Karoliina Koskenvuo: Seurantatutkimukset. Esitys Miten tutkia kuntoutusta – voiko näytön pyramidia avata? -seminaarissa 15.11.2017.

1. Seurantatutkimukset
Karoliina Koskenvuo
Tutkimustiimin päällikkö, FT, Dos.
Miten tutkia kuntoutusta – voiko näytön pyramidia avata?
15.11.2017

2. 2
Näytön pyramidi
Satunnaistetut
seurantatutkimukset
Systemaattiset katsaukset >
Näyttöön perustuva tutkimus
Havainnoivat seurantatutkimukset
Tapaus-verrokkitutkimukset
Poikittaiset tutkimukset
Tapausselostukset

3. Yhteys
Otantaharha
Seurantaharha
Mittauksen harha
Kyllä Ei harhaa
Sekoittava tekijä,
jota ei ole huomioitu
Sattuma EpätodennäköinenTodennäköinen
Kyllä Ei
Kausaaliyhteys
Kausaaliyhteys
Kausaaliyhteyttä ei voida osoittaa

4. Analyyttinen epidemiologia
• Havainnoiva tutkimus
• Kohorttitutkimus (rekisteritutkimukset,
kyselytutkimukset, mittaukset)
• Tapaus-verrokkitutkimus (ei seurantatutkimus)
• Interventio(kokeellinen)tutkimus
• Yksilöinterventio
• Väestöinterventio

5. 13.11.20175
Satunnaistetut seurantatutkimukset
• Tavoite testata intervention vaikutuksia (esim. kuntoutustoimenpiteen
merkitystä työkykyyn/työssä jatkamiseen)
• Virhelähteet: aineiston edustavuus, seurantaharha (drop-out),
mittauksen harha (esim. ryhmissä mittaaminen on tapahtunut eri
tavalla)
• Vaikutukset voivat olla muiden tekijöiden muovaamia (modifying
factors)
• Ongelmia voi liittyä myös mm. tutkimuksen eettisyyteen ja seuranta-
aikaan (tulosmuuttujan näkökulmasta liian lyhyt seuranta)

6. Satunnaistetut seurantatutkimukset
• Kohderyhmän satunnaistaminen
- Tehdään sen jälkeen, kun tutkittavat on todettu sopiviksi ja ovat
päättäneet osallistua
− random
− sekoittavien tekijöiden tasainen jakaantuminen eri ryhmiin
- Intention-to-treat (ITT): analysoidaan tulokset aikeen mukaan
- Eettiset kysymykset, esimerkiksi lakisääteinen kuntoutus?

7. 13.11.20177
ITT (Intention-to-treat) seurantatutkimuksissa?
• Kuntoutuksen osalta voisi
teoriassa olla kuntoutusta
hakeneet: arvotaan kahteen
ryhmään
• Seuranta molemmissa
ryhmissä (kato seurannassa).
Erosiko: jos kyllä,
seurantaharha mahdollinen
Intent-to-Treat vs. Non-Intent-to-Treat Analyses under Treatment Non-Adherence in Mental Health
Randomized Trials (Have et al. 2008)

8. Seurantatutkimukset (ei satunnaistetut)
8
• Rekisteriseurantatutkimukset
• Esimerkiksi myönteinen ammatillinen kuntoutuspäätös, tulosmuuttujana kuinka moni
seurannassa siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle (sairauspäivärahat, lääkkeiden käyttö ym.)
• Ei vastauskatoa (vs. kyselytutkimukset)
• Vaikuttavuuden näkökulmasta ongelmana on vertailuryhmän puute – mitä olisi
tapahtunut ilman kuntoutusta, valikoituminen, sekoittavien tekijöiden hallinta
• Kyselytutkimukset (baseline kysely, seurantakyselyt)
• Edustavatko vastaajat kohdeväestöä
• Vastauskato (tehtävä katoanalyysi)
• Raportointiharha (mm. verrattavissa ryhmissä raportoidaan eri tavalla)
• Kun 3 mittauspistettä syntyy kaksi muutosmuuttujaa

9. Kuntoutuksen tutkimuksen haasteita
• Kuntoutuksen yksilöllisyys, monimuotoisuus ja prosessimaisuus; monitekijäisissä
tutkimuskohteissa kausaalisten syy-seuraus – suhteiden tutkiminen ja toteen
näyttäminen hankaloituu
• Eettiset syyt ja tutkimuslainsäädäntö asettavat omat vaatimuksensa puhtaille
satunnaistetuille tutkimuksille
• Satunnaistetun asetelman ja pitkäaikaisseurannan sisältäviä tutkimuksia
kuntoutuksen vaikutuksista työstatukseen hyvin vähän (työllistyminen, eläke)
• Propensity score matching (Rosenbaum & Rubin 1983; Pekkarinen 2006;
Saltychev 2012): ideana korvata satunnaistaminen havaittavilta
ominaisuuksiltaan samanlaisten yksilöiden vertailulla
9

10. Kuntoutuksen vaikuttavuutta arvioivan seurantatutkimuksen
haasteista, esimerkkinä tutkimus Aslak-kuntoutuksesta
• Saltychev M: The Effectiveness of Vocationally
Oriented Medical Rehabilitation (Aslak)
Amongst Public Sector Employees
http://www.doria.fi/handle/10024/76643
• Pitkäaikainen työkyvyttömyys
(työkyvyttömyyseläke) tulosmuuttujana. Aslakin
tavoitteet?
• Propensity score menetelmällä kaltaistetut
verrokit (24 tekijää): todennäköinen ylikaltaistus,
joka ei sopinut tutkimusasetelmaan, kaltaistus
tehtiin hyvin usean terveydentilaan liittyvän
tekijän suhteen, joiden efektit jatkuvat vuosia ja
jotka selvästi liittyivät seurantatapahtumaan,
kuten pitkäaikaiseen työkyvyttömyyteen.
• Seuranta-aika (0,04 – 5 v.)10 http://www.iltalehti.fi/terveys/2012051015556628_tr.shtml

11. 11
Miten kuntoutusta tulisi tutkia?
Monitekijäiset yhteiskunnalliset
ilmiöt ovat haasteellisia
tutkimuskohteita ja ’pyramidin’
huipulla olevien satunnaistettujen
koeasetelmien hyödyntäminen on
vaikeaa
Kuntoutuksen vaikuttavuuden
tutkimuksessa tarvitaan
monimenetelmällistä tutkimusta,
joka yhdistää määrällisen ja
laadullisen tutkimuksen
Kiitos!
karoliina.koskenvuo@kela.fi
050 5522157
@KaroliinaKosken