Vantaanjoen tila, historiaa, suojelutoimet, mittaaminen, tulevaisuuden tavoitteet

1. 7.2.2016Pasi Valkama
Vantaanjoen vedenlaatu
ja siihen vaikuttavat
tekijät
- automaattimittauksien
hyödyntäminen VHVSY:ssä

2. • Pinta-ala 1680 km2
• Pääuoman pituus noin 100 km
• Valuma-alueen välittömässä
vaikutuspiirissä asuu yli
1 000 000 ihmistä
• Pääkaupunkiseudun raakaveden
varalähde
• Maankäyttö
– Metsää 50 %
– Pellot < 30 %
– Rakennettu alue 20 %
7.2.2016Pasi Valkama
Vantaanjoen valuma-alue

3. Vedenlaadun historiaa
7.2.2016Pasi Valkama
• Vantaanjoki tärkeä talousveden
lähde jo 1900-luvun taitteessa
• Likaantumisen merkkejä 1930-
luvulla
• 1960- luku:
– Joen tila huolestuttaa
– Joki muistuttaa avoviemäriä
• VHVSY perustetaan 1963

4. Pistekuormitus vähenee…
7.2.2016Pasi Valkama

5. 7.2.2016
Vantaanjoen vesistön nykytila
•Viime vuosikymmeninä jokeen
kohdistuva kuormitus on vähentynyt
ja vesistön tila kohentunut
•Pääosa Vantaanjoen pääuomasta ja
sen sivujoista on nyt luokaltaan
tyydyttävässä tilassa eli hyvän tilan
saavuttaminen vaatii vielä paljon
toimenpiteitä -> v. 2021 ?
 Haasteita riittää!
Pasi Valkama

6. 7.2.2016Pasi Valkama
Vantaanjoen Suomenlahteen kuljettama
fosforikuorma oli vuonna 2014
41 000 kg
• Vuosi 2014 oli vähäsateinen
pieni ravinnekuorma
• Pelloilta huuhtoutuva kuormitus vaihtelee
voimakkaasti vuosittain (50-60 %)

7. Vantaanjoki-neuvottelukunnan Vantaanjoen
kehittämiseksi laatimat teesit
• Jätevesiohitusten minimoiminen. Vuotovesien määrää
jätevedenpuhdistamoille on vähennettävä verkostosaneerausta
tehostamalla ja huolehtimalla, ettei jätevesiviemäreihin johdeta
kiinteistöjen hulevesiä.
• Tulvien vähentäminen. Hulevesiä (sade- ja sulamisvedet) on
pidätettävä ja viivytettävä taajamissa ja logistiikka-alueilla
luonnonmukaisin ratkaisuin, kuten viheralueiden painanteilla, soilla ja
kosteikoilla.
• Jätevesienkäsittelyn tehostaminen. Yhdyskuntapuhdistamoiden ja
haja-asutusalueiden jätevedenkäsittelyä on tehostettava joen hygieenisen
tilan parantamiseksi ja tartuntatautiriskin vähentämiseksi.
7.2.2016Pasi Valkama

8. • Maataloudesta tulevan kuormituksen vähentäminen.
Ympäristötukea on ohjattava eroosioherkille pelloille
talviaikaista kasvipeitteisyyttä ja peltomaan rakennetta
edistäviin toimiin.
• Vaeltavien kalakantojen luontaisen lisääntymisen
turvaaminen. Kalojen vaellusmahdollisuus syönnösalueilta
lisääntymisalueille on varmistettava kalastusta sääntelemällä
ja kutualueiden liettymistä on estettävä vähentämällä
eroosion aiheuttamaa vesistökuormitusta.
• Ajantasaisen tiedon saaminen vedenlaadusta. Jokien veden
laatua on seurattava jatkuvatoimisilla mittausasemilla.
7.2.2016Pasi Valkama

9. Automaattimittausten hyödyntäminen
VHVSY:ssä
• Osana yhteistarkkailua kesäaikaisessa seurannassa
• Maataloudesta tulevan hajakuormituksen tarkka
ajoittuminen ja määrä
• Maankäytön vaikutukset veden laatuun
• Ilmastonmuutoksen vaikutukset
hajakuormitukseen
• Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten
todentaminen
7.2.2016Pasi Valkama

10. 7.2.2016Pasi Valkama
• Raakaveden laadun seuraaminen
• Poikkeuksellisten päästöjen todentaminen
• Joessa tapahtuvien biologisten prosessien
seuraaminen
• Kosteikon toiminta ja sen vuodenaikaisvaihtelu
• Salaojien kautta tuleva kuormitus
• Kuormitusmallien tarkentaminen
Automaattimittausten hyödyntäminen
VHVSY:ssä

11. 7.2.2016Pasi Valkama
Trap-hankkeen
mittauspisteet
Lepsämänjoen asema
2005,2006->
Seurantaa ja tutkimushankkeita 2005-2016
joissa hyödynnetty automaattimittauksia
- Seuranta-alueiden pinta-alat: 1 - 1680 km2
- Pääpaino maatalousvaltaisten valuma-alueiden
seurannassa

12. 7.2.2016Pasi Valkama
Mitä antureilla voidaan vedestä mitata?

13. Mitä on mitattu?
• Lämpötila, pinnankorkeus, virtaama
sähkönjohtokyky, sameus, nitraattityppi,
kokonaistyppi, happipitoisuus, pH, ORP, DOC, CODMn,
kokonaisfosfori, fosfaattifosfori
7.2.2016Pasi Valkama

14. 7.2.2016
Automaattiseurannan tuoma hyöty
Lepsämänjoki
Pasi Valkama
• Havaitaan todellinen laadun ja määrän vaihtelu
• Mahdollista havaita vedenlaadun muutokset aiempaa
tarkemmin
• Fysikaalis-kemiallisen tilan arviointi tarkentuu
• Huomattavasti tarkemmat kuormitusarviot!

15. Miten muokkaus näkyy ojaveden laadussa?
• Valunnan ja veden sameuden suhde muuttuu peltojen
kyntämisen jälkeen
Esimerkki pieneltä peltovaltaiselta valuma-alueelta
7.2.2016Pasi Valkama

16. Mikä osuus ravinnekuormasta tulee pelloilta?
• Lähtökohtana mahdollisimman tarkka
kuormitustieto
• Erotetaan peltovaltaisen valuma-alueen
kokonaisfosforikuormasta:
– Taustakuorma
• luonnonhuuhtouma, laskeuma
– Haja-asutuksen osuus (arvio)
– Muu kuorma?
Tuloksena alueen peltojen
laskentajakson mahdollinen
maksimikuorma
7.2.2016Pasi Valkama
Keskimäärin 2011-2013

17. 7.2.2016Pasi Valkama
Muokkauksen vaikutus salaojien
kautta huuhtoutuvaan
ravinnekuormaan

18. Muokkauksen vaikutus salaojien kautta huuhtoutuvaan kuormitukseen kevät 2015
LOHKO I
LOHKO III
LOHKO II
LOHKO IV
7.2.2016 18

19. 7.2.2016 19
Salaojat syksy 2015: muokkaus vs jankkurointi

20. Pelloilta huuhtoutuvan kuormituksen
vähentäminen
• Talviaikainen
kasvipeite!
7.2.2016Pasi Valkama
Lepsämänjoki

21. • Esimerkki leudon talven valuntatapahtumista
7.2.2016
2014
Pasi Valkama

22. Pelloilta huuhtoutuvan kuormituksen
vähentäminen
• Kipsi vähensi
fosforihuuhtoumaa
tehokkaasti (60 %)
7.2.2016Pasi Valkama
Kuvaajat, Petri Ekholm, Syke

23. Hulevedet
• Hulevesien pidättäminen ja
käsitteleminen niiden
syntyalueella
Esim. piha-ja tiealueiden suolaus
7.2.2016Pasi Valkama

24. • Jätevesien ylivuodot
– Pumppaamoiden
perusparannus (HSY)
• Sekaviemäröinti
• Rakentaminen
7.2.2016Pasi Valkama
0
50
100
150
200
250
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
12.9.
13.9.
14.9.
15.9.
16.9.
Sähkönjohtavuus(μS/cm)
happipitoisuus(mg/l)
happipitoisuus sähkönjohtavuus
Sameus(NTU)
Virtaama(l/s)

25. • Taimenen hyvinvointi-
indeksi
– Happi + sähkönjohtavuus
7.2.2016Pasi Valkama
• Happipitoisuus
• Raja-arvot kalojen
selviytymisen mukaan

26. www.vantaanjoki.fi
Kiitos!
7.2.2016Pasi Valkama