Miten tietojärjestelmät palvelevat terveydenhuollon ammattilaisten työtä? Vai...THL
Digityö ja stressi -hankkessa pureudutaan terveydenhuollon tietojärjestelmien käyttöprosesseihin ja tietojärjestelmien vaikutuksiin terveydenhuollon ammattilaisten työhön. Erityisesti tietojärjestelmien vaikutus johtamiseen ja henkilöstön työhyvinvointiin ovat keskeisiä kiinnostuksen kohteita.
Marja Harjumaa, Salla Muuraiskangas & Kirsikka Kaipainen
Tiivistelmä Mielenterveyden häiriöt ovat merkittävä syy työkyvyttömyyseläkkeelle
siirtymiselle. Työntekijöiden henkilökohtaisen hyvinvoinnin parantaminen ja
mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy on ensiarvoisen tärkeää, mutta
haasteena on kustannustehokkaiden, helppojen ja houkuttelevien menetelmien
löytäminen. Viime vuosina on tutkittu paljon hyväksymis- ja
omistautumisterapiaan (HOT) perustuvia valmennusohjelmia stressin ja sen
haitallisten seurausten vähentämiseksi. Niiden on osoitettu parantavan
hyvinvointia ja työsuoritusta sekä lievittävän stressiä. Oiva on VTT:n ja Jyväskylän
yliopiston yhteistyössä kehittämä HOT-pohjainen valmennussovellus, joka toimii
sekä mobiililaitteessa että web-selaimen kautta. Tässä julkaisussa kuvatun
tutkimushankkeen tavoitteena oli tutkia Oivan vaikutuksia työyhteisön
hyvinvointiin IT-alan yrityksissä ja selvittää ohjelman käyttöön ja
hyväksyttävyyteen vaikuttavia seikkoja. Tutkimus tehtiin noin kolmen kuukauden
mittaisena interventiotutkimuksena, johon osallistui kaksi IT-alan yritystä.
Tutkimuksen odotettua vähäisemmän osallistujamäärän vuoksi Oivan vaikutuksia
työyhteisön hyvinvointiin ei pystytty luotettavasti tutkimaan, mutta käyttöönoton
ja digitaalisen valmennusohjelman hyväksyttävyyden suhteen tutkimuksesta
voidaan vetää seuraavia johtopäätöksiä:
1. Interventio on syytä nähdä prosessina, jota arvioidaan kokonaisuutena eikä
pelkästään lopputulosten perusteella. Silloin pystytään tunnistamaan tekijöitä,
jotka ovat ratkaisevia intervention todellisen käyttöönoton kannalta.
2. Mobiilivalmennuksen käyttöönoton onnistuminen edellyttää koko
organisaation tukea johtoa myöten.
3. Mobiilivalmennuksen sisällön, toiminnallisuuksien ja käyttötapojen sopivuus
työympäristöön vaikuttavat ohjelman käyttöönottoon työntekijöiden
keskuudessa. Intervention aikainen tuki on tärkeää.
Miten tietojärjestelmät palvelevat terveydenhuollon ammattilaisten työtä? Vai...THL
Digityö ja stressi -hankkessa pureudutaan terveydenhuollon tietojärjestelmien käyttöprosesseihin ja tietojärjestelmien vaikutuksiin terveydenhuollon ammattilaisten työhön. Erityisesti tietojärjestelmien vaikutus johtamiseen ja henkilöstön työhyvinvointiin ovat keskeisiä kiinnostuksen kohteita.
Marja Harjumaa, Salla Muuraiskangas & Kirsikka Kaipainen
Tiivistelmä Mielenterveyden häiriöt ovat merkittävä syy työkyvyttömyyseläkkeelle
siirtymiselle. Työntekijöiden henkilökohtaisen hyvinvoinnin parantaminen ja
mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy on ensiarvoisen tärkeää, mutta
haasteena on kustannustehokkaiden, helppojen ja houkuttelevien menetelmien
löytäminen. Viime vuosina on tutkittu paljon hyväksymis- ja
omistautumisterapiaan (HOT) perustuvia valmennusohjelmia stressin ja sen
haitallisten seurausten vähentämiseksi. Niiden on osoitettu parantavan
hyvinvointia ja työsuoritusta sekä lievittävän stressiä. Oiva on VTT:n ja Jyväskylän
yliopiston yhteistyössä kehittämä HOT-pohjainen valmennussovellus, joka toimii
sekä mobiililaitteessa että web-selaimen kautta. Tässä julkaisussa kuvatun
tutkimushankkeen tavoitteena oli tutkia Oivan vaikutuksia työyhteisön
hyvinvointiin IT-alan yrityksissä ja selvittää ohjelman käyttöön ja
hyväksyttävyyteen vaikuttavia seikkoja. Tutkimus tehtiin noin kolmen kuukauden
mittaisena interventiotutkimuksena, johon osallistui kaksi IT-alan yritystä.
Tutkimuksen odotettua vähäisemmän osallistujamäärän vuoksi Oivan vaikutuksia
työyhteisön hyvinvointiin ei pystytty luotettavasti tutkimaan, mutta käyttöönoton
ja digitaalisen valmennusohjelman hyväksyttävyyden suhteen tutkimuksesta
voidaan vetää seuraavia johtopäätöksiä:
1. Interventio on syytä nähdä prosessina, jota arvioidaan kokonaisuutena eikä
pelkästään lopputulosten perusteella. Silloin pystytään tunnistamaan tekijöitä,
jotka ovat ratkaisevia intervention todellisen käyttöönoton kannalta.
2. Mobiilivalmennuksen käyttöönoton onnistuminen edellyttää koko
organisaation tukea johtoa myöten.
3. Mobiilivalmennuksen sisällön, toiminnallisuuksien ja käyttötapojen sopivuus
työympäristöön vaikuttavat ohjelman käyttöönottoon työntekijöiden
keskuudessa. Intervention aikainen tuki on tärkeää.
Artikkeli kertoo Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä 2014 -seurantatutkimuksen tuloksista. Lääkärien potilastietojärjestelmille antamat arviot ovat edelleen kriittisiä, tosin yksittäisissä toiminnallisuuksissa on päästy eteenpäin.
Teknologia tehokkaaseen käyttöön: Stroke remote care -projekti HUS:n neurolog...Mauri Honkanen
Presentation on the remote monitoring pilot for stroke patients in HUS Department of Neurology, Helsinki, Finland. Presented by Petra Ijäs and Mauri Honkanen in Brain Diseases Symposium, Vantaa, Finland on November 23rd, 2017. In Finnish/suomeksi. Contact Mauri Honkanen for English version.
Tekstarilla terveemmäksi – Ciegus case - SoneraSonera
Turun yliopiston ja Cieguksen kehittämä tekstiviestipohjainen AVO-etähoitoratkaisu vapauttaa kutistuvia mielenterveydenhoidon resursseja ja ehkäisee kalliita uusintahoitokierroksia varmistamalla, että avohoitopotilaat noudattavat määrättyä lääkitystä. Lisäksi AVOa voidaan käyttää mielialojen tarkkailuun. Tutustu muihin asiakastarinoihin: http://bit.ly/1qYh3j5
Liikkumattomuuden terveysriskit ja kustannuksetUKK-instituutti
Liikkumattomuuden lasku kasvaa -raportin tueksi laadittu diasarja.
Esityksessä on tiivistetysti ja visuaalisesti tietoa suomalaisten aikuisten ja ikääntyneiden henkilöiden liikkumisesta, liikkumattomuuden terveysriskeistä ja liikkumattomuuden kustannuksista.
Tutustu raporttiin ja muihin tukimateriaaleihin: http://www.ukkinstituutti.fi/tutkimus/liikuntatutkimus_suomessa/liikkumattomuuden-kustannukset
Artikkeli kertoo Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä 2014 -seurantatutkimuksen tuloksista. Potilastietojärjestelmissä oli tuotemerkeittäin selkeitä eroja ja kaikissa oli kehitettävää.
Artikkeli kertoo Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä 2014 -seurantatutkimuksen tuloksista. Lääkärien potilastietojärjestelmille antamat arviot ovat edelleen kriittisiä, tosin yksittäisissä toiminnallisuuksissa on päästy eteenpäin.
Teknologia tehokkaaseen käyttöön: Stroke remote care -projekti HUS:n neurolog...Mauri Honkanen
Presentation on the remote monitoring pilot for stroke patients in HUS Department of Neurology, Helsinki, Finland. Presented by Petra Ijäs and Mauri Honkanen in Brain Diseases Symposium, Vantaa, Finland on November 23rd, 2017. In Finnish/suomeksi. Contact Mauri Honkanen for English version.
Tekstarilla terveemmäksi – Ciegus case - SoneraSonera
Turun yliopiston ja Cieguksen kehittämä tekstiviestipohjainen AVO-etähoitoratkaisu vapauttaa kutistuvia mielenterveydenhoidon resursseja ja ehkäisee kalliita uusintahoitokierroksia varmistamalla, että avohoitopotilaat noudattavat määrättyä lääkitystä. Lisäksi AVOa voidaan käyttää mielialojen tarkkailuun. Tutustu muihin asiakastarinoihin: http://bit.ly/1qYh3j5
Liikkumattomuuden terveysriskit ja kustannuksetUKK-instituutti
Liikkumattomuuden lasku kasvaa -raportin tueksi laadittu diasarja.
Esityksessä on tiivistetysti ja visuaalisesti tietoa suomalaisten aikuisten ja ikääntyneiden henkilöiden liikkumisesta, liikkumattomuuden terveysriskeistä ja liikkumattomuuden kustannuksista.
Tutustu raporttiin ja muihin tukimateriaaleihin: http://www.ukkinstituutti.fi/tutkimus/liikuntatutkimus_suomessa/liikkumattomuuden-kustannukset
Artikkeli kertoo Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä 2014 -seurantatutkimuksen tuloksista. Potilastietojärjestelmissä oli tuotemerkeittäin selkeitä eroja ja kaikissa oli kehitettävää.
28. Miksi liikunta parantaa työkykyä?
I) Fyysinen terveys, toimintakyky ja jaksaminen, sairauksien ennaltaehkäisy
II) Aivoterveys
III) Sosiaalisuus ja yhteisöllisyys työssä, mielihyvä ja palkitsevuus
-> terveys ja työkyky, fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi, yhteisöllisyys, mielekkyys ja
työn tuottavuus
5.10.2017 28
29. Aivoterveys ja aerobinen liikunta
Aerobinen liikunta saa aikaa fysiologisia muutoksia kehossamme:
• parantaa aivoverisuoniston kuntoa ja vähentää aivoverenkiertohäiriöiden riskiä
(angiogeneesi, aivoverenkierto, ravintoaineet ja energiatasapaino)
• parantaa aivojen muovautuvuutta (hermoston kasvutekijät)
• vähentää haitallisten stressihormonien ja tulehdusvälittäjäaineiden määrää
Aikaansaa suotuisia rakenteellisia (volyymi) ja toiminnallisia (yhteydet) muutoksia
aivoissa:
• parantunut toiminnanohjaus,
• oppimiskyky sekä
• stressin ja mielialojen säätely.
5.10.2017 29
30. 30
Aivosairauksista syntyvät kulut Suomessa 8.6 mrd/v
45% kaikista terveydenhuollon kustannuksista
Yleisimpinä muistin ja mielialojen säätelyn ongelmat
(Sillanpää ym., 2008, Acta Neurologica Scandinavica)
Sairauspoissaolojen kustannukset n. 3 mrd/v
Yleisimpinä tuki- ja liikuntaelinsairaudet 32,8%
Ja mielenterveyden häiriöt 24,8 %,
joista yleisimpänä masennus
(Työterveyslaitos 2015; Kelan sairausvakuutustilasto 2014)
Aivojen ja terveyden taloudellinen merkitys
31. 31
Liikkumattomuuden aiheuttamat suorat kustannukset 1–4 %
terveydenhuollon kustannuksista teollisuusmaissa.
Epäsuorat kustannukset mukaan lukien vähintään kolminkertaiset.
(Davis ym., 2014, Br J Spots Med)
32. 32
Yleisimmät sairauspoissaolojen syyt olivat
tuki- ja liikuntaelinsairaudet 32,8%
ja mielenterveyden häiriöt 24,8 %,
joista yleisimpänä masennus
yht. 57.6%
Liikunnalla on suotuisia vaikutuksia molempiin näihin keskeisiin tekijöihin
sekä ennaltaehkäisyn, että hoidon kannalta.
Esim. liikunnan vaikuttavuus lievän ja keskivaikean
depression hoidossa vastaa lääkitystä