1. 4
2
5
1
Millainen on tietokäsitys ja yleissivistys lähitulevai-­‐‑
suudessa? "ʺMinkälaisia tietoja ja taitoja koulumme pitäisi
opettaa nuorille nyt ja tulevaisuudessa?"ʺ
Tiedon määrän on arvioitu teknisesti tuplaantuvan
nykyään muutamassa vuodessa ja esimerkiksi
akateemisesti tuotettu tieto on kasvanut lähes
räjähdysmäisesti. Niin ikään sivistyksen ja kulttuurin
puolella tuotosten määrä lisääntyy koko ajan.
Kaikkea ei yksinkertaisesti ehditä opettaa tai omaksua.
Samalla yleissivistävässä opetuksessa lisääntyvät erilaiset
taitoaineet. Panelistit pitivät
yleissivistyksen käsitteen säilymistä
tulevaisuudessakin erittäin
todennäköisenä ja toivottavana.
Mitä on sivistys?
Ajat muuttuvat ja koulu aikojen
mukana. Ihmisenä olemisen
perus
Seuraa minua sivulle
eDelfoi
BossIT
Hämeenlinna
Huomioita Toukokuu 2014 ja suosituksia
Sisältö
Yleissivistys on määriteltävä
uudelleen
Reaaliaikainen seuranta
Teknisesti voidaan luoda
algoritmeja, jotka toimivat kuin
henkilökohtainen opinto-­‐‑ohjaaja.
Haluammeko koneellista
valvontaa ja tukea?

2. BossIT Hämeenlinna Kevätlukukausi 2014
2
Seuraan
jälkiäsi…
Big data on maailmalla
oppimisen trendejä.
1
Reaaliaikainen seuranta
Reaaliaikaisella seurannalla tarkoitetaan
mahdollisuutta seurata digitaalisesti
oppijoiden -­‐‑ tai työntekijöiden -­‐‑ toimintaa
hiirenklikkauksen tai tablet-­‐‑laitteen
koskettamisen tarkkuudella, kellokortin
tuottaman datan analysoinnin tapaan, mutta
huomattavasti tarkemmin.
Seurannalla voidaan esimerkiksi selvittää
paitsi mitä osaa ruudusta tai mitä sanoja
oppija on koskettanut niin myös mihin
tahtiin, missä järjestyksessä ja mihin aikaan.
Seuranta tarjoaa – teknisesti katsoen –
valtavat mahdollisuudet
oppimimateriaalien ja -­‐‑ympäristöjen
kehittämiseen. Samalla se herättää
kysymyksiä oppijoiden yksityisyydestä.
BossIT-­‐‑osallistujat näkivät oppijoiden tai
opettajien reaaliaikaisen seurannan
varauksellisesti positiivisena
mahdollisuutena: ”Toivottavasti maailma ei
mene väärällä tavalla tähän suuntaan.”
2
Oppijoiden kannalta on löydettävissä
tapa, jossa yksittäinen oppija
anonymisoidaan, mutta tuotetaan
luokkakohtaisesti dataa edistymisestä
yhdessä opettajien ja oppijoiden kanssa.
Käyttäjämonitorointi tai -­‐‑seuranta on
hyvin sensitiivinen osa-­‐‑alue, johon
nykyiset sovellukset tarjoavat
huomattavasti enemmän
mahdollisuuksia kuin aiemmin.
Yksityisyyttä ja nimettömyyttä
kunnioittaen sillä on paljonkin
mahdollisuuksia opetustoiminnan
käytännön kehittämisessä.
Oppilaitosjohdon on kuitenkin tarkoin
harkittava tavat miten sitä toteutetaan,
koska muutoin syntyy Isoveli-­‐‑valvoo-­‐‑
tunnelma, mikä kokonaisuudessaan voi
heikentää koko oppilaitoksen ilmapiiriä
ja sekä oppijoiden että opettajien
motivaatiota.

3. BossIT Hämeenlinna Kevätlukukausi 2014
3
Netin
käyttövalmiudet
– opettajille suunnitelma valmiuksien
oppimiseen
Internetin käyttövalmiuksien tarpeellisuudesta
lähivuosina oltiin jokseenkin samaa mieltä molemmissa
tulevaisuuspaneeleissa. Tämä tarkoittaa sekä uusia,
yleissivistävän opetukseen piiriin tulevia oppijoita että
opettajia. Uusien oppijoiden ja heidän vanhempiensa
internet-­‐‑valmiudet kasvavat koko ajan. Sen sijaan
opettajista erään arvion mukaan vain 14 prosenttia on
tehnyt henkilökohtaisen TVT-­‐‑koulutussuunnitelman.
Oppilaitosjohdon kannalta olisi oleellista kartoittaa
oman oppilaitoksen tilanne. Iäkkäämmiltä opettajilta ei
ole syytä odottaa uuden toimintakulttuurin ja sen
edellyttämän toimintakulttuurin käytännön välineiden
omaksumista. Muiden opettajien kanssa olisi hyvä
keskustella, millä tavoin he aikovat päivittää taitonsa tai
soveltaa uusia (teknisiä) mahdollisuuksia työssänsä.
Internet, sosiaalinen media sekä niin sanottu BYOD
(oppijoiden omien uusien laitteiden tuominen kouluun)
eivät edusta perinteistä tietotekniikkaa ja vaikeasti
opittavia ohjelmistoja. Sosiaalisen median sekä
mobiililaitteiden palvelut ovat nopeasti
käyttöönotettavia, peruskäytöltään maksuttomia ja
helposti omaksuttavissa. Välineiden opiskelun sijaan
päästään nopeasti soveltamaan niitä varsinaiseen
tarkoitukseen eli opetukseen ja oppimiseen.
www.otavanopisto.fi
/julkaisut
BossIT:n rinnalla toteutettiin
toista eDelfoi-paneelia
katsauksessa Pedagogiset
toimintakulttuurit muutokset.
Katsaus oli osa SOMY-koordinaatiohanketta
jossa
kokeiltiin sosiaalisen median
opetuskäyttöä 20 pilotissa
ympäri Suomea. SOMY:n
rahoitti Opetushallitus ja sitä
koordinoi Otavan Opisto sekä
Jyväskylän
kuntakouluyhtymä.
BossIT:issa ja SOMY:ssa
käytettiin seitsemää yhteistä
kysymystä. SOMY-paneeli oli
suunnattu sosiaalisen median
kehittäjille, pilottien vetäjille,
opettajille sekä liike-elämälle.
Näkemykset tulevaisuudesta
olivat joiltain osin
samankaltaisia mutta selkeitä
erojakin löytyy, ilmeisestikin
kohderyhmien erilaisuuden
myötä. SOMY:yn osallistui
kaksi oppilaitosjohdon
asiantuntijaa.

4. BossIT Hämeenlinna Kevätlukukausi 2014
4
Opettajasta laadunvalvoja?
2
Tulevaisuuspaneeleissa esitettiin väite, että vuonna 2024
opettajan yksi tärkeimmistä tehtävistä on toimia
laadunvalvojana oppisisällöille, joita oppilaat tuottavat itse
tai hakevat ne internetistä sosiaalisen median avulla.
Toiminnasta käytetään myös termiä kuratointi hieman
taidenäyttelyjen kuratoinnin tapaan, missä asiantuntija
seuloo parhaimmiston tarjonnasta. Internet ja sosiaalinen
media tarjoavat periaatteessa rajattoman saatavuuden
oppisisällöille niin Wikipedian kautta kuin kavereiltakin.
Oleellisessa roolissa on opettaja, joka avustaa oppilaita
nettisisältöjen valintaan, suodattamiseen, kriittiseen
arviointiin ja uudelleenjakeluun. Suuntausta pidettiin
varsin toivottavana ja todennäköisenä sekä oppilaitosjohdon
että muiden asiantuntijoiden keskuudessa.
Opettajien kannalta kuratointi kääntäisi tietonjakamisen
päälaelleen. Aiemmin opettajat ovat jakaneet tietoa oppijoille,
uudessa mallissa opettaja validoisi oppijoiden löytämää tai
tuottamaa tietoa.
Kuratointi tuskin syrjäyttänee olemassaolevaa mallia, mutta
voisi olla käyttökelpoinen monissa uusissa pedagogisissa
suuntauksissa, kuten ilmiöpohjainen oppiminen.
Kansallinen pilvipalvelu
Opetusministeriö valmistelee Koulutuksen pilviväylää, joka
tarjoaisi markkinapaikan sähköisille oppimateriaaleille.
Rinnalla suunnitellaan avoimien oppisisältöjen keskitettyä
jakelua. Toteutuessaan mallit voisivat tarjota merkittäviä
säästöjä valtakunnallisesti. Paneeliryhmät pitivät kehitystä
todennäköisenä ja toivottavana. Digitaaliset oppimateriaalit
eivät kokonaan korvaa paperikirjoja vielä pitkään aikaan,
mutta tablet-­‐‑laitteiden yleistyessä ne tarjoavat joustavia ja
edullisia tapoja käyttää oppimateriaaleja kirjoihin verrattuna.
Suomessa on käynnissä lukuisia tablet-­‐‑pilotteja, joiden
tuloksia ja kokemuksia kannattaa seurata lähivuosina.
Vertaisoppiminen!
Työkumppanuus,
kollegiaalinen työskentely,
yhdessä asioitten selvittäminen,
työpajat,
samanaikaisopettaminen,
tiimiopettajuus…
Nämä eväät muutoksessa
elämiseen toistuivat
vastauksissa ja toistuvat
muissakin kyselyissä ja
tutkimuksissa. Opettaja
yksinäisenä sankarina
luokassaan on mennyttä aikaa.
Ari Viitamäkeä lainaten
yhteistyö opetuksen alueella:
Kuratoi: valmista voi
hyödyntää. Jo olemassa
olevista sisällöistä voi koota
uuden sisältökokonaisuuden.
Jakamisen kulttuurin
edistäminen tavoitteeksi.
Kustomoi: muokkaa omaan
opetukseesi ja ryhmällesi
sopivaksi. Valitse ratkaisuja,
jotka mahdollistavat
muokkauksen.
1
2
Kehitä: uuden tuottaminen,
yhteistyössä. Luo kouluun
rakenteet, jotka
mahdollistavat
yhteiskehittelyn.
3

5. BossIT Hämeenlinna Kevätlukukausi 2014
5
3
Autenttiset ympäristöt ja
mobiliteetti
Kesätyö, kisällitoiminta ja työharjoittelu
ovat esimerkkejä autenttisissa ympäristöissä
oppimisesta, mutta autenttisia
oppimisymäristöjä voi soveltaa
pienimuotoisemminkin, kuten
joukkoviestimet kutsuvat koululaisia
viikoksi tekemään uutisia.
Oppimisen mobiliteetin nähtiin kasvavan.
Koulu ei ole enää suljettu siilo.
Kännyköiden ja muiden mobiililaitteiden
myötä ulkopuolinen todellisuus alkaa
‘häiritä’ myös kouluarkea.
Aiemmin kouluelämä, kuten myös
työpaikat, olivat suljettuja siinä mielessä että
ne kommunikoivat vain vähän muun
maailman kanssa.
Autenttisten oppimisympäristöjen tuloa
kouluun ei voida estää eikä ole välttämättä
syytäkään. Ne tarjoavat paljon
mahdollisuuksia.
Oppilaitokset voisivat kannustaa oppijoita
autenttisien ympäristöjen työn-­‐‑ tai
harjoitteluhakuun esimerkiksi etsimällä
kunnallisia tai lähialueen työpaikkoja.
Lisäksi ympäristöjen tarjoajia voitaisiin
aktiivisesti kutsua kertomaan tarjonnastaan
esimerkiksi yhteiskuntaopin kursseille.
4
Koulujen on pitkällä tähtäimellä
pohdittava, miten yleissivistys
käytännössä rakentuu?
• Painotetaanko käytännön
kompetensseja ja osaamista
oppijan tulevan
ammatin ja
taitojen
näkökulmasta?
• Koulutetaanko
yksilöitä
sosiaalisesti
kohtaamaan toisensa
yhteiskunnassa ja toisissa
kulttuureissa?
• Miten yleissivistys määritellään?
Tätä keskustelua käydään
opetussuunnitelmatyön eri vaiheissa ja
varmasti myös jatkossa, kun ammatit
muuttuvat ja ihmisten tapa olla
vuorovaikutuksessa keskenään muuttuu.
Kulttuurinen kohtaaminen ja toisten
ymmärtäminen kaipaa yleissivistystä,
mutta ehkä erilaista kuin näihin saakka.
• Tulevaisuudessakin on
jonkinlainen yhteinen käsitys
yleissivistyksestä.
• Yleissivistys on ajassa liikkuva
tavoite, joka muuntaa muotoaan ja
sisältöään yhteiskunnan
muuttuessa.
• On vaikeaa ylläpitää
yleissivistyksen ihannetta
yhteiskunnan ja teknologioiden
kiihtyvän murrostahdin myötä.
(Jatkuu)

6. ```
Suositukset tiiviisti
Ajankäyttö ja jatkuva kiire
• jotakin pitää jättää pois, asioille ja työlle tärkeysjärjestys
• aikataulut, rutiinit ja työnjako
• päällekkäisen tekemisen välttäminen, koulujen yhteistyö
• TVT työtaakan keventäjänä: huomio, miten tämä onnistuu
Rahaa on niukasti, mutta ei se kaikkea ratkaise
• vertaisoppiminen, osaamista omasta yhteisöstä
• omat laitteet hyötykäyttöön, pelisäännöt
• yleinen asenne: auta, jaa, uskalla kysyä ja tarjota apua
Työkumppanuutta kehiin!
TVT ja koulu
BossIT
eDelfoin toteuttajat ja kirjoittajat
Anne Rongas ja Kari A. Hintikka
Suomen eOppimiskeskus
www.eoppimiskeskus.fi
http://oppilaitosjohdonkoulutus.blogspot.fi/