Johtava sosiaalityöntekijä ja sosiaalityön jatko-opiskelija Teija Karttunen
Puheista tekoihin! Ylisukupolvisten ongelmien kohtaaminen ja
ehkäiseminen lastensuojelussa ja sosiaalipalveluissa -seminaari
6.11.2015
Lasten kanssa tehtävä työ ja turvallisuuden puheeksi ottoTHL
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn valtakunnalliset päivät 29.-30.5.2017. Työpaja 8: Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi maakuntien perhekeskus-hankkeissa: Lasten kanssa tehtävä työ ja turvallisuuden puheeksi otto,
Tiina Muukkonen, Ensi- ja turvakotien liitto.
Päihdepäivät 2023: Lapset puheeksi -työ ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyssä EHYT
Seminaari pureutuu mielenterveys- ja päihdeongelmien ylisukupolvisuuteen ja esittelee työkalun ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyyn. Seminaari antaa tietoa Lapset puheeksi -menetelmän hyödynnettävyydestä sosiaali- ja terveyssektorin toimijoille kunnissa, hyvinvointialueilla ja järjestöissä sekä näiden alojen opiskelijoille. Esihenkilöt, johtajat ja päättäjät saavat seminaarista tietoa Lapset puheeksi -menetelmän ja -toimintamallin juurruttamisesta osaksi organisaatioita ja kuntien vaikuttavaa toimintaa ja verkostotyötä.
klo 9 Seminaarin avaus
Nina Heinrichs Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry/ Perheet ja Mielenterveys yksikkö
klo 9.10 Päihde- ja mielenterveysongelmien ylisukupolvisuus
Tuomas Tenkanen, johtava asiantuntija/TM
klo 9.40 Tauko ja pariporina
klo 9.50 Mikä on Lapset puheeksi -menetelmä?
Jenni-Liisa Suvikas, Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry
klo 10 Lapset puheeksi -työ päihde- ja mielenterveystyössä
Keskustelemassa tlp- asiantuntija Virpi Valiola (MIELI ry) ja A-klinikkasäätiön Kristiina Siirto-Honkanen (Palveluesimies, TtM A-klinikka Oy / perheiden palvelut) haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden kanssa työskentelystä ja esihenkilön näkökulmasta tuloksista ja vaikuttavuudesta.klo 10.20 tauko ja pariporina
klo 10.30 Lapset puheeksi -toimintamalli Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella
Arja Seppälä, vastuualuejohtaja, Lapsiperheiden sosiaalipalvelut, Soite
klo 10.55 keskustelua ja kysymyksiä
Nina Heirichs Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry/Perheet ja Mielenterveys yksikkö
Koulutuksessa esitellään Kulttuurisensitiivinen vanhemmuuden haastattelu -menetelmän käyttöä. Haastattelua voi hyödyntää joustavasti useissa palveluissa, joissa kohdataan muualta Suomeen muuttaneita lapsiperheitä.
Kouluttajana: Saija-Liisa Kankaanpää, PALOMA2-hanke/PALOMA-osaamiskeskus (THL)
Johtava sosiaalityöntekijä ja sosiaalityön jatko-opiskelija Teija Karttunen
Puheista tekoihin! Ylisukupolvisten ongelmien kohtaaminen ja
ehkäiseminen lastensuojelussa ja sosiaalipalveluissa -seminaari
6.11.2015
Lasten kanssa tehtävä työ ja turvallisuuden puheeksi ottoTHL
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn valtakunnalliset päivät 29.-30.5.2017. Työpaja 8: Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi maakuntien perhekeskus-hankkeissa: Lasten kanssa tehtävä työ ja turvallisuuden puheeksi otto,
Tiina Muukkonen, Ensi- ja turvakotien liitto.
Päihdepäivät 2023: Lapset puheeksi -työ ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyssä EHYT
Seminaari pureutuu mielenterveys- ja päihdeongelmien ylisukupolvisuuteen ja esittelee työkalun ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyyn. Seminaari antaa tietoa Lapset puheeksi -menetelmän hyödynnettävyydestä sosiaali- ja terveyssektorin toimijoille kunnissa, hyvinvointialueilla ja järjestöissä sekä näiden alojen opiskelijoille. Esihenkilöt, johtajat ja päättäjät saavat seminaarista tietoa Lapset puheeksi -menetelmän ja -toimintamallin juurruttamisesta osaksi organisaatioita ja kuntien vaikuttavaa toimintaa ja verkostotyötä.
klo 9 Seminaarin avaus
Nina Heinrichs Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry/ Perheet ja Mielenterveys yksikkö
klo 9.10 Päihde- ja mielenterveysongelmien ylisukupolvisuus
Tuomas Tenkanen, johtava asiantuntija/TM
klo 9.40 Tauko ja pariporina
klo 9.50 Mikä on Lapset puheeksi -menetelmä?
Jenni-Liisa Suvikas, Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry
klo 10 Lapset puheeksi -työ päihde- ja mielenterveystyössä
Keskustelemassa tlp- asiantuntija Virpi Valiola (MIELI ry) ja A-klinikkasäätiön Kristiina Siirto-Honkanen (Palveluesimies, TtM A-klinikka Oy / perheiden palvelut) haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden kanssa työskentelystä ja esihenkilön näkökulmasta tuloksista ja vaikuttavuudesta.klo 10.20 tauko ja pariporina
klo 10.30 Lapset puheeksi -toimintamalli Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella
Arja Seppälä, vastuualuejohtaja, Lapsiperheiden sosiaalipalvelut, Soite
klo 10.55 keskustelua ja kysymyksiä
Nina Heirichs Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry/Perheet ja Mielenterveys yksikkö
Koulutuksessa esitellään Kulttuurisensitiivinen vanhemmuuden haastattelu -menetelmän käyttöä. Haastattelua voi hyödyntää joustavasti useissa palveluissa, joissa kohdataan muualta Suomeen muuttaneita lapsiperheitä.
Kouluttajana: Saija-Liisa Kankaanpää, PALOMA2-hanke/PALOMA-osaamiskeskus (THL)
Itsetuhoisuus ja päihteet – visainen vyyhti:
Sami Pirkola, MD, PhD, Sosiaalipsykiatrian professori, Tampereen yliopisto
Miten yleisestä ilmiöstä on kyse?
Mikä saa ihmisen päätymään itsemurhaan?
Millainen rooli päihteillä on itsetuhoisuudessa?
1. seminaari - nuorten mielenterveyden hyvat ja huonot uutiset paihdepaivat 2021EHYT
Henna Haravuori, nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, dosentti, THL Mielenterveystiimin vieraileva tutkija.
Miguel Reyes, Sekasin-chat tiimipäällikkö, MIELI Suomen Mielenterveys ry
Leena Ehrling, VTT, psykoterapeutti (VET)
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn valtakunnalliset päivät 29.-30.5.2017. Työpaja 9: Kohti turvallista ja hyvinvoivaa arkea varhaiskasvatuksessa, koulussa ja oppilaitoksessa: Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa
Laura Repo, varhaiskasvatuksen arviointiasiantuntija, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, Karvi.
Puhetta päihteistä -koulutus Helsingissä 29.11.18EHYT
Puhetta päihteistä -koulutuksessa tavoitteena on tukea lastensuojelulaitoksissa työskentelevien ammattilaisten ehkäisevän työn osaamista. Koulutuksessa osallistujat saivat ajankohtaistietoa päihteistä, ehkäiseväst työstä ja lastensuojelun ja ehkäisevän työn rajapinnoista. Koulutuksessa tutustuttiin myös kolmeen ehkäisevän päihdetyön menetelmään.
Koulutus videoitiin ja siitä ilmestyy oma verkkosivusto tammikuussa 2019 osoitteeseen www.ept-verkosto.fi.
Itsetuhoisuus ja päihteet – visainen vyyhti:
Sami Pirkola, MD, PhD, Sosiaalipsykiatrian professori, Tampereen yliopisto
Miten yleisestä ilmiöstä on kyse?
Mikä saa ihmisen päätymään itsemurhaan?
Millainen rooli päihteillä on itsetuhoisuudessa?
1. seminaari - nuorten mielenterveyden hyvat ja huonot uutiset paihdepaivat 2021EHYT
Henna Haravuori, nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, dosentti, THL Mielenterveystiimin vieraileva tutkija.
Miguel Reyes, Sekasin-chat tiimipäällikkö, MIELI Suomen Mielenterveys ry
Leena Ehrling, VTT, psykoterapeutti (VET)
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn valtakunnalliset päivät 29.-30.5.2017. Työpaja 9: Kohti turvallista ja hyvinvoivaa arkea varhaiskasvatuksessa, koulussa ja oppilaitoksessa: Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa
Laura Repo, varhaiskasvatuksen arviointiasiantuntija, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, Karvi.
Puhetta päihteistä -koulutus Helsingissä 29.11.18EHYT
Puhetta päihteistä -koulutuksessa tavoitteena on tukea lastensuojelulaitoksissa työskentelevien ammattilaisten ehkäisevän työn osaamista. Koulutuksessa osallistujat saivat ajankohtaistietoa päihteistä, ehkäiseväst työstä ja lastensuojelun ja ehkäisevän työn rajapinnoista. Koulutuksessa tutustuttiin myös kolmeen ehkäisevän päihdetyön menetelmään.
Koulutus videoitiin ja siitä ilmestyy oma verkkosivusto tammikuussa 2019 osoitteeseen www.ept-verkosto.fi.
A presentation at the European Forum for Restorative Justice conference, June 14, 2018. The presentation includes context of the Finnish victim-offender mediation and discussion on the role of volunteer and professional mediators.
This document provides an overview of restorative justice (RJ) and mediation services in Finland. It discusses the core principles and theory behind RJ, including empowering participation, voice, responsibility and repairing harm. Mediation is presented as an alternative to punishment that focuses on addressing the violation of relationships rather than just the law. The history and development of victim-offender mediation in Finland is described, including the 2006 law that established statutory mediation services. The roles of different organizations in coordinating and providing mediation are outlined. Common cases mediated and typical outcomes like agreements are also summarized.
Restorative Justice in challenging environments: the case of AlbaniaHenrik Elonheimo
The document summarizes a twinning project between Finland and Albania that aimed to develop mediation and alternative dispute resolution in Albania's legal system. It finds that while Albania has laws supporting mediation, its system lacks cases due to cultural unfamiliarity with mediation and conflicts of interest within the National Chamber of Mediators. The document recommends improving cooperation between institutions, educating the public, offering mediation pro bono, and changing laws to expand mediation's scope based on successful practices in Finland.
Restorative approaches to community conflicts with an ethnic twist: An agenda...Henrik Elonheimo
Elonheimo H & Samela T (2017) Restorative approaches to community conflicts with an ethnic twist: An agenda for research and integration. A presentation held at NSfK Research Seminar, Örenäs Slott, May 10, 2017.
Elonheimo et al. (2016) Crime in the Continuum of Problems from Childhood to ...Henrik Elonheimo
Referencing information:
Elonheimo H, Gyllenberg D, Sillanmäki L, Sourander A (2016) Crime in the Continuum of Problems from Childhood to Adulthood: Results from the FinnCrime Study. A conference presentation in The VII Conference on Childhood Studies. University of Turku, June 7, 2016.
2. 12.12.2019
Henrik Elonheimo 2
Rikollisuuden tutkimus
• Ei yksimielisyyttä rikollisuuden syistä – tai edes siitä, voiko niitä tutkia!
• Törnudd, Patrik: Syytutkimus – kriminologian umpikuja. Sosiologia 3/1969.
• Moni/poikkitieteisyys: eri tieteenaloilla eri näkökulmat (biologia, sosiologia, tilastotiede,
psykologia, psykiatria)
• Kriminologia tieteenalana vakiintumaton, etsii paikkaansa ja suuntaansa
• Empiirisyys (riskitekijätutkimus) vs teoreettisuus
• Rikollisuudella monta syytä yhtä aikaa
• Tilastollisten yhteyksien runsaudenpula
• Biostatistikko: ”ei ole tavallista löytää näin paljon yhteyksiä”
9. Henrik Elonheimo 9
Chaos theory challenges the presumption that the cosmos is
orderly, linear, and predictable―but it does not imply pure
randomness and chance events. Rather, chaos-informed
postmodernist analysis introduces a new vision by celebrating
unexpected, surprise, ironic, contradictory, and emergent
elements. Scholars in many disciplines are taking this
perspective as an alternative to the entrenched structural
functionalism and empiricism rooted in linear science. In the
early 1990s studies began to emerge applying chaos theory
to criminology, law, and social change.
10. MITKÄ TEKIJÄT VAIKUTTAVAT
KÄYTTÄYTYMISEEN?
• Geenit / perimä (Nature)
• lähes kaikki käyttäytymispiirteet osoittautuneet jossain määrin
perinnöllisiksi
• Ympäristö / kokemukset (Nurture)
• varhainen vuorovaikutus (esim. traumamalli)
• aivovauriot, tapaturmat (esim. otsalohkovaurio häiritsee
käyttäytymisen kontrollia ja suunnitelmallisuutta ja limbisen
järjestelmän vaurio lisää väkivaltaisuutta)
• välittäjäaineet (esim. alhainen serotoniini yhdistetty
väkivaltaisuuteen)
• ravinto (esim. alhainen verensokeri yhdistetty
humalatappoihin)
• päihteet (etenkin alkoholi vähentää estoja)
• myrkyt (esim. lyijy aiheuttaa keskittymisvaikeuksia)
11. Yksilötason riskitekijöitä
• Aggressiivisuus
• Päihteidenkäyttö
• Impulsiivisuus ja hyperaktiivisuus
• Alhainen prososiaalisuus
• Psykoottisuus, skitsofrenia
• Antisosiaalinen persoonallisuushäiriö
• Biologiset / geneettiset tekijät
• alhainen pulssi
• autonomisen hermoston vaisu reagointi ärsykenälkä
• alhainen ÄO
• temperamentti: 3-vuotiaana “undercontrolled”
• psykopatia
• Eksternalisoivat = ulospäinsuuntautuvat käytösongelmat yhteydessä rikollisuuteen
• Internalisoivat = sisäänpäinsuuntautuvat häiriöt (ahdistus, ujous, masennus)
• voivat jopa suojata rikolliselta kehitykseltä; tutkimustulokset ristiriitaisia; rikolliset kärsivät myös niistä
• Erilaiset ongelmat esiintyvät usein yhdessä (comorbidity). Ongelmien kasautuminen ja eri tekijöiden yhdistelmät
ennustavat rikollisuutta paremmin kuin yksittäiset piirteet.
• skitsofrenia & alkoholin väärinkäyttö
• käytöshäiriöt & internalisoivat oireet
• käytöshäiriöt & ADHD
13. SUOJAAVAT TEKIJÄT
= Yhteydessä alentuneeseen rikoksentekoriskiin / vähentävät riskitekijöiden vaikutusta
• Resilience: psyykkinen vastustus- tai sopeutumiskyky, kyky tulla toimeen vaikeuksista huolimatta
• Henkilökohtaiset voimavarat
•älykkyys
•emotionaalinen vakaus
•sosiaalinen kypsyys
•psyykkinen energia
•koherenssintunne (elämänhallinta)
•adaptiiviset coping-keinot
• Sosiaaliset siteet: sosiaalinen pääoma, informaali sosiaalinen kontrolli
•perhe, puoliso, koulu, työ
•perheen positiivinen rooli voi auttaa pääsemään varhain ilmenneiden ongelmien yli
•yksikin turvallinen aikuinen
14. • Myös internalisoivia piirteitä on ehdotettu
suojatekijöiksi
• Vähentävät rikosriskiä esimerkiksi sitä kautta, että
ehkäisevät nuoren yhteyttä ikätoveihin, tai kertovat
yleisestä toimintakyvyn alenemisesta,
estyneisyydestä, ylivarovaisuudesta,
passiivisuudesta yms.
pidättäytyminen rikoksista ei välttämättä ole täysin
ongelmatonta
15. KÄÄNNEKOHDAT
= elämäntapahtumat, jotka auttavat lopettamaan rikollisen uran
• Naimisiinmeno
• Vakituisen ja mieluisan työpaikan saaminen
• Paremmalle alueelle tai kaupungista pois muuttaminen, rikollisten
piirien hylkääminen
• Armeija
• Rutiinien muuttuminen ja uuden prososiaalisen identiteetin
omaksuminen (esim. emigrantit)
16. FinnCrime-tutkimus
• Väestöpohjainen edustava otos
• 5,405 Suomessa 1981 syntynyttä poikaa ja tyttöä
• Alkuperäinen otos: 10% koko ikäluokasta
• Poikia 2717 (50.3%) ja tyttöjä 2688 (49.7%)
Henrik Elonheimo 16
17. Taustatekijät
8-v. (1989)
• Kyselykomakkeet:
1. Lapsille: Children’s Depression Inventory (CDI)
Feelings of sadness, success, joy, worrying, self-esteem, fearfulness, self-blaming,
loneliness, sleeping problems, tiredness, school attainment, enjoying school and social
situations, getting along with people, having friends, feeling that is being cared by someone
2. Vanhemmille ja opettajjille (Rutter)
-lasten käytös viimeisten 12 kk aikana kolmella skaalalla:
• Käytös (the child steals, breaks things, is disobedient, lies, fights or argues with other
children)
• Hyperaktiivisuus (the child is restless, unable to sit still and concentrate for any longer
while)
• Tunne-elämä (anxiety, tension, fearfulness, withdrawal)
Henrik Elonheimo 17
+Perherakenne, vanhempien koulutustaso, lapsen koulumenenestys
18. • Kutsunnat (vain pojat)
• Kysytyt aiheet:
1. Perhetausta ja elämäntapahtumat
2. adaptive functioning
3. mielenterveys
4. päihteet
• Young Adult Self-Report (YASR)
• eksternalisoivat (delinquency, aggressiveness, intrusiveness)
• internalisoivat (withdrawal, anxious–depressiveness)
• Kognitiiviset ja tarkkaavaisuus- ja
• Somaattiset ongelmat
• Koherenssintunne (Antonovsky)
Henrik Elonheimo 18
18-v (1999)
19. • Tiedot Puolustusvoimilta
• Perustana lääkärintutkimukset kutsunnoissa ja
palvelusaikana
• Diagnoosit jaettiin 6 ryhmään:
• Antisosiaalinen persoonallisuus-
• Päihde-
• Psykoottiset
• Ahdistus- (sosiaalisten tilanteiden tai julkisten paikkojen pelko,
paniikkihäiriöt)
• Masennus- ja
• Sopeutumishäiriöt
Henrik Elonheimo 19
Psykiatriset häiriöt 18-23 –v.
20. Nuorisorikollisuuden esiintyvyys pojilla poliisirekisterin
mukaan
• 23% rekisteröity rikoksesta 16-20-v. (poislukien liikennerikkomukset)
• MONTAKO TEKOA PER TEKIJÄ
0 rikosta 2205 77%
1-2 425 15%
3-5 120 4%
>5 116 4%
Kasautuminen: Rikosaktiivisin 4% teki 72% kaikista rikoksista.
• ERI RIKOSLAJIEN YLEISYYS
• omaisuusrikollisia 318 11%
• liikennerikollisia 314 11%
• väkivaltarikollisia 205 7%
• rattijuoppoja 152 5%
• huumerikollisia 106 4% Kaikki rikoslajit korreloivat toistensa kanssa.
Henrik Elonheimo 20
21. Ongelmien kasautuminen
-Lähes kaikki taustaongelmat olivat yhteydessä rikollisuuteen
-Sekä lapsuudessa että nuoruudessa mitattuja ongelmia oli
etenkin kaikkein rikosaktiivisimmalla ryhmällä (4%, yli 5
rikosta)
• 8-v: vanhempien alhainen koulutus, rikkinäinen perhe,
käytösongelmat, levottomuus, masennusoireet, psykosomaattiset
oireet, opettajan raportoimat psyykkiset ogelmat, hoidontarve ja
keskitasoa heikompi koulumenestys
• 18-v: vanhempien ero, itse havaitut psyykkiset ongelmat,
itsetuhoisuus, päihteidenkäyttö, ongelmat perheenjäsenten kanssa,
parisuhteessa, koulussa ja työssä, heikko koherenssintunne,
aggressiivisuus, ahdistus, masennus, ajatus- ja
tarkkaavaisuushäiriöt, somaattiset vaivat
Henrik Elonheimo 21
22. Mittausikä Taustatekijä Yli 5
rikosta
1-5 rikosta Ei rikoksia
8 Hajonnut perhe 43 22 14
18 Vanhempien ero 64 38 27
8 Vanhempien alhainen
koulutustaso
82 73 61
8 Opettajan raportoimat
psyykkiset ongelmat
26 23 13
8 Opettajan arvioima
hoidon tarve
19 12 6
8 Huono koulumenestys 25 20 15
8 Kiusaa muita lapsia 44 37 28
18 Itse havaitut psyykkiset
ongelmat
44 25 26
18 Itsetuhoisuus 12 8 6
18 Päivittäinen tupakointi 85 59 29
18 Viikoittainen
humalajuominen
47 22 6
18 Huumeidenkäyttö 28 12 4
18-23 Psykiatrinen diagnoosi 59 16 7
Kuinka monella oli tiettyjä taustatekijöitä (%):
Henrik Elonheimo 22
24. Nuorisorikollisuuden itsenäiset korrelaatit (18-v)
pojilla
• Pieni asuinpaikka (satunnainen rikollisuus)
• Seurustelu (satunnainen rikollisuus)
• Vanhempien ero
• Itse ilmoitettu ”delikenssi”
• Päihteet:
• Päivittäinen tupakointi
• Säännöllinen humalajuominen
24
Henrik Elonheimo
25. Psykiatriset diagnoosit ja nuorisorikollisuus
• 10% pojilla oli psyk diagnooseja
• Tämä vähemmistö teki lähes puolet kaikista rikoksista
• Tästä vähemmistöstä lähes puolet (48%) oli tehnyt rikoksia (muista
vain 19%)
• Antisos persoonallisuus- ja päihdehäiriöt erityisen
kriminogeenisiä
• Pelkkä masennus ei altistanut rikoksille
• Psyk häiriöt lisääntyivät käsi kädessä rikosaktiivisuuden
kanssa
• Kaikista rikollisista 23 %:lla oli diagnooseja
• Aktiivisista uusijoista, 59 %:lla oli diagnooseja
Henrik Elonheimo 25
26. Palvelujen käyttö
Vain 3% aktiivista uusijoista oli käyttänyt
mielenterveyspalveluita 12 kk aikana
Henrik Elonheimo 26