Futura 3/2014: johdatuksia keskusteluun oppimisen tulevaisuuksista

2. Paolo Freire ajan teemoista
“Teemat ilmaisevat kussakin ajassa ratkaistavia tehtäviä ja
ongelmia. Ihmisen humanisaatio riippuu siitä, kuinka hyvin hän
kykenee ratkaisemaan oman aikakautensa teemat ja
integroitumaan ajan henkeen. Aikakaudet täyttyvät sitä mukaa,
kun ihmiset käsittävät sen teemat ja ratkaisevat sen tehtävät.”
Aikojen murroksessa vaihtuvat paitsi teemat myös ajan järki.
Oppimisen tulevaisuus 2030- barometri on työkalu, jolla
tulevaisuuksientutkimuksen työkaluin metsästetään tätä uutta
järkeä ja ymmärrystä.
- Paolo Freire http://www.freire.org/paulo-freire/concepts-used-by-paulo-freire

3. Esi-, perus- ja lukio-opetus

4. OLD SCHOOL
“The industrial age assembly-line model
for education has shaped our schools
more than we can imagine – producing
generations of ´knowers´, not life-long
learners, people beautifully prepared for a
world that no longer exists.”
- Peter Senge (The Futurist November-December 2004)

5. “no surprises”

6. Kantameemit!

7. Mitä, miksi ja miten?
Argumentteja todennäköisen, haluttavan ja mahdollisen
tulevaisuuden puolesta
Katsotaan riittävän kauas jotta
intressien vaikutus laimenee
Nuuskitaan käännepisteitä ja
paradigmamurroksia (laadullinen
ennakointi)
Tähyillään ajopuita, liukumia ja
valumisia käytäntöihin, joita
kukaan ei kerro haluavansa
Etsitään systeemisiä malleja,
vuorovaikutuksia, relaatioita ja
vipuvaikutuksia
Lietsotaan, laajennetaan ja
ylläpidetään argumenttien
markkinoita
Käynnistetään dialogeja ja
osallistetaan toimijoita (oppijat,
vanhemmat, koulut, kunnat)
Delfoi-metodi: asiantuntijuus,
asianosaisuus, anonyymisyys
ja iteratiivisuus
eDelfoi-työkalu: internet (pääsy,
saavutettavuus), reaali-aikaisuus
(kohtaaminen,
dialogi), kumulatiivisuus
(aikasarja, paneelit)
Toimintaperiaatteiksi ”open
source”, ”open data” ja ”open
argument”

9. Oppitarinaa ennen, nyt ja huomenna
• Unesco -> Oecd: inhimillisestä kasvusta blokkien
talouskamppailuun (yhteiskunta- ja talousmääritteisyys)
• Oppiminen: henkilökohtaistuvat oppimisen polut
• Opetus: modernin profession metamorfoosi
• Eksosysteemi: uudelleenorganisointi
• Monikko-oppiminen: oppimisen käsitepullistuma
• Osaaminen: uusi yleissivistys?
“Eläminen on jatkuvaa oppimista, eikä ilman oppimista ole olemassa
elämää. Oppiminen tarkoittaa ympäristön valloittamista, ihmisen ja
ympäristön muodostaman järjestelmän jatkuvaa laajentumista ja
eriytymistä ja uusien toimintatapojen ja toiminnan tulosten
syntymistä.” (Timo Järvilehto)

10. Vuorimetafora
2030 Vuoren huippu
Henkilökohtaistuva oppiminen ja
opetus, joka mukautuu oppijan
tarpeisiin ja ominaisuuksiin.
Ainejakoisen koulun rinnalle
organisoidaan toisia oppimisen -
teemallisia, ongelmalähtöisiä ja
autenttisia – polkuja.
Opetuksen toiminnan tavat ja
uskomukset uudistuvat tavalla,
joka toisaalta moniammatillistaa
ja toisaalta tiimiyttää opetustyön.

11. “Metodi on tie”
Barometrista opetussuunnitelmiin ja takaisin
2030
Kaukotulevavaisuus, jolloin vuonna
2016 koulutiensä alkavat oppilaat
pääsevät soveltamaan oppimaansa.
2016
Uudet opetussuunnitelmat astuvat
voimaan esi- ja perusopetuksessa
sekä lukioissa.
2009
Opetussuunnitelmien perusteiden
uudistaminen ja oppimisen
tulevaisuuden barometri
käynnistetään.

12. Tulevaisuuskartta metaforana –
puolivakavaa leikittelyä tulevaisuuksilla
• pinnanmuodot (muutos ja merkitys)
• tiet ja polut (systeemiset yhteydet ja reitit)
• kairaukset (mitä on pinnan alla)
• leirit (kokeilut)
• kompassi (navigointi mahdollisissa
tulevaisuuksissa, skenaariot)
• maailmankartta (toimintaympäristö
drivereineen)

13. “Koeporauksia“

14. FUTURA 3/2014: OPPIMINEN
Artikkeli Tekijä
Uusintavasta uudistavaan oppimiseen Linturi
Metodi, metafora ja tulevaisuuskartta Linturi & Rubin
OPPIMINEN POLUTTUU JA PERSONOITUU Peltomaa & Linturi
Tekemällä oppiminen Soini-Salomaa
OPETUKSEN METAMORFOOSI Luostarinen et alii
Ammatillisen opettajan osaamisen ennakointi Paaso
KARTANPIIRTÄJÄN POLUNRAIVAUS Rubin et alii
Oppimisen teknologiset mahdollisuudet Kuusi & Risto Linturi
OSAAMISTEN YLEISSIVISTYS Linturi et alii
Bändilinja kehittää kompetenssejaan Tikkanen
KOLLEKTIIVINEN OPPIMINEN ON TOISENLAISTA Linturi & Airaksinen
Yhteisöllinen oppiminen Korhonen-Yrjänheikki

15. FUTURA 2/2015: KOULU
Artikkeli Tekijä
PERUSKOULUN TULEVAISUUS Iida-Maria Peltomaa
Opetussuunnitelmien tulevaisuus Irmeli Halinen
LUKION TULEVAISUUS Tiina Airaksinen
Kehittyvän kouluyhteisön neljä E:tä Vesa Raasumaa
Pelipedagogiikalla tutkivaan oppimiseen Heikki Koponen, Mikko Tarmia &
Samuli Turunen
Tulevaisuusoppiminen kansalaistaitona Ahvenainen, Jokinen, Korento & Ollila
Internet, sosiaalinen meida ja yleissivistävä opetus Kari A. Hintikka
Learning in the open Michael Gallagher & Pekka Ihanainen
Koulu kylässä, kylä koulussa Jaana Strandman
Ilmiöpohjainen oppiminen Pasi Silander & Hannu Linturi
Sivistys ja ajan henki Eero Ojanen
Scrum, skaalautuvaa prosessioppimista Tommi Issakainen
Oppivat koulut Tiina Airaksinen et alii
Oppimisen kaukotulevaisuus Hannu Linturi

16. eBAROMETRI

17. eDELFOI

18. eDELFOI

19. Teemat ja paneelit
Jaetusta urakasta vuoropuheluun
SISÄ ULKO
Tieto
Tieto, taito ja oppiminen
(Otavan Opiston Osuuskunta)
Arvot ja tavoitteet
Arvot, päämäärät ja
tavoitteet (Turun
yliopiston tulevaisuuden
tutkimuskeskus)
Toimintaympäristö
Toimintaympäristön
muutokset poliittisesti,
sosiaalisesti ja ympäris-töllisesti
(Demos Helsinki)
Toiminta
Toiminta, yhteisö ja koulu
(Otavan Opiston Osuuskunta)

20. Tulevaisuusteesi (Delfoi)
ULKOISTETTU OPETUS
”Kunnat lakkauttavat opettajien vakanssit ja ostavat opetuspanokset
keikkaopettajafirmoilta. Palkkiot on sidottu opetussuoritteisiin, opettajan osaamiseen,
maineeseen ja kykyyn neuvotella sopimuksensa.”
Selite
Vuonna 2030 kollegiaalisesti opettajainhuoneisiin organisoitunut opettajakunta on
purkautunut, kun mahdollisuudet toimia perinteisiä kansallisia ja kansainvälisiä rajoja -
organisaatio, kieli, luokka, koulu, koulumuoto - ylittäen ovat lisääntyneet. Opettajat
tarjoavat osaamistaan rajojen yli ja kilpailevat keskenään niin hinnalla kuin osaamisen
laadulla. Samalla kuntien taloustilanne ja kustannussäästöt ovat johtaneet siihen, että
pysyvien opettajavakanssien määrä on vähentynyt.

21. Kiistakysymys
Todennäköinen ja toivottava tulevaisuus 2030

22. Nelikenttä
Todennäköinen ja toivottava tulevaisuus 2030

23. Argumentaatio
Puolesta Vastaan
Kilpailu tulee myös kouluihin, ja tulokset ratkaisevat.
Huonot palveluntuottajat karsiintuvat ja opetuksen
ostajat määrittelevät tavoitteet.
Ei kuulu reaalimaailmaan perusopetuksessa. Pieni
koululainen tarvitsee oman ja pysyvän opettajan, joka
voi rauhassa keskittyä kasvatukseen ja opetukseen
vailla "suorituspaineita".
Väittämä on kovin arvolatautunut, mutta idea sisällä
ihan hyvä. Itse en usko 2030 meille kellekään yhteen
professioon (esim. vain ope) tai yhteen malliin –
palkkatyö ja yrittäjyys lomittuvat ja värjäytyvät. Tämä
on hyvä tulevaisuudenkuva!
En kannata missään tapauksessa. Ruotsissa on
esimerkkejä, joissa koulujen tuottama voitto menee
pääomasijoittajille. Koululaitoksen pitää olla
yhteiskunnan peruspalvelua, ei yritystoimintaa!
Ostettujen opetuspanosten kohdalla on suuri riski
opetuksen laadun ja toisaalta pysyvien opettaja-oppilaskontaktien
säilymisen kannalta. Toisaalta
ostetut opetusjaksot voivat parhaimmillaan nostaa
oppilaiden opiskelumotivaatiota ja todella rikastuttaa
oppimisympäristöä ja tilanteita.
Stor risk för att skolan därefter skulle vara mycket
ojämlik och inte kunna garantera en likvärdig
grundutbildning för alla. Mindre orter skulle lida mest.
Finlands befolkning skulle än mera koncentreras till
Nyland och huvudstads-regionen samt några få andra
större orter ! Icke önskvärt - skulle medföra betydligt
större samhälleliga problem.

24. Teesien kolmijako
Teesien tilat
KIISTA
 Näkemykset ja argumentit
tulevasta kehityksestä
polarisoituvat oppimisen
kannalta tärkeässä asiassa
usein tunnepitoiseksi
kiistakysymykseksi.
DIALOGI
 Käsitykset tulevasta
kehityksestä jakautuvat
moniksi näkökulmiksi ja
tulevaisuuspoluiksi, jotka on
mahdollista ja tarpeen ottaa
yhteiseen keskusteluun.
RATKAISU
 Panelistit ovat
tulevaisuusväitteestä
suhteellisen yksimielisiä.
Pääkysymykseksi
muodostuukin se, milloin ja
miten muutos tapahtuu.

27. Liikennemetafora

29. A New Paradigm for Education

30. Deschooling Society
Illich 1970 Lundt 2004
Reference Service to Educational Objects:
An open directory of educational
resources and their availability to
learners.
The antiquated nineteenth-century of
today´s school was designed to meet the
needs of a world that no longer exists
Skills Exchange: A database of people
willing to list their skills and the basis on
which they would be prepared to share or
swap them with others.
Schools can succesfully refuse to change
because theys hold the status of a
monopoly in the area of educational
funding. Genuine educational reform can
begin with simple funding legislation.
Peer-Matching: A network helping people
to communicate their learning activities
and aims in order to find similar learners
who may wish to collaborate.
Growing numbers of parents find the core
activities and values of the school
inappropriate for their children. Parents
and concerned citizens must get involved
to force funding reform.
Directory of Professional Educators: A list
of professionals, paraprofessionals and
free-lancers detailing their qualifications,
services and the terms on which these are
made available.
There are literally hundreds of ways for
twenty-first-century students to gain an
education, other than the traditional
public school

31. Lehrplan versus Curriculum
• Herbart (1776-1841): Lehrplan –
subject-centred, presenting teaching
materials
• Dewey (1859-1952): Curriculum –
learner-centred, planning children´s
learning experiences
- ks. Kasvatus-lehti 2014: kiinnostava tulkinta (Turun yliopiston opettajakouluttajat)

32. “Vetoomus“
Datalaatua syventämään ja laajentamaan!
Jakaumat
Argumentit
Dialogit
Muutokset
Teesit kolmessa
tilassa: kiista, dialogi,
ratkaisu
Tulevaisuuskartta
todennäköisestä ja
toivottavasta
tulevaisuudesta
Laajenevat paneelit
Erot asiantuntija- ja
intressiryhmittäin
Dynaaminen
tulevaisuuskartan
topografia
Nousevat ja laskevat
tulevaisuudet
Meta-analyysit Koeporaukset
Teesit kolmessa
tilassa: kiista, dialogi,
ratkaisu
Perustellut todennäköiset
ja toivottavat
tulevaisuudet
Osallistavat ja
laajenevat prosessit
Opetussuunnitelmien
uudistaminen
Parhaat argumentit
vahvistuvat
Kiistoista dialogiin ja
dialogeista ratkaisuihin
Koeporaukset
Kuumat teemat
paljastuvat

33. “Pinnasta syvyyksiin ja takaisin“
Causal Layered Analysis by Iniatullah
A
Litaniataso
Ensimmäinen taso eli litania kuvaa tasoa, jolla
yleistetään ja yksinkertaistetaan tarkasteltava
ongelma.
B
Systeemien ja sosiaalisten syiden taso
Sosiaalisten syiden tasolla tunnistetaan
ongelma ja sen (usein lyhyen aikavälin) syyt ja
seuraukset.
C
Diskurssin, arvojen ja maailmankuvan taso
Avataan päätösten ja suunnitelmien sekä
niiden sisältämien ratkaisujen ja valintojen
taustalla vaikuttavat arvot ja maailmankuvat.
D
Myyttien ja metaforien taso
Tällä tasolla ”näyttäytyvät” kollektiiviset
kätketyt ulottuvuudet, joihin ei ole suoraa
pääsyä.

34. Sivistymisen prosessi pedagogian pohjana
1. Ensimmäinen tekijä on ihminen itse kaikkine potentiaaleineen, joista tärkein
on sivistyskykyisyys.
2. Toinen tekijä on pedagoginen vuorovaikutus, jonka suhteen keskeistä on
kehitys, jossa kasvatus muuttuu vähitellen itsekasvatukseksi.
3. Kolmas komponentti on interaktio sosiokulttuurisen ja luonnonympäristön
kanssa, joita ihminen jatkuvasti muokkaa.
Kasvatus on ulkoista vaikuttamista, sivistys itse tekemistä. Sivistyskykyisyys
(bildsamkeit) on ymmärrettävissä ihmisen kyvyksi sopeutua ympäristöön. Se on
uusintavaa ja uudistavaa mukautumiskykyä – plastisuutta – suhteessa
ympäristöön. Sivistyskykyisyys on kaikkien metataitojen ja kompetenssien äiti!

36. Pedagogia koulussa
VISIO
(tulevaisuus)
TILANNE
(ympäristö)
IDEA
(pedagogia)
METODI
(toiminta)

37. Aristoteleen teon teoria
Tulevaisuusodotukset
Häiriö
Päätös
Tilanne Tulevaisuus Menetelmä Tilanne –
tulevaisuus …
 Oikein oivallettu
tilannekuva on
edellytys kelpo
toimintaan
 Kiinnitä huomio
tehtävään,
instituutioon ja
ympäristöön
 Tulevaisuusvisi
o ei ole utopia,
se on
mahdollinen,
todennäköinen
ja haluttava
tulevaisuuden
tila
 Menetelmä on tie
nykytilanteesta
haluttuun
tulevaisuuteen.
Tulevaisuudet
HL 2014