Delfoi-pitkä eistyssarja

1. Delfoi, skenaariot ja ennakointiMamk 15.9.2009Hannu Linturi

2. TeematTulevaisuusorientaatioYhteisöt

3. UskomuksetDelfoi– jamuuttulevaisuusmetoditTunnuspiirteet

4. TekniikatTutkimuksiametsäklusteri (Donner-Amnell), liikenne (Tapio), ennakointi (RD Delfoi, Myllylä), sivistysbarometri (Kuusi, Linturi), työelämä (Kevätsalo), ammattikeittiö (Taskinen), lukio (Linturi, Rubin), heikotsignaalit (Hiltunen & Kuusi & Linturi), biotutkimus (Kuusi)

5. terveydenhoidonpriorisointi (Luukkainen), lääketurvallisuus (Teinilä), ammatillinenopettajuus (Paaso), viranomaisyhteistyö (Valtonen), meriturvallisuus (Munkki), huumeet (Lintonen), arvoverkot (Palo), valojaääni (Lepoluoto), taitoelää (Soini-Salomaa), mobiiliregulaatio (Laine), metsäyhteistyö (Pirhonen & Miina), metsätulevaisuus (Koskela), taideleikki (Musakka), kollektiivioppijat (Linturi), maailmanmahtavin (Linturi)Pohdittavaa (muuttuvaasiantuntijuus, …)

6. Delfoin käyttö Mamkissa?Session aikana selviää onko Delfoilla käyttöä … työyhteisön kehittämisessä, tai

7. eri toimialojen konsultaatioissa, tai

8. projekteissa, tai

9. opetuksessa esim. osana PBL:ää tai lopputyötä, tai

10. opettajien tai muun henkilöstön jatko-opinnoissa, tai

11. kenties jossain muussa, missä?TULEVAISUDEN TUTKIMUSKESKUS

12. TULEVAISUDEN VERKOSTOAKATEMIA

13. TULEVAISUDEN TUTKIMUKSEN SEURA

14. Tofflerilaiset aikakaudet

15. n. 1970n. 2020-40Murroksen kehityskaari Tuotannon periaate Yhteiskunnan toimintalogiikka Yhteiskunnan malliEnemmän erilaista uudella tavalla tuotettunaEnemmän ja parempaa vähemmästäEnemmän enemmästäMyöhäisteollinen murrosaikaINFORMATIONALISMIINDUSTRIALISMIVerkosto-yhteiskunta ?Teollinen yhteiskuntaTieto-yhteiskuntaLähde: Malaska 1998; Aaltonen & Wilenius 2002

16. This is where a human being enters the picture:If it rains, what will I do instead? What is my alternative plan?The future can be…Probable (plausible) It is probable that the Sun will rise tomorrow.Possible It is possible that it will be raining tomorrow.Conditional If it is not raining, I will go for a picnic.Desirable I hope that it won’t be raining tomorrow...Threatening (avoidable) …but I’m afraid that it will be raining.14.9.20099

17. Imaginable, possible and probable futuresAll that there is, but which we cannot imagine.All that is probable in the field of possibleAll that is possible(limited by natural laws etc.)All that we can imagine as existing(science fiction, myths, stories, dreams, etc.)PRESENTDesirable eventsAvoidable eventsValue neutral events

18. Tulevassa olevan oppiminenValistuksen aikana tuumittiin, että oppiminen on tietojen haltuunottoa. Ajattelun takana on käsitys, että tieto on jossain olemassa ja joku voi siirtää sitä toisen päähän, jolla tietoa ei vielä ole.”Tänään tämä ei riitä. Vaikka oppimisessa suurin osa on olemassa olevan omaksumista, merkittävä osa oppimisesta alkaa olla tulevan luomista eli tulemassa olevan oppimista. Ihmiselle on sama, oppiiko hän jotain, mitä ei vielä itse tiedä, vai jotain sellaista, mitä ei kukaan tiedä. Oppimisessa on kyse tulevan toiminnan tilan hahmottamisesta.” Ilkka Tuomi 1999 Kotisivu http://www.meaningprocessing.com/ 2009

19. Paolo Freire ja ajan teemat Teemat ilmaisevat kussakin ajassa ratkaistavia tehtäviä ja ongelmia. Ihmisen humanisaatio riippuu siitä, kuinka hyvin hän kykenee ratkaisemaan aikakauden teemat ja integroitumaan ajan henkeen. Aikakaudet täyttyvät sitä mukaa, kun ihmiset käsittävät sen teemat ja ratkaisevat sen tehtävät. Aikojen murroksessa vaihtuvat paitsi teemat myös ajan järki.Paolo Freire 1970-luvun alussa

20. FuturologiaEleonara Masini (1998) jakaa futurologian kolmeen tutkimusalueeseen. Nämä ovat futures study eli tulevaisuuden tutkimus (erikseen kirjoitettuna), futures research eli tulevaisuudentutkimus (yhteen kirjoitettuna) ja erityisesti ranskankielisellä alueella käytetty prospective study eli prospektiivinen tutkimus. Viimeisessä pyritään menneisyyden ymmärtämisen kautta tunnistamaan ja valitsemaan nykyisyydessä joukko todennäköisiä ja toivottavia tulevaisuuksia. Tulevaisuudentutkimus (futures research) tarkoittaa yksinkertaisesti suuntautumista tulevaisuuden tietämiseen ja ymmärtämiseen, ja tulevaisuuden tutkimus (futures study) sellaista tietotoimintaa, joka kattaa kaikki tulevaisuuden intuitiivisen katsomisen, ennustamisen ja inventoinnin muodot utopioista profetioihin. Masini, E. (1998) Futures Research and Sociological Analysis. A draft of discussion. The XIV World Congress of Sociology. The International Sociological Association. RC07 Futures Research. July 16-August 1, 1998. Montreal. Canada.

21. TeematTulevaisuusorientaatioYhteisöt

22. UskomuksetDelfoi– jamuuttulevaisuusmetoditTunnuspiirteet

23. TekniikatTutkimuksiametsäklusteri (Donner-Amnell), liikenne (Tapio), ennakointi (RD Delfoi, Myllylä), sivistysbarometri (Kuusi, Linturi), työelämä (Kevätsalo), ammattikeittiö (Taskinen), lukio (Linturi, Rubin), heikotsignaalit (Hiltunen & Kuusi & Linturi), biotutkimus (Kuusi)

24. terveydenhoidonpriorisointi (Luukkainen), lääketurvallisuus (Teinilä), ammatillinenopettajuus (Paaso), viranomaisyhteistyö (Valtonen), meriturvallisuus (Munkki), huumeet (Lintonen), arvoverkot (Palo), valojaääni (Lepoluoto), taitoelää (Soini-Salomaa), mobiiliregulaatio (Laine), metsäyhteistyö (Pirhonen & Miina), metsätulevaisuus (Koskela), taideleikki (Musakka), kollektiivioppijat (Linturi), maailmanmahtavin (Linturi)Pohdittavaa (muuttuvaasiantuntijuus, …)

25. TulevaisuusmetoditFutu –menetelmät tähtäävät usein käytännön ratkaisuihin. Tässä suhteessa menetelmiä käytetään enimmäkseen normatiivisesti (normative) eli etsitään tietoa siitä, mikä tulevaisuudentila (futurible) on sekä haluttava että mahdollinen. Menetelmätekniikat sallivat myös puhtaan tutkimuskäytön (exploratory) , jolloin tutkitaan mitä tahansa mahdollisia tulevaisuuksia. Normatiivisuus-tutkimuksellisuus -jaottelun lisäksi tulevaisuusmenetelmät ovat luonteeltaan laadullisia (qualitative) tai määrällisiä (quantitative). Jälkimmäisiä ovat useimmat ekonometriset, systeemiset ja tilastolliset mallinnukset, indeksoinnit ja trendivaikutusanalyysit. Delfoi -tekniikka on laadullinen, mutta mahdollistaa myös ennustetyyppiset kyselytutkimukset, joita usein käytetään varsinkin teknologian diffuusioarvioinneissa (technology forecasting). Glenn, Jerome G. (2008) Introduction to the Futures Research Methods Series. Futures Research Methodology – V2.0. AC/UNU Millennium Project.

26. Futures Research Methodology V2.0 1. Introduction & Overview 15. Simulation and Games 2. Environmental Scanning 16. Genius Forecasting, Vision, and Int. 3. Delphi 17. Normative Forecasting 4. Futures Wheel 18. S&T Road Mapping 5. Trend Impact Analysis 19. Field Anomaly Relaxation (FAR) 6. Cross-Impact Analysis 20. Text Mining for Technology Foresight 7. Structural Analysis 21. Agent Modeling 8. Systems Perspectives 22. SOFI 9. Decision Modeling 23. SOFI Software10. Statistical Modeling 24. The Multiple Perspective Concept11. Technological Sequence Analysis 25. Tool Box for Scenario Planning12. Relevance Trees and Morph. Analysis 26. Causal Layered Analysis 13. Scenarios 13.5 Interactive Scenarios 27. Integration, Comparisons, and 14. Participatory Methods Frontiers of Futures Research Methods

27. Delfoi -metodiThe Delphi method is a systematic, interactive forecasting method which relies on a panel of independent experts. The carefully selected experts answer questionnaires in two or more rounds. After each round, a facilitator provides an anonymous summary of the experts’ forecasts from the previous round as well as the reasons they provided for their judgments. Thus, experts are encouraged to revise their earlier answers in light of the replies of other members of their panel.Wikipedia http://fi.wikipedia.org/wiki/Delfoi-metodi

28. TunnusmerkitAsiantuntijuus: oletetaan että asiantuntijat pääsevät parempaan tulokseen kuin satunnainen joukko vastaajiaPaneli: kommunikatiivinen asiantuntijoista koostettu tiedonmuodostusyhteisöAnonyymisyys: panelistit vastaavat ja argumentoivat anonyymisti, vaikka tietävät ketkä kuuluvat paneliinIteraatio; delfoissa toteutetaan kaksi tai useampia kysely- ja argumentointikierroksiaManagerialisuus: tutkimuksen managerin tai manageriston rooli on keskeinen tutkimuksen kaikissa vaiheissaPalaute: paneli saa palautetta vastauksistaan kierrosten välissä ja mahdollisesti myös aikana

29. ProsessiTutkimusongelman ja –tavoitteen määritys (kiistak.)Tutkimusryhmän kokoaminenPohja- ja esitiedon hankinta (avaininformantit)Asiantuntijoiden valinta ja sitouttaminen (paneli)Kyselylomakkeen laatiminen ja testaus (t-väitteet)Ensimmäinen kierros (lomake tai haastattelu)Analyysi (argumenteista teesejä)Toinen kierros (argumentointi)Analyysi (perustelujen ”kuoriminen”)Kolmas kierros (fokusointi)Analyysi ja raportointiJulkaisu

30. VariaatioitaConsensusDelphi(Olaf Helmer)

31. Technology(quantitative) Delphi

32. Policy Delphi(Murray Turoff)

33. Argumentative Delphi(OsmoKuusi) www.edelfoi.fi http://www.edelfoi.fi/

34. DisaggregativeDelphi(Petri Tapio)

35. Feedback Delphi(YrjöMyllylä)

36. TechCastDelphi www.techcast.orghttp://www.techcast.org/

37. Real Time Delphi(Millennium Project) www.edelphi.fi http://www.edelphi.fi/ (www.realtimedelphi.net)

38. Communicative, Dialogical, Structured, Social, …Disaggregative DelphiP. Tapio: TUTU 2, 17.2.2005

39. Real Time Delphi (or RT Delphi)It is “round-less” but cumulative and based on feedback a participant can determine how many rounds or times they revise or add responsesEvery time they come back to the on-line matrix, they can see new comments and ratings entered since they last signed on, and they can see their previous answers in relation to the others. They then have the ability to change their responsesFuturists and Planners can use an RT Delphi to:Systemically collect, store, feedback, and rate the best thinking from a range of the best minds that are not easily assembled in a meeting Define and weight criteria for important & controversial decisionsAdd and rate alternative decision optionsProvide logic and traceability to decision makingRT Delphi makes the approach asynchronous, and efficient

40. Possible Development Likelihood by 2030 (%) National programs for improving collective intelligenceSome richer as well as lower income countries have (by this year of 2030) made improving collective intelligence a national goal; this includes improving individual as well as intelligence for their nations-as-whole.Likelihood by 2030 The average group answer: 63.6 Respondents: 189 Just in time knowledge and learning Rote learning has diminished in importance. With ubiquitous computing and education for life-long learning, 'just in time knowledge' has become the norm. Reasoning, problem solving, and learning strategies form the core focus of public educational systems.Likelihood by 2030 The average group answer: 72.7 Respondents: 181 Individualized education Through tests of various sorts, including simulations, the needs of individual students are being assessed and curricula and instructional methods are tailored to individual students. Twenty years ago this used to be called 'special needs' but now it is recognized that all students have special needs and those needs are being largely met in many places in the world.Likelihood by 2030 The average group answer: 65.0 Respondents: 179 Education and Learning: Possibilities by 2030

41. The MatrixCODECriteria in this rowAverage judgments of the groupNumber of responses so farDrop down menuYour response; Red cells mean big differencePlace for you to enter reasons and see othersAlternate solutions allremaining rows

42. KiistakysymysRiitakysymys, kiistakysymys (”a matter that is in dispute between two or more”1)

43. Julkinen ja ratkaisematon keskusteluaihe (”a vital or unsettled matter”)

44. Ratkaisuaan odottava asia, ongelman tai ratkaisun lopputulema (outcome)

45. (Tulevaisuus)anti, emissio, painos (issue)

46. Teema (aihepiiri, osio, topic, ”the subject of a discourse or of a section of a discourse”)1 Merriam-Webster´s Collegiate Dictionary. Encyclopaedia Britannica 2005

47. Väite, arvio ja perusteluTulevaisuusväite, teesi (statement)

48. Asteikkokysymykset, vuosiarviot, trendiarviot, avoimet kysymykset

49. Argumentti, syy (argument, reason)

50. Vasta-argumentti, lisäperusteluDelphi approachesP. Tapio: TUTU 2, 17.2.2005

51. PaneliAsiantuntija (tiedontuottaja): ekspertti (tietää), spesialisti (osaa), generalisti (ymmärtää), maallikko (soveltaa) (vaihtuvat roolit)

52. Asianosainen (tiedonintressi): kiinnostus, toiminta, sitoutuminen

53. Argumentoivuus ja dialogisuus, katalyyttisyys

54. Tulevaisuusorientaatio: tulevaisuuden tekijä, mahdollisuuksien näkijä, uhkien tunnistaja, sivustaseuraaja (Amaran roolit)What will you do with the gathered data?Think about it before you gather it!Concentrate on statements or arguments?Gathering of authentic statements/arguments or content analysis?Quantitative data? Think about scales!do not use 5-Likert (or other ordinal scale) scale if you do not have touse rather interval scale or relative scaleuse only one or two scale typesFeedback from the first round may includeAnswers from the previous round + same questions againSeparate report and better questionsEach participant’s own answers related to othersP. Tapio: TUTU 2, 17.2.2005

55. Delfoi –kehittäjäyhteisö

56. eDelfoi 3.0

57. eDelfoi 3.0

60. monologiThe Wisdom of CrowdsDiversity of opinion: kullakin panelistilla on oma tieto tai tulkinta

61. Independence: argumentti ei määräydy ensisijaisesti muiden mielipiteistä

62. Decentralization: ihmiset ovat erikoistuneita ja monen paikkaisia

63. Aggregation: ryhmittelyn prosessi, joka yhdistää paikallisen ja hajautuneen tiedon (vrt. Tapio)dialogi ja dialektiikkaKaksinpuhelu, vuoropuhelu, keskustelumuotoinen kirjallinen tuotos (Uusi sivistyssanakirja 1998)Vuorovaikutus muuttaa väistämättömästi ihmisten persoonaa. Tuloksena ei ole kaksi yksilöä vaan eräänlainen dyadi, jossa ihmiset muodostavat yhteisen persoonan: Minä–Sinän (Ich–Du) (Buber)Totuus saavutetaan, kunhan asioista keskustellaan järkiperäisesti ja tarpeeksi kauan. (Habermas)Osapuolet ovat joka hetki valmiita luopumaan omista premisseistään. (Olavi Kivalo)Avoin keskusteleminen kohottaa argumentaation tasoa ja dialektista logiikkaa seuraten nostaa ymmärryksen pelkkiä puheakteja syvemmäksi synteesiksi.Kun dialogi määritellään vuoropuheluksi voidaan todeta dialogin tähtäävän yhteiseen toimintaan löydettyjen päämäärien realisoimiseksi ja esteiden raivaamiseksi muodostaen parhaimmillaan tasa-arvoisen suhteen ihmisten välille (Aarnio 1999).

64. trialogiThe FifthDiscipline: PersonalMastery, MentalModels, Shared Vision, TeamLearning, Systems Thinking

65. Toimintatutkimus & SSM: The Soft Systems Methodology

66. Barometrit: tietoyhteiskunta, sivistysWorld Café

67. Definition of a Scenario: A scenario is a story with plausible cause and effect links that connects a future condition with the present, while illustrating key decisions, events, and consequences throughout the narrative.

68. SKENAARIOMENETELMÄSTÄSkenaariona ilmenevä tulevaisuudentilan kuvaus (kertomus) muodostuu nykytilan analyysistä

69. niiden loogisten tapahtumaketjujen, päätösten, valintojen ja prosessien kuvauksista, jotka johtavat nykytilasta mahdolliseen tulevaisuuteen (deduktiivinen tai ennakoiva skenaariotyöskentely, forecasting), tai vaihtoehtoisesti mahdollisesta tulevaisuudentilasta nykyhetkeen (induktiivinen skenaariotyöskentely, backcasting)Skenaarioiden avulla kuvattavan mahdollisen tulevaisuuden maailmaa kutsutaan usein myös tulevaisuuskartaksi ja sinne johtavia mahdollisia tapahtumaketjuja tulevaisuus-poluiksi.14.9.200939

70. Classic Herman Kahn ScenariosSurprise-free, business-as-usual, reference, base-case scenario is a simple extrapolation of current trends and their interplayWorst case scenario based on mismanagement and bad luckBest case scenario based on good management and good luck.

71. TULEVAISUUSPYRAMIDIJatkuvan kasvunskenaarioTalous-lama-skenaarioPaluu menneeseen-skenaarioMahdollisuus-skenaarioPäätös n * tulokset, seurauksetEnnusteen suunta:Päätös n-1 * tulokset, seurauksetPäätös n-2 * tulokset, seurauksetPäätös 2 * tulokset, seurauksetPäätös 1 * tulokset, seurauksetFore-castingBack-casting14.9.200941NYT-hetki

72. “Scenario Space”Defined by Axes

73. Ennusteen ja skenaarion eroEnnuste on sellainentulevaisuudentila, jota senesittäjäpitäätodennäköisimpänä tai ainoanakaikistamahdollisistajakuviteltavissaolevistavaihtoehdoista. Tutkimuskysymyksenä on, millainen (varma tai luultavastitoteutuva) tulevaisuus on.Tulevaisuudenskenaario (ennakoitutulevaisuus; mahdollisetmaailmat) on yksivaihtoehtoinentulevaisuudentilamonienlaadullisestikeskenäänerilaistenmahdollisuuksienjoukossa. Skenaarioantaasiisvastauksiasiihen, mitämahdollisiatulevaisuuksia on odotettavissajahaasteena on selvittääerivaihtoehtojentoteutumisentodennäköisyydentasoerilaistenehtojentapahtuessa. Sitävartentarvitaansekätietoaettämielikuvitusta. Tutkimuskysymyksenä on, millaisiatulevaisuudetsaattavat olla.14.9.200943

74. TeematTulevaisuusorientaatioYhteisöt

75. UskomuksetDelfoi– jamuuttulevaisuusmetoditTunnuspiirteet

76. TekniikatTutkimuksiametsäklusteri (Donner-Amnell), liikenne (Tapio), ennakointi (RD Delfoi, Myllylä), sivistysbarometri (Kuusi, Linturi), työelämä (Kevätsalo), ammattikeittiö (Taskinen), lukio (Linturi, Rubin), heikotsignaalit (Hiltunen & Kuusi & Linturi), biotutkimus (Kuusi)

77. terveydenhoidonpriorisointi (Luukkainen), lääketurvallisuus (Teinilä), ammatillinenopettajuus (Paaso), viranomaisyhteistyö (Valtonen), meriturvallisuus (Munkki), huumeet (Lintonen), arvoverkot (Palo), valojaääni (Lepoluoto), taitoelää (Soini-Salomaa), mobiiliregulaatio (Laine), metsäyhteistyö (Pirhonen & Miina), metsätulevaisuus (Koskela), taideleikki (Musakka), kollektiivioppijat (Linturi), maailmanmahtavin (Linturi)Pohdittavaa (muuttuvaasiantuntijuus, …)

78. Valtavirta ja vaihtoehdot – metsäsektorin strategiset valinnat SuomessaJakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi/Joensuun yliopisto

79. SisältöMinkälainen Suomen metsäsektorin tilanne/toimintaympäristö on ja millä eväillä metsäsektori voi pärjätä seuraavat 15-20 vuotta?Minkälaiset erilaiset metsäsektoriin vaikuttavat kehityskulut, tekijät ja riskit ovat tällä ajanjaksolla mahdollisia?Minkälaiset tekijät olisi joka tapauksessa syytä huomioida Suomen metsäsektoria koskevissa strategisissa linjauksissa?TaustaEsitys pohjautuu tekeillä olevaan selvitykseen ”Suomen metsäsektorin menestystekijät ennen, nyt ja tulevaisuudessa” ja foorumin muuhunkin työhönAineistona raportit, haastattelut ja 2-vaiheinen asiantuntijakysely (52 osallistujaa)Johtopäätökset ovat vasta alustavia, tarkennuksia tulevissa julkaisuissa

80. Haastattelut, selvitykset ym.(ennen ja nyt)Delfoi-kysely(tulevaisuus)Globalisaatio-skenaariotS1..S4Metsäsektorinmenestystekijätennen, nyt ja tulevaisuudessaM1 .. MnGlobalisaatiokehityksen vaihtoehdot ja vaikutukset Suomen metsäsektoriinGlobaalikehityksen ennakointi Analyysi Suomen metsäsektorin menestystekijöistä Globalisaation suunta ja metsäalan vaihtoehdot –julkaisu 8/2007

81. Laaja ja asiantunteva joukko ihmisiä metsäalan sisältä ja liepeiltä osallistui aktiivisesti delfoi-kyselyyn Media - Juha Aaltoila (Maaseudun Tulevaisuus), Antti Blåfield (HS)T&K-toiminta - Markku Auer (VTT), Christine Hagström-Näsi (Tekes), Jukka Kilpeläinen, KCL/ StoraEnsoTutkimus - Kimmo Alajoutsijärvi (OY), Pertti Haaparanta (HKKK), Lauri Hetemäki, (Metla), Ari Jokinen (Pirkanmaan ympäristökeskus), Erno Järvinen (PTT), Markku Kanninen (CIFOR), Paula Kivimaa (SYKE), Kari Lilja (HKKK), Mirja Mikkilä (JoY), Juha Ojala (Oulun kaupunki), Pekka Ollonqvist (Metla), Risto Päivinen (EFI), Ulla Ritola (JoY/Matkailualan verkostoyliopisto), Risto Seppälä (Metla), Annukka Valkeapää (HY)Eturyhmät - Anne Brunila (Metsäteollisuus ry), Simo Jaakkola (Koneyrittäjien liitto), Harri Karjalainen (WWF), Juhani Karvonen (Suomen Metsäyhdistys), Jyrki Ketola (Meto), Ilpo Kuronen (SLL), Markus Lassheikki (MTK), Esa Mäisti (Paperiliitto), Marcus Walsh (BirdLife), Metsäteollisuus - Lars Gädda (M-Real), Pauli Hänninen (UPM), Antti Jääskeläinen (Stora Enso), Jukka-Pekka Ranta (Suomen Sahat)Valtionhallinto - Ilkka Kajaste (VVM), Jouni Lind (MMM), Maarit Lindström (VNK), Liisa Saarenmaa (MMM), Hannes Toivanen (KTM), Pauli Wallenius (Metsähallitus)Konsultointi - Olli Haltia (SavcorIndufor), Heikki Hassi (SciTech-Service Oy), Jyrki Kettunen, Sari Kuvaja, Silja Siitonen (Accenture), Lauri Palojärvi (LIP Consulting), Markku Simula (Ardot), Petri Vasara (Jaakko Pöyry Consulting)Konepajat - Tapani Kiiski (Raute), Pekka Rahkila (Andritz), Markku Salo (Metso), Jouko Yli-Kauppila (Metso)Rahoitus- ja sijoitustoiminta - Harri Taittonen (Nordea)

83. Rohkeat panostukset nostivat Suomen metsäsektorin johtavaan asemaan 1980-90-luvuillaMissä nyt mättää – purevatko omat koirat, netti, jenkit vai kiinalaiset?FOKUSOINNILLA ETUMATKAA – JA RISKEJÄKINMetsäteollisuus Suomessa teki suuren loikan hieno- ja painopaperivetoiseen tuotantorakenteeseen 1970-luvun lopulta alkaen – muissa maissa ei tehty vastaavaa ”Painopaperistrategian” osia ovat olleet mm. suuret koneet, korkea tuottavuus, runsas energia, tehokas puunkäyttö, ns. rönsyjen myynti, kansainvälistyminen, kysynnän kasvu, markkinoiden hallinta ja yhteiskunnan tukiKritiikkiä ja vaikeuksia esiintyi, mutta Suomen metsäsektori pärjäsi silti hyvin 2000-luvulle asti ja metsäyhtiöt kasvoivat johtaviksi alallaanMistä nykyvaikeudet johtuvat– virhearvioista, USA:sta/dollarista, Suomen kustannustasosta vai maailman metsäsektorin murroksesta?

84. Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia tavoittelee metsäklusterin tuotteiden ja palvelujen arvon kaksinkertaistamista vuoteen 2030 mennessä. Puolet arvosta syntyisi uusista tuotteista.

85. Kuinka todennäköisenä pidät sitä, että uusien tuotteiden avulla ylletään tuotannon kaksinkertaistamiseen vuoteen 2030 mennessä?(delfoikysely 12/2006, 43 vastaajaa)

86. MIKSI OMAAN VISIOON EI METSÄSEKTORILLA USKOTA? - alan uusiutumisen esteitä Suomessa:Yrityksille riittävän suuret (=moninkertaiset) lisäpanokset eivät nykytilanteessa ole mahdollisia ja/tai pääoma/huomio on kiinni nykykoneistossa, josta vielä syntyy katettaJulkiselta vallalta ei helpolla liikene merkittävää lisärahoitusta metsäsektorille, ei varsinkaan jos sektorin näkymät eivät selvästi parane eivätkä yhteiskunnalle koituvat hyödyt pysy/kasvaMetsäsektorilla on vakava pula tuoteideoista, joista voisi pian syntyä suuren mittakaavan liiketoimintaa (nykyisiä päälohkoja vastaavaa) – pienempiä ituja toki onMetsäsektorin ja metsäpolitiikan nykyrakenteet ovat osin esteitä uusille mahdollisuuksille, yrityksille ja julkishyödyille metsien käytössä Välitilinpäätös uusiutumisesta:Nykylinja jatkuu Suomessa – osin uusin perusteluin ja mausteinSuurten yritysten päästrategia on kasvu nykytuotteissa muualla

87. Monet erilaiset kehityskulut ovat mahdollisia

88. Monet ”metsäsektorin perustulkinnan” keskeiset taustaoletukset – vapaakaupan voittokulku, sääntelyn vähäisyys, energian halpuus, etelän kuidun saatavuus - ovat epävarmalla pohjalla

89. Maailmassa on näkyvillä monia merkkejä toisenlaisista kehitysurista – mm. nationalismin/regionalismin noususta (Venäjä, Aasia, Etelä-Amerikka), kansainvälisen sääntelyn kasvusta (ilmastopolitiikka), energian/biomassan ja ympäristöasioiden korostumisesta

90. Jos osa uusista tekijöistä voimistuu, metsäsektorin toimintaympäristö voi muuttua olennaisesti ja alan nykylinja osoittautua riskialttiiksi

91. Metsäsektorilla onvarauduttava muihinkin kuin ”vanhoihin tuttuihin” haasteisiin ja riskeihin!Maailman ja metsäalan tuleva kehitys: paljonepävarmuutta ja yllätystekijöitä ilmassa

92. Kotipesä (eristäytyminen)Maailmanparlamentti (globaali sopimuksellisuus)McWorld (taloudellinen avoimuus)Zapatista (tempoilevuus)

94. Tarve uudistaa metsäsektoria suuriMarkkinahenkiset uudistajat: metsäsektorin mahdollisuudet ovat uusilla markkinoilla ja uudessa liiketoiminnassa, johon on siirrettävä voimavaroja ja jonka tieltä on purettava esteitä. Takertuminen vanhaan on suurin riski.Moniarvoiset:kestävä kehitys korostuu jatkossa, metsäsektori voi pärjätä jos muokkautuu tätä tukevaksi alaksi; metsien käyttöä pitää avartaa ja tuotteiden pitää olla pitkäikäisiäNäkökulma metsäsektoriinyhteiskunnallinenNäkökulma metsäsektoriinliiketaloudellinenMaltilliset kehittäjät:maailma on kova, mutta ennakoitava paikka, Suomen metsäsektori pärjää lisäämällä tehokkuutta, yhteistyötä ja t&k-panoksiaSuomi-vetoiset säilyttäjät:toiminta maailmalla on epävarmalla pohjalla, vakaata Suomea on suosittava ja metsäsektorin ”strategiset resurssit” on pidettävä omissa käsissäTarve uudistaa metsäsektoria pieni

95. Mihin on syytä jatkossa varautua?

96. Monilla metsälähtöisillä tuotteilla/hyödyillä on kasvavaa kysyntää maailmalla ja ne voivat olla tärkeitä myös metsäsektorin vetovoiman ja hyväksyttävyyden kannalta

97. Sekä perinteisiin että uusiin tuotteisiin liittyy myös epävarmuutta (mm. tuotannontekijöistä) ja riskejä

98. Energia- ja ilmastokysymykset korostuvat ja voivat vaikuttaa syvällisesti metsäsektorin toimintaan; metsä/biomassa voi muuttua ”strategiseksi resurssiksi”

99. Suomessa voi olla syytä kohdistaa kehityspanoksia ja politiikkaa uudelleen – jotta paremmin näkisimme ”metsän paperilta”

100. Metsien eri käyttömuotojen yhteensovittaminen on yhä tärkeämpää ja vaatii uusia välineitä – metsien monopolisointia on hillittävä

101. Metsäsektorin uusiutuminen edellyttää uudenlaista kumppanuutta eri tahojen välillä ja monialaista ennakointia kalliiden riskien/virheiden välttämiseksiEri kehityskuluista löytyy samojakin tekijöitäOnko Suomella ja metsäsektorilla malttia varautua?

102. HSE: Cemat

103. “Tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike(nne)”