Anna-Marie Paavonen: Tutkimustiedon kumuloituminen. Esimerkkinä intensiivinen aivovammakuntoutus. Esitys Miten tutkia kuntoutusta – voiko näytön pyramidia avata? -seminaarissa 15.11.2017.
Annamari Tuulio-Henriksson: Satunnaistettu kontrolloitu koe (RCT) kuntoutuksen tutkimuksessa. Esitys Miten tutkia kuntoutusta – voiko näytön pyramidia avata? -seminaarissa 15.11.2017.
Riitta Seppänen-Järvelä: Arviointi- ja implementaatiotutkimukset - pyramidin ulko- vai sisäpuolella? Esitys Miten tutkia kuntoutusta – voiko näytön pyramidia avata? -seminaarissa 15.11.2017.
Anna-Liisa Salminen: Kuntoutus ja kuntoutuminen tutkimuskohteena. Esitys Miten tutkia kuntoutusta – voiko näytön pyramidia avata? -seminaarissa 15.11.2017.
Anna-Marie Paavonen: Tutkimustiedon kumuloituminen. Esimerkkinä intensiivinen aivovammakuntoutus. Esitys Miten tutkia kuntoutusta – voiko näytön pyramidia avata? -seminaarissa 15.11.2017.
Annamari Tuulio-Henriksson: Satunnaistettu kontrolloitu koe (RCT) kuntoutuksen tutkimuksessa. Esitys Miten tutkia kuntoutusta – voiko näytön pyramidia avata? -seminaarissa 15.11.2017.
Riitta Seppänen-Järvelä: Arviointi- ja implementaatiotutkimukset - pyramidin ulko- vai sisäpuolella? Esitys Miten tutkia kuntoutusta – voiko näytön pyramidia avata? -seminaarissa 15.11.2017.
Anna-Liisa Salminen: Kuntoutus ja kuntoutuminen tutkimuskohteena. Esitys Miten tutkia kuntoutusta – voiko näytön pyramidia avata? -seminaarissa 15.11.2017.
Sitra: Lääkäreiden asenteet geenitutkimuksia kohtaan (Taloustutkimus 12/2013)Sitra / Hyvinvointi
Suomen terveydenhuollossa ei ole olemassa selkeää ohjeistusta ja yhtenäisiä käytäntöjä geenitestien osalta, arvioivat lääkärit varsin yksimielisesti Sitran Taloustutkimuksella teettämässä kyselytutkimuksessa. Ohjeistukselle olisi tarvetta, sillä peräti 84 prosenttia kyselyyn vastanneista lääkäreistä oli sitä mieltä, että geenitestien käyttö osana lääkärin työtä tulee yleistymään.
Tutkimuksen osallistui 100 potilastyössä toimivaa yleis- ja erikoislääkäriä yksityiseltä ja julkiselta sektorilta joulukuussa 2013. Tutkimuksen tarkemmat tiedot, jossa on selvitetty myös kansalaisten asenteita omaa perimää koskevan tiedon hyödyntämiseen, julkaistaan alkuvuodesta 2014.
Näyttöön perustuva hoitotyö eläväksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa –t...Tuulevi Ovaska
II Terveysalan kansallinen näyttöön perustuvan toiminnan symposium 5.2.2015
Teemasessio 1 –Näyttöön perustuva toiminta tutkimuksen ja koulutuksen näkökulmasta
Esitys kertoo potilastietojärjestelmien käytettävyydestä ja siinä tapahtuneista muutoksista Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä -tutkimusten valossa.
Olli Sovijärvi - Itseohjautuvan Terveyden Seuranta 2024Olli Sovijärvi
Esitykseni Ennakoivan itsehoidon visio 2030 tapahtumasta, jonka järesti Yhdistävän lääketieteen RY 21.5.2024. Puhuin Sirpa Pietikäisen avauspuheenvuoron jälkeen itseohjautuvasta terveyden seurannasta.
Tiedettä teknologian takana – taustaa kuormittumisen ja palautumisen arvioint...UKK-instituutti
Liikuntatieteiden tohtori Piia Kaikkosen pitämän esityksen materiaali Liikuntatieteellisen seuran ja yhteistyötahojen Kuntotestauspäiviltä 16.3.2017 Tampereelta.
Kaikkonen työskentelee testauspäällikkönä Tampereen Urheilulääkäriasemalla (osa Urho Kekkosen Kuntoinstituuttisäätiötä)
"Tiedettä teknologian takana – taustaa kuormittumisen ja palautumisen arviointiin"
Sitra: Lääkäreiden asenteet geenitutkimuksia kohtaan (Taloustutkimus 12/2013)Sitra / Hyvinvointi
Suomen terveydenhuollossa ei ole olemassa selkeää ohjeistusta ja yhtenäisiä käytäntöjä geenitestien osalta, arvioivat lääkärit varsin yksimielisesti Sitran Taloustutkimuksella teettämässä kyselytutkimuksessa. Ohjeistukselle olisi tarvetta, sillä peräti 84 prosenttia kyselyyn vastanneista lääkäreistä oli sitä mieltä, että geenitestien käyttö osana lääkärin työtä tulee yleistymään.
Tutkimuksen osallistui 100 potilastyössä toimivaa yleis- ja erikoislääkäriä yksityiseltä ja julkiselta sektorilta joulukuussa 2013. Tutkimuksen tarkemmat tiedot, jossa on selvitetty myös kansalaisten asenteita omaa perimää koskevan tiedon hyödyntämiseen, julkaistaan alkuvuodesta 2014.
Näyttöön perustuva hoitotyö eläväksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa –t...Tuulevi Ovaska
II Terveysalan kansallinen näyttöön perustuvan toiminnan symposium 5.2.2015
Teemasessio 1 –Näyttöön perustuva toiminta tutkimuksen ja koulutuksen näkökulmasta
Esitys kertoo potilastietojärjestelmien käytettävyydestä ja siinä tapahtuneista muutoksista Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä -tutkimusten valossa.
Olli Sovijärvi - Itseohjautuvan Terveyden Seuranta 2024Olli Sovijärvi
Esitykseni Ennakoivan itsehoidon visio 2030 tapahtumasta, jonka järesti Yhdistävän lääketieteen RY 21.5.2024. Puhuin Sirpa Pietikäisen avauspuheenvuoron jälkeen itseohjautuvasta terveyden seurannasta.
Tiedettä teknologian takana – taustaa kuormittumisen ja palautumisen arvioint...UKK-instituutti
Liikuntatieteiden tohtori Piia Kaikkosen pitämän esityksen materiaali Liikuntatieteellisen seuran ja yhteistyötahojen Kuntotestauspäiviltä 16.3.2017 Tampereelta.
Kaikkonen työskentelee testauspäällikkönä Tampereen Urheilulääkäriasemalla (osa Urho Kekkosen Kuntoinstituuttisäätiötä)
"Tiedettä teknologian takana – taustaa kuormittumisen ja palautumisen arviointiin"
Kuntotestin kertomaa – totta vai tarua? Jaana SuniUKK-instituutti
Dosentti, terveystieteiden tohtori Jaana Sunin pitämän esityksen materiaali Liikuntatieteellisen seuran ja yhteistyötahojen Kuntotestauspäiviltä 16.3.2017 Tampereelta.
Suni työskentelee UKK-instituutissa tutkimus- ja kehittämispäällikkönä.
"Kuntotestin kertomaa – totta vai tarua?"
Artikkeli kertoo Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä 2014 -seurantatutkimuksen tuloksista. Lääkärien potilastietojärjestelmille antamat arviot ovat edelleen kriittisiä, tosin yksittäisissä toiminnallisuuksissa on päästy eteenpäin.
THL:n tutkimuspäällikkö Timo Kauppisen ja asiantuntija Susanna Mukkilan esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli lähiöiden väestörakenteen kehitystä.
Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiaisen ja erikoistutkija Markus Kainun esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli toimeentulotuen asiakkaita ja kaupunkien aluerakennetta.
THL:n tutkimuspäällikkö Minna Kivipellon ja erityisasiantuntija Pekka Karjalaisen esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli sitä, miten sosiaalityö voi vähentää asumiseen liittyviä ongelmia.
THL:n tutkimuspäällikkö Timo Kauppisen esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli muuttoliikkeen roolia laskevan tulotason lähiöiden väestörakenteen muutoksessa.
Kelan tutkija Tapio Räsäsen esitys seminaarissa "Hyvinvointi muuttuvassa yhteiskunnassa: Perhesuhteet ja sukupuolten tasa-arvo sosiaaliturvauudistuksessa” kertoi lastenhoidon tukien työllisyysvaikutuksista. Sosiaaliturvauudistusta valmistelevan parlamentaarisen sosiaaliturvakomitean seminaari (13.12.2022) on katsottavissa osoitteessa: https://youtu.be/cl3qHvNLykM
THL:n tutkimuspäällikkö Liina-Kaisa Tynkkysen esitys seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" kertoi siitä, miltä suomalainen perusterveydenhuolto näyttää verrattuna muiden maiden vastaaviin järjestelmiin.
Kelan ylilääkäri Riitta Luoto kertoi esityksessään seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" siitä, millaisia tietoja työterveyshuollosta löytyy Kelan tilastoista, ja mihin niitä tietoja voisi käyttää.
Kelan tutkimusyksikön tutkimuspäällikkö Jenni Blomgrenin esitys seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" esitteli tutkimustuloksia eri sektorien terveyspalveluiden rinnakkaiskäytöstä Oulussa.
Kelan johtava ylilääkäri Janne Leinonen nosti johdannossaan seminaariin "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" neljä huomiota terveydenhuollon tilasta ja tulevaisuudesta.
LT, Työterveyslaitoksen ylilääkäri Pauliina Kankaan esitys seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" kertoi TYÖOTE-toimintamallista.
Kelan tutkijoiden Riitta Seppänen-Järvelän, Hennariikka Heinijoen ja Maarit Karhulan esitys seminaarissa "Kela tutkii kuntoutusta – Innovatiivisia ratkaisuja ja uutta tietoa".
Sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija Seija Sukulan alkusanat seminaarissa "Kela tutkii kuntoutusta – Innovatiivisia ratkaisuja ja uutta tietoa".
1. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Sjögren Tuulikki, TtT1, Rintala Aki, TtM1,
Hakala Sanna, TtM 1, Heinonen Ari, LitT1,
Immonen Jaakko LuK2, Karvanen Juha, TkT2
Jyväskylän yliopisto, Liikuntatieteellinen
tiedekunta, Matematiikan ja tilastotieteen laitos
Jyväskylän yliopisto
Miten tutkia kuntoutusta – voiko näytön
pyramidia avata?
Systemaattiset katsaukset
2. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Sisältö
Millaisia katsauksia?
Esimerkkinä: Etäteknologian vaikuttavuus liikunnallisessa
kuntoutuksessa
– Jyväskylän yliopisto ja Kela
– 2014-16, julkaisu 2017 (Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 145)
Määrällisen analyysin kehittyminen
– Vote- countigista meta-analyysiin ja metaregressioon
Katsauksen vahvuudet ja heikkoudet
Tulevaisuuden osaaminen kuntoutuksessa
Kysymyksiä ja keskustelua
4. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Katsauksen määritelmiä ja
kirjallisuuskatsauksen vaiheet
Katsaus
– tiivistelmä lääketieteellisestä kirjallisuudesta.
– perinteiset, ns. narratiiviset katsaukset eivät ole
toistettavissa eivätkä päivitettävissä, koska
tiedonhakua ja mukaan otettujen julkaisujen
valintakriteerejä ei kuvata
Järjestelmällinen (systemoitu, systemaattinen) katsaus
– kuvataan, miten kirjallisuus haettiin ja kuvataan
kriteerit, joiden perusteella julkaisut valittiin
katsaukseen
– valittujen julkaisujen menetelmällinen laatu (pätevyys)
arvioidaan ja kuvataan yksityiskohtaisesti kussakin
alkuperäistutkimuksessa
– yksittäisten tutkimusten tulokset yhdistetään
laadullisesti tai määrällisesti
Järjestelmällinen katsaus ja meta-analyysi
– yksittäisten tutkimusten tulokset yhdistetään
määrällisesti
– on mahdollinen silloin, kun käytettävissä on
tutkimuksia, joissa potilasryhmät, interventiot (tai muut
syytekijät) ja tulosmuuttujat ovat riittävän yhtenevät
– tutkimusten tulisi myös olla menetelmällisesti
laadukkaita ja tutkimusten tuottamien (vaikuttavuus)
estimaattien välillä ei saisi olla tilastollisesti
merkitsevää heterogeenisyyttä, jotta tulos olisi
uskottava
Järjestelmällinen katsaus ja määrällinen meta-analyysi ja
metaregressio
Järjestelmällinen katsaus ja laadullinen metasynteesi ja
metayhteenveto
– metasynteesi on tulkitsevampi ja kuvailevampi
analyysin muoto
– meta-yhteenvedossa korostuu matemaattisempi ja
määrällisempi ote
Lähde: Käypä hoito –hoitosuositusryhmien käsikirja
http://www.terveysportti.fi/dtk/khk/koti ; Salminen 2011;
Sjögren ym.2017
Lähde: Salminen 2011, 11, mukaillen. Kirjassa etäteknologian vaikuttavuus
liikunnallisessa kuntoutuksessa. Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus ja
meta-analysi 2017 (toim. Rintala, Hakala ja Sjögren)
5. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Esimerkkinä
etäteknologian vaikuttavuus liikunnallisessa kuntoutuksessa
(2009-2017)
Etäteknologian vaikuttavuus
liikunnallisessa kuntoutuksessa -
Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus
ja meta-analyysi (2014-16)
– Jyväskylän yliopisto ja Kela
• Rintala, Hakala ja Sjögren
2017
– Haasteita:
• tutkimusmäärän vähäisyys
• kliininen ja tilastollinen
heterogeenisyys
• kustannustehokkuuteen
liittyvä tarkastelun
puuttuminen
• asiakkaan/kuntoutujan
näkökulman puuttuminen
Arjen mobiilipalvelut -hanke /
Kuntoutus (2009– 2012)
– Jyväskylän yliopisto (Agora Center)
• Kankaanranta, Neittaanmäki ja
Nousiainen
– Sjögren ym. 2011; Sjögren ym.
2013 Teknologian käyttö ja
vaikuttavuus liikuntaan
liittyvissä
interventiotutkimuksissa –
järjestelmällinen katsaus.
– Haasteita:
• tutkimusmäärän vähäisyys
• tutkimukset eivät kohdistuneet
kuntoutukseen
• laadukkaiden määrällisen
analyysimenetelmien käyttö
(Vote-counting)
Tutkimuksien määrä ja kohdistuminen
kuntoutukseen , laadukkaammat
analyysimenetelmät
Kirjallisuushaku (2000–2014)
CENTRAL, Embase, Ovid MEDLINE,
CINAHL, PsycINFO, OT-Seeker, PEDro ja
WOS. Tutkimuksia n=45, 11602 tutkittavaa
6. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Päätulokset:
Etäteknologian vaikuttavuus liikunnallisessa
kuntoutuksessa (1/2)
Etäteknologiaa hyödyntävä liikunnallinen
kuntoutus oli vaikuttavampaa kuin perinteinen
kuntoutus lisäämällä
– Fyysistä aktiivisuutta
– Painonpudotusta
– Koettua elämänlaatua
– Sydänkuntoutujien ja MS-kuntoutujien fyysistä aktiivisuutta
Etäteknologian vaikuttavuuden näytönaste jäi
joko kohtalaiseksi tai heikoksi
7. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Päätulokset:
Etäteknologian vaikuttavuus
liikunnallisessa kuntoutuksessa (2/2)
Vertailuryhmä
– Oli useimmiten tavanomainen kuntoutus ilman
etäteknologiaa
Tulokset ovat suuntaa-antavia
– Katsauksessa havaittiin osittain sekä tilastollista että
kliinistä heterogeenisyyttä
Lisätutkimusta tarvitaan
– Etenkin laadukkaita satunnaistettuja kontrolloituja
tutkimuksia etäkuntoutuksen vaikutuksen arviointiin
– Kustannusvaikuttavuutta ei ole tutkittu
8. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Päätulosten tarkempi analyysi:
Fyysinen aktiivisuus
Fyysinen aktiivisuus
lisääntyi 12%-25%
– Mihin verrattiin?
– 12% kontrollissa jossa
suositus fyysiseen
aktiivisuuteen tai samanlaiset
interventiot (n=25)
• 25% Kuntoutuksellisissa
interventioissa (dg.)
• Ei eroa ennaltaehkäisevissä
interventioissa
– 19 % kontrollissa vain
suositus fyysiseen
aktiivisuuteen (kuva; n=15)
– Ei eroa, jos samanlainen
taustainterventio (n=8)
Lähteet: Hakala ym. 2017a; Hakala ym. 2017b; Hakala ym. 2017c
Metsäkuvio
Keskiarvojen osamäärän tulkinnassa tulos
Ilmaistaan osamääränä, osamäärän käänteislukuna
tai näistä johdettuina prosentteina.
9. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Päätulosten tarkempi analyysi:
Painonhallinta (1/2)
Lähteet: Lahtio ym. 2017; Lahtio ym. Pro gradu, Jyväskylän yliopisto, 2017;
Keskiarvojen erotus (Mean difference): Ympärysmitta pienentyi 2,5 cm,
rasvaprosentti 1,4%, paino 1,7 kg interventioissa, joissa käytettiin
etäteknologiaa verrattuna tavanomaiseen hoitoon.
n=22
10. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Päätulosten tarkempi analyysi:
Painonhallinta (1/2)
Standardoitu keskiarvojen erotus (Standard mean difference) 0,43:
Ryhmien eron voimakkuus (effect size) suuri >0,5; kohtalainen 0,5-0,3;
pieni (0,3-0,1) (Cohen 1988).
n=30
Lähteet: Lahtio ym. käsikirjoitus
11. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Metaregressio – kovariaatit (1/2)
Metaregressio
– Tutkitaan muiden
muuttujien (kovariaattien)
yhteyttä tuloksiin
Tutkimuskysymys
– selittääkö jokin kovariaatti
tutkimusten
heterogeenisyyttä?
Fyysisen aktiivisuuden
kovariaatit
– terveydentila
– intervention kesto
– etäteknologian
mahdollistama
vuorovaikutus
– käytetty mittari
– tutkimusten laatu
Painon hallinnan kovariaatit
– Ikä
– Itseraportointi/omaseuranta
– tutkimusten laatu
– määritelty tavoite
– sukupuoli
– intervention kesto
– palautteen määrä
– preventio-kuntoutus
-> Kovariaatit selittävät vain vähän tutkimusten heterogeenisyyttä (?)
12. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Painonhallinta: Mikään ei tue sitä, että kovariaattit selittäisivät heterogeenisyyttä
3) Pylväskuvio kovariaattien tärkeydestä
Metaregressio – kovariaatit (2/2)
2) Painotettu regressiokerroin
1) Informaatiokriteerien käyttö, mikään yhden kovariaatin malli ei ole toistaan parempi
15. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Järjestelmällisen katsauksen
vahvuuksia ja haasteita
Vahvuuksia (tässä tutkimuksessa / yleensä)
– usean tutkimuksen yhdistäminen
– heterogeenisyyden syiden selvittäminen
• alaryhmäanalyysi
• metaregressiot
– tutkimusasetelmat vastasivat todellista
hoitotilannetta (kuitenkin lähes kaikki
kansainvälisiä tutkimuksia)
– tulosten yleistettävyys
-> vaikutus kuntoutuskäytäntöihin
– Jatkumo:
– 1) vaikuttavuustiedon siirtyminen
tavanomaiseen toimintaan
• Kelan standardit
• Kelan tutkimukset (EtSy)
• Kelan kehittämistoiminta (Inno)
– 2) CRT: EtSyn: tulokset tukevat katsauksen
tuloksia
– 3) Inno: huomioidaan myös
kustannusvaikuttavuus ja toiminnan
merkityksellisyys (laadullinen metasynteesi)
Haasteita ( tässä tutkimuksessa / yleensä)
– katsauksen laatu -> johtopäätösten oikeellisuus
– tutkimusten heterogeenisyys
• erilaiset tutkimukset yhdistetty (PICOS)
– julkaisuharha
• tilastollisesti merkitsevät tulokset julkaistaan
todennäköisemmin kuin ei-merkitsevät tulokset
• julkaisematon tieto harvoin mukana
– tutkimusten laatu
• satunnaistaminen
• vastemuuttujan arvion sokkouttaminen
• tutkimuksesta poispudonneiden huomioiminen
analyysissa
– tutkimusasetelmat eivät vastaa todellista
hoitotilannetta /kuntoutustilannetta
– vaikuttavuustiedon siirtyminen tavanomaiseen
toimintaan
• ei saada tieteellisen näytön osoittamaa
vaikuttavaa hoitoa
– kustannusvaikuttavuutta ei ole huomioitu
– vielä on vähän julkaistu järjestelmällisiä
katsauksia laadullisella metasynteesillä
16. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Kuntoutuksen osaaminen
Kuntoutuksen osaaminen tutkimusprojekti (2014–15) / JY ja OKM (Piirainen ja Sjögren)
1) Näyttöön perustuvasta kuntoutuksesta yhteiskunnalliseen arkivaikuttavuuteen
2) Näyttöön perustuvasta opetuksesta näyttöön perustuviin kuntoutuskäytäntöihin
3) Kuntoutusalojen yhteisen tietoperustan löytäminen ja professioiden ydinosaamisen
tutkimiseen
4) Yhteistyön ja eettisyyden korostuminen
17. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Fysioterapeutin ydinosaaminen tutkimus- ja
kehitysprojekti 2013-16
Lähde: http://www.suomenfysioterapeutit.fi/ydinosaaminen/FysioterapeutinYdinosaaminen.pdf
Fysioterapeuttien ydinosaaminen (2014-15) kyselytutkimus (Jyväskylän yliopisto, AMK:t, Suomen Fysioterapeutit)
19. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Keskeiset lähteet
Fysioterapeuttien ydinosaaminen
– http://www.suomenfysioterapeutit.fi/ydinosaaminen/FysioterapeutinYdinosaaminen.pdf
Hakala S, Rintala A, Immonen J, Karvanen J, Heinonen A & Sjögren T.
– Effectiveness of technology-based distance interventions promoting physical activity: Systematic review, meta-analysis and meta-regression. J Rehabil Med
2017a; 49: 97-105.
Hakala S, Rintala A, Immonen J, Karvanen J, Heinonen A & Sjögren T.
– Effectiveness of physical activity-promoting technology-based distance interventions compared to usual care. Systematic review, meta-anaysis and meta-
regression. Eur J Phys Rehabil Med 2017b
Piirainen A ja Sjögren T.2016. Laaja-alainen ja monikerroksinen kuntoutuksen osaaminen
– https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/55160/978-951-39-6760-4.pdf?sequence=1
Rintala A, Hakala S ja Sjögren T (toim.)
– Etäteknologian vaikuttavuus liikunnallisessa kuntoutuksessa. Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus ja meta-analyysi. Kela, tutkimuksia 145, 2017.
– Mm. Hakala ym. c
Rintala A, Hakala S, Paltamaa J, Heinonen A, Karvanen J, Sjögren T. Effectiveness of technology-based distance physical rehabilitation
interventions on physical activity and walking in multiple sclerosis: a systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials.
– Disability and Rehabilitation. Published online: 15 Dec 2016 http://www.tandfonline.com/doi/pdf/10.1080/09638288.2016.1260649?needAccess=true&
Salminen A. Mikä kirjallisuuskatsaus? Johdatus kirjallisuuskatsauksen tyyppeihin ja hallintotieteellisiin sovelluksiin. Vaasan yliopiston
julkaisuja. Opetusjulkaisuja 62, Julkisjohtaminen 4 http://www.uva.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-349-3.pdf
Sjögren T, Nousiainen T, Varsaluoma J, Heinonen A, Häkkinen A, Kankaanranta M, Neittaanmäki P. Use of mobile technology in health
care interventions among children, adolescents or adults, a systematic review. 4th International Hyvite Symposium on Wellbeing
Technology. Tampere, Finland. 9.2010. p. 19.
Sjögren T, Haapakoski M, Heinonen A. Teknologian käyttö ja vaikuttavuus liikuntaan liittyvissä interventiotutkimuksissa –
järjestelmällinen katsaus.
– Liikunta ja Tiede 2013;50(1), 40-49. In English: Sjögren T., Haapakoski M., Kosonen S., Heinonen A. 2013. Use of technologies and their effectiveness as
depicted in intervention studies concerning physical activity of adults: A systematic review of RCT studies. Liikunta & Tiede 50 (1), 75–85.
– http://www.lts.fi/sites/default/files/page_attachment/lt113_abstract_sjogren.pdf
Sjögren T, Rintala A, Hakala S, Karvanen J, Immonen J, Heinonen A
– Etäteknologian vaikuttavuus liikunnallisessa kuntoutuksessa, Fysioterapia 1/2007
Jos suppilokuviossa on esimerkiksi aukko jommassakummassa alakulmassa (tyypillisesti vasen), on syytä epäillä julkaisuharhaa.
Epäsymmetrinen suppilokuvio on merkki mahdollisesta harhasta.
Jos taas moni piste menee suppilon ulkopuolelle, vaikutukset lienevät heterogeenisiä.
Käypä Hoito suositukset
Kaikki 106
Hoitosuositusten laatiminen
http://www.terveysportti.fi/dtk/khk/koti