Saumaton kuitubetonilattia - Case VuosaariPiimat Oy
Kari Hellénin pitämä esitelmä Finnsementin vautalkoissa 2009 kertoo ensimmäisestä suuresta saumattomasta kuitubetonilattiasta, joka toteutettiin Vuosaaren satamaterminaaliin.
BUILD UP Skills Finland - 5 Kivitalon energiatehokkaat liitoksetMotiva
Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt: Energiatehokkaissa kivirakenteissa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakenteiden ilmanpitävyyteen ja muovieristeiden asennukseen. Maanvastaisen laatan ja ulkoseinän liitos sekä puuyläpohjan ja kivirakenteen liitosten työvaiheiden esittely.
Saumaton kuitubetonilattia - Case VuosaariPiimat Oy
Kari Hellénin pitämä esitelmä Finnsementin vautalkoissa 2009 kertoo ensimmäisestä suuresta saumattomasta kuitubetonilattiasta, joka toteutettiin Vuosaaren satamaterminaaliin.
BUILD UP Skills Finland - 5 Kivitalon energiatehokkaat liitoksetMotiva
Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt: Energiatehokkaissa kivirakenteissa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakenteiden ilmanpitävyyteen ja muovieristeiden asennukseen. Maanvastaisen laatan ja ulkoseinän liitos sekä puuyläpohjan ja kivirakenteen liitosten työvaiheiden esittely.
Esitelmä pidettiin 24.3.2022 VRK:n viikkokokouksessa. Käsitellään aihetta Kaupunkilainen metsänomistajana eri näkökulmista ja vertaillaan myös muihin maihin asioina mm. ikärakenne, yksityisomistus, hoitotavat, EU-taksonomia, hiilinielu, puun riittävyys, puun hintakehityksen suuntaviivoja.
Biopankki edistää väestön terveyttä ja tautimekanismien ymmärtämistä sekä kehittää diagnostiikkaa ja terveydenhuollossa käytettäviä tuotteita ja hoitokäytäntöjä.
Tämä pro gradu -tutkimukseni käsittelee Kuun asentoa ja/tai ajoituksen taitoa raudus-koivuvesakon raivaustyössä. Suomessa aihetta on tutkittu aikaisemmin hyvin vähän, eikä tällä tutkimusmenetelmällä koskaan aikaisemmin Etelä-Suomen tuoreessa kangasmetsässä, jossa Kuun kierto ja sen asento on otettu tutkimuspäivien valinnan pääkriteereiksi, sekä vallitseva sää, rauduskoivujen vesomisen lisäksi.
Aikaisemmin Suomessa tehdyissä lehtipuiden vesomistutkimuksissa ei ole tutkittu taimien ja vesojen kaadosta lähtien Tsum_345°Cvrk tutkimuksen seurannan päivään saakka kasvupaikalla vallitsevia sääolosuhteita ja niiden mahdollisia vaikutuksia vesomisaktiivisuuteen kuun vaiheen ylä- ja alakuiden aikana koekantoihin syntyneiden vesamäärien eroon.
Tämän pro gradu- tutkimustyössä pyritään hakemaan rauduskoivuvesakon raivaustyön oikea minimi vesomisajankohta, jolloin vesominen on vähäisintä tai sitä ei ole ollenkaan kasvukauden 2015 aikana.
Anneli Tiaisen alustus Vantaan Rotaryklubin kokouksessa 17.11.16 aiheesta "Terveys ja hyvinvointi, Omien voimavarojen vahvistaminen" Heurekassa Vantaalla
Vantaan Rotaryklubin toimintakertomus kaudelta 2015-2016 kertoo selkeästi ja havainnollisesti, mitä kaikkea klubimme vuoden aikana sai hyvää aikaan, yhteisöille ja jäsenille.
Työterveyshuollon erikoislääkäri ja kipututkija Helena Miranda kertoi esikoiskirjansa "Ota kipu haltuun" -syntymisestä. Helena Miranda on väitellyt tohtoriksi vuonna 2002 aiheenaan työssäkäyvien ihmisten kivut.
Risto Ihalainen piti esityksen aiheesta 'Keskiaikaisia kronikoita'. Roomalaisen historiankirjoituksen sammuttua ja lukutaidonkin harvinaistuttua 400-luvulla historiaa silti dokumentoitiin erilaisiin kirjallisiin kertomuksiin. Renessanssin humanismi alkoi palauttaa historiaan lähdekritiikkiä ym. tieteellisempää otetta. Mitä voimme tietää keskiajan tapahtumista näiden väliseltä ajalta, kronikoiden, annaalien, gestojen, legendojen ja saagojen perusteella? Esimerkkeinä dokumentteja, jotka Suomen ja Pohjolan todellisuutta tallensivat.
More Related Content
More from Vantaan Rotaryklubi ry - Vanda Rotaryklubb rf
Esitelmä pidettiin 24.3.2022 VRK:n viikkokokouksessa. Käsitellään aihetta Kaupunkilainen metsänomistajana eri näkökulmista ja vertaillaan myös muihin maihin asioina mm. ikärakenne, yksityisomistus, hoitotavat, EU-taksonomia, hiilinielu, puun riittävyys, puun hintakehityksen suuntaviivoja.
Biopankki edistää väestön terveyttä ja tautimekanismien ymmärtämistä sekä kehittää diagnostiikkaa ja terveydenhuollossa käytettäviä tuotteita ja hoitokäytäntöjä.
Tämä pro gradu -tutkimukseni käsittelee Kuun asentoa ja/tai ajoituksen taitoa raudus-koivuvesakon raivaustyössä. Suomessa aihetta on tutkittu aikaisemmin hyvin vähän, eikä tällä tutkimusmenetelmällä koskaan aikaisemmin Etelä-Suomen tuoreessa kangasmetsässä, jossa Kuun kierto ja sen asento on otettu tutkimuspäivien valinnan pääkriteereiksi, sekä vallitseva sää, rauduskoivujen vesomisen lisäksi.
Aikaisemmin Suomessa tehdyissä lehtipuiden vesomistutkimuksissa ei ole tutkittu taimien ja vesojen kaadosta lähtien Tsum_345°Cvrk tutkimuksen seurannan päivään saakka kasvupaikalla vallitsevia sääolosuhteita ja niiden mahdollisia vaikutuksia vesomisaktiivisuuteen kuun vaiheen ylä- ja alakuiden aikana koekantoihin syntyneiden vesamäärien eroon.
Tämän pro gradu- tutkimustyössä pyritään hakemaan rauduskoivuvesakon raivaustyön oikea minimi vesomisajankohta, jolloin vesominen on vähäisintä tai sitä ei ole ollenkaan kasvukauden 2015 aikana.
Anneli Tiaisen alustus Vantaan Rotaryklubin kokouksessa 17.11.16 aiheesta "Terveys ja hyvinvointi, Omien voimavarojen vahvistaminen" Heurekassa Vantaalla
Vantaan Rotaryklubin toimintakertomus kaudelta 2015-2016 kertoo selkeästi ja havainnollisesti, mitä kaikkea klubimme vuoden aikana sai hyvää aikaan, yhteisöille ja jäsenille.
Työterveyshuollon erikoislääkäri ja kipututkija Helena Miranda kertoi esikoiskirjansa "Ota kipu haltuun" -syntymisestä. Helena Miranda on väitellyt tohtoriksi vuonna 2002 aiheenaan työssäkäyvien ihmisten kivut.
Risto Ihalainen piti esityksen aiheesta 'Keskiaikaisia kronikoita'. Roomalaisen historiankirjoituksen sammuttua ja lukutaidonkin harvinaistuttua 400-luvulla historiaa silti dokumentoitiin erilaisiin kirjallisiin kertomuksiin. Renessanssin humanismi alkoi palauttaa historiaan lähdekritiikkiä ym. tieteellisempää otetta. Mitä voimme tietää keskiajan tapahtumista näiden väliseltä ajalta, kronikoiden, annaalien, gestojen, legendojen ja saagojen perusteella? Esimerkkeinä dokumentteja, jotka Suomen ja Pohjolan todellisuutta tallensivat.
More from Vantaan Rotaryklubi ry - Vanda Rotaryklubb rf (20)
2. BETONI ON MAAILMAN YLEISIN
RAKENNUSMATERIAALI
Rakennusteollisuus RT&Suomen Betoniyhdistys ry
3. n. 2 m3 / henkilö
BETONIA TEHDÄÄN VUODESSA
13 miljardia m3
1 m3 1 m3
1,5 tunnin välein voisi valaa pyramidin
3
Rakennusteollisuus RT&Suomen Betoniyhdistys ry
7. Jännitetyt
betonirakenteet
• Jännittämisellä saadaan rakenteelle lisää
kantavuutta ja näin ollen voidaan
rakenteen teräsmääriä pienentää ja
jänneväliä kasvattaa.
• Myös rakenne itsessään hoikkenee ja
rakenteen halkeilu estyy tai vähenee.
• Halkeilun estäminen tai vähentäminen
antaa rakenteelle paremman kestävyyden
ja pidemmän iän.
• Jännittäminen parantaa siis rakenteen
toimintaa.
10. Seosaineiden rooli
• Suomessa käytetään lentotuhkaa ja
masuunikuonaa yhteensä n. 350
000 t/v
• Seosaineet hidastavat lujuuden
kehitystä, mutta niillä lujuuden
kasvu jatkuu pitkään ja syntyy ns.
jälkilujuutta
• Lentotuhka ja masuunikuona
parantavat betonin
kloridintunkeumavastusta
merkittävästi
• Massiivivaluissa pitäisi käyttää
seossementtibetonia
11. Notkistimet
• Notkistavia lisäaineita käytetään betonin notkeuden lisäämiseen tai veden
vähentämiseen.
• Tällöin betonin työstettävyys paranee tai betonin lujuus nousee, kun vesi-
sementtisuhde pienenee.
• Samalla myös betonin tiiviys ja säilyvyys paranevat.
• Notkistavilla lisäaineilla veden määrää saadaan vähennettyä 5…30 % ilman että
betonin työstettävyys heikkenee.
• Notkistavat lisäaineet ovat pinta-aktiivisia aineita, jotka kiinnittyvät
sementtirakeiden pinnalle ja aiheuttavat hylkimisvoimia näiden välille.
• Vesi pääsee paremmin tunkeutumaan erillään olevien rakeiden väliin ja näin ollen
betoni työstettävyys paranee.
12. Huokostimet
• Huokostimet ovat pinta-aktiivisia lisäaineita, joiden ansiosta
betonimassaan muodostuu sekoituksen aikana pieniä pysyviä
ilmahuokosia.
• Huokostimia käytetään betoneissa, joilta vaaditaan pakkasenkestävyyttä.
• Betonin huokostaminen ja riittävä suojahuokosmäärä ovat oleellisen
tärkeitä tekijöitä, kun betonin pakkasenkestävyys halutaan varmistaa.
• Jäätyessään vesi laajenee 9%. Jos betonin huokoset ovat täynnä vettä, se
johtaa lopulta betonin rapautumiseen.
• Huokostimen avulla betoniin syntyy ilmakuplia, jotka antavat jäätyvälle
vedelle tilaa laajeta.
13. Suunnittelun lähtötiedot betonoinnille
Rakennesuunnittelijan tulee määritellä betonin valinnan perustaksi betonirakenteelle
betonin lujuus - ja rakenneluokka
rasitusluokka ja suunniteltu käyttöikä
kiviaineen maksimiraekoko
Betonin peitepaksuudet ja sallitut mittapoikkeamat
tarvittaessa muut erityisohjeet (lämmönkehitys jne.)
telineiden ja muottien purkulujuus
jännittämislujuus
toleranssit ja pintaluokat.
14. Betonointisuunnitelma
Betonointisuunnitelma ja -pöytäkirja sisältävät
muotit ja niiden tukirakenteet raudoitus
jako valuosiin
perustiedot betonin ominaisuuksista
betonointimenetelmä, betonin siirrot, tiivistäminen, betonointinopeus,
työsaumat
aikataulu
betonimenekki
työnjohto, henkilövahvuus ja työvuorot
varautuminen häiriöihin, kokeiden vaatimat toimenpiteet jälkihoito
lujuuden ja muiden ominaisuuksien kehityksen seuranta muottien ja
tukirakenteiden purkaminen
talvityöhön, lämpökäsittelyyn ja erityismenetelmiin liittyvät toimenpiteet.
15. Betonin siirto työmaalla
• Työmaalla tapahtuvan
betonin siirtomenetelmän
valinnassa otetaan
huomioon menetelmän
soveltuminen kohteeseen
• käytettävissä oleva kalusto
• vaikutus työmaan muuhun
toimintaan
• työkohteen laajuus,
muoto, etäisyydet ja
korkeussuhteet
aikataulut
• Betonointinopeus
• betonimäärä.
16. Betonointi
• Pystyrakenteiden valu ja tiivistys
• Betonin pudotuskorkeus ei saa ylittää metriä, joten nostovalussa on käytettävä valusukkaa ja
pumppuvalussa vietävä putken suu muotin sisälle.
• Betoni ei saa iskeytyä vinosti raudoitukseen eikä muottipintaan erottumisriskin takia, vaan se
valetaan kohtisuorasti muotin pohjaa ja valettua betonia vasten. Betoni valetaan muottiin
tasaisina 30–50 cm:n kerroksina. Kukin kerros valetaan ja tiivistetään keskeytyksettä muotin koko
pituudelta.
• Tärytys ulotetaan noin 150 mm edellisen kerrokseen.
• Edellinen valukerros ei saa sitoutua ennen seuraavaa kerrosta.
• Betoni tiivistetään sauvatäryttimillä järjestelmällisesti sauvapistojen välin ollessa korkeintaan 400
mm ja tärytysajan keston 15–20 s.
• Muotin ja raudoituksen tärytystä tulee välttää, jotta ilmahuokoset eivät keräänny niiden pintoihin.
• Pystyrakenteiden yläosien tiivistämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota niihin kertyvän ilman
hitaamman ja vaikeamman poistumisen takia. Ne on uudelleentiivistettävä hyvissä ajoin kuin
betoni on vielä plastisessa tilassa. Jälkitärytyksellä edistetään lisäksi erottuneen veden
poistumista ja varhaishalkeamien sulkeutumista.
• Suunniteltua valunopeutta ei saa ylittää.
20. Imatran voimalaitoksen
pato
Veli Unto Kovasen kertomaa:
• Kyseessä on betonin ikääntymisestä
aiheutuva korjaus
• Vanhassa padossa on suhteellisen vähän
raudoitusta
• Nyt mantelointiin lisätään runsaasti
raudoitusta
• Betonitoimituksissa ollut vaikeuksia
(ilmaa)
• Injektointia tarvitaan, silti korjattukin
pato vuotaa vähän
21. P-lukubetoni
• Sillat ja muut pakkas-suolarasitukselle altistuvat rakenteet tehdään
niin sanotusta P-lukubetonista. P-lukubetoni on tekniikan tohtori
Seppo Matalan 1980-luvun lopussa kehittämä järjestelmä, ja se on
käytössä vain Suomessa.
• P-lukumenetelmällä betonin pakkas-suolakestävyys voidaan
määritellä suoraan betonin ominaisuuksien perusteella.
• Se perustuu 1980-luvulla tehtyihin betonin säilyvyyskokeisiin ja
suhteutustietoihin, jotka analysoitiin tilastollisesti
22. Aalto Yliopisto: Robust Air
Taustaa
• Kohonneet ilmamäärät:
• Kohonneita ilmamääriä havaittu satunnaisesti jo muutaman vuoden ajan
• 1%-yks. ilmaa → 5% (3..6%) puristuslujuudessa
• Kesällä 2016 Kemijärven silta ja TYKS
• Haluttiin varmistaa huokoistuksen stabiilisuus
• Ilmamäärä vaikuttaa lujuuteen, mutta lujuuspuutteiden taustalla muitakin
tekijöitä
• Tutkimuksen rahoittajat:
• Liikennevirasto • Betoniteollisuus r.y., VB-jaosto • SBK-Säätiö • BASF Oy • Oy Sika Finland Ab • Finnsementti • Semtu Oy • GCP
Applied Technologies • Mapei Oy • Ha-Be • Rudus Oy • Ruskon Betoni Oy • Lujabetoni
28. Selvitysmies Tapani Mäkikyrön yhteenveto
riskitekijöistä 14.11.2017
• Voimakas kustannuskeskeisyys koko ketjussa
• Vähäinen vuorovaikutus suunnittelun, tehtaan ja työmaan välillä
• Suunnitelmissa tiheä raudoitus ja vähän valu- ja tiivistysaukkoja
• Huokostettu ja notkistettu pakkas-suolakestävä P-lukubetoni
• Notkea ja hienorakenteinen, erottumisherkkä betoni
• Pitkä kuljetusmatka ja/tai odotusaika työmaalla
• Virheellinen valutekniikka, massan pudotukset ja siirrot täryttämällä
• Puutteellinen tiivistys
• Puutteellinen jälkihoito
• Puutteellinen laadunvarmistus ja dokumentointi
29. Selvitysmies Tapani Mäkikyrön suosituksia
korjaaviksi toimiksi 14.11.2017
• Tilaaja
• Selvät laatutavoitteet ja riittävät resurssit suunnitteluun ja valvontaan
• Laatukeskeisyys rakentamispalveluiden hankintaan
• Suunnittelussa huomio rakenteen mittoihin ja valuaukkoihin
• Betonitehdas
• Huomio laadunhallintaan ja tilatun betonin stabiilisuuteen
• Laadunohjaus jatkuvatoimiseksi ja automaattiseksi prosessiksi
• P-lukubetonille riittävä sekoitus ja ennakkokokeet ilmamäärän hallitsemiseksi
• Betonirakenteen toteuttaja
• Huomio jokaisen valun valmisteluun ja laaturiskeihin
• Vaativissa kohteissa kohdekohtainen toteutuksen laatusuunnitelma
• Aloituskokoukset käyttöön osapuolien osaamisalueiden yhdistämiseksi
Editor's Notes
Olen koonnut tätä materiaalia Rakennusteollisuus ry:stä, sen jäsenyrityksestä Betoniteollisuus ry:stä ja Aalto Yliopiston betonilaboratoriosta. Esityksen loppuun on lisätty 14.11.2017 julkistettu selvitysmies Tapani Mäkikyrön tiivistelmä virheistä ja toiminnan korjaustoimenpiteistä.
Tarkasteluni jakautuu kolmeen osaan:
-ensin yleistä betonin käytöstä ja historiasta
-sitten lyhyt oppimäärä betoniteknologiasta
-lopuksi esiintyneiden virheiden tarkastelua ja syiden selvittelyä
Suomessa menee noin 1 m3 betonia / henkilö/vuosi
Kestävyydestä on hyvä esimerkki Roomassa sijaitseva Pantheonin, mikä on parhaiten säilynyt antiikinaikainen monumentti Roomassa. Se rakennettiin alun perin pyhäköksi seitsemälle planeetalle ja niiden jumalille. Nykyään se toimii katolisena kristillisenä kirkkona Pantheonin pyöreä cella kupoleineen on maailmankuulu, ja sitä ovat myöhempien sukupolvien arkkitehdit ihailleet ja jäljitelleet. Kupoli on halkaisijaltaan 43,44 m ja se on maailman suurin raudoittamattomasta betonista rakennettu kupoli.
Pantheon, Rooma valmistumisvuosi 127, 1890 vuotta sitten
Rakennuksen kupoli on valmistettu ns. roomalaissementistä
(sis. vulkaanista tuhkaa ja sammutettua kalkkia) .
Rooman valtakunnan kukistuttua betonin valmistus unohtui.
1800-luvun alkupuolella betonin käyttö heräsi henkiin, kun keksittiin valmistaa portland-sementtiä. Nimi tuleen Englannissa olevasta Portland-saaresta, jossa louhittiin sopivaa kiveä sementinvalmistukseen. Palataan sementtiasioihin tuonnimpana.
1800-luvun betonirakenteet eivät kestäneet juuri muuta kuin puristusvoimaa, joten sitä käytettiin vain kivirakenteiden tapaan perustuksissa ja pilareissa ja ehkä kaarevissa rakenteissa.
Kiviniemen silta Vuoksen yli on rakennettu monta kertaa. Ennen kuvan mukaista betoniperustus-terässiltaa siellä oli puu- ja kiviholvisillat.
Talvisodassa vetäytyvät suomalaiset räjäyttivät sillan ensimmäisen kerran, venäläiset toisen kerran v. 1941, ja v.1944 se tuhoutui uudelleen vetäytymistaisteluissa.
Kun kävin takavuosina Äyräpään suunnalla vanhempieni jalanjälkiä seurailemassa, näin paikalla venäläisten rakentaman teräksisen ristikkosillan.
Betonin käyttö lisääntyi1900-luvun rakennuksissa, kun keksittiin vahvistaa sen vetolujuutta teräksillä. Teräksen ja betonin lämpölaajaneminen on samantasoista, ja kun betoni suojaa hyvin rautaa ruostumiselta, saatiin käyttöön kestävä rakennusmateriaali.
Helsingin Suvilahden voimalaitoksen rakennuksissa on käytetty ensimmäistä kertaa Suomessa kantavana rakenteena teräsbetonia. 1900-luvun alkupuolella puhuttiin vielä rautabetonista. 1908 Richard Helanderin sementtivalimo rakensi tehtaan rautabetonirungon. Paikanpäällä valmistettiin sementtitiiliä, joilla muuratut ulkoseinät saivat rapatun ulkoasun. Tehdasrakennukset suunnittelivat arkkitehti Selim A. Linqvist ja betonirakennesuunnittelun uranuurtaja oli insinööri Jalmar Castrén.
Jalmar Castren oli todella merkittävä rakennusinsinööri. Teräsbetonin kehittäjänä hän raivasi tiensä maan eturiviin toimien Teknillisen korkeakoulun professorina ja myöhemmin Rautatiehallituksen pääjohtajana. Poliitikkona Castren toimi Svinhufvudin senaatissa 1917-18 ja sitä seuranneessa Paasikiven hallituksessa kulkulaitosten ja yleisten töiden ministerinä.
!950-60 luvuilla otettiin seuraava kehityshyppäys, kun teräsbetonirakenteita alettiin esi- tai jälkijännittää.
Esijännitys liittyy elementtiteollisuuteen.
Jälkijännityksessä suojaputkissa sijaitsevat kaapelit jännitetään betonin kovettumisen jälkeen ankkurilevyä vastaan. Tähän palataan tämän esityksen loppuosassa.
Tämä esitys rajautuu tästä eteenpäin valmisbetoniin ja paikallavalukohteisiin. Elementtiteollisuudesta ei puhuta. Nyt ollaan ulkona työmaalla sään armoilla.
Seuraavaksi lyhyt oppimäärä betoniteknologiasta..
Sementti valmistetaan kalkkikivestä, savesta ja kipsistä. Ainekset Sintrataan 1400:ssa asteessa klinkkeriuunissa, jossa syntyy Ca-, Si-; Al-, Fe-oksideja ja suuret C2O-päästöt.
Suomessa sementtiä saa Lappeenrannasta ja Paraisilta.
Lentotuhkaa ja masuunikuonaa käytetään fillerin korvikkeena.
Silika on hienojauheista (amorfista) piioksidia ja sitä käytetään myös tiiveyden vahvistamiseen
Vesi-sementti-suhteella määritellään betonin lujuus, vettä 0,4…0,7 x sementti
Kiviaines mieluummin suurta raekokoa, hienompi kiviaines vaatii lisää sementtiä
Lisäaineet: notkistimet parantavat työstettävyyttä (huom. IT-betoni)
huokostimet parantavat pakkasen kestävyyttä
hidastimet siirtävät betonin sitoutumista myöhemmäksi
Grafiikasta näkyy, mikä ero on lujuudenkehityksellä portlandsementtibetonilla (sin.) normaaliolosuhteissa verrattuna seossementtibetoniin (plus-betoni) (pun.) viileässä olosuhteessa.
Pakkasenkestävyydellä tarkoitetaan kovettuneen betonin kykyä kestää märkänä toistuvaa jäätymistä ja sulamista. Suomessa lähes kaikki ulkotilojen betonirakenteet joutuvat pakkasrasituksen alaisiksi ja niiden tulee olla pakkasenkestäviä.
Jäätyessään vesi laajenee 9%. Jos betonin huokoset ovat täynnä vettä, jäätyvän veden paine aiheuttaa betonissa mikrohalkeilua. Halkeilu lisääntyy jäätymis- ja sulamiskertojen toistuessa ja johtaa lopulta betoni rapautumiseen.
Huokostimien käyttö vähentää yleensä myös betonin vedentarvetta ja massaan syntyneet ilmakuplat parantavat massan työstettävyyttä sekä koossapysyvyyttä.
Betonin lujuusluokaksi valitaan suunnitelmissa esitetty rakenteen kantavuuden edellyttämä lujuusluokka, ellei betonin säilyvyys edellytä korkeampaa lujuusluokkaa. Säilyvyyden vaatima betonin koostumus ja vähimmäislujuusluokka määräytyvät suunnitelmissa esitettyjen rakenteen käyttöiän ja rasitusluokkien perusteella. Ulkorakenteissa säilyvyysvaatimus edellyttää usein korkeampaa lujuusluokkaa kuin kantavuus, jolloin lujuusluokka valitaan säilyvyyden perusteella.
Betonin lujuus valitaan käyttötarkoituksen mukaan ja sitä säädetään betonin koostumuksella ja erityisesti vesisementtisuhteella.
Paikallavalaminen vaatii onnistuakseen hyvän ennakkosuunnitelman, osaavien resurssien varmistamisen ja olosuhteiden mukaisen jälkihoidon.
Jälkihoidon tarkoituksena on varmistaa betonin lujuudenkehitys ja estää betonin pinnan liian nopea kuivuminen.
Jälkihoitoon kuuluvat
valetun rakenteen suojaaminen sadetta, tuulta, auringonpaistetta, virtaavaa vettä ja kylmää vastaan
veden haihtumisen estäminen
rakenteen kastelu
oikeasta kovettumislämpötilasta huolehtiminen.
Betonimassa siirretään työmaalla joko pumppaamalla, nostoastialla tai valukourulla.
Suurissa valuissa taloudellinen vaihtoehto on betonipumppu. Pumppaus on nopea valutapa ja pumppu pystyy toimimaan myös vaikeasti lähestyttävissä työkohteissa. Kuljetuspumppuauto voi tuoda mukanaan betonin työmaalle. Se soveltuu pieniin pumppuvaluihin ja ahtaisiin kohteisiin.
Betonin lujuuden kehitykseen voimakkaimmin
vaikuttava tekijä sementtimäärän lisäksi on betonin lämpötila
Betonin lujuus todetaan ensisijaisesti betonista mitattujen lämpötilojen avulla. Mittaukseen voidaan käyttää perinteisiä lämpömittareita, joilla mittaaminen tapahtuu betoniin asetetuista putkista tai elektronisilla mittareilla betoniin asennettujen antureiden avulla.
Jäätymislujuus
Kovettuvan betonin lujuuden tulee olla ennen jäätymistä niin suuri, että se kestää veden jäätymisestä aiheutuvat sisäiset rasitukset.
Muottien purkamislujuus
Muotit ja tukirakenteet voidaan purkaa, kun betoni on kovettunut niin paljon, että rakenteet kestävät niille tulevat rasitukset ja muodonmuutokset pysyvät sallituissa rajoissa. cv.
Tässä on lopputentti betoniteknologiasta: jokaisella toimitusketjun osapuolella on lusikkansa sopassa.
Voidaan siirtyä arvioimaan tapahtuneita virheitä.
Nyt päästään itse esitykseni aiheeseen.
Analyysin perusteella Matala laati monimutkaisen kaavan, jonka perusteella voidaan laskea betonin pakkas-suolakestävyys tuoreesta betonista. ”Menetelmää on pari kertaa päivitetty, kun sementit ovat muuttuneet ja on saatu lisää testaustuloksia.”
Muualla maailmassa pakkas-suolarasitukselle joutuvien siltojen betoni testataan kohdekohtaisesti.
P-luku riippuu jälkihoitotekijästä, jälkihoitoajasta, sideainetekijästä, redusoidusta ilma-sideainesuhteesta, ilmamäärästä.
Suomessa siirryttiin P-lukujärjestelmään, sillä 1980-luvulla ongelmana oli koekappaleiden testitulosten odottelu.
”Testitulokset saatiin vasta parin-kolmen kuukauden päästä, kun siltakin oli jo valmiina. Se taas johti jatkuviin reklamaatioihin.”
Menetelmällä voidaan määritellä betonin pakkas-suolakestävyys suoraan betonin ominaisuuksien perusteella.
P-lukumenettely perustuu tutkimuksiin, joissa betonin suhteitusparametrien
ja pakkasenkestävyyskokeen tuloksien välille etsittiin selittävin riippuvuus-
suhde kaksivaiheisesti regressio- ja korrelaatioanalyysejä käyttäen. Koko-
naisuudessaan tilastollinen aineisto sisälsi 282 koetta, kun otetaan huomi-
oon eri jälkihoitoajat ja vanhennuskäsittelyt. Betoneiden lujuustaso vaihteli
välillä 20-100 MPa, ilmamäärä 1-8 % ja sideainemäärä 200-600 kg/m3
Betoneissa oli käytetty eri sementtilaatuja. Silika-, masuunikuona- ja lentotuh-
kabetoneita sisältyi runsaasti tutkimusaineistoon.
Betonitekniikan professori Jouni Punkki vastasi tutkimuksesta, jossa tehtiin mm. yksi diplomityö.
Tiivistäminen on kriittinen tekijä, joka vaatii ammattitaitoa ja kokemusta.
Veli presidentti,
Näissä selvityksissä käy ilmi, että ongelmat ovat kokonaisuuden hallinnassa, jossa jokainen osapuoli vastaa roolistaan. Ilmeistä on, että betonin valmistajien pitää kohentaa kykyään sekoittaa lisäaineita sisältävät massat oikein ja tehokkaasti. Lisäaineiden valmistajilta odotetaan vähemmän ongelmaisia yhdisteitä ja uusia innovaatioita. Betonin kuljetus ja valaminen sekä jälkihoito vaativat onnistuakseen kurinalaisen toiminnan. Tilaajien tulee Matalan valvontavaatimuksien lisäksi ohjata betonimarkkinoiden järkevää toimintaa hintakilpailun armottomassa maailmassa.