, ettei niiden perusteella voida tehdä
syy-seurauspäätelmiä.
• Jatkossa tarvitaan pitkittäisasetelmassa toteutettuja väestötutkimuksia.
Lisäksi tarvitaan objektiivisilla menetelmillä mitattua tietoa väestön
istumisesta.
Istumisen yhteydet yksinäisyyteen ja henkiseen hyvinvointiin,
ATH-tutkimuksen tuloksia, Husu ym. 27.10.2015
18. KIITOS!
Istumisen yhteydet yksinäisyyteen ja henkiseen hyvinvointiin,
ATH-tutkimuksen tuloksia, Husu ym. 27.10.2015
Viitteet:
de Rezende LF, Rodrigues Lopes M, Rey-Lopez JP, Matsudo VK, Luiz Odo C. Sedentary behavior and health outcomes: an overview of systematic reviews. PloS One.
2014;9(8):e105620.
Teychenne M, Ball K, Salmon J. Sedentary behavior and depression among adults: a review. International Journal of Behavioral Medicine. 2010;17(4):246-54
Teychenne M, Costigan SA, Parker K. The association between sedentary behaviour and risk of anxiety: a systematic review. BMC Public Health. 2015;15:513.