Ikäakatemia Tampare 29.9.2015
•
0 likes•691 views
Tampereella pidetyn IkäAkatemian diat. 9.00 Tervetuloa EHYT ry:n puolesta ja päivän kulusta lyhyesti, Riitta Sattilainen 9.05 Tervetulotoivotus ja ajankohtaiskatsaus Tampereen kaupungin päihde- ja mielenterveysasioihin, Eeva-Liisa Niemelä, Hatanpään puistosairaalan osastoylilääkäri 9.45 Onks uutta tietoo? -hankkeen kokemukset jakoon, aikuistyön päällikkö Antti Hytti, EHYT ry 10.15 Etsivä omaistyö – projekti, projektivastaava Mari Helin-Tuominen, Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry, Etsivä omaistyö – projekti 2012-2015 Lyhyt tauko 10.50 Rahapeliongelma tulee kalliiksi, projektipäällikkö Tapio Jaakkola, Arpa-projekti EHYT ry 11.30 Paikallinen näkökulma ikäihmisten päihteiden käytöstä, Tanja Leijokari-Olosundé, Kotihoidon päihde- ja mielenterveysasiakkaiden asiantuntijasairaanhoitaja, seksuaalineuvoja
Recommended
Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (14)
Similar to Ikäakatemia Tampare 29.9.2015
Similar to Ikäakatemia Tampare 29.9.2015 (20)
More from EHYT
More from EHYT (20)
Ikäakatemia Tampare 29.9.2015
- 2. Tervetuloa Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n puolesta IkäAkatemiaan, niin täällä Tampereella läsnä olevat, kuin myös LähiVerkko-projektin nettisivujen kautta suoraa lähetystä seuraavat!
- 3. • EHYT ry on vahva ehkäisevän päihdetyön toimija, joka toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen edistämiseksi ja joka kokoaa yhteen alan merkittävät toimijat. • Järjestömme edistää korkeatasoista, tutkittuun tietoon ja kokemukseen perustuvaa yhteiskunnallista keskustelua päihdekysymyksistä. Työmme ulottuu lapsista ja nuorista työ- ja eläkeikäisiin. • Alkoholiin, tupakkaan ja huumeisiin liittyvän ehkäisevän työn ohella EHYT ry ehkäisee pelaamisesta syntyviä haittoja. EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI
- 4. Jokainen meistä rakentaa suomalaista päihdekulttuuria päivittäisillä valinnoillaan. Lähtökohtana on, etteivät päihteet kuulu työelämään, liikenteeseen, raskausaikaan eivätkä lapsuuteen eikä nuoruuteen. Lapsilla ja nuorilla on oikeus turvalliseen ja päihteettömään kasvuympäristöön, jonka aikuinen mahdollistaa omilla valinnoillaan.
- 5. EHYT ry ympäri Suomen Aluekeskukset Etelä-, Itä-, Länsi- ja Pohjois-Suomessa. Alueellinen toiminta koostuu aluekoordinaattoreiden ja aluetyöntekijöiden tekemästä työstä, alueellisista ja paikallisista jäsenjärjestöistä sekä Elokolo- ja kohtaamispaikkaverkostosta. Aluetyöntekijät vastaavat Elokolojen toiminnasta. Elokoloja on kuudella paikkakunnalla: Helsinki, Lahti, Turku, Pirkkala, Hyvinkää ja Tampere.
- 6. EHYT ry ympäri Suomen EHYT ry:llä on 109 jäsenjärjestöä ympäri Suomea. Alueellista yhteistyötä tehdään mm. kuntien, kunta-yhtymien, TE-keskusten, aluehallintovirastojen, koulujen, oppilaitosten, kansalais- järjestöjen, varuskuntien ja erilaisten toimijaverkostojen kanssa.
- 7. Yksinäisyys on asia, josta puhutaan paljon näinä aikoina. IkäAkatemiassa ikäihmisten yksinäisyyteen, sen mukanaan tuomiin riskeihin ja mahdollisuuksiin vähentää sitä tartutaan eri näkökulmista niin paikallisten, kuin EHYT ry:n asiantuntijoiden toimesta.
- 8. Päivän kulusta - pidämme pienen 5 min. tauon ennen rahapeliluentoa - ruokailu on klo 12.00 alkaen 6.kerroksen ravintolassa, muista ottaa ruokalippusi mukaan ja antaa ravintolan kassalla - ohjelma jatkuu tasan klo. 13.00 Onnistumisen ilo- seminaarilla - opiskelijat keräävät palautetta päivän aikana tablettitietokoneilla -voit antaa palautteen myös sähköpostiisi lähiaikoina saapuvalla kyselylomakkeella KIITOS! Riitta Sattilainen aluetyöntekijä Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
- 9. Kiitokset yhteistyökumppanillemme Tampereen kaupungille, erityisesti Johanna Riipille ja Pekka Pälmälle!
- 10. LÄHIVERKKO JA EHYT RY:N PIRKANMAAN ALUETYÖ TAMPEREEN KAUPUNKI. Oyl Eeva-Liisa Niemelä Hatanpään puistosairaalan psykogeriatrian pkl IKÄAKATEMIA JA ONNISTUMISEN ILO TAMPERE 29.9.2015
- 12. 12 POTILAS ikäihminen, yli 65-v. psyykkinen hätä PÄIVYSTYSAIKANA ACUTA PERUSTERVEYDENHUOLTO Aikuisneuvolat Kotihoito Terveysasemat Pitkäniemi Tays/ Akuuttipsyki- atrian pkl Omalääkäri toteaa esim. masennussairauden, aloittaa lääkityksen ja toteuttaa seurannan. Tarvittaessa siirto erikoissairaanhoitoon. M1 Lähete Konsul- taatio Pitkäniemi Hatanpään puistosairaalan psykogeriatrian pkl Hatanpään puistosairaala geriatrian ja psykogeriatrian osastot Hatanpään puistosairaalan psykogeriatrian osastot HOIDON TUKI Omaiset Kotihoito Aikuisneuvola Kuntoutuskodit Kolmas sektori mm. • Tampereen kaupunkilähetys ry:n Senioripysäkki • Omaiset mielenterveystyön tukena ry Psykogeri- atrinen kotikun- toutus ERIKOISSAIRAANHOITO
- 13. 13 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUT TAMPEREEN KAUPUNKI • -pääasiassa alle 65-vuotiaille tamperelaisille ja oriveteläisille
- 14. PSYKIATRIA- JA PÄIHDEKESKUS aloitti toimintasta 1.6.2015 Palvelut on tarkoitettu tamperelaisille ja orivesiläisille 18-64-vuotiaille, jotka kärsivät mielenterveyshäiriöistä, alkoholi-, lääkeriippuvuudesta tai toiminnallisesta riippuvuusongelmasta. 14 4.1.2011
- 15. ENSIOHJAUS ENSIO Parantolankatu 6, 1.krs (Kaupin sairaalan tiloissa) Avoinna ma-pe klo 8.15 - 11.30 Matalan kynnyksen palvelua 18-64-vuotiaille mielenterveys- ja päihdeasiakkaille, jotka tarvitsevat nopeasti apua eivätkä muut palvelut tule kyseeseen. Asiakkaaksi voi hakeutua ilman lähetettä ja ajanvarausta. Ensiohjaus Ensiossa arvioidaan asiakkaan tilanne ja ohjataan tarvittaessa mielenterveys-, päihde-, terveys- tai sosiaalipalveluihin. Toteutetaan antabushoitoa, bentsodiatsepiini- ja muuta lääkevieroitusta. 15 4.1.2011
- 16. HALLITUSKADUN PSYKIATRIA arvioidaan uusien potilaiden hoidon tarve ja toteutetaan lyhtaikashoitoa. Palvelut sisältävät psykiatrista tutkimusta, intensiivistä hoitoa ja kuntoutusta sekä työhön ja opiskeluun paluun tukemista. Hallituskadun psykiatriassa tehdään myös työkyvyn ja psykoterapia-arvioita. Hoitoon hakeutumiseen tarvitaan lääkärin lähete. 16 4.1.2011
- 17. SARVIKSEN PSYKIATRIA Sarviksen psykiatriassa hoidetaan potilaita, jotka kärsivät ahdistus-, mieliala- tai syömishäiriöistä tai tarvitsevat traumahoitoa. Pakko-oireista ja kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivät potilaat saavat myös hoitoa Sarviksella. Hoitoon hakeudutaan lääkärin lähetteellä tai siirtona muista mielenterveys- ja päihdepalveluiden toimipisteistä. 17 4.1.2011
- 18. TIPOTIEN PSYKIATRIA Psykoosityöryhmä ja Nuorten aikuisten yksikkö Psykoosityöryhmä hoitaa psykoosisairauksia ja autismikirjon häiriöitä. Nuorten aikuisten työryhmä hoitaa 18-25-vuotiaita, joilla on mm. neuropsykiatrinen häiriö, psykoosisairaus tai vaikea syömishäiriö. Hoitoon hakeudutaan lääkärin lähetteellä tai siirtona muista mielenterveys- ja päihdepalveluiden yksiköistä. 18 4.1.2011
- 19. LIIKKUVA PSYKIATRINEN TYÖRYHMÄ Työryhmä tarjoaa psykiatrista erikoissairaanhoitoa silloin, kun potilas ei kykene käymään avohoidon vastaanotolla, vaikka hänen mielenterveyden häiriönsä edellyttäisi asiantuntija-arviota, hoitotapaamisia ja kuntoutusta. Työryhmän tehtävä Vaikeasti oireilevien ja heikentyneen toimintakyvyn omaavien potilaiden (esim. psykoosipotilaiden) selviytymisen turvaaminen omassa ympäristössään tehostetun psykiatrisen avohoidon keinoin. 19 4.1.2011
- 20. AKUUTTIPSYKIATRIAN PKL Psykoosiasteisten ja muiden vakavien kriisien arviointi Yhteyttä voivat ottaa puhelimitse kriisissä olevat, heidän läheisensä tai ammattihenkilöt: Lisäksi lääkärit voivat konsultoida erikoislääkäriä: Ensiapu Acutan psykiatrinen hoitajapäivystys Ensiapu Acuta ohjaa mielenterveys- ja päihdepotilaat psykiatrisen hoitajan konsultaatioon. Debriefing-työ 20 4.1.2011
- 21. PÄIVÄSAIRAALAT Päiväsairaala 1 hoitaa aikuisikäisiä tamperelaisia, jotka tarvitsevat tehostettua psykiatrista avohoitoa selviytyäkseen vaikeasta elämäntilanteestaan. Hoito on luonteeltaa akuuttipainotteista, Päiväsairaala 2 on rajatilatasoisesta persoonallisuushäiriöstä, erityisesti epävakaasta persoonallisuudesta kärsivien potilaiden tehostettu avohoitoyksikkö. Päiväsairaala 3 Päiväsairaala 3 tarjoaa tehostettua psykiatrista avohoitoa tamperelaisille 18 - 25 -vuotiaille nuorille aikuisille, joilla on vakava mielenterveyden häiriö. 21 4.1.2011
- 22. 22
- 23. • mielialahäiriöt: masennus, kaksisuuntainen mielialahäiriö • ahdistuneisuushäiriöt • psykoosit: skitsofrenia, harhaluuloisuushäiriöt • persoonallisuushäiriöt • alkoholin ongelmakäyttö • dementiat: mm. Alzheimerin tauti, verisuoniperäinen dementia, Lewyn kappale –dementia, alkoholidementia • delirium, eli äkillinen sekavuustila Vanhuspsykiatriset potilaat
- 24. 24 Pitkäniemen sairaala (PSHP, TAYS) • MI-lähetteellä hoitoon toimitettavien potilaiden arviointi ja pakkopäätöksellä hoidossa olevien potilaiden hoito
- 25. 25 Vanhuspsykiatrian osasto 1 • Vanhuspsykiatrian osastolla1 hoidetaan potilaita, joilla on vanhuusiän mielialahäiriöitä, äkillisiä psykoottisia häiriöitä ja erilaisia sekavuustiloja. • Suljetulla osastolla on 17 sairaansijaa.
- 26. 26 Vanhuspsykiatrian osasto 3 • Vanhuspsykiatrian osastolla 3 on erityisosaamisena muistisairauksiin liittyvien vaikeiden käytösoireiden hoito. Osasto on suljettu akuuttiosasto. Osastolla on 14 sairaansijaa
- 27. 27 Neuropsykiatrian osasto 4 Neuropsykiatrian osastolla 4 tutkitaan ja hoidetaan potilaita joilla on muistihäiriöitä, äkillisiä sekavuustiloja ja neurologisia sairauksia, joihin liittyy psykiatrisia oireita. Osastolla on 17 sairaansijaa.
- 28. 28 Neuro- ja vanhuspsykiatrian poliklinikka (TAYS Pitkäniemi) • tavoitteena on tehostaa primaarien psykiatristen häiriöiden ja sekundaaristen neuropsykiatristen oireiden tutkimusta ja hoitoa sekä edistää vaikeahoitoisten vanhuspsykiatristen potilaiden selviytymistä. Keskeisenä toimintamuotona ovat konsultaatiot ja koulutus perusterveydenhuoltoon ja muille erikoisaloille. • Sähköhoito (ECT) • Vaikeat neuropsykiatriset ongelmat
- 29. 29 .
- 31. HATANPÄÄN PUISTOSAIRAALAN PSYKOGERIATRISET OSASTOT (TAMPEREEN KAUPUNKI) hoidetaan psykiatrista erikoissairaanhoitoa tarvitsevia tamperelaisia ja oriveteläisiä ikäihmisiä vapaaehtoisella lähetteellä, osastoilla ei hoideta tahdosta riippumattomaan hoitoon määrättyjä potilaita. vaikeahoitoiset masennuspotilaat, kaksisuuntainen mielialahäiriö, dementian vaikeat käytöshäiriöt, äkillinen sekavuusoireyhtymä, skitsofrenian ikääntymiseen liittyvät lääkitysongelmat mikäli psykiatrinen sairaus ei vaadi sairaalatasoista hoitoa, ohjataan potilas esim. LAH –jaksolle ympärivuorokautiseen hoitolaitokseen 31 4.1.2011
- 32. Osastoilla tarjotaan lyhyt- ja pitkäaikaista psykiatrista tutkimusta, hoitoa ja mielenterveyskuntoutusta. Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena on potilaan psyykkisen taudin määritys eli diagnostiikka. Tavoitteena on potilaan fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin parantaminen ja hyvän toimintakyvyn saavuttaminen intensiivisen hoidon ja kuntouttamisen avulla 32 4.1.2011
- 33. 33 Psykogeriatriset osastot • U1PG • - iäkkäiden potilaiden lyhytaikaishoito - mielialahäiriöitä sairastavat potilaat - dementian ja depression erotusdiagnostiikka - jatkohoitopaikan arviointi
- 34. Osasto U1
- 35. 35 OSASTO U2PG • - iäkkäiden potilaiden lyhyt- ja pitkäaikaishoito - psykoosipotilaat - tutkimuspotilaat, joilla usein useampikin lyhyt hoitojakso esim. lääkityksen arvioimiseksi - neuropsykiatriset potilaat - jatkohoitopaikan arviointi
- 36. 36 OSASTO K03 • iäkkäiden potilaiden lyhyt- ja pitkäaikaishoito • dementian vaikeat käytösoireet • alkoholidementiat ym. • jatkohoitopaikan arviointi
- 37. Osasto K03
- 38. 38 HATANPÄÄN PUISTOSAIRAALAN PSYKOGERIATRIAN POLIKLINIKKA • Hatanpään puistosairaalan psykogeriatrian poliklinikka on tarkoitettu tamperelaisille ja oriveteläisille ikäihmisille (yli 65-v.), joiden on arvioitu hyötyvän psykogeriatrisen erikoissairaanhoidon arviosta ja hoidosta.
- 39. 39 TAVOITE • Tavoitteenamme on potilaan kokonaisvaltaisen psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen ja kotona selviytymisen tukeminen
- 40. 40 LÄHETTEET • Hapsy U+K-osastot • Tays PSG • Hasa+ geriatriset osastot • Tk-lääkäri • Yksityislääkäri • Geriatrian pkl • Psykiatrian pkl:t • TAYS muu
- 41. 41 POTILAAT JA DIAGNOOSIT • V.2014 720 potilasta kirjoilla – 75% naisia, 25 % miehiä • Masennus ja ahdistus • Kaksisuuntainen mielialahäiriö • Harhaluuloisuushäiriö • Muut psykoosisairaudet • Käytösoireiset muistisairaudet • Persoonallisuushäiriö, lääkkeiden väärinkäyttö, päihdeongelma ym.
- 42. 42 TOIMINTAMUODOT • Vastaanottokäynnit poliklinikalla • Puhelinvastaanotot • Kotikäynnit • Konsultaatiot • Ryhmätoiminta • Mentorointi • Koulutus
- 43. 43 MONIAMMATILLINEN TYÖRYHMÄ • Erikoislääkärit • Osastonhoitaja • Psykiatriset sairaanhoitajat • Fysioterapeutti/kuntoutusohjaaja • Sihteeri • Tarvittaessa sosiaalityöntekijä
- 44. 44 PSYKOGERIATRINEN KOTIKUNTOUTUS • alkanut syksyllä 2014 • Psykogeriatrian poliklinikan ja osastojen toiminnan tukena • Tilanteissa, joissa potilas tarvitsee tiiviimpää seurantaa ja tukea kotiin • Tavoitteena on estää potilaan sairaalahoitoon joutuminen ja nopeuttaa kotiutumisprosessia • 9 hoitajaa (Sh/ Mth/ Lh)
- 45. 45 VIIMEAIKAISET MUUTOKSET Vuoden 2015 alusta psykogeriatrian poliklinikan toiminta siirtyi sairaala- ja kuntoutuspalvelujen alaisuuteen Pkl osana geriatrista avokuntoutusta Geriatrinen pkl = Hatanpään puistosairaalan psykogeriatrian pkl, Kaupin geriatrian pkl, Rauhaniemen geriatrian pkl Henkilöstömäärä n. 90 Toiminta siirtynyt kokonaan Hatanpäälle Tavoitteena potilaan sujuvampi hoitoketju, yhteistyön lisääminen
- 46. SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki on Tampereen Kaupunkilähetys ry:n ylläpitämä sitoutumaton tukipiste. Toiminta on tarkoitettuyli 60 vuotiaille tamperelaisille. Senioripysäkki tarjoaa keskusteluapua yksinäisyyteen, alavireisyyteen sekä erilaisiin elämäntilannemuutoksiin. Senioripysäkillä on mahdollisuus keskustella työntekijän kanssa kahden tai osallistua viikoittain kokoontuvaan keskusteluryhmään. Toiminnasta vastaa mielenterveysalanammattilaiset. 46 4.1.2011
- 47. MIELENTERVEYSOMAISET PIRKANMAA - FINFAMI RY vuonna 1988 perustettu sosiaali- ja terveysalan yhdistys, jonka toimialue on Pirkanmaa. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on edistää omaisen selviytymistä ja hyvinvointia, kun hänen perheenjäsenellään, sukulaisellaan, ystävällään tai muulla läheisellään on mielenterveys- tai mielenterveys- ja päihdeongelmia. 47 4.1.2011
- 48. 48 Terveysasemien psykologit ja depressiohoitajat . • Terveysasemilla työskentelee mielenterveystyöpareja eli depressiohoitaja ja psykologi, joiden palvelut on tarkoitettu yli 20- vuotiaiden aikuisten lievien ja keskivaikeiden mielenterveyden ongelmien hoitamiseen. Näitä ovat: • Lievät ja keskivaikeat masennustilat • Jännittämis- ja paniikkiongelmat • Elämäntilannekriisit sekä • Vaikeudet pärjätä erilaisten ruumiillisten oireiden kanssa.
- 51. Antti Hytti, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry ONKS’ UUTTA TIETOO? Hankkeen kokemukset jakoon
- 52. 1. Muutama sana tilanteesta 2. Mitä hankkeessa tehtiin? 3. Tästä eteenpäin ONKS’ UUTTA TIETOO? Hankkeen kokemukset jakoon
- 53. Tilastoja: arkipäiväistyvä alkoholinkäyttö – täysraittiiden osuus yli 65-vuotiaista 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 1993 2011 Naiset Miehet
- 54. Leskeksi jääminen Läheisten poismeno Sairaudet , kivut Yksinäisyys Masennus Elämänhalun menetys Riskitekijöitä Heidi Mäenpänen EHYT ry
- 55. 0,00% 10,00% 20,00% 30,00% 40,00% 50,00% 60,00% 70,00% Ei riskikäyttö Riskikäyttö, yli 7 annosta / vko Ikääntyneiden kertomat alkoholinkäytön syyt Immonen et al. 2011 Heidi Mäenpänen EHYT ry
- 56. Riskikulutukset rajat eri ikäryhmille Heidi Mäenpänen EHYT ry • Naiset: yli 5 annosta kerralla TAI 16 annosta / vk • Miehet: yli 7 annosta kerralla TAI 24 annosta / vk Terveet, työikäiset • 2 annosta kerralla tai 7 annosta viikossa • Rajat ovat samat miehille ja naisille! + 65
- 57. Mitä hankkeessa tehtiin? ‐ ”Onks’ uutta tietoo?” – hanke 2011-2013 ‐ Toteuttajina EHYT ry, Eläkkeensaajien Keskusliitto (EKL) ja Eläkeläiset ry ‐ RAY rahoittajana ‐ Tavoitteena eläkeikäisten päihdehaittojen ehkäisy
- 58. Mitä hankkeessa tehtiin? ‐ Tiedotus riskirajoista mm. tapahtumissa ja jäsenlehtien kautta ‐ Eläkeläisjärjestötoiminnan hyvät käytännöt ‐ Kysely-palaute –tilaisuudet järjestöille ‐ Luennot (lähinnä ammattilaisille, mm. kotihoidon illat) ‐ Elämäntarina-ryhmät (muistelukurssit) ‐ Elämysliikunta ja visailut ‐ Materiaalit: opintoaineisto, ikääntyneiden lyhyt-AUDIT
- 59. Tästä eteenpäin
- 60. Huomioita viestinnästä ‐ Haastava aihe! ‐ (Esim. ei välttämättä suurien luentosalien aihe) ‐ Ihmisten omien voimavarojen ja osaamisen huomioiminen ‐ Väylinä keskusteluun mm. elämysliikunta, alkoholikulttuurin muutos yhteiskunnassa, lääkeprobleema
- 61. Huomioita ammattilaisille ‐ Alkoholin riskikäytöstä aiheutuvien haittojen mahdollisuus huomioitava palvelujärjestelmässä (esim. kotihoito) ‐ Ikääntyneet kokevat lääkärin tai terveydenhoitajan kysymykset alkoholinkäytöstä kaikkein luontevimpina! ‐ Lääkekysymys myös ammattilaiselle mahdollinen väylä keskusteluun
- 62. Myöhemmin aloittaneet • Ongelma alkaa n. 55–v. • Stressiin juominen • Motivointi helpompaa • 1/3 • Juominen jää huomaamatta sos. ja terv. toimissa? • Halukkaampia ottamaan apua vastaan Varhain aloittaneet • Työiässä alkanut runsas juominen (35-45 v.) • 2/3 on aloittanut runsaan juomisen työiässä • Joskus ongelma saattaa pahentua eläkeiässä Suhonen (2005) Kaksi ryhmää: eläkkeellesiirtyminen avainkohtana
- 63. Huomioita eläkeläisyhteisöille ‐ Huolenpito toisista, avoin keskustelu, elämänlaadun ja yhteisöllisyyden merkitys ‐ Kysely-palaute -menetelmä ‐ ”Onks’ uutta tietoo?” -opintoaineisto ja ”porinakortit” eläkeläisyhteisöjen ja niiden vertaisohjaajien käyttöön
- 64. Onks’ uutta tietoo? -opintoaineisto ‐ Järjestöille, joissa toimii paljon ikääntyneitä ‐ Ennen kaikkea ikääntyneiden oman toiminnan vertaisohjaajille ‐ Ikääntyneiden omaehtoiseen toimintaan
- 65. Onks’ uutta tietoo? -opintoaineisto ‐ Viiden opintokerran (à noin 2 h) sarjan malli ‐ Teemoina ‐ Tarinat elämän suola ‐ Sopivasti vai liikaa? ‐ Kuiva ja kostea yhteisö ‐ Meidän yhdistys ‐ Yhden opintokerran rakenne ‐ Kisailua tai visailua ‐ Aiheen syvempää käsittelyä ja keskustelua ‐ Aiheeseen liittyviä harjoituksia
- 66. Onks’ uutta tietoo? -opintoaineisto ‐ Ideoita kisailuiksi ‐ Tietopaketteja alkoholin vaikutuksista ‐ Muistelu ja tarinointi voimavarojen lähteenä itsehallinnassa ‐ Alkoholin asema yhteiskunnassa ja yhteisöissä ‐ Vinkkejä itsehallintaan ‐ Toimivan yhteisön rakentamisesta ‐ Yleistä opastusta vertaisohjaajan työhön
- 67. Hankkeessa kehitetyt aineistot ja työkalut, tilaukset sekä lisää ajatuksia aiheesta: www.taitolaji.fi/plus-65 Kiitos! ONKS’ UUTTA TIETOO? Hankkeen kokemukset jakoon
- 69. Etsivä omaistyö –projekti 2012 – 2015 Mielenterveysomaiset Pirkanmaa - FinFami ry Tampere 29.9.2015 Mari Helin-Tuominen
- 70. Yhdistyksen toiminta • jo vuodesta 1988 • toimialueena Pirkanmaa • nimenmuutos 24.6.2015 aiemmin Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry • 10 työntekijää ja 40 aktiivista vapaaehtoistoimijaa • toiminta-ajatuksena ”edistää omaisten selviytymistä ja hyvinvointia, kun hänen perheenjäsenellään, sukulaisellaan, ystävällään tai muulla läheisellään on mielenterveys- tai mielenterveys- ja päihdeongelmia Omais- työ Matala kynnys Omainen vertais tuki Koulutuksellinen perhetyö Ratkaisu- ja voimavara- keskeisyys Arvioiva ajattelu Kehittävä asiantuntija- yhteistyö
- 71. Toimintamuodot www.omaiset-tampere.fi sopeutumisen eri vaiheissa vauvasta vaariin eri sairausryhmät Omaisneuvonta ryhmätoiminta sopeutumisvalmennus virkistys - ja lomatoiminta vapaaehtois- ja vertaistukitoiminta kuntayhteistyö ja edunvalvonta koulutus-, tutkimus- ja julkaisutoiminta omaisille ja perheille naisille ja miehille
- 72. Etsivä työ • sosiaalityössä ja erityisesti nuorten parissa tehtävässä työssä pitkään käytössä • pyrkimyksenä löytää ja kohdata vaikeasti tavoitettavat ryhmät – erilaisten tarpeiden huomioiminen • ihmisten luokse meneminen (street work) tai etsivän työn asenne ja ideologia (outreaching work) • asiakkaan kohtaaminen hänen ehdoillaan • osallistuminen vapaaehtoista • asiakkaan rinnalla kulkeminen, kohtaaminen ja dialogisuus • vaaditaan usein työntekijältä jaksamista, oven auki pitämistä, kysymistä ja sitkeyttä sekä huonovointisuuden sietämistä • toivon ylläpitäminen ja arvostus • itseymmärryksen ja autonomisen toimijuuden vahvistaminen (Lähteet: Kauppinen 2015, Mikkonen ym. 2007, Kaartinen-Koutaniemi 2012)
- 73. Kuka on ikääntyvä omainen? poika Pentti 54v., mt- ja päihdeongelmia Maija 80v. ”Kunpa ammattilainen tunnistaisi ja ottaisi puheeksi.”
- 74. Etsivää omaistyötä tarvitaan • ikääntyvän väestön määrä kasvaa ja työikäisillä sekä ikääntyvillä on lisääntyvässä määrin mielenterveys- ja päihdeongelmia (kaksoisdiagnoosiproblematiikka) - ikääntyvien omaisten ongelmien moninaistuminen • läheisellä käytösoireita • rikkonaisuus ja hajanaisuus perhesuhteissa • omaisten kuormittuneisuus ja kasvanut masennusriski • omaisten tukala asema • usein ikääntyvät omaiset itse kokevat asian häpeälliseksi ja puheeksi ottamisen kynnys on korkea - vaatii usein työntekijältä rohkaisua ottaa asia puheeksi • ellei tilannetta tunnisteta voi varhainen tuki viivästyä ja jäädä jopa kokonaan puuttumaan – ennakoivan toiminnan merkitys elämänlaadun ja kansantalouden näkökulmasta (Vilkko ym. 2010) • tarvitaan koordinoitu yhteistyöverkosto vanhus-, mielenterveys- ja päihdetyön toimijoiden kesken. Lisäksi tulee tehdä tutkimustyötä, sekä lisätä koulutusta, kokemusten arviointia ja jakamista (Suni 2009) (vrt. Nyman, Markku & Stengård, Eija 2001 ja 2005, sekä Vilkko, Anni & Finne-Soveri, Harriet & Sohlman, Britta & Noro, Anja & Jokinen Sari 2013, Etsivä omaistyö –projekti). 19.10.2015 www.omaiset-tampere.fi 74
- 75. Ikääntyvien omaistilanteiden erityispiirteitä • koettu häpeä ja syyllisyys, joka liittyy läheisen sairastumiseen ja omaan toimintaan omaisena • kulttuuritausta poikkeaa nuorempien sukupolvien taustasta • yksinäisyyden kokemus • sosiaalisen verkoston ja siitä saatavan tuen kapeutuminen • vaikeus tunnistaa ja ottaa puheeksi läheisen mielenterveyteen / ja päihteiden käyttöön liittyviä huolia edes ammattilaisten kanssa - toivotaan, että ammattilaiset tunnistaisivat ja ottaisivat tilanteen puheeksi • vaikeus määrittää tasapainoista roolia itsestä ja läheisestä huolehtimisen välillä • huoli tulevaisuudesta • palveluverkoston epäselvyys ja vaikeudet ottaa palveluita vastaan • ikääntyminen voi olla myös suojaava tekijä
- 76. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdeomaisten tarpeina arjessa … Arjessa tarvittavia tietoja ja taitoja • omaa jaksamista tukevia keinoja • läheisen mielenterveys- ja päihdeongelmaan liittyvää tietoa (etiologia, oireet, hoito / kuntoutus) • tarvittavat palvelut • käytännön arjenhallinnan taitojen vahvistaminen, kuten vuorovaikutus, ongelmaratkaisu, kriisit ja niihin liittyvä suunnitelmat, stressi ja sen hallintakeinot Ikääntyvänä omaisena olemisen kokemukseen liittyvän kokemuksen jakamista ja henkistä tukea • saada ääni kuuluville ja tulla kuulluksi, yhteisyys, hyväksynnän ja huomion saaminen • irtiotot arjesta ja olon keventäminen, uuden näkökulman löytäminen • rohkaisua itsestä huolehtimiseen ja tarvittavan tuen hakemiseen • oman roolin määrittäminen • tunteiden tunnistaminen ja käsittely • omaisena olemisen tunnistaminen • vertaisuus 76
- 77. Ammattilaisilla haasteina … • työntekijänä kehittyminen – oma työtapa, itsensä kehittäminen • omaistyön osaamisen kehittäminen – tieto, rohkeus ottaa puheeksi, työväline, keinottomuuden kokemukset jne. • tukipolun ja palveluverkoston kehittäminen • alueen kulttuuri
- 78. Mikä on Etsivä omaistyö – projekti ? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry 2012 – 2015 rahoittajana Raha-automaattiyhdistys kaksi työntekijää – Mari Helin-Tuominen (YTM) ja Kaisa Ronkainen (Sosionomi AMK) ikääntyvät (60+) kotonaan asuvat omaiset, jotka eivät ole saaneet tarvitsemaansa tukea omaistilanteessa ja joita huolettaa ja kuormittaa läheisen mielenterveyteen tai mielenterveyteen ja päihteiden käyttöön liittyvät asiat Pirkanmaan kunnat / yhteistoiminta-alueet ja näissä toimivat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset niin sanotuissa matalan kynnyksen toimipaikoissa o aikuisneuvolat ja hyvinvointia edistävät kotikäynnit o ikääntyvien neuvontapisteet o terveyskeskuslääkäri - hoitajavastaanotot o ikääntyvien palvelukeskukset o seurakunnan diakonityö o kotihoito o gerontologinen sosiaalityö o muita toimintapaikkoja 78
- 79. Etsivä omaistyö -projektin tavoitteet 79 KOKONAISTAVOITE Vahvistaa ikääntyvien (60+) omaisten hyvinvointia tilanteissa, joissa heitä huolettaa ja kuormittaa läheisen mielenterveyteen / ja päihteiden käyttöön liittyvät asiat OSATAVOITE 1 Etsivä omaistyö –mallin kehittäminen OSATAVOITE 2 Ikääntyvien omaisten tukemisen alueellisten tukipolkujen kehittäminen OSATAVOITE 3 Päihdetyön asiantuntijuuden vahvistaminen osana mielenterveysomais- järjestöjen osaamista
- 80. Arviointi, viestintä ja projektinhallinta Projektin alueellisia toimintamuotoja Huoli puheeksi- luento Järjestö- tapaaminen Etsivä omaistyö – koulutus- ryhmä ammattilai- sille Alueellinen työryhmä Vanhus- neuvoston tapaaminen Lautakunta- ja johtoryhmä- tapaamiset Ryhmä- toiminta ym.
- 81. Jo pelkkä huoli riittää…
- 82. Etsivän omaistyön tavoitteet • ammattilaiset tunnistavat vähintään 60 vuotta täyttäneiden nykyisten asiakkaidensa omaisena oleminen eli tilanteet, jolloin asiakasta huolettaa / kuormittaa läheisen mielenterveyteen / ja päihteiden käyttöön liittyvät asiat ja ottavat omaisasian puheeksi asiakkaidensa kanssa • omaiset kokevat tulleensa kuulluiksi ja ymmärretyiksi ja saavat elämäntilanteessaan ”ensivaiheen tukea” omaisen olemisen tilanteessa omaisen jaksamisen vahvistamiseksi • omaisten tukipolku on sujuva ja kattava
- 83. Etsivän omaistyön työote ammattilaisella
- 84. HUOLENPIDON KUORMITUKSEN KARTOITUS • huolenpidon sisältö ja sen kuormittava vaikutus (psyykkinen, fyysinen, sosiaalinen, taloudellinen) omaisen arjessa • huolenpidon sitovuus ja siihen liitettävät kielteiset merkitykset • asiat, jotka estävät huolehtimasta omasta hyvinvoinnista • omaistilanteeseen liittyvä yksinäisyyden kokemus • ihmissuhteiden ristiriidat • lähisuhdeväkivallan ilmeneminen ja kuormittavuus • päihteiden käyttö ja siihen liittyvä kuormitus
- 85. VOIMAVAROJEN KARTOITUS • keinot selviytyä huolenpidosta • huolenpitoon liitettävät myönteiset merkitykset • omaa hyvinvointia edistävät keinot, luonteenpiirteet, uskomukset, elämänasenteet sekä itseen liitettävä merkityksellisyys • tukea antavat ihmissuhteet • mielekäs ja hyvää oloa tuottava toiminta
- 86. HYVINVOINTISUUNNITELMAN LAATIMINEN JA SEURANTA • millaista tukea kokee tarvitsevansa • mitä voi tehdä itse, mihin tarvitsee tukea muilta • Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry:n toiminta • asiakkaalle sopivat palvelut (tukipolku) • milloin ja kenen kanssa tilanteesta puhutaan uudelleen
- 88. Etsivä omaistyö -mallin toimivuus ka. / loppukysely koulutusryhmät 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 seulonta tunnistaminen kuormituksen kartoitus voimavarojen kartoitus omaisen jaksamista tukevat keinot ikääntyvän omaisen tukipolku tavoitteiden asettelu / jatkosuunnitelma Kr. 1-5, n=21 Etelä-Tampere n=4 Pirkkala n=6 Pälkäne n=4 Lempäälä n= yhteensä 4 = kiitettävästi, 3 = hyvin, 2 = tyydyttävästi, 1 = heikosti
- 89. Etsivä omaistyö -mallin käytön tulee olla vakinaista % / yhdistetyt luokat koulutusryhmän loppukysely 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 kiitettävästi / hyvin tyydyttävästi / heikosti
- 90. Tunnistatko enemmän kuin ennen koulutusryhmää? / loppukysely koulutusryhmä (n=25) 86,7 13,3 kyllä en keskimäärin 27 % enemmän
- 91. Mitä hyötyä etsivän omaistyön työmallin käytöstä on ollut ikääntyville omaisille? kohdatuksi tulemisen kokemus – lupa omaisena olemisen tilanteesta puhumiseen – kuulluksi tuleminen – huomion ja arvostuksen saaminen – luottamus työntekijän ja asiakkaan välillä – rohkaistuminen avun hakemiseen omaisen roolin tarkastelu ja tunteiden työstäminen – lupa omasta itsestä huolehtimiseen – tunne siitä, että välitetään ja vahvistetaan turvallisuuden tunnetta – vastuun jakaminen – näkökulmia – kokemus mahdollisuudesta vaikuttaa ainakin jossakin määrin omaan elämäänsä tuen jatkuvuuden turvaaminen – eri tukimuotojen piiriin ohjautuminen – neuvoja & tietoja – uuden oppiminen tilanteesta ja asioiden hoidosta
- 92. Mitä hyötyä mallin käytöstä on ollut ikääntyviä omaisia kohdanneille ammattilaisille? • kokeneet kehittyneensä työntekijänä - löytäneet oman roolinsa ikääntyvien omaisten tukipolun osana • rohkaistuneet enemmän asioiden puheeksi ottamiseen • kokeneet omaistyön osaamisensa vahvistuneen • helpottanut palveluohjausta, kun saaneet tietoa eri palveluista ja miten niiden piiriin voi päästä Etsivä omaistyö- projekti www.omaiset-tampere.fi 92
- 93. Johtopäätökset • alueellinen, monimuotoinen toiminta on ollut tarpeellista ja antoisaa • Etsivä omaistyö –mallista Etsivän omaistyön otteeksi -> www.innokyla.fi • voi vaatia aikaa totutella, muutos on mahdollinen • tärkeää myös kunkin alueellisen toimijan tehtävien määrittäminen ja keskinäisen yhteistyön vahvistaminen • etsivän omaistyön ote juurtunut käytäntöihin, ammattilaiset aktiivisesti perehdyttäneet yhteisöissään • mallin sovellettavuus – mahdollisuus & hyödyt laajentaa käyttöä eri ikäisille
- 94. Lähteet • Etsivä omaistyö –projekti, Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry (2012 - 2015) • Kaartinen-Koutaniemi, J. (2012) ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ. Nuorten Keskus – LK-kirjat: Porvoo. • Kauppinen, J. (2015) Etsivä työn perusperiaatteita ja syövereitä –luento Tampereen Etsivä työ – verkoston tapaamisessa 13.5.2015. • Mikkonen, M., Kauppinen, J., Huovinen, M. & Aalto, E. (20017) ETSIVÄ TYÖ. Euroopan syrjäytyneiden väestönosien parissa. Suuntaviivoja yhdenmukaisiin etsivän työn palveluihin. A- klinikkasäätiön raporttisarja nro 58. • Nyman, Markku & Stengård, Eija (2001) Mielenterveyspotilaan omaisen hyvinvointitutkimus. • Nyman, Markku & Stengård, Eija (2005) Hiljaiset vastuunkantajat. • Suni, A. (2009) Liika on aina liikaa – näkökulmia ikääntyneiden alkoholinkäyttöön. Gerontologia- lehti 3 / 2009, ss. 44 – 45. • Vilkko, Anni & Finne-Soveri, Harriet & Heinola, Reija (2010) Ikäihmisten palvelutarpeet ja saatu apu. Teoksessa Vaarama, Marja & Moisio, Pasi & Karvonen, Sakari (toim.) Suomalaisten hyvinvointi 2010. Helsinki: Yliopistopaino. • Vilkko, Anni & Finne-Soveri, Harriet & Sohlman, Britta & Noro, Anja & Jokinen Sari 2013 Kotona asuvan ikäihmisen kohtuuttomuutta runsaampi alkoholinkäyttö ja omaisten hoivavastuu. Teoksessa Alkoholi- ja päihdehaitat läheisille, muille ihmisille ja yhteiskunnalle. Warpenius, K. & Holmila, M. & Tigerstedt, V. (toim.) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tampere, Juvenes Print - Suomen Yliopistopaino Oy.
- 95. Kiitos.
- 96. Rahapeliongelma tulee kalliiksi Ikäakatemia Tampere 29.9.2015 Tapio Jaakkola
- 97. Sisältö 1. Rahapelit 2. Rahapelit viihteenä 3. Mitä peliongelma maksaa? 4. Voittaako suomalainen aina? 5. Pelaamisen haitat 6. Riskipelaaja 7. Miten rahapeli toimii? 8. Mikä rahapelissä koukuttaa? 9. Pelaamisen hallinta 10. Ikäihmiset ja rahapelaaminen
- 98. 1. Rahapelit • Rahapelin voitto tai tappio on rahaa tai rahan arvoinen • Arpajaislaki -rahapelit • Ikäraja 18v. • Luvanvaraista - Fintoto Oy, Raha-automaattiyhdistys, Veikkaus Oy • Tuotot käytettävä yleishyödyllisiin tarkoituksiin • Onnenpelit • Sattuma - lotto, rahapeliautomaatit • Asiantuntijapelit tai taitopelit • Osin pelaajan taito ja tieto - vedonlyönti, pokeri • Ensisijainen voittaja on aina pelin järjestäjä
- 99. 2. Rahapelit viihteenä • Suomalaisista 78 % pelannut viimeisen vuoden aikana • 3,1 miljoonaa suomalaista pelannut ja valtaosalle viihdettä • 46 % pelaa vähintään kerran viikossa • 8 % ei pelaa koskaan • Pelatuimmat 1. Lotto 2. Veikkauksen arvat 3. Raha-automaatit • Viihdettä, jännitystä, haaveita, kilpailua Suomalaisten rahapelaaminen 2011
- 100. 3. Mitä peliongelma maksaa? • Yksilölle • Rahapeliongelma; talous, mielenterveys ongelmat, päihteet, ihmissuhdeongelmat • Yhteisölle • Sosiaaliset haitat; avioero, taloudelliset ongelmat • Yhteiskunnalle • Rikollisuus; rahapesu, vedonlyöntivilppi, kavallukset • Hoidon ja sosiaalitoimen kustannukset • Työnantajat; töistä poissaolot, laskenut työteho
- 101. 4. Voittaako suomalainen aina? • Rahapelit tuottavat Suomessa 1,7 miljardia euroa • yli 4,6 miljoonaa euroa päivässä - suomalaiset pelaajat häviävät • 205 miljoonaa euroa valtiolle verotuloja • 998 miljoonaa euroa yleishyödyllisiin tarkoituksiin, mm. urheilu, nuorisotyö, vanhuspalvelut • Kenen kustannuksella tuotto • 5 % pelaa 50 % rahapelien tuotosta • 15–30 % ongelmapelaajilta • Haittojen kustannukset yhteiskunnalle • Haittojen ehkäisyyn käytetään n. 5 miljoonaa euroa vuodessa • Ruotsi; haitta-arvio 250–550 miljoonaa euroa vuodessa
- 102. 5. Pelihaittoja Terveydelliset Taloudelliset Sosiaaliset Mielenterveysongelmat Fyysiset oireet Liitännäissairaudet Ongelmat talouden hallinnassa Normaalin toiminnan muuttuminen; ihmis- suhteiden laiminlyönti, syrjäytyminen Huono itsetunto Häpeä Itsemurhat Elämänlaadun heikkeneminen Perheiden ja läheisten hyvinvointi; perheväkivalta, avioerot, vaikutus lapsiin Lisääntynyt päihteiden käyttö Lisäkustannukset yhteiskunnalle; sääntely, ehkäisy, hoito ym. Lasten peliriippuvuuden riski kasvaa Lahti ym. 2012
- 103. • Riskipelaajia eniten 15–24-vuotiaissa ja vähiten yli 65-vuotiaissa • 30 % tuotoista tulee riskiryhmältä Suomalaisten rahapelaaminen 2011 Ei pelaa Satunnainen pelaaja Maltillinen pelaaja Riskipelaaja Ongelmapelaaja Rahapeli- riippuvuus PGSI 0 PGSI 0 PGSI 0 PGSI 1–4 PGSI 5–7 PGSI 8–27 22,1 % 65,3 % 11,5 % 0,6 % 0,6 % 904 000 2 700 000 471 000 25 000 24 000 Ei pelaa Pelaa joskus, ei haittoja Pelaa ajanvietteeksi, harrastus, ei haittoja Pelaa usein, joitain haittoja Pelaa suhteellisen paljon, aiheutuu haittoja Mahdollisesti patologista pelaamista, vakavia, jatkuvia haittoja Suomalaiset rahapelaajat ja peliongelma
- 104. 6. Riskipelaaja Kuka on riskipelaaja? • Pelaa usein • Pelaa montaa peliä • Pelaa haitallisia pelejä • Käyttää pelaamiseen enemmän kuin mitä on varaa • Yrittää pelata tappiot takaisin • Nostaa lisää rahaa pelaamisen aikana
- 105. 7. Miten rahapeli toimii? • Mainonta - ei pidä uskoa kaikkea • Pelikassa - mihin sinulla on varaa • Pelin rakenne - miten sinua viedään ts. mikä koukuttaa? • Sattuma vs. taito/tieto - riski yliarviointiin • Voitonmahdollisuudet - voiton todennäköisyydet
- 106. Rahapeleissä on eroja Rahapelit, joilla eniten yhteyttä peliongelmaan 1. Nettirahapelit 2. Kasinopelit/kasino 3. Raha-automaatit 4. Sääntelemätön pelaaminen/korttipelit 5. Urheiluvedonlyönti (lottopelit/arvat vähiten) Binde 2011
- 107. 8. Mikä rahapelissä koukuttaa? Griffiths & Parke 2005 Yksilölliset tekijät Haitallinen pelaaminen Tilannetekijät Rakenteelliset tekijät
- 109. Joka neljäs arpa voittaa?! Voitto/euroa Voittoja/kpl Voittoja/kpl 500 000 3 3 10 000 3 3 1 000 10 10 500 40 40 100 100 100 40 47 000 47 000 20 10 000 10 000 10 235 000 panos takaisin 292 156 57 156 1 000 000 Joka 4. Joka 18. Noin joka neljäs voittaa Hinta/panos 10 €
- 111. Uskomuksia ja ajatusharhoja • Pelaajan harha • Arvontojen erillisyys • Havainnoitu onnekkuus • Kylmät ja kuumat numerot • Taikausko • Melkein voitto • Sattuma • Hallinnan illuusio • Todennäköisyys • Epärealistinen optimismi • Roll over effect
- 112. 9. Pelaamisen hallinta • Aika • Ymmärrä mitä pelaat • Pelaamisen tulisi olla vapaa-aikaa • Pelataan vain huvin vuoksi tai harrastukseksi • Rahapelin tuoma helpotus on harhaa • Haaveet vs. todellisuus • Tunteet • Ikärajat • Pelikassa
- 113. 10. Ikäihmiset ja rahapelaaminen • Enemmän vapaa-aikaa eläkkeellä • Tutkimuksen perusteella ikäihmiset • pelaavat vähemmän • harvempia pelejä • käytävät vähemmän rahaa • hallitsevat paremmin rahankäyttöä • vähemmän pelaamisen haittoja • Ei vain vanhempien raha-automaatteja pelaavien naisten ongelma • Riskin määrä kasvaa alkoholin kulutuksen myötä • Talous kestää huonommin pelaamisen tappioita Raisamo ym. 2014, Heiskanen & Toikka 2015, Lahti ym. 2015
- 114. Kiitos! Tapio Jaakkola p. 050 463 8212 tapio.jaakkola@ehyt.fi @tapio_jaakkola
- 118. RISKIRAJAT Max 7 annosta viikko / 2 annosta kerralla Sairaudet Lääkitys Ikääntyneellä voi olla samat riippuvuudet kuin nuorella- mitä vanhempi ihminen, sitä haitallisempi on alkoholin vaikutus. 19/10/15 Tanja Leijokari-Olosunde'
- 119. IKÄÄNTYMISEN HAASTEET Lihasmassa kutistuu Vatsan limakalvot ohenevat Koordinaatio heikkenee Aistitoiminnot heikkenevät Elimistö haurastuu Alkoholin sietokyky heikkenee 19/10/15 Tanja Leijokari-Olosunde'
- 120. ALKOHOLIN AIHEUTTAMAA Somaattisia ja psyykkisiä ongelmia Ruokahaluttomuutta Univaikeuksia Sydämen toimintahäiriötä Muistihäiriöitä Ahdistuneisuutta 19/10/15 Tanja Leijokari-Olosunde'
- 121. ARJESSALisääntyneet kaatumiset Päivystyskäynnit Taloudelliset vaikeudet Asioiden hoitamattomuus Erakoituminen Sosiaalisten kontaktien kuihtuminen 19/10/15 Tanja Leijokari-Olosunde'
- 122. HOITOONOHJAUS Selviämishoitoasema *Katkaisuhoitoasema *Psykiatria-ja Päihdekeskus-Ensio Terveysasemien päihdehoitajat Kotikatko 19/10/15 Tanja Leijokari-Olosunde'
- 123. 3-SEKTORIN TOIMITSIJATA-killan Yhdyskuntatyö (tupatoiminta, ryhmät) AA- ryhmät Sue Ellenit, Puisto (Muotialan toimintakeskus) Cafe Taitolaji Novat (naiset) Mattila (miehet) Mummon kammari Seurakunnan toiminta Esteenä kuitenkin usein asiakkaan heikentynyt toimintakyky 19/10/15 Tanja Leijokari-Olosunde'
- 124. KOTIIN VIETÄVÄN TUEN TARVE Psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin tukeminen tukee myös päihteettömyyttä 19/10/15 Tanja Leijokari-Olosunde'
- 125. ”AN OUNCE OF PREVENTION IS WORTH A POUND OF CURE ” 19/10/15 Tanja Leijokari-Olosunde'