Toiminta-alueen johtaja Heikki Suoyrjö, Epshp
Kommentti: Sote-uudistuksen vaikutukset kuntoutukseen
Kuntoutusasiain neuvottelukunnan (KUNK) seminaari 13.11.2013
KUNKin seminaarin tarkoituksena on käydä keskustelua sosiaali- ja terveydenhuollon muuttuvista rakenteista ja pohtia kuntoutuksesta ja sen asiakasyhteistyöstä vastaavien tahojen kanssa keinoja vahvistaa moniammatillista kuntoutusta.
Lue lisää KUNKista:
http://kuntoutusportti.fi/portal/fi/toimijat/julkishallinto/kuntoutusasiain_neuvottelukunta/
Anna-Marie Paavonen: Tutkimustiedon kumuloituminen. Esimerkkinä intensiivinen aivovammakuntoutus. Esitys Miten tutkia kuntoutusta – voiko näytön pyramidia avata? -seminaarissa 15.11.2017.
Riitta Seppänen-Järvelä: Arviointi- ja implementaatiotutkimukset - pyramidin ulko- vai sisäpuolella? Esitys Miten tutkia kuntoutusta – voiko näytön pyramidia avata? -seminaarissa 15.11.2017.
Annamari Tuulio-Henriksson: Satunnaistettu kontrolloitu koe (RCT) kuntoutuksen tutkimuksessa. Esitys Miten tutkia kuntoutusta – voiko näytön pyramidia avata? -seminaarissa 15.11.2017.
Toiminta-alueen johtaja Heikki Suoyrjö, Epshp
Kommentti: Sote-uudistuksen vaikutukset kuntoutukseen
Kuntoutusasiain neuvottelukunnan (KUNK) seminaari 13.11.2013
KUNKin seminaarin tarkoituksena on käydä keskustelua sosiaali- ja terveydenhuollon muuttuvista rakenteista ja pohtia kuntoutuksesta ja sen asiakasyhteistyöstä vastaavien tahojen kanssa keinoja vahvistaa moniammatillista kuntoutusta.
Lue lisää KUNKista:
http://kuntoutusportti.fi/portal/fi/toimijat/julkishallinto/kuntoutusasiain_neuvottelukunta/
Anna-Marie Paavonen: Tutkimustiedon kumuloituminen. Esimerkkinä intensiivinen aivovammakuntoutus. Esitys Miten tutkia kuntoutusta – voiko näytön pyramidia avata? -seminaarissa 15.11.2017.
Riitta Seppänen-Järvelä: Arviointi- ja implementaatiotutkimukset - pyramidin ulko- vai sisäpuolella? Esitys Miten tutkia kuntoutusta – voiko näytön pyramidia avata? -seminaarissa 15.11.2017.
Annamari Tuulio-Henriksson: Satunnaistettu kontrolloitu koe (RCT) kuntoutuksen tutkimuksessa. Esitys Miten tutkia kuntoutusta – voiko näytön pyramidia avata? -seminaarissa 15.11.2017.
Lotta Hautamäki (Kuntoutussäätiö): Asiakkaiden kokemukset Kelan AVH-kuntoutuksesta - miksi niitä on tärkeää, mutta haastavaa tutkia?
Esitys Kelan Muutos-hankkeen seminaarissa 26.11.2019.
MAHTI-sopeutumisvalmennus tukee hyvää mielenterveyttä vertaistuen ja toiminnallisuuden kautta. Toiminta oli tarkoitettu vähän tukea tarvitseville aikuisille ja heidän läheisille. Valtakunnallista sopeutumisvalmennusta järjestettiin vuosina 2012-2015. Sopeutumisvalmennusmallin loi ja sitä järjesti Kehitysvammaisten Tukiliiton MAHTI-projekti. Toiminnan rahoitti Raha-automaattiyhdistys. MAHTI on lyhenne sanoista Mahdollisuuksien tie.
THL:n tutkimuspäällikkö Timo Kauppisen ja asiantuntija Susanna Mukkilan esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli lähiöiden väestörakenteen kehitystä.
Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiaisen ja erikoistutkija Markus Kainun esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli toimeentulotuen asiakkaita ja kaupunkien aluerakennetta.
More Related Content
Similar to Harkko: Kuinka onnistua Kuntoutuspalvelun jurruttamisessa? Havaintoja OPI-kuntoutuksen arviointitutkimuksesta
Lotta Hautamäki (Kuntoutussäätiö): Asiakkaiden kokemukset Kelan AVH-kuntoutuksesta - miksi niitä on tärkeää, mutta haastavaa tutkia?
Esitys Kelan Muutos-hankkeen seminaarissa 26.11.2019.
MAHTI-sopeutumisvalmennus tukee hyvää mielenterveyttä vertaistuen ja toiminnallisuuden kautta. Toiminta oli tarkoitettu vähän tukea tarvitseville aikuisille ja heidän läheisille. Valtakunnallista sopeutumisvalmennusta järjestettiin vuosina 2012-2015. Sopeutumisvalmennusmallin loi ja sitä järjesti Kehitysvammaisten Tukiliiton MAHTI-projekti. Toiminnan rahoitti Raha-automaattiyhdistys. MAHTI on lyhenne sanoista Mahdollisuuksien tie.
THL:n tutkimuspäällikkö Timo Kauppisen ja asiantuntija Susanna Mukkilan esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli lähiöiden väestörakenteen kehitystä.
Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiaisen ja erikoistutkija Markus Kainun esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli toimeentulotuen asiakkaita ja kaupunkien aluerakennetta.
THL:n tutkimuspäällikkö Minna Kivipellon ja erityisasiantuntija Pekka Karjalaisen esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli sitä, miten sosiaalityö voi vähentää asumiseen liittyviä ongelmia.
THL:n tutkimuspäällikkö Timo Kauppisen esitys Kelan tutkimusyksikön seminaarissa "Lähiöiden kehityskulut, muuttoliike ja sosiaalipolitiikka" käsitteli muuttoliikkeen roolia laskevan tulotason lähiöiden väestörakenteen muutoksessa.
Kelan tutkija Tapio Räsäsen esitys seminaarissa "Hyvinvointi muuttuvassa yhteiskunnassa: Perhesuhteet ja sukupuolten tasa-arvo sosiaaliturvauudistuksessa” kertoi lastenhoidon tukien työllisyysvaikutuksista. Sosiaaliturvauudistusta valmistelevan parlamentaarisen sosiaaliturvakomitean seminaari (13.12.2022) on katsottavissa osoitteessa: https://youtu.be/cl3qHvNLykM
THL:n tutkimuspäällikkö Liina-Kaisa Tynkkysen esitys seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" kertoi siitä, miltä suomalainen perusterveydenhuolto näyttää verrattuna muiden maiden vastaaviin järjestelmiin.
Kelan ylilääkäri Riitta Luoto kertoi esityksessään seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" siitä, millaisia tietoja työterveyshuollosta löytyy Kelan tilastoista, ja mihin niitä tietoja voisi käyttää.
Kelan tutkimusyksikön tutkimuspäällikkö Jenni Blomgrenin esitys seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" esitteli tutkimustuloksia eri sektorien terveyspalveluiden rinnakkaiskäytöstä Oulussa.
Kelan johtava ylilääkäri Janne Leinonen nosti johdannossaan seminaariin "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" neljä huomiota terveydenhuollon tilasta ja tulevaisuudesta.
LT, Työterveyslaitoksen ylilääkäri Pauliina Kankaan esitys seminaarissa "Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto sote-integraatiossa" kertoi TYÖOTE-toimintamallista.
Kelan tutkijoiden Riitta Seppänen-Järvelän, Hennariikka Heinijoen ja Maarit Karhulan esitys seminaarissa "Kela tutkii kuntoutusta – Innovatiivisia ratkaisuja ja uutta tietoa".
Millaista tietoa kirjallisuuskatsauksilla voidaan tuottaa käytännön kuntoutus...
Harkko: Kuinka onnistua Kuntoutuspalvelun jurruttamisessa? Havaintoja OPI-kuntoutuksen arviointitutkimuksesta
1. Kuinka onnistua kuntoutuspalvelun
juurruttamisessa?
Havaintoja OPI-kuntoutuksen arviointitutkimuksesta
Jaakko Harkko
Helsingin yliopisto
Kuntoutussäätiö
Työryhmä: Tiia Villa, Johanna Korkeamäki, Liisa Vaalasranta, Erja Poutiainen
Muutos-hankkeen loppuseminaari 26.11.2019
2. Taustaa /1
• Esityksessä kuvataan kuntoutuspalvelun
juurruttamisen onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä
• Esitys perustuu kokemuksiin Kuntoutussäätiön
toteuttamasta OPI-kuntoutuspalvelun
vakiinnuttamisvaiheen arvioinnista
• OPI-kuntoutuksella tuetaan ammattiin opiskelevia,
kun tutkinto uhkaa jäädä masennuksen tai
ahdistuksen vuoksi suorittamatta
3. Taustaa /2
• OPI-kuntoutus kestää 12 kk
• Jakautuu aloitusjaksoon, keskimmäiseen
jaksoon ja päätösjaksoon
• Perustuu yksilöllisiin käyntikertoihin ja
ryhmämuotoisiin avopäiviin, jotka
toteutuvat vuorotellen
• Opiskelija jatkaa opintojaan kuntoutuksen
aikana
4. Mitä on juurruttaminen?
• Prosessi yhteiskunnallisen ongelman ratkaisemiseksi
kehitetyn toimintamallin siirtämiseksi
kehittämisympäristöstä vakiintuneeksi toiminnaksi
• Juurruttaminen on uusien järjestelmien ja
palveluiden käyttöönoton edellytysten luomista
– > Muutokset toimintamalleissa, resursseissa tai
osaamisessa
– > Avaintoimijoiden vastuiden määrittäminen ja
toimijoiden vuorovaikutteinen oppimisprosessi
5. Kuinka onnistua kuntoutuspalvelun
juurruttamisessa?
– Juurruta sitä mikä toimii
– Mitä tiedetään vaikutuksista?
– > Voidaanko interventio siirtää eri ympäristöihin?
– Toimeenpanon onnistumista edistää
– Toimenpiteen vaikutusketjun kuvaaminen
– Tavoitteiden yksiselitteinen määrittäminen
– > Toiminnan kohdentaminen vaikutusmekanismeihin
– Ympäristö ja olosuhteet
– Esim. vaikutukset toimijoiden vastuisiin monitoimijaisessa
interventiossa
– Systemaattinen toimeenpano
– Esim. kohderyhmän tunnistaminen & palveluun ohjaus, palvelun laatu
ym.
6. Juurruta sitä mikä toimii /1
- Arvioinnin keskeiset tulokset
- OPI-kuntoutuksella pystyttiin vaikuttamaan osallistujien
opiskelu- ja toimintakykyyn
- Kuntoutujat kokivat hyötyneensä sekä saamastaan
yksilöllisestä tuesta että ryhmäpäivistä
- Myös ammattilaiset arvioivat nuorten hyötyneen
kuntoutuksesta
7. Juurruta sitä mikä toimii /2
OPI-kuntoutujien kurssin lopussa suoritetussa kyselyssä antamat arviot
opiskelukyvystä, elämänlaadusta ja terveydestä kuntoutuksen alussa (vasen pylväs) ja
kuntoutuksen päätösjaksolla (oikea pylväs)
8. Vaikutusketju: Määrittele tavoitteet riittävän
yksiselitteisesti
• Kuntoutuksessa vaikutusketjun määrittäminen tarkoittaa siirtymää yleisestä
toimintakyvyn käsitteistöstä kohti empiirisesti todennettavissa olevaa
kuvausta vaikutusmekanismeista tai kliinisen päätöksenteon mallia
• OPI-palvelukuvauksen mukaan tavoitteena on
• kuntoutujan opiskelu- ja toimintakyvyn turvaaminen tai parantaminen
• kuntoutujan osallisuuden ja aktiivisuuden lisääntyminen kuntoutujalle
merkityksellisissä arjen toiminnoissa
• Lisäksi kohdentamiskriteerinä oli opintojen pitkittymisen tai
keskeytymisen uhka ja hankaluudet sosiaalisissa ja/tai oppimistilanteissa
• Vaikutusketjun määrittelyssä otetaan avoimesti kantaan esim. mikä on
kohdentamiskriteerien ja tavoitteiden suhde toisiinsa
11. Toimeenpanon arvioinnin ulottuvuudet
• Toimeenpanoprosessi - rakenteet, resurssit ja
mekanismit
• Laatu - toteutetun palvelun yhdenmukaisuus
suunnitellun toimenpiteen kanssa
• Mukautukset - palveluun tehdyt tapauskohtaiset
muutokset
• ”Annostelu” (dose) - kuinka paljon palvelua tarjotaan
• Saavutettavuus - missä määrin potentiaalisesti
hyötyvät saavutetaan
Lähde: Moore ym. 2015. BMJ 2015;350:h1258
12. Yhteenveto
• Juurruttamisessa tarkastelussa
• Toimintamalli ja mahdolliset hyödyt
• Kontekstitekijät ja välittävät tekijät
• Laadukkaan juurruttamisen edellytyksiä
• Tavoitteiden yksiselitteisyys ja vaikuttavien tekijöiden
mallintaminen
• Toimijoiden vastuunjako
• Johtopäätös: Kuntoutuksessa toimintakykylähtökohta vaikuttaa ei
ainoastaan palvelun toteuttamiseen vaan palveluprosessin kaikkiin
vaiheisiin
• Yhteiset tavoitteet
• Yhteensovitetut toimintamallit