Esitelmä pidettiin 24.3.2022 VRK:n viikkokokouksessa. Käsitellään aihetta Kaupunkilainen metsänomistajana eri näkökulmista ja vertaillaan myös muihin maihin asioina mm. ikärakenne, yksityisomistus, hoitotavat, EU-taksonomia, hiilinielu, puun riittävyys, puun hintakehityksen suuntaviivoja.
Biopankki edistää väestön terveyttä ja tautimekanismien ymmärtämistä sekä kehittää diagnostiikkaa ja terveydenhuollossa käytettäviä tuotteita ja hoitokäytäntöjä.
Esitelmä pidettiin 24.3.2022 VRK:n viikkokokouksessa. Käsitellään aihetta Kaupunkilainen metsänomistajana eri näkökulmista ja vertaillaan myös muihin maihin asioina mm. ikärakenne, yksityisomistus, hoitotavat, EU-taksonomia, hiilinielu, puun riittävyys, puun hintakehityksen suuntaviivoja.
Biopankki edistää väestön terveyttä ja tautimekanismien ymmärtämistä sekä kehittää diagnostiikkaa ja terveydenhuollossa käytettäviä tuotteita ja hoitokäytäntöjä.
Tämä pro gradu -tutkimukseni käsittelee Kuun asentoa ja/tai ajoituksen taitoa raudus-koivuvesakon raivaustyössä. Suomessa aihetta on tutkittu aikaisemmin hyvin vähän, eikä tällä tutkimusmenetelmällä koskaan aikaisemmin Etelä-Suomen tuoreessa kangasmetsässä, jossa Kuun kierto ja sen asento on otettu tutkimuspäivien valinnan pääkriteereiksi, sekä vallitseva sää, rauduskoivujen vesomisen lisäksi.
Aikaisemmin Suomessa tehdyissä lehtipuiden vesomistutkimuksissa ei ole tutkittu taimien ja vesojen kaadosta lähtien Tsum_345°Cvrk tutkimuksen seurannan päivään saakka kasvupaikalla vallitsevia sääolosuhteita ja niiden mahdollisia vaikutuksia vesomisaktiivisuuteen kuun vaiheen ylä- ja alakuiden aikana koekantoihin syntyneiden vesamäärien eroon.
Tämän pro gradu- tutkimustyössä pyritään hakemaan rauduskoivuvesakon raivaustyön oikea minimi vesomisajankohta, jolloin vesominen on vähäisintä tai sitä ei ole ollenkaan kasvukauden 2015 aikana.
Anneli Tiaisen alustus Vantaan Rotaryklubin kokouksessa 17.11.16 aiheesta "Terveys ja hyvinvointi, Omien voimavarojen vahvistaminen" Heurekassa Vantaalla
Vantaan Rotaryklubin toimintakertomus kaudelta 2015-2016 kertoo selkeästi ja havainnollisesti, mitä kaikkea klubimme vuoden aikana sai hyvää aikaan, yhteisöille ja jäsenille.
Työterveyshuollon erikoislääkäri ja kipututkija Helena Miranda kertoi esikoiskirjansa "Ota kipu haltuun" -syntymisestä. Helena Miranda on väitellyt tohtoriksi vuonna 2002 aiheenaan työssäkäyvien ihmisten kivut.
Risto Ihalainen piti esityksen aiheesta 'Keskiaikaisia kronikoita'. Roomalaisen historiankirjoituksen sammuttua ja lukutaidonkin harvinaistuttua 400-luvulla historiaa silti dokumentoitiin erilaisiin kirjallisiin kertomuksiin. Renessanssin humanismi alkoi palauttaa historiaan lähdekritiikkiä ym. tieteellisempää otetta. Mitä voimme tietää keskiajan tapahtumista näiden väliseltä ajalta, kronikoiden, annaalien, gestojen, legendojen ja saagojen perusteella? Esimerkkeinä dokumentteja, jotka Suomen ja Pohjolan todellisuutta tallensivat.
Etelä-Suomen Media Oy, johon muun muassa Vantaan Sanomat kuuluvat, konsernin kuvaus (osa Keskisuomalainen-konsernia), lehtien lukijamäärät, peitto eri m arkkina-alueilla.
Tämä pro gradu -tutkimukseni käsittelee Kuun asentoa ja/tai ajoituksen taitoa raudus-koivuvesakon raivaustyössä. Suomessa aihetta on tutkittu aikaisemmin hyvin vähän, eikä tällä tutkimusmenetelmällä koskaan aikaisemmin Etelä-Suomen tuoreessa kangasmetsässä, jossa Kuun kierto ja sen asento on otettu tutkimuspäivien valinnan pääkriteereiksi, sekä vallitseva sää, rauduskoivujen vesomisen lisäksi.
Aikaisemmin Suomessa tehdyissä lehtipuiden vesomistutkimuksissa ei ole tutkittu taimien ja vesojen kaadosta lähtien Tsum_345°Cvrk tutkimuksen seurannan päivään saakka kasvupaikalla vallitsevia sääolosuhteita ja niiden mahdollisia vaikutuksia vesomisaktiivisuuteen kuun vaiheen ylä- ja alakuiden aikana koekantoihin syntyneiden vesamäärien eroon.
Tämän pro gradu- tutkimustyössä pyritään hakemaan rauduskoivuvesakon raivaustyön oikea minimi vesomisajankohta, jolloin vesominen on vähäisintä tai sitä ei ole ollenkaan kasvukauden 2015 aikana.
Anneli Tiaisen alustus Vantaan Rotaryklubin kokouksessa 17.11.16 aiheesta "Terveys ja hyvinvointi, Omien voimavarojen vahvistaminen" Heurekassa Vantaalla
Vantaan Rotaryklubin toimintakertomus kaudelta 2015-2016 kertoo selkeästi ja havainnollisesti, mitä kaikkea klubimme vuoden aikana sai hyvää aikaan, yhteisöille ja jäsenille.
Työterveyshuollon erikoislääkäri ja kipututkija Helena Miranda kertoi esikoiskirjansa "Ota kipu haltuun" -syntymisestä. Helena Miranda on väitellyt tohtoriksi vuonna 2002 aiheenaan työssäkäyvien ihmisten kivut.
Risto Ihalainen piti esityksen aiheesta 'Keskiaikaisia kronikoita'. Roomalaisen historiankirjoituksen sammuttua ja lukutaidonkin harvinaistuttua 400-luvulla historiaa silti dokumentoitiin erilaisiin kirjallisiin kertomuksiin. Renessanssin humanismi alkoi palauttaa historiaan lähdekritiikkiä ym. tieteellisempää otetta. Mitä voimme tietää keskiajan tapahtumista näiden väliseltä ajalta, kronikoiden, annaalien, gestojen, legendojen ja saagojen perusteella? Esimerkkeinä dokumentteja, jotka Suomen ja Pohjolan todellisuutta tallensivat.
Etelä-Suomen Media Oy, johon muun muassa Vantaan Sanomat kuuluvat, konsernin kuvaus (osa Keskisuomalainen-konsernia), lehtien lukijamäärät, peitto eri m arkkina-alueilla.
2. Eri lajit, eri käsitteet
• Kansanvakuutukset (mm. kansaneläke,
sairausvakuutus) valtion vakuutuslaitoksessa
• Pakolliset mutta yksityisten tuottamat (mm.
työeläkevakuutus, työttömyysvakuutus,
tapaturmavakuutus, liikennevakuutus,
potilasvahinkovakuutus); yhtiöt, laitokset, kassat
• Yksityiset vapaaehtoiset vakuutukset – vakuutuskirjan
”pikkupräntti”
• Kaikissa on tarkat juridiset ja toisistaan eroavat
määritelmät ja käsitteet, ratkaisutkin ovat siten
juridiset ja toisistaan poikkeavat
• Hallintolakia on noudatettava (mm jäävit)
3. Mistä voi hakea muutosta?
• Ei hoitopäätöksistä, niistä voi vain kannella
• Kaikista hallintopäätöksistä voi, ml.
vakuutusratkaisut
• Yleinen tyytymättömän reitti: vakuuttajan
itseoikaisu – ao. muutoksenhakulautakunta –
vakuutusoikeus (- KHO joskus)
• Muutoksenhakultk. on maksuton, ja pitää ollakin
• Noudatettavia tai ohjaavia ratkaisuja
• KELA:n ratkaisuista 0.2 % muutoksenhakuun
4. Mitä se vakuutuslääkäri on?
• Vakuuttajien käyttämä asiantuntija juridisessa
ratkaisussa, myös kätevä syntipukki somessa
• Painopiste hakijan toimintakyvyn arvioinnissa
• Ei muuttele hoitavan lääkärin diagnooseja
• Tutkii onko esitetyistä terveysselvityksistä
johdettavissa oikeutta lakien sanomiin etuuksiin
• Riittävä kliininen kokemus ja kyky suhteuttaa
todettavissa oleva ja osoitettu toimintavaje
etuuksiin
• Vakuutuslääkäriä valvotaan: Valvira, ltk:t , VaO
6. SAMU
• 10 jaosta, kussakin 5 jäsentä
• Notaarit ja juristiesittelijät tekevät perustellun
pohjaehdotuksensa, päätös esittelystä
• Jaosto (2 juristia, 1 lääkäri, 2 ”vakuutettujen
olosuhteita tuntevaa”) tutkii ja kommentoi asiakirjat
virkavastuulla ja tuomarinvalan velvoittamina
• Yksimielisistä ei tarvitse keskustella, ka. 5-7
keskusteluasiaa/kokous
• Ennakkotapaukset laajennetuissa kokoonpanoissa
• Hyvin harvoin päätös muuttuu VaO:ssa
7. SAMUn asioita
• KEL- etuudet (eläke, hoitotuet, vammaistuet,
kuntoutus, kuntoutusraha…)
• SVL- etuudet (lääkekorvaukset, sairauspäivärahat,
matkakorvaukset, erityishoitorahat…)
• Rajat ylittävä hoito EU:ssa
• Työttömyysturvan suuruus ja karenssit
• Kuuluuko Suomen sosiaaliturvaan (oleskeluluvat, EU:n
sosiaaliturvan koordinaatioasetus, maidenväliset sotu-
sopimukset)
• Ratkaisun kustannus yli 200 €, runsas 10% muuttuu
8. Vaikeuskerrointa
• Kaiken aikaa muuttuvat säädökset, nyt yleensä säästöä
tavoittelevat
• ”Kun kerran naapurikin sai”
• Rahapula ei vaikuta, jollei etuuden kriteeristö täyty
• Oikeudettomat etuudet ja takaisinperintä
• Luokattomat lääkärinlausunnot kaikesta vaan ei
haettavasta etuudesta ja ”valon nähneet” lääkärit
• Vilungin riski (esim. Laukkasen talli)
• Yhdenmukainen linja; Kelakin voi viedä VaOon
• Faktat vs. tunteet, sääli- ja oirehelskyttely yleistä