Psychotic depression

1. V. SATAKUNNAN TERVEYSTIEDEN
PÄIVÄ 27.11.2013
Lääkäri Hysni Aliu
Psykiatrian erikoistuva
Harjavallan sairaala

2. PSYKOOTTINEN DEPRESSIO SATAKUNNAN
SAIRAANHOITOPIIRISSÄ-RETROSPEKTIIVINEN
SEURANTATUTKIMUS
Tutkimusryhmä
Psykiatrian professori Jyrki Korkeila, projektin
johtaja
Psykiatrian dosentti, LT Tero Taiminen
Nuorempi tutkija LL Hysni Aliu

3. Tausta
 Kliinisesti pätevä diagnoosi edellyttää arvionnin luotettavuutta ja
arvioitsijoitten välistä toistettavuutta
 Skitsoaffektiivinen psykoosin asemaa diagnoosijärjestelmissä on viime vuosina
kyseenalaistettu
 Skitsoaffektiivisen psykoosin masennusmuoto ja psykoottinen depressio
saattavat tuottaa samankaltaista oirekuvaa, minkä vuoksi 1) häiriöitä
voitaisiin kliinisissä arvioissa sekoittaa toisiinsa tai 2) toinen häiriöistä voisi
itse asiassa olla toisen ilmentymää
 Määrittämätön psykoosi useimmiten täsmentyy toiseksi diagnoosiksi jatkossa
 Muiden häiriöitten kliinisen diagnoostin tulisi olla psykoosi NOS diagnoosia
huomattavasti vakaampia

4. Psychotic depression, schizoaffective disorder and
undefined psychosis –eventual diagnoses and their
correlates during an up-to 8-year follow-up
 Tutkimuksen tavoitteet:
 Kuvata diagnoosin pysyvyyttä psykoottisessa masennuksessa,
skitsoaffektiivisessa häiriössä ja tarkemmin määrittämättömässä
psykoosisissa
 Selvittää oireiston eroavuuksia ja yhtäläisyyksiä tutkimuksen
kohteena olevissa sairauksissa missä määrin asetetut diagnoosit
sopivat oireisiin
 Selvittää diagnoosin vaihtumisen ennustetekijöitä
 Selvittää kuolleisuutta eri diagnoosiryhmissä: selittyisikö diagnoosin
vaihtumattomuus häiriökohtaisesti suurentuneella kuolleisuudella

5. Aineisto ja menetelmät
 Tutkimuksen perusotoksen muodostavat vuosien 1996-
2000 välillä ensikertalaistapaukset joita oli hoidettu
Harjavallan sairaalassa (ICD-10 koodit F32.3x , F33.3x ,
F25xx, F29)
 Tiedot potilaitten myöhemmistä hoitojaksoista (HILMO-rekisteri)
ja kuolinsyistä (Tilastokeskus) on poimittu
aina vuoden 2008 loppuun asti

6. Aineisto ja menetelmät
 Potilaiden sairauskertomustiedot on analysoitu tutkijoiden
laatimalla lomakkeella
 Lomakkeeseen on kerätty tiedot oireistosta ja
päädiagnoosista sekä taustatekijöistä
 Oireisto kirjattu lomakkeelle diagnostisten kriteerien
mukaisesti
 sukupuoli, ikä, koulutustaso, siviilisääty, työllisyys, saatu
lääkitys, pakkokeinojen käyttö, ECT-hoito, lähetetyyppi
(vapaehtoinen/tahaton M1 sekä jatkohoito

7. Aineiston kuvaus
 Tutkimukseen kertyi 181 ensi kertaa sairaalassa
hoidettua potilasta vuosien 1996 ja 2000 väliltä
70 miestä (38.7% ) ja 111 naisia (61.3%)
Keski-ikä ensimmäisen hoitojakson alussa 58.8v
(SD= 18.0)
Potilaitten diagnoosit:
Skitsoaffektiivinen häiriö: 17.1% ( n= 31)
Määrittämätön psykoosi: 23.8% (n = 43 )
Psykoottinen masennus: 59.1% (n = 107)
Samanaikainen muu psykiatrinen häiriö: 16.6% (n
= 30)
Noin 2/3 potilaista (n = 119) oli vähintään 2
sairaalahoitojaksoja seurannan aikana

8. Potilaitten ikäjakauma ei ole normaali
Iäkkäissä psykoottisesti masentuneita runsaammin (korkea
pylväs)

9. Taustatekijät
Diagnoosijakaumissa ei merkitseviä sukupuolieroja

10. Taustatekijät
1) Skitsoaffektiivinen,2) psykoottinen depressio, 3) psykoosi NOS
Psykoottisesta masennuksesta kärsivät olivat merkitsevästi muita vanhempia

11. Taustatekijät
Tarkemmin määrittelemättömissä psykooseissa eniten
työttömyyttä, psykoottisesti masentuneilla eniten eläköitymistä

12. Taustatekijät
Psykoottisesti masentuneissa eniten leskiä ja eronneita,
merkitsevä ero
Muissa taustatekijöissä ei merkitseviä eroja eri
diagnoosiryhmissä

13. Masennusoireet painottuvat
psykoottiseen depressioon
4 oireitta tai enemmän =
depressiodiagnoosi
Psykoosioireet painottuvat
määrittämättömään psykoosiin
Psykoosioireissa ei ole
diagnostista kynnystä

14. Sairaalahoitojen lukumäärän jakauma keskiarvoittain

15. Tulokset
 Sairaalaan palanneista diagnoosi muuttui 28.6 % (n=34)
 Diagnoosi vaihtui miehillä (41 %) naisia (21 %) tavallisemmin (p<0.05)
 Diagnoosin muutoksia oli havaittavissa tavallisemmin sairaalaan jonkin verran
useammin palanneilla (5.5 vs. 4.2, p<0.05)
 Sairaalahoidon uusiutumisia oli eniten skitsoaffektiivisessa häiriössä (4),
psykoottisessa depressiossa 3 ja määrittämättömässä psykoosissa 3, erot eivät
olleet merkitseviä
 Skitsoaffektiivinen häiriö oli vakain diagnoosi (sama diagnoosi: 88 %),
psykoottinen depressio säilyi diagnoosina 68 %:lla ja määrittätön
psykoosidiagnoosi poistui kaikilta (p<0.001)

16. Kuolemantapaukset dg-ryhmittäin hoitojakson uusineilla,
p<0.001
Koko aineistossa 75
kuollutta, joista > 70
%:lla psykoottinen
depressio

17. Tulokset
 Monimuuttujamallissa sairaalahoitojaksolle ei
havaittu merkitseviä ennustekijöitä
 Oireet, taustamuuttujat, lähtödiagnoosi
 Monimuuttujamallissa diagnoosin vaihtumiselle ei
havaittu ennustekijöitä
 Oireet, taustamuuttujat, lähtödiagnoosi,
sairaalahoitojaksojen määrä

18. Tulkinta
 Skitsoaffektiivinen häiriö on oletettua vakaampi diagnoosi
 Määrittämätön psykoosi heijastaa alkuvaiheen diagnostiikan
ongelmia
 Psykoottinen depressio ja skitsoaffektiivinen häiriö eroavat
toisistaan oireprofiileissa, so. eivät ilmennä samaa patologiaa
 Psykoottinen depressio todennäköisesti heterogeeninen
oireyhtymä
 Kuolleisuus vaikuttaa nimenomaan psykoottisen masennuksen
diagnoosin pysyvyyden arviointi
 Osalle kehittynee vaskulaariselta pohjalta (kuolleisuus sydän- ja
verenkiertosairauksiin alustavasti suurta) ja osalle kehittynee
kuormittavien elämäntapahtumien vuoksi

19. Keskeneräiset analyysit
 Kuolleisuuden tarkempi analysointi
 Oireryvästymien määrittely ja suhteutus kliinisiin
diagnooseihin

20. KIITOS