Marja Holmila, THL Tutkimuksesta käytäntöön – ja takaisin. Mitä uutta päihdetutkimuksesta? 08.12.2016 THL

1. Päihdeongelmaisten lapset
Marja Holmila

2. Esityksen rakenne
• Kiinnostus lasten asemaan on kasvanut
• Lapsille vanhempien päihteiden käytöstä koituneet haitat
• Päihdeongelmat ja vanhemmuusrooli
• Eriarvoisuuden kasautuminen
• Myönteistäkin kehitystä on
• Mitä ehdotetaan tehtäväksi?
8.12. 2017 Tutkimukesta käytäntöön - ja takaisin 2

3. Alkoholin käyttö on kotiutunut ja naisten
alkoholinkäyttö on lisääntynyt
• Kun alkoholi ennen oli lähinnä miesten juttu, sen käyttö ei kuulunut kotiin,
mutta kun naisista tuli täysivaltaisia alkoholinkuluttajia, alkoholinkäyttö
alkoi siirtyä koteihin ja perheisiin. Juominen ”kotiutui”.
• Tämä on iso kulttuurinen muutos. Alkoholinkäyttö on tullut osaksi
puolisoiden seurustelutapoja ja se liitetään kodin erilaisiin askareisiin,
yleensä vapaa-ajalle siirtymisen ja vapaa-ajan vieton rituaaleihin.
• Lasten kannalta merkittävää on myös, että juomisen kotiutuminen on
edellyttänyt radikaalia muutosta miesten ja naisten keskinäisessä suhteessa
alkoholinkäyttöön. Ennen kaikkea naiset ja äidit ovat omaksuneet uusia
juomatapoja ja yhä useammin molemmat vanhemmat ovat mukana
juomistilanteissa.
8.12. 2017 Tutkimukesta käytäntöön - ja takaisin 3

4. Omassa tai toisen kodissa tapahtuneiden juomiskertojen
vuosittainen määrä ja av(i)opuolisoiden juomiskertojen osuus
niistä. (Tigerstedt ja Härkönen, 2016)
8.12. 2017 Tutkimukesta käytäntöön - ja takaisin 4

5. Kiinnostus lasten asemaan ja lasten oikeuksiin on
kasvanut yleisesti
• Suomi ratifioi YK:n lasten oikeuksien sopimuksen (SopS 60/1991), jonka
myötä valtio sitoutuu takaamaan lapsille erityisen oikeuden suojeluun,
osallisuuteen ja osuuteen yhteiskunnan voimavaroista. YK:n lapsen
oikeuksien komitea seuraa sopimuksen toteutumista sopimusvaltioissa.
Suomi on raportoinut lapsen oikeuksien toteutusta ja saanut komitealta
päätelmät ja suositukset neljä kertaa.
• Neljänteen määräaikaisraporttiin liittyvissä suosituksissaan YK:n komitea
esitti huolensa lasten oikeuksien toteutumisen puutteista Suomessa. Eräs
huolenaihe oli runsaasti päihteitä käyttävissä perheissä elävät lapset, jotka
saattavat jäädä vaille yhteiskunnan tukea. Huoli liittyy näin paitsi lasten
asemaan myös ammattilaisten kykyyn tukea lapsia.
8.12. 2017 Tutkimukesta käytäntöön - ja takaisin 5

6. Lasten altistuminen alkoholille
• 2000-luvulla on yhä enemmän pohdittu, miten suhtautua lasten
”altistumiseen” alkoholille ja mitä seurauksia tällä
altistumisella on. Suomeen on juurtunut käsitys, että
vanhempien ei todellakaan tule humaltua pienten lasten ollessa
läsnä. Näin ajattelee yli 90 prosenttia suomalaisista
vanhemmista. Jos kuitenkin joku seurueesta on selvä ja
huolehtii lapsista, 35–40 prosenttia vanhemmista katsoo että
humaltuminen on hyväksyttävää kun pienet lapset ovat
paikalla. (24). Vallitsevissa asenteissa on siis jonkinlaista
epäjohdonmukaisuutta, ja humalan hyväksyntää.
8.12. 2017 Tutkimukesta käytäntöön - ja takaisin 6

7. Lapsille vanhempien päihteiden käytöstä koituneet haitat
• Perheen normit ja asenteet vaikuttavat nuoren tupakointiin ja
alkoholinkäyttöön. Vanhempien omat tavat antavat mallin terveydelle
myönteiseen tai riskejä sisältävään käyttäytymiseen (Viner 2012, 1647;
Raitasalo ym. 2011).
• Kodin vakavat päihdeongelmat aiheuttavat lapsille helposti pitkäaikaisen
stressin, joka heijastuu monella tavoin heidän hyvinvointiinsa ja
terveyteensä. Päihteiden käyttö saattaa myös heikentää lapsen saamaa
huolenpitoa, turvaa ja tukea ja jopa perustarpeista huolehtimista.
• Lapsilla on voimavaroja ylittää lapsuuden riskitekijöiden tuomia
kehityksen esteitä etenkin jos heitä siinä tuetaan.
• Osa haitallisista vaikutuksista saattaa vaikuttaa lapsen koko elämän ajan,
osa taas vain lapsuudessa, tässä ja nyt.
8.12. 2017 Tutkimukesta käytäntöön - ja takaisin 7

8. Ongelmien periytyminen tai oppiminen
• Ruotsalainen laaja armeijan kutsunnoiden yhteydessä aluksi
kerättyyn ja rekistereiden seurantaan perustuva tutkimus
osoitti, että isien alkoholinkäytölle altistuminen näkyi miesten
elämässä vielä aikuisina kasvaneena riskinä joutua
alkoholiehtoisten syiden vuoksi sairaalahoitoon. Yhteyttä
selittänee merkittävästi henkilön nuoruusikäinen
alkoholiriippuvuus (Hemmingson 2016).
• Myös muissa kansainvälisissä tutkimuksissa on saatu
samansuuntaisia tietoja.
8.12. 2017 Tutkimukesta käytäntöön - ja takaisin 8

9. Vanhempien päihdeongelmien vaikutukset lasten
terveyteen näkyvät rekisteritiedoissa
• Suomessa on tälläkin hetkellä noin 65–70 000 alaikäistä lasta (noin 6
prosenttia kaikista), joiden toisella tai molemmilla vanhemmilla on
päihdeongelma. (Raitasalo, Jääskeläinen ja Holmila 2016)
• Vanla-tutkimuksen mukaan 7 prosentilla vuonna 2009 syntyneiden lasten
isistä ja 2,4 prosentilla äideistä oli vakava, rekistereihin kirjattu
päihdeongelma. Useimmiten kyse on alkoholiongelmasta (70-80
prosentissa ongelmaisista) ja lopuissa kyse on sekakäytöstä tai laittomien
huumeiden käytöstä (Raitasalo ja Holmila 2016 ).
• Rekisteriaineiston ryhmittely tuotti viisi ongelmien kasautumisen mukaista
perhetyyppiä. Kahdessa tavallisimmassa isällä on päihdeongelma. Äidin tai
molempien vanhempien ongelmista on kyse noin kolmasosassa perheistä
(Jääskeläinen 2016).
8.12. 2017 Tutkimukesta käytäntöön - ja takaisin 9

10. Perheen päihdeongelman tyyppi lapsen iän mukaan, %. Vuonna
1991 syntyneet lapset ja heidän vanhempansa. Päihdehaittoja
kokeneiden perheiden tyypit (lähde: Jääskeläinen et al., 2015)
8.12. 2017 Tutkimukesta käytäntöön - ja takaisin 10
Perheiden luokittelu päihdeongelman tyypin
ja päihdeongelmaisen vanhemman
sukupuolen mukaan
Yleisyys
0-6 v. lasten
ryhmässä, %
Yleisyys
7–12 v. lasten
ryhmässä, %
Yleisyys
13–17 v. lasten
ryhmässä, %
Isä juo 54 53 58
Isä käyttää alkoholia tai huumeita 17 18 9
Äiti juo 13 19 22
Äiti käyttää huumeita 9 3 4
Molemmat vanhemmat käyttävät alkoholia
ja/tai huumeita)
8 6 7

11. Vaikutukset lapsuuden eri vaiheissa
• Vanhemman päihdeongelma lisää merkittävästi pienten lasten (alle 7 v.)
riskiä joutua sairaalahoitoon sairauden tai tapaturman vuoksi, sekä riskiä
juotua sijoitetuksi kodin ulkopuolelle (Raitasalo et al. 2016).
• Teini-iässä ongelmat lisäävät lapsen riskiä mielenterveyden sairauksiin,
päihteiden käyttöön ja koulutuksen keskeytymiseen.
• Nuorilla aikuisilla lapsuuden päihdeongelmat näkyvät mm. siinä, että he
ovat muita nuoria harvemmin suorittaneet toisen asteen tutkinnon, eli
jääneet peruskoulun varaan. Tähän vaikuttavat myös vanhempien oma
koulutus, perheen köyhyys sekä lapsen teini-iän mielenterveysongelmat
(Jääskeläinen 2016).
• Vastaavia tuloksia on saatu eri maista (Emschoff & Price1999; Lieb ym
2002; Hyytiä 2003; Kestilä 2008).
8.12. 2017 Tutkimukesta käytäntöön - ja takaisin 11

12. Sairaalahoitoon joutuneiden alle 7-vuotiaiden lasten osuudet hoidon syyn
ja vanhempien päihteiden käytön mukaan, %
8.12. 2017 Tutkimukesta käytäntöön - ja takaisin 12

13. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen alle 7-vuotiaiden lasten
osuudet vanhempien päihteiden käytön mukaan,%
8.12. 2017 Tutkimukesta käytäntöön - ja takaisin 13

14. Alle 12-vuotiaan lapsen mielenterveysongelmien yhteys äidin
päihde- ja mielenterveysongelmiin (%).
8.12. 2017 Tutkimukesta käytäntöön - ja takaisin 14

15. Ylisukupolvisten vaikutusten riskit
• Perheissä koetut päihdehaitat ovat yksi terveyshaittoja
kasaavista ja huono-osaisuuden ylisukupolvista periytymistä
lisäävistä mekanismeista.
• Kysymys on kuitenkin riskistä, ja ongelmien esiintymisessä on
suurta vaihtelua. Suuri osa päihdeongelmaisten perheiden
lapsista selviytyy myöhemmässä elämässä hyvin (Harter 2000;
Orford 2005). Riskitekijöiden aiheuttamia ongelmia voidaan
ehkäistä.
8.12. 2017 Tutkimukesta käytäntöön - ja takaisin 15

16. Myönteistä kehitystä
• Nuorten päihteidenkäytössä ja vanhempien asenteissa on viimeisen
kymmenen vuoden aikana havaittu myönteisiä muutoksia. Asenteet
nuorten juomiseen näyttävät vanhempien keskuudessa kiristyneen kaikissa
sosiaaliryhmissä vuosina 2006–2014 (Raitasalo & Holmila 2014). Myös
nuoret itse raportoivat alkoholin saatavuuden vaikeutuneen, ja sen että
vanhemmilta saadun alkoholin merkitys alkoholin hankinnassa on
vähentynyt (Raitasalo ym. 2012).
• Keskustelu lasten oikeuksista painottaa oikeutta mahdollisimman hyvään
lapsuuteen tässä ja nyt.
• Myönteinen kasvatuskulttuuri on yleistynyt. Vanhemmat ja nuoret suosivat
perheen avointa keskustelua ja perheenjäsenten välistä luottamusta. Nuoret
odottavat vanhemmilta auktoriteettiaseman ottamista ja ylläpitämistä
(Simonen ym. 2016; Pirskanen ym. 2016)
8.12. 2017 Tutkimukesta käytäntöön - ja takaisin 16

17. Lasten oikeudet, yhteisön tuki ja palvelut
• Perheet ovat lasten suurin voimavara usein myös perheissä, joissa on
päihdeongelmia. Usein toinen vanhempi, jolla ei ole päihdeongelmaa, on
ratkaisevassa asemassa lapsen kannalta.
• Koko perheen ongelmien varhainen huomaaminen ja niihin puuttuminen
on tärkeää. Kaikissa terveys- ja sosiaalipalveluissa olisi huomioitava lasten
tilanne, ja tulisi keskustella tilanteen mukaan myös vanhempien päihteiden
käytöstä. Päihdehuollon asiakkaiksi tulevalta aikuiselta tulisi kysyä hänen
lastensa tilanteesta. Sote-uudistuksen puitteissa on etsittävä ja kehitettävä
uusia keinoja tukea koko perhettä.
• Perheen päihdeongelmat ovat edelleen häpeä ja asiasta ei keskustella
riittävän avoimesti. Tästä kärsivät erityisesti lapset.
8.12. 2017 Tutkimukesta käytäntöön - ja takaisin 17

18. Nuoret: alkoholiongelmista tulisi puhua
avoimemmin
• Henna Pirskanen haastatteli nuoria, joiden vanhempi oli ollut
päihdehuollon asiakas. Näitä ja monia muita perheiden alkoholikulttuuriin
liittyviä tuloksia on esitelty tällä viikolla ilmestyvässä kirjassamme
”Sukupolvien sillat ja kasvamisen karikot”
• Nuoret ilmaisivat yhteisen toiveen siitä, että alkoholista voitaisiin puhua
avoimemmin yhteiskunnassa. Toive heijastaa kokemusta siitä, miten
salailun tarve ja häpeä vaikeuttaa entisestään päihdeongelmaisen
vanhemman kanssa elämistä. Myös palveluissa pitäisi huomata lapset.
• ”Alkoholiongelmia ja hoitoa pitäisi mainostaa telkkarisa, koska vaikka ne ehkä on
semmoinen hävitty asia mutta kun niitä kumminkin on niin paljon, niin se on ihan arkipäivää.
Ihan sama kun laittaisi jonkun shampoomainoksen niin sinne joukkoon kyllä mahtuu varmasti
yksi mainos jostain hoitolaitoksesta.”
• ”Puhuttais niitten lastenkin kanssa ja katottais miten niillä oikeesti menee. Että moni lapsi
kuten itekin olin, niin salasin tosi paljon niitä asioita. Että jos joku ois oikeesti kysyny ja
vaatinu, että mä puhun totta, niin ehkä sitten ois puhunu – se ois ehkäsy monia ongelmia
silloin.”
8.12. 2017 Tutkimukesta käytäntöön - ja takaisin 18

19. Eriarvoisuuden vähentäminen
• Terveyserojen kaventaminen on ollut jo vuosikymmeniä
Suomen ja WHO:n terveyspolitiikan keskeisenä tavoitteena
(ks. CSDH 2008; Palosuo ym. 2013; STM 2001 ja STM
2008).
• Lähiympäristö (perhe, kotiolot, ystävät, ravinto, vapaa-ajan
vieton ja kouluttautumisen väylät) määrittävät omalta osaltaan
missä määrin yksilö altistuu terveyttä huonontaville tekijöille
tai on niille haavoittuva (Viner ym. 2012; Marmot ym. 2012).
Terveyserojen vähentäminen edellyttää toimia jotka
vaikuttavat yksilön lähiympäristöön. Yksi keskeisimmistä
toiminnan alueista tässä ovat lapsen perhe ja perheen olot.
8.12. 2017 Tutkimukesta käytäntöön - ja takaisin 19

20. Eriarvoisuuden ja monien ongelmien
kasautuminen
• Kun Vanla –projektissa tutkittiin vuonna 2002 synnyttäneitä alle 7 -
vuotiaiden lasten äitejä huomattiin, että vakavia päihdeongelmia kokeneet
äidit olivat monin kerroin useammin kuin muut äidit tarvinneet
pitkäaikaista toimeentulotukea ja kärsineet päihdeongelman lisäksi
mielenterveysongelmista. Nämä äidit olivat myös muita useammin olleet
ilman vakinaista parisuhdetta lapsen syntymän aikaan.
• Tutkittaessa isiä, joiden lapset olivat alle 18-vuotiaita, saatiin
samansuuntaisia tietoja. Päihdeongelmaisilla isillä oli selvästi muita isiä
useammin toimeentulo-ongelmia ja mielenterveysongelmia. Seuranta-ajan
ollessa lapsen koko lapsuusaika, esiin tuli myös se, että päihdevanhemmat
olivat kuolleet usein. Päihdeongelmaisista äideistä noin 10% ja isistä noin
20% oli kuollut ennen lapsen täysi-ikäisyyttä.
8.12. 2017 Tutkimukesta käytäntöön - ja takaisin 20

21. Keinoja eriarvoisuuden vähentämiseksi
• Ehkäisevän päihdetyön asiantuntijapaneelissa (N=47)
vastaajat korostivat, että nuorten päihde-ehkäisyssä on
oleellista vaikuttaa kasvuympäristön tekijöihin. Perheiden
kanssa työskentelyä pidettiin arvokkaana osana monialaista
ehkäisevää päihdetyötä (Warpenius et al. 2015.)
• Varhaisen vaiheen apu, eri ammattilaisten yhteistyö,
asiakkaiden kuuleminen.
• Tuloerot, työllisyys, koulutus.
8.12. 2017 Tutkimukesta käytäntöön - ja takaisin 21

22. Perheet ja päihdehoito
• Päihdehoitoa koskevissa keskusteluissa on perheiden ja etenkin lasten auttamista
korostettu jo pitkään, 1950 –luvun lopulta alkaen. Edelleen on kuitenkin epäselvää,
missä määrin perhe ja läheiset kyetään ottaman huomioon hoidossa (Itäpuisto &
Selin (2013).
• Lain näkökulmasta läheiset ovat samassa asemassa kuin päihteiden käyttäjä:
päihdehuollon palveluja tulee antaa paitsi päihdeongelmaiselle itselleen myös
hänen perheelleen ja muille läheisille (Päihdehuoltolaki 1986, 7). Myös
Lastensuojelulaki ja Terveydenhuoltolaki velvoittavat aikuista hoitavaa tahoa
ottamaan huomioon hänen lastensa hoidon ja tuen tarve.
• Päihdehuollon palvelut eivät pysty yksin vastaamaan perheenjäsenten moninaisiin
avuntarpeisiin, vaan siihen tarvitaan laajempaa sosiaali- ja terveydenhuollon
aktivoitumista.
• Lähiympäristö ei voi hoitaa päihteiden käyttäjää, mutta voi kannustaa hoitoon
hakeutumiseen.
8.12. 2017 Tutkimukesta käytäntöön - ja takaisin 22

23. Eriarvoisuuden vähentäminen
• Ehkäisevän päihdetyön tulisi kohdentua entistä enemmän työhön joka
vaikuttaa perhekulttuureihin, kasvamisen ehtoihin ja käytännön toimintaan
lähellä ihmisten arkea. Tämä on tärkeää myös siksi, että ihmiset voivat
silloin itse olla toimijoina omissa ympäristöissään.
• Työ perheissä ja yhteisöissä voi vähentää lapsuuden kuormittavien
tapahtumien kasautumista ja voi auttaa lasta ja nuorta voittaman
riskitekijöiden aiheuttaman stressin.
8.12. 2017 Tutkimukesta käytäntöön - ja takaisin 23

24. Ehkäisevän työn asiantuntijapaneelin tuloksia
• ”Nuorten keskuudessa humalajuonnin vähentyminen ennustaa laskevaa
trendiä. Toisaalta epäilen, että terveyserot tulevat näkymään siinä, että
suurkuluttajien määrä lisääntyy.”
• ”On tärkeää saada koko yhteisö elinkeinoelämää myöten mukaan
ehkäisevään päihdetyöhön.”
• ”Muuttuvassa yhteiskunnassa ja alkoholiteollisuuden voimakkaan
markkinoinnin ympäröimänä nuoret tarvitsevat suojelua.”
• ”En oikein usko, että kyetään kasvattamaan päihteetön nuoriso jos muut
ikäryhmät jatkavat suurkulutustaan.”
• Ongelmien ylisukupolvisen siirtymisen ehkäisemiseksi on katsottava
perheitä kokonaisuutena.” (Warpenius et al. 2015).
8.12. 2017 Tutkimukesta käytäntöön - ja takaisin 24

25. Lähteitä:
Holmila, Marja & Raitasalo, Kirsimarja ja Tigerstedt, Christoffer (2016). Sukupolvien sillat ja kasvamisen
karikot. ITLA n seminaari THL 11.11. 2016.
Jääskeläinen, Marke& Holmila, Marja & Notkola, Irma-Leena and Raitasalo, Kirsimarja: A typology of families
with parental alcohol or drug abuse. Addiction Research &Theory, 2015.
http://dx.doi.org/1+.3109/16066359.2015.1127358
Jääskeläinen, Marke & Holmila, Marja & Notkola, Irma-Leena & Raitasalo, Kirsimarja (2016). Dropping out of
schools – the impact of parental substance abuse on children’s educational chances. Julkaisematon käsikirjoitus.
Hemmingson, Thomas (2016). Fathers alcohol consumption during childhood and risk of alcohol related
hospitalization before 60 year of age. Drugs: education, prevention and policy, in print.
Marmot, M. & Allen. J. & Bell,. R & Bloomer, E. & Goldblatt, P. ym. (2012) WHO European review of social
determinants of health and the health divide. The Lancet 380 (9846), 1011–29.
Pirskanen, Henna et al (2016) Vanhempien ihanteet ja käytännöt alkoholikasvattajina. (emt. , 14-31)
Raitasalo, K.; Holmila, M. (2014). Alkoholinkäyttötapojen periytyminen ja vanhempien kasvatuskäytännöt.
Lammi-Taskula & Karvonen, S. (toim.) Lapsiperheiden hyvinvointi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Teema
21. Tampere: Juvenes Print – Suomen yliopistopainos Oy, 196-208.
8.12. 2017 Tutkimukesta käytäntöön - ja takaisin 25

26. Lähteet
Simonen, Jenni et al (2016) Nuorten näkemykset vanhempien ja lasten alkoholinkäyttöä koskevasta
vuorovaikutuksesta. Teoksessa Holmila et al. 2016 (toim.) Sukupolvien sillat ja kasvamisen karikot ...
vanhemmat, lapset ja alkoholi, Teema 25 THL , 32-47.
Warpenius, Katariina & Holmila, Marja & Karlsson, Thomas & Ranta, Jussi: Ehkäisevä päihdetyö Suomessa
2025 – ennakointitutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 5/2015. Tampere: Juvenes Print –
Suomen Yliopistopaino Oy.
Tigerstedt, C. & Härkönen, J (2016) Juomisen kotiutuminen. Teoksessa Holmila et al (toim.) Sukupolvien sillat
ja kasvamsen karikot 2016
Warpenius K, Holmila, M & Tigerstedt, C (2013).Alkoholi- ja päihdehaitat läheisille, muille ihmisille ja
yhteiskunnalle. THL Tampere: Juvenes Print –Suomen yliopistopaino, 90-99
Warpenius K, Kotovirta, E, Karlsson, T & Österberg, E. (2013) Öinen piikki – väkivaltarikoksen yleisillä
paikoilla anniskeluajan päättyessä. Teoksessa: Warpenius K, Holmila, M & Tigerstedt, C Alkoholi- ja
päihdehaitat läheisille, muille ihmisille ja yhteiskunnalle. THL Tampere: Juvenes Print –Suomen yliopistopaino,
110 – 123.
Viner, RW. & Ozer, EM. & Denny, S. & Marmot, M.& Resncik, M. & Fatusi, A. & Currie, C. (2012)
Adolescent Health 2. Adolescence and the social determinants of health. Consortium for the European Review
of Social Determinants of Health and the Health Divide. Lancet 389, 1641-52.
8.12. 2017 Tutkimukesta käytäntöön - ja takaisin 26