Oppimisen tulevaisuus-barometri

1. OPPIMISEN TULEVAISUUS 2030
Tavoitteet
Paneelit
Kierrokset
Barometrimittarit
Tulokset
Kalibrointi
Seuranta
Kommunikointi
Fokusointi
Laajentaminen
Keskustelut
Muistin kerryttäminen

2. LAADULLINEN ENNAKOINTI
Haetaan trendikehityksen takaa epäjatkuvuuksia
Heikot signaalit
- muutoksen ensioire
- kehityksen murtuma
Dekonstruktio
- kiistakysymykset
- tulevaisuusteesit
Laadullinen lähestymistapa
- kommentit, argumentit
- dialogi

3. OPPIMISEN TULEVAISUUS 2030
Tavoitteet
- mittareista barometriin
- paneelien sisäänajo
- tulevaisuusajattelu
Paneeli
- sisä- ja ulkopaneeli
Kierrokset
- 1. kierros: neljä perusmittaria
- 2. kierros: tarkistukset, laajennukset
- 3. kierros: kolme mittaria (sisä, ulko, yhteinen), yleissivistysosio
Barometri
- mittaristo
- kalibrointi

4. I KOULU JA OPPIMINEN
1. Kouluopetuksen ainejakoisuus
2. Koulusta toimintakeskus
3. Metataitojen arviointi
4. Oppivat ryhmät
5. Hitaan oppimisen tila
6. Oppimistulokset
7.Yhtenäinen opettajakoulutus
8.Yleissivistyksen näyttö
9. Monialainen opetustiimi
10. Koulu ympäristönsä kehittäjänä

5. 1. AINEJAKOISUUS 2030
Peruskoulun "lukujärjestys"
todennäköinen
jakautuu suhteellisen tasan aine-
painotteisen (väline- ja harjoitus-
aineet) ja toimintapainotteisen
(ilmiöt, projektit, teemat)
opetusohjelman välillä.
toivottava

6. 2. TOIMINTAKESKUS
Vuonna 2030 koulut ovat avoimia
todennäköinen oppimis- ja tapahtumakeskuksia,
joissa on yhdistetty eri koulu-
muotojen, kirjastojen, liikunta- ja
kulttuurielämän palveluita.
Oppimis- ja tapahtumakeskuksina
koulut pääsevät integroimaan
formaalia ja informaalia koulu-
tusta ja oppimista toisiinsa.
toivottava

7. 3. METATAIDOT 2030
Arviointi ja oppilaan saama
todennäköinen
palaute kohdistuu ensisijaisesti
oppimisen meta- ja syvätaitoihin
ja tapahtuu enimmäkseen
oppilaan ja opettajan välisessä
dialogissa.
toivottava

8. 4. RYHMÄOPPIMINEN 2030
todennäköinen Luokkien tai luokattoman mallin
asemesta oppilaista muodostetaan
pysyviä 6-8 hengen ryhmiä, jotka
oppivat yhdessä.
toivottava

9. 5. SLOW LEARNING 2030
todennäköinen Kaikista kouluista löytyy hitaan
oppimisen tiloja, joissa ei ole
tietokoneita, ei verkkoyhteyttä
eikä muutakaan teknologiaa
lukuunottamatta ehkä liitutaulua,
kyniä ja paperia sekä lehtiä ja
kirjoja.
toivottava

10. 6. OPPIMISTULOKSET
Suomalainen peruskoulu on
pudonnut kansainvälisten
oppimisvertailujen kärjestä.

11. 7. YHTENÄINEN OPETTAJAKOULUTUS
todennäköinen
Opettajakoulutus on yhdistynyt ja
tuottaa kelpoisuuden yhtenäisen
perusopetuksen opettajaksi. Tältä
kelpoisuuspohjalta voi erikoistua
erityisopetukseen, maahanmuuttaja-
opetukseen jne.
toivottava

12. 8. YLEISSIVISTYKSEN NÄYTÖT
Yleissivistävään koulutukseen on
todennäköinen
kehitetty oma
näyttö(tutkinto)järjestelmä.
toivottava

13. 9. OPETTAJATIIMIT
Vuonna 2030 kunkin (perus-
todennäköinen
opetuksen) vuosiluokan vastuu-
opettajalla on käytössään riittävä
opetusresurssi, jonka avulla hän
voi tiimiyttää opetusta toisten
opettajien, koulun ulkopuolisten
asiantuntijoiden ja vapaa-
ehtoisten avustajien esimerkiksi
vanhempien avulla.
toivottava

14. 10. KEHITTÄMISKESKUS
Koulut ottavat mutta myös saavat
todennäköinen tehtäviä ylläpitäjältään tutkia,
selvittää tai valmistella toiminta-
alueensa palveluja (ympäristö,
liikenne, terveys, kirjasto,
harrastus) osana koulun oppimis-
ja opetustehtävää.
toivottava

15. PEDAGOGINEN KLUSTERI 2030
Aine-
jako
Ryhmä-
oppi
Meta-
taidot
Slow
learning

16. II KOULU JA YHTEISKUNTA
1. Ilmastonmuutos ja globaali tasa-arvo
2. Tiedonvälitys
3. Euroopan integraatio
4. Demokratia
5. Älymanipulaatio
6. Osallistuva oppiminen
7. Elinkeinoelämä ja koulut
8. Kansalaisvelvollisuus
9. Uskonto
10. Kollektiivinen älykkyys

17. 1. ILMASTONMUUTOS
Jokaiselle suomalaiselle on
määritelty vuosittainen
hiilidioksidipäästökiintiö,
jonka voi käyttää
haluamallaan tavalla.

18. 2. TIEDONVÄLITYS
Tiedonvälitys nojaa
enemmän ihmisten
väliseen viestintään kuin
massaviestimien
lähetystoimintaan.

19. 3. EUROOPAN INTEGRAATIO
Peruskoulun aloittamisikä
ja rakenne harmonisoidaan
Euroopan unionissa.

20. 4. DEMOKRATIA
Kansalaiset osallistuvat
päätöksentekoon vaalien välillä
tietoverkoissa tapahtuvilla,
jatkuvilla kansanäänestyksillä.

21. 5. ÄLYMANIPULAATIO
Älykkyyttä edistäviä geenejä on
tunnistettu ja muutamat vanhem-
mat käyttävät geenimanipulaatiota
parantaakseen jälkeläistensä
älykkyyttä.

22. 6. OSALLISTAVA OPPIMINEN
Koululaiset osallistuvat
kouluaterioiden
valmistamiseen
ammattihenkilöstön tukemana.

23. 7. ELINKEINOELÄMÄ
Koulut hakevat lisärahoitusta
yhteistyöllä paikallisen
elinkeinoelämän kanssa sekä
lahjoitusten ja perintöjen kautta.

24. 8. KANSALAISVELVOLLISUUS
17-29-vuotiaat
suomalaiset suorittavat 11
kuukauden
kansalaispalveluksen.

25. 9. ISLAMILAINEN KOULU
Suomeen on perustettu
ensimmäinen islamilainen
peruskoulu.

26. 10. KOLLEKTIIVINEN ÄLY
Suomen Akatemia ja Sitra ovat
perustaneet ohjelmia
kollektiivisen älykkyyden
tutkimiseksi ja kehittämiseksi.

27. III OPPIMINEN JA YHTEISKUNTA
1. Oppivelvollisuus
2. Lahjakkuus
3. Yhteinen aika
4. Suomen kieli
5. Monimuotoisuus
6. Virtuaalimaailma
7. Ulkoistettu opettajuus
8. Alueellinen tasa-arvo
9. Oppimisympäristöt
10. Jatkuva oppiminen
11. Eläkeläiset kouluun
12. Kotikoulu
13. Relevantti tieto
14. Sosiaalinen media
15. Itseoppiminen
16. Opettaja sivistysagenttina

28. 1. OPPIVELVOLLISUUSIKÄ
Oppivelvollisuus
alkaa viisivuotiaana.

29. 2. LAHJAKKUUS
Koulun päätavoite on
tasa-arvon sijaan
jokaisen lapsen
lahjakkuuden
esillekaivaminen ja
tukeminen.

30. 3. YHTEINEN AIKA
Jatkuva kiire ja tehok-
kuusajattelu on työnnetty
syrjään. Vanhempien,
opettajien ja terveys-
viranomaisten on
epäsopivaa perustella
nuoren kohtaamatto-
muutta kiireellä,
resurssipulalla tai
ajankäytön ongelmilla.

31. 4. SUOMEN KIELI
Suurissa kaupungeissa
joka toinen perhe
valitsee lapsilleen
englanninkielisen
perusopetuksen.

32. 5. MONIMUTOISUUS
Suomalaisissa kouluissa
on rasismin ja vihapuheen
nollatoleranssi. Rasistinen
kommentti tai toiminta
johtaa lapsen tilapäiseen
erottamiseen.

33. 6. VIRTUAALIMAAILMA
Merkittävä osa joka-
päiväisestä
koulunkäynnistä
tapahtuu virtuaali-
todellisuudessa.

34. 7. ULKOISTETTU OPETUS
Kunnat lakkauttavat
opettajien vakanssit
ja ostavat
opetuspanokset
keikkaopettajafirmoil
ta. Palkkiot on sidottu
opetussuoritteisiin,
opettajan osaamiseen,
maineeseen ja
kykyyn neuvotella
sopimuksensa.

35. 8. ALUEELLINEN TASA-ARVO
Suomessa on alueita,
joilla ei tarjota
perusopetusta

36. 9. OPPIMISYMPÄRISTÖT
Toiminta verkossa,
työpaikoilla, järjestöissä
ja julkisella sektorilla
muodostaa luonnollisen
ja tavallisen tavan oppia
ja koulun
toiminnallinen yhteys
ympäröivään
yhteiskuntaan on
sisäänrakennettu
opetussuunnitelmiin.

37. 10. JATKUVA OPPIMINEN
Jatkuva uusien
kykyjen, voimavarojen
ja taitojen hankkiminen
on paras tulevaisuuden
selviyty-misstrategia.
Sitä varten koulun
oppisisällöt on perattu,
oppiaineita on hävinnyt
ja olemassa olevistakin
oppiaineista on
poistettu valtava määrä
turhaa ja
vanhentunutta.

38. 11. ELÄKELÄISET KOULUUN
Eläkeläiset
osallistuvat erilaisin
tavoin ja
toimintamuodoin
koulun työhön.

39. 12. KOTIKOULU
Huoltajalähtöisen
kotiopetuksen määrä
Suomessa on monin-
kertaistunut vuoden
2010 tasosta (n. 300
kotioppilasta).

40. 13. RELEVANTTI TIETO
Vuoden 2030 koulussa dynaaminen ja
staattinen tieto on erotettu käsitteellisesti
toisistaan. Ensinmainittu on tietoa ilmiön
tai oppiaineen keskeisistä käsitteistä ja
niiden keskinäisistä suhteista.
Jälkimmäisessä on kyse tiedettävistä
tapahtumista ja asioista kuten siitä, että
Luang Prabang on kaupunki Mekong-
joen rannalla Pohjois-Laosissa.
Opetuksen ja opettajan ensisijaisena
tehtävänä on huolehtia dynaamisen
tiedon välittymisestä ja prosesseista,
joiden avulla staattinen tieto tarttuu ja
karttuu omaksuttuun dynaamiseen
käsite- ja tietokarttaan.
!

41. 14. SOSIAALINEN MEDIA
Sosiaalinen media on vuoteen 2030
mennessä mullistanut tapamme
tuottaa ja jakaa tietoa. Koulussa se
on merkinnyt sitä, että mm.
"yhteistoimintakyky, ryhmä-
dynaamiset taidot yms. kehittyvät
samalla, kun koulu toteuttaa
primaaritehtäväänsä tietojen ja
taitojen opettajana".
!

42. 15. OPPIMISYMPÄRISTÖT JA ITSEOPPIMINEN
Vuoden 2030 peruskoulussa
opetellaan ja opitaan kyky
organisoida - valita ja toteuttaa -
omaa oppimista sekä myöhemmän
koulutuksen että työ- ja
kansalaistoiminnan resurssiksi.
Rikastuvat fyysiset ja virtuaaliset
oppimisympäristöt mahdollistavat
erilaiset oppimisen polut ja tavat,
joiden itseohjautuvasta käyttötaidosta
tulee yksi sivistyksen avaintaidoista.
!

43. 16. OPETTAJA SIVISTYSAGENTIKSI
Vuonna 2030 peruskoulun opettaja-
(kunta) on yhteiskunnan tärkein
sivistysagentti, joka moniamma-
tillisen yhteistyön johtajana sekä
formaalin ja informaalin oppimisen
sillanrakentajana ohjaa oppilaita
riittävään yleissivistykseen, joka on
elinikäisen oppimisen tiedollinen ja
asenteellinen perusta.
!

44. OPPIMISEN TULEVAISUUS 2030
Seuranta
- kerran vuodessa
- aikasarja
Kommunikointi
- kommentointi, argumentointi
- dialogit
Fokusointi ja dialogit
- ajankohtaiset kiistakysymykset
- mittarien uudistaminen
Laajentaminen ja keskustelut
- opettajat, koulut
- vanhemmat, kunnat
- media, kokeilu, tutkimus
Muistin kartuttaminen

45. VAIKUTUKSEN KEHÄT 2030
media
sisä ulko
opettajat, koulut
ja oppilaat
tutkimus
ja kokeilu
vanhemmat
ja kunnat

46. DISKURSSEJA JA KIISTAKYSYMYKSIÄ 2030
1. Kiistakysymyksiä ja jakolinjoja
- teesit
- antiteesit
- argumentit
2. Kypsiä ratkaistavaksi
- kolmas tie
- ajoitus
- dialogi
”Ajattelu alkaa kun vastakohdat paljastuvat.”
(”Thinking begins when conflicting perceptions arise.”
Plato´s Republik, VIII, 103, P. 8)

47. LABORATORIO
Nettilukio ja -peruskoulu
- verkkokoulut pullonkauloihin
Ilmiöopetussuunnitelma
- ainejakoon vaihtoehto
Rops
- ryhmäoppijasubjekti
- second chance
Sometu -verkosto
- sosiaalinen media opetukseen
Tulevaisuustyöpajat rajanylityksiin
- yleissivistävä ammatillinen