OT 2030 barometri-jakaumat 2013

191 views

Published on

Oppimisen tulevaisuus 2030 - vuoden 2013 päivitys (jakaumat)

Published in: Education
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
191
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
2
Actions
Shares
0
Downloads
2
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide
  • Oppimisen tulevaisuus 2030 –barometrinpääsivuilta http://www.edelphi.fi/fi/groups/ot ja http://www.edelphi.fi/fi/groups/barometri (haastajabarometri) löytyvättuoreimmattiedot. KansikuvassaiPadiasormeileeDima, kaksivuotiaspoikaPietarista, jonkaäitiä ja isääeitiedetämuutakuinäidintautien (HIV ja hepatiitit) kautta. Jos hyvinkäyDimasiirtyyeläkkeelletöistään – joitavoimme vain arvailla – vuoden 2080 paikkeillasiis 50 vuottabarometripaaluntuollapuolen.
  • Ensimmäisenmittarinteesipilvi. Opetussuunnitelmakehittäjille tie on aukiainejakoisenkoulunkehittämiseen, “opettajainhuoneen” uudelleenorganisoimiseensekäkoulunnostamiseenkylänkeskelle! Painittavaa on edelleensiitä, mitenopettajatkoulutettaan, mitenryhmäoppimistaedistetään ja mitenaikaansaadaaoppimistuloksia vai ovatko ne itseasiassaprosessaja?
  • Miksibarometriatarvitaan ja miten sitä voikäyttää.
  • Jim Dator on maailman tunnetuimpiatulevaisuudentutkijoitamaailmassa. Hänenkotipesänsä ja luomuksensa on Hawaijillasijaitsevatulevaisuudentutkimuskeskus http://www.futures.hawaii.edu/
  • Kukin väite esitellään ja käsitellään samalla kaavalla. Ensin kuvataan tulevaisuusteesi selitteineen samassa muodossa kuin sitä on kysytty. Toiseksi tulokset esitetään graafisessa muodossa sekä todennäköisenä ja toivottavana tulevaisuutena. Määrällistä kuvausta seuraa laadullisena aineistona panelistien kommentteja teesin puolesta ja vastaan. Ennen teesin sanallista yhteenvetoa näytetään ristiintaulukoitu grafiikka, joka visualisoi vastaukset nelikenttään, jossa toisena akselina on todennäköinen ja toisena toivottava tulevaisuus. Oikealla ylhäällä ovat vastaukset, joissa tulevaa kehitysnäkymää pidetään sekä todennäköisenä ja toivottavana, vasemmalla alhaalla vastaavasti päinvastoin.
  • Jakaumatvoipelkistäänelikentäksikahdenmuuttujakriteerinsuhteen. Kiinnostavaa ontietysti “iskemä” ja senhajaantumakoordinaatistoon. Aikasarjatarkastelussa !iskemä” lähteeliikkeelle.
  • Argumentiteliperusteluterilaisilletulevaisuuksille on Delfoinpääsaalis. Tavoitteena on saadaasiantuntijat ja asianosaisetargumentoimaan ja kommentoimaan, jotta “iskemäsiirtymät” perustuisivatrationaaliseenajatteluun ja vuorovaikutteisestimuodostettuunymmärrykseensiitä, mikä on hyvästä. Erilaisiaargumenttityyppejä: ideologinen, instituutionaalinen (traditio), kokemusperäinen, systeeminen (vaikutuspremissi), paradigmaattinen (muutos), …
  • Kukin väite esitellään ja käsitellään raportissa samalla kaavalla. Ensin kuvataan tulevaisuusteesi selitteineen samassa muodossa kuin sitä on kysytty. Toiseksi tulokset esitetään graafisessa muodossa sekä todennäköisenä ja toivottavana tulevaisuutena. Määrällistä kuvausta seuraa laadullisena aineistona panelistien kommentteja teesin puolesta ja vastaan. Ennen teesin sanallista yhteenvetoa näytetään ristiintaulukoitu grafiikka, joka visualisoi vastaukset nelikenttään, jossa toisena akselina on todennäköinen ja toisena toivottava tulevaisuus. Oikealla ylhäällä ovat vastaukset, joissa tulevaa kehitysnäkymää pidetään sekä todennäköisenä ja toivottavana, vasemmalla alhaalla vastaavasti päinvastoin. Väiteanalyysin lopuksi kukin väite sijoitetaan johonkin seuraavista kolmesta teesikategoriasta:Näkemykset ja argumentit tulevasta kehityksestä polarisoituvat oppimisen kannalta keskeisessä asiassa kiistakysymykseksi. Käsitykset tulevasta kehityksestä jakautuvat moniksi tulevaisuuspoluiksi, jotka on mahdollista ja tarpeen ottaa keskusteltavaksiTulevaisuusteesistä ollaan suhteellisen yhtä mieltä. Kehityskysymys nousee siitä, milloin ja millä tavalla muutos tapahtuu.Väitteiden luokitus voi muuttua barometrin seurannan aikana. Suuri yksimielisyys kaukaisesta asiantilasta saattaa lähetessään kuumentua kiistakysymykseksi tai vaatia keskustelua toteutettavan vaihtoehdon muodoista.Teoreettinen kehityskulku on kuitenkin se, että kiistakysymysvaihe eli vastakkainasettelu käynnistää kehityksen, jonka seurauksena paradigma muuttuu tai löydetään kolmas tie, jossa ei ole kyse kummastakaan alkuperäisestä vastakohdasta. Useimmiten vastakkainasettelu jatkuessaan johtaa kommentointiin, argumentointiin ja keskusteluun, jossa näkökulmat moninaistuvat ja rikastuvat. Sosiaalisissa muutoksissa on kulttuurisia hitausvoimia, jotka johtuvat vanhojen intressien, osaamisten ja instituutioiden asemien puolustamisesta. Hitausvoimia voi pitää myös hyödyllisinä voimina, joiden tehtävä on säilyttää traditiosta se, mikä on aikaa kestävää. Vähitellen evolutionaarinen muutospaine näkyy myös mielipiteiden konsensuksena, joka on ensin mahdollista saavuttaa jostain riittävän kaukana olevasta tulevaisuudentilasta.Kiistakysymykset kuten kaikki tulevaisuuskysymykset syntyvät tässä hetkessä ja tilassa, mutta niiden käsittely ja ratkaiseminen on paljon helpompaa tulevaisuudessa kuin nykyisyydessä saati historiassa.
  • Ensimmäisenmittarinteesipilvi. Opetussuunnitelmakehittäjille tie on aukiainejakoisenkoulunkehittämiseen, “opettajainhuoneen” uudelleenorganisoimiseensekäkoulunnostamiseenkylänkeskelle! Painittavaa on edelleensiitä, mitenopettajatkoulutettaan, mitenryhmäoppimistaedistetään ja mitenaikaansaadaaoppimistuloksia vai ovatko ne itseasiassaprosessaja?
  • Koulu instituutionarauhoittiitsensäpois “pahastamaailmasta” ylisatavuottasitten. Nyt se tekeepaluutasinne. Syitä on monia. Vähimmineivaikuta se, että oppimisen tosipelikenttä on ollutsielläaina. Koulun ja luokanovi on raottunutverkkoon ja verkostoihinkutenkaikissamuissakininstituutioissa. Oppimisympäristöt rikastuvat ja somettuvat. Oppiasaamuillakintavoillakuinopettajaaseuraten. Opettajanrooli ja asenne on murroksessa. Kalanmaksaöljyltämaistuuvielävirtuaalimaailmallisuus ja uhkakollegiaaliselleopettajuudelle.
  • Lukion opetussuunnitelmanperusteidenuudistaminenodottaavuoroaanvielänykyisenhallituksenaikana. Kun perusopetustyönsuunnittelupääseetäyteenvauhtiinvaltioneuvostoantaneekehystoimeksiantonsa. Lukion uudistamistarpeestaollaanlaajaltiyhtämieltä, Arviointineuvosto ja OKM:n asettamakehittämisryhmäovatsanoneetsamansuuntaisetsanansa. Muutosvalmiusnäkyy myös barometripaneelistonnäkemyksissä. Sekäopettajuudenuudistumiseen että monipuolistuvanarvioinnintoteutumiseenuskotaanleveästi. Enemmänpohdintaa ja tuntemuksiaherättäävalinnaisuus ja tavat, joillayleissivistystätulevaisuudessaaikaansaadaan. Huolilukioverkonkattavuudesta ja luonteestakäyilmipanelistienkommenteista.
  • eDelfoihtpp://edelfoi.fi : avoimenlähdekoodinohjelmisto, jokamahdollistaaerilaisiäkyselyitä ja Delfoi-menetelmänmukaisiaprosesseja. Seuraavaksilyhyt demo siitä, mitenohjelmistoavoikäyttääbarometrinkaltaiseissatutkimusasetelmissa.
  • Hesarinpääkirjoitus 13.8.2012 Nytkoulunsaaloittavattyöskentelevätvielävuonna 2075!
  • OT 2030 barometri-jakaumat 2013

    1. 1. Oppiminen, koulu ja yhteiskunta 2013
    2. 2. 1.1. Ainejakoisuus
    3. 3. 1.2. Toimintakeskus
    4. 4. 1.3. Metataidot
    5. 5. 1.4. Oppivat ryhmät
    6. 6. 1.5. Hitaan oppimisen tila
    7. 7. 1.6. Oppimistulokset
    8. 8. 1.7. Yhtenäinen opettajakoulutus
    9. 9. 1.8. Yleissivistyksen näyttö
    10. 10. 1.9. Monialainen opetustiimi
    11. 11. 1.10. Ympäristön kehittäjä
    12. 12. 2.1. Hiilijalanjälki
    13. 13. 2.2. Tiedonvälitys
    14. 14. 2.3. EU-harmonisointi
    15. 15. 2.4. Verkkodemokratia
    16. 16. 2.5. Älymanipulaatio
    17. 17. 2.6. Osallistuva oppiminen
    18. 18. 2.7. Elinkeinoelämä
    19. 19. 2.8. Kansalaispalvelu
    20. 20. 2.9. Uskontokoulu
    21. 21. 2.10. Kollektiivinen älykkyys
    22. 22. 3.1. Oppivelvollisuus
    23. 23. 3.2. Lahjakkuus
    24. 24. 3.3. Yhteinen aika
    25. 25. 3.4. Englanti
    26. 26. 3.5. Nollatoleranssi
    27. 27. 3.6. Virtuaalimaailma
    28. 28. 3.7. Ulkoistettu opettajuus
    29. 29. 3.8. Aluetasa-arvo
    30. 30. 3.9. Strategiana osaamiset
    31. 31. 3.10. Oppimisympäristöt
    32. 32. 3.11. Eläkeläiset kouluun
    33. 33. 3.12. Kotikoulu
    34. 34. 3.13. Relevantti tieto
    35. 35. 3.14. Sosiaalinen media
    36. 36. 3.15. Itseoppiminen
    37. 37. 3.16. Sivistysagentti
    38. 38. Aluksi 1. Oppimisen tulevaisuus 2030 -barometri • Linturi, Hannu & Rubin, Anita (2011) Toinen koulu, toinen maailma. Oppimisen tulevaisuus 2030. 171 s. ISBN 978-952-249-060-5, http://ffrc.utu.fi/julkaisut/tutu-sarja/ • Linturi, Hannu, Rubin, Anita, Airaksinen, Tiina (2012) Lukion tulevaisuus, Toinen koulu, toinen maailma. ISSN-L 2242-1297 (Otavan Opiston Osuuskunta), ISSN 2242-1297 (verkkojulkaisu) http://www.oph.fi/julkaisut/2011/lukion_tulevaisuus_2030 2. Osaava opettaja 2010-2020 • Toisen asteen ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstön osaamisalueet http://www.edelfoi.fi/fi/kirjasto/osaavaopettaja/ (Paaso) 3. Autenttinen ympäristö • Barometriympäristö http://www.ebarometri.fi • eDelfoi http://edelfoi.fi • Kalvot http://www.slideshare.net/oraakkeli
    39. 39. Mitä, miksi ja miten? 1. Katsotaan riittävän kauas jotta intressien vaikutus laimenee 2. Nuuskitaan käännepisteitä ja paradigmamurroksia (laadullinen ennakointi) 3. Tähyillään ajopuita, liukumia ja valumisia käytäntöihin, joita kukaan ei kerro haluavansa 4. Etsitään systeemisiä malleja, vuorovaikutuksia, relaatioita ja vipuvaikutuksia 5. Lietsotaan, laajennetaan ja ylläpidetään argumenttien markkinoita 6. Käynnistetään dialogeja ja osallistetaan toimijoita (oppijat, vanhemmat, koulut, kunnat) 7. Metodeiksi open source, open data ja open argument
    40. 40. - Jim Dator 17.8.21012 JokuVeli valvoo –seminaari - Hawaijin Tutu http://www.futures.hawaii.edu/
    41. 41. ULKOISTETTU OPETUS ”Kunnat lakkauttavat opettajien vakanssit ja ostavat opetuspanokset keikkaopettajafirmoilta. Palkkiot on sidottu opetussuoritteisiin, opettajan osaamiseen, maineeseen ja kykyyn neuvotella sopimuksensa.” Selite Vuonna 2030 kollegiaalisesti opettajainhuoneisiin organisoitunut opettajakunta on purkautunut, kun mahdollisuudet toimia perinteisiä kansallisia ja kansainvälisiä rajoja - organisaatio, kieli, luokka, koulu, koulumuoto - ylittäen ovat lisääntyneet. Opettajat tarjoavat osaamistaan rajojen yli ja kilpailevat keskenään niin hinnalla kuin osaamisen laadulla. Samalla kuntien taloustilanne ja kustannussäästöt ovat johtaneet siihen, että pysyvien opettajavakanssien määrä on vähentynyt. Tulevaisuusteesi (Delfoi-tekniikka)
    42. 42. Todennäköinen ja toivottava tulevaisuus 2030 Teesi ja kiistakysymys ei- todennäköinen ja toivottava todennäköinen ja toivottava ei- todennäköinen ja ei-toivottava todennäköinen ja ei-toivottava
    43. 43. Puolesta Vastaan Kilpailu tulee myös kouluihin, ja tulokset ratkaisevat. Huonot palveluntuottajat karsiintuvat ja opetuksen ostajat määrittelevät tavoitteet. Ei kuulu reaalimaailmaan perusopetuksessa. Pieni koululainen tarvitsee oman ja pysyvän opettajan, joka voi rauhassa keskittyä kasvatukseen ja opetukseen vailla "suorituspaineita". Väittämä on kovin arvolatautunut, mutta idea sisällä ihan hyvä. Itse en usko 2030 meille kellekään yhteen professioon (esim. vain ope) tai yhteen malliin – palkkatyö ja yrittäjyys lomittuvat ja värjäytyvät. Tämä on hyvä tulevaisuudenkuva! En kannata missään tapauksessa. Ruotsissa on esimerkkejä, joissa koulujen tuottama voitto menee pääomasijoittajille. Koululaitoksen pitää olla yhteiskunnan peruspalvelua, ei yritystoimintaa! Ostettujen opetuspanosten kohdalla on suuri riski opetuksen laadun ja toisaalta pysyvien opettaja-oppilaskontaktien säilymisen kannalta. Toisaalta ostetut opetusjaksot voivat parhaimmillaan nostaa oppilaiden opiskelumotivaatiota ja todella rikastuttaa oppimisympäristöä ja tilanteita. Stor risk för att skolan därefter skulle vara mycket ojämlik och inte kunna garantera en likvärdig grundutbildning för alla. Mindre orter skulle lida mest. Finlands befolkning skulle än mera koncentreras till Nyland och huvudstads-regionen samt några få andra större orter ! Icke önskvärt - skulle medföra betydligt större samhälleliga problem. Argumentaatio
    44. 44. Teesien kolmijako
    45. 45. I Koulu ja oppiminen 2030
    46. 46. III Oppiminen ja yhteiskunta 2030
    47. 47. IV Lukion tulevaisuus 2030
    48. 48. Tubaron jatko AIKA TEHTÄVÄ 2/2012 Siirto eDelfoi 4.0 –alustalle (http://eDelfoi.fi) eBarometri-ympäristön luominen Oppimisen tulevaisuus 2030, seurantaraportti 2012 1/2013 eBarometrin avaaminen (http://eBarometer.fi) Seurantamittaus 2013 2/2013 eBarometrin kytkeminen OPS-työhön Mittarien tarkistaminen Oppimisen tulevaisuus 2030, seurantaraportti 2013 1/2014 eBarometrin laajentaminen (koulut, kunnat) Seurantamittaus 2014 2/2014 eBarometrin mediallistaminen (artikkelit, keskustelut) Oppimisen tulevaisuus 2030, seurantaraportti 2014 1/2015 eBarometrin syventäminen (tutkimukset) Seurantamittaus 2015

    ×