Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (14)
Similar to Ot Oph Barometri
Similar to Ot Oph Barometri (20)
More from Hannu Linturi
More from Hannu Linturi (20)
Ot Oph Barometri
- 2. OPPIMISEN TULEVAISUUS 2030 Tavoitteet - mittareista barometriin - paneelien sisäänajo - tulevaisuusajattelun käynnistäminen (etäisyys) Paneelit - sisäpaneeli - ulkopaneeli Kierrokset - 1. kierros: neljä perusmittaria - 2. kierros: tarkistukset, laajennukset - 3. kierros: kolme mittaria (sisä, ulko, yhteinen), yleissivistysosio
- 3. MURROSAJATTELU Teknologinen - Sosiaalinen - Teoreettinen
- 4. SISÄPANEELI
- 5. ULKOPANEELI
- 6. LAADULLINEN ENNAKOINTI Haetaan trendikehityksen takaa epäjatkuvuuksia Heikot signaalit - muutoksen ensioire - kehityksen murtuma Dekonstruktio - kiistakysymykset - tulevaisuusteesit Laadullinen lähestymistapa - kommentit, argumentit - dialogi
- 7. OPPIMISEN TULEVAISUUS 2030 Barometrimittarit - Oppiminen ja koulu - Koulu ja yhteiskunta - Yhteiskunta ja oppiminen Tulokset - paneelit - kiistakysymykset - barometri Kalibrointi - mittarien tarkistus - vastausten tarkistus
- 8. OPPIMISEN TULEVAISUUS 2030 Seuranta - kerran vuodessa - aikasarja Kommunikointi - kommentointi, argumentointi - dialogit Fokusointi ja dialogit - ajankohtaiset kiistakysymykset - mittarien uudistaminen Laajentaminen ja keskustelut - opettajat, koulut - vanhemmat, kunnat - media, kokeilu, tutkimus Muistin kartuttaminen
- 9. VAIKUTUKSEN KEHÄT 2030 media sisä ulko opettajat, koulut ja oppilaat tutkimus ja kokeilu vanhemmat ja kunnat
- 10. DISKURSSEJA JA KIISTAKYSYMYKSIÄ 2030 1. Kiistakysymyksiä ja jakolinjoja - teesit - antiteesit - argumentit 2. Kypsiä ratkaistavaksi - kolmas tie - ajoitus - dialogi ”Ajattelu alkaa kun vastakohdat paljastuvat.” (”Thinking begins when conflicting perceptions arise.” Plato´s Republik, VIII, 103, P. 8)
- 11. I KOULU JA OPPIMINEN 1. Kouluopetuksen ainejakoisuus 2. Koulusta toimintakeskus 3. Metataitojen arviointi 4. Oppivat ryhmät 5. Hitaan oppimisen tila 6. Oppimistulokset 7.Yhtenäinen opettajakoulutus 8.Yleissivistyksen näyttö 9. Monialainen opetustiimi 10. Koulu ympäristönsä kehittäjänä
- 12. 1. AINEJAKOISUUS 2030 Peruskoulun "lukujärjestys" todennäköinen jakautuu suhteellisen tasan aine- painotteisen (väline- ja harjoitus- aineet) ja toimintapainotteisen (ilmiöt, projektit, teemat) opetusohjelman välillä. toivottava
- 13. 2. TOIMINTAKESKUS Vuonna 2030 koulut ovat avoimia todennäköinen oppimis- ja tapahtumakeskuksia, joissa on yhdistetty eri koulu- muotojen, kirjastojen, liikunta- ja kulttuurielämän palveluita. Oppimis- ja tapahtumakeskuksina koulut pääsevät integroimaan formaalia ja informaalia koulu- tusta ja oppimista toisiinsa. toivottava
- 14. 3. METATAIDOT 2030 Arviointi ja oppilaan saama todennäköinen palaute kohdistuu ensisijaisesti oppimisen meta- ja syvätaitoihin ja tapahtuu enimmäkseen oppilaan ja opettajan välisessä dialogissa. toivottava
- 15. 4. RYHMÄOPPIMINEN 2030 todennäköinen Luokkien tai luokattoman mallin asemesta oppilaista muodostetaan pysyviä 6-8 hengen ryhmiä, jotka oppivat yhdessä. toivottava
- 16. 5. SLOW LEARNING 2030 todennäköinen Kaikista kouluista löytyy hitaan oppimisen tiloja, joissa ei ole tietokoneita, ei verkkoyhteyttä eikä muutakaan teknologiaa lukuunottamatta ehkä liitutaulua, kyniä ja paperia sekä lehtiä ja kirjoja. toivottava
- 17. 6. OPPIMISTULOKSET Suomalainen peruskoulu on pudonnut kansainvälisten oppimisvertailujen kärjestä.
- 18. 7. YHTENÄINEN OPETTAJAKOULUTUS todennäköinen Opettajakoulutus on yhdistynyt ja tuottaa kelpoisuuden yhtenäisen perusopetuksen opettajaksi. Tältä kelpoisuuspohjalta voi erikoistua erityisopetukseen, maahanmuuttaja- opetukseen jne. toivottava
- 19. 8. YLEISSIVISTYKSEN NÄYTÖT Yleissivistävään koulutukseen on todennäköinen kehitetty oma näyttö(tutkinto)järjestelmä. toivottava
- 20. 9. OPETTAJATIIMIT Vuonna 2030 kunkin (perus- todennäköinen opetuksen) vuosiluokan vastuu- opettajalla on käytössään riittävä opetusresurssi, jonka avulla hän voi tiimiyttää opetusta toisten opettajien, koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden ja vapaa- ehtoisten avustajien esimerkiksi vanhempien avulla. toivottava
- 21. 10. KEHITTÄMISKESKUS Koulut ottavat mutta myös saavat todennäköinen tehtäviä ylläpitäjältään tutkia, selvittää tai valmistella toiminta- alueensa palveluja (ympäristö, liikenne, terveys, kirjasto, harrastus) osana koulun oppimis- ja opetustehtävää. toivottava
- 22. PEDAGOGINEN KLUSTERI 2030 Aine- jako Ryhmä- oppi Meta- taidot Slow learning
- 23. ORGANISATORINEN KLUSTERI 2030 Yleissivistävät näytöt Toiminta- keskus Ympäristön kehittäjä Opetus- tiimit
- 24. II KOULU JA YHTEISKUNTA 1. Ilmastonmuutos ja globaali tasa-arvo 2. Tiedonvälitys 3. Euroopan integraatio 4. Demokratia 5. Älymanipulaatio 6. Osallistuva oppiminen 7. Elinkeinoelämä ja koulut 8. Kansalaisvelvollisuus 9. Uskonto 10. Kollektiivinen älykkyys
- 25. 1. ILMASTONMUUTOS Jokaiselle suomalaiselle on määritelty vuosittainen hiilidioksidipäästökiintiö, jonka voi käyttää haluamallaan tavalla.
- 26. 2. TIEDONVÄLITYS Tiedonvälitys nojaa enemmän ihmisten väliseen viestintään kuin massaviestimien lähetystoimintaan.
- 27. 3. EUROOPAN INTEGRAATIO Peruskoulun aloittamisikä ja rakenne harmonisoidaan Euroopan unionissa.
- 28. 4. DEMOKRATIA Kansalaiset osallistuvat päätöksentekoon vaalien välillä tietoverkoissa tapahtuvilla, jatkuvilla kansanäänestyksillä.
- 29. 5. ÄLYMANIPULAATIO Älykkyyttä edistäviä geenejä on tunnistettu ja muutamat vanhem- mat käyttävät geenimanipulaatiota parantaakseen jälkeläistensä älykkyyttä.
- 30. 6. OSALLISTAVA OPPIMINEN Koululaiset osallistuvat kouluaterioiden valmistamiseen ammattihenkilöstön tukemana.
- 31. 7. ELINKEINOELÄMÄ Koulut hakevat lisärahoitusta yhteistyöllä paikallisen elinkeinoelämän kanssa sekä lahjoitusten ja perintöjen kautta.
- 32. 8. KANSALAISVELVOLLISUUS 17-29-vuotiaat suomalaiset suorittavat 11 kuukauden kansalaispalveluksen.
- 33. 9. ISLAMILAINEN KOULU Suomeen on perustettu ensimmäinen islamilainen peruskoulu.
- 34. 10. KOLLEKTIIVINEN ÄLY Suomen Akatemia ja Sitra ovat perustaneet ohjelmia kollektiivisen älykkyyden tutkimiseksi ja kehittämiseksi.
- 35. III OPPIMINEN JA YHTEISKUNTA 1. Oppivelvollisuus 2. Lahjakkuus 3. Yhteinen aika 4. Suomen kieli 5. Monimuotoisuus 6. Virtuaalimaailma 7. Ulkoistettu opettajuus 8. Alueellinen tasa-arvo 9. Oppimisympäristöt 10. Jatkuva oppiminen 11. Eläkeläiset kouluun 12. Kotikoulu 13. Relevantti tieto 14. Sosiaalinen media 15. Itseoppiminen 16. Opettaja sivistysagenttina
- 36. 1. OPPIVELVOLLISUUSIKÄ Oppivelvollisuus alkaa viisivuotiaana.
- 37. 2. LAHJAKKUUS Koulun päätavoite on tasa-arvon sijaan jokaisen lapsen lahjakkuuden esillekaivaminen ja tukeminen.
- 38. 3. YHTEINEN AIKA Jatkuva kiire ja tehok- kuusajattelu on työnnetty syrjään. Vanhempien, opettajien ja terveys- viranomaisten on epäsopivaa perustella nuoren kohtaamatto- muutta kiireellä, resurssipulalla tai ajankäytön ongelmilla.
- 39. 4. SUOMEN KIELI Suurissa kaupungeissa joka toinen perhe valitsee lapsilleen englanninkielisen perusopetuksen.
- 40. 5. MONIMUTOISUUS Suomalaisissa kouluissa on rasismin ja vihapuheen nollatoleranssi. Rasistinen kommentti tai toiminta johtaa lapsen tilapäiseen erottamiseen.
- 41. 6. VIRTUAALIMAAILMA Merkittävä osa joka- päiväisestä koulunkäynnistä tapahtuu virtuaali- todellisuudessa.
- 42. 7. ULKOISTETTU OPETUS Kunnat lakkauttavat opettajien vakanssit ja ostavat opetuspanokset keikkaopettajafirmoil ta. Palkkiot on sidottu opetussuoritteisiin, opettajan osaamiseen, maineeseen ja kykyyn neuvotella sopimuksensa.
- 43. 8. ALUEELLINEN TASA-ARVO Suomessa on alueita, joilla ei tarjota perusopetusta
- 44. 9. OPPIMISYMPÄRISTÖT Toiminta verkossa, työpaikoilla, järjestöissä ja julkisella sektorilla muodostaa luonnollisen ja tavallisen tavan oppia ja koulun toiminnallinen yhteys ympäröivään yhteiskuntaan on sisäänrakennettu opetussuunnitelmiin.
- 45. 10. JATKUVA OPPIMINEN Jatkuva uusien kykyjen, voimavarojen ja taitojen hankkiminen on paras tulevaisuuden selviyty-misstrategia. Sitä varten koulun oppisisällöt on perattu, oppiaineita on hävinnyt ja olemassa olevistakin oppiaineista on poistettu valtava määrä turhaa ja vanhentunutta.
- 46. 11. ELÄKELÄISET KOULUUN Eläkeläiset osallistuvat erilaisin tavoin ja toimintamuodoin koulun työhön.
- 47. 12. KOTIKOULU Huoltajalähtöisen kotiopetuksen määrä Suomessa on monin- kertaistunut vuoden 2010 tasosta (n. 300 kotioppilasta).
- 48. 13. RELEVANTTI TIETO Vuoden 2030 koulussa dynaaminen ja staattinen tieto on erotettu käsitteellisesti toisistaan. Ensinmainittu on tietoa ilmiön tai oppiaineen keskeisistä käsitteistä ja niiden keskinäisistä suhteista. Jälkimmäisessä on kyse tiedettävistä tapahtumista ja asioista kuten siitä, että Luang Prabang on kaupunki Mekong- joen rannalla Pohjois-Laosissa. Opetuksen ja opettajan ensisijaisena tehtävänä on huolehtia dynaamisen tiedon välittymisestä ja prosesseista, joiden avulla staattinen tieto tarttuu ja karttuu omaksuttuun dynaamiseen käsite- ja tietokarttaan. !
- 49. 14. SOSIAALINEN MEDIA Sosiaalinen media on vuoteen 2030 mennessä mullistanut tapamme tuottaa ja jakaa tietoa. Koulussa se on merkinnyt sitä, että mm. "yhteistoimintakyky, ryhmä- dynaamiset taidot yms. kehittyvät samalla, kun koulu toteuttaa primaaritehtäväänsä tietojen ja taitojen opettajana". !
- 50. 15. OPPIMISYMPÄRISTÖT JA ITSEOPPIMINEN Vuoden 2030 peruskoulussa opetellaan ja opitaan kyky organisoida - valita ja toteuttaa - omaa oppimista sekä myöhemmän koulutuksen että työ- ja kansalaistoiminnan resurssiksi. Rikastuvat fyysiset ja virtuaaliset oppimisympäristöt mahdollistavat erilaiset oppimisen polut ja tavat, joiden itseohjautuvasta käyttötaidosta tulee yksi sivistyksen avaintaidoista. !
- 51. 16. OPETTAJA SIVISTYSAGENTIKSI Vuonna 2030 peruskoulun opettaja- (kunta) on yhteiskunnan tärkein sivistysagentti, joka moniamma- tillisen yhteistyön johtajana sekä formaalin ja informaalin oppimisen sillanrakentajana ohjaa oppilaita riittävään yleissivistykseen, joka on elinikäisen oppimisen tiedollinen ja asenteellinen perusta. !
- 52. LABORATORIO Nettilukio ja -peruskoulu - verkkokoulut pullonkauloihin Ilmiöopetussuunnitelma - ainejakoon vaihtoehto Rops - ryhmäoppijasubjekti - second chance Sometu -verkosto - sosiaalinen media opetukseen Tulevaisuustyöpajat rajanylityksiin - yleissivistävä ammatillinen
- 53. FILOSOFIA ”Koulunuudistuksen olennaisimpiin haasteisiin kuuluu oppimisen (ja kasvun) kokonaisvaltaisuuden tavoitteleminen sekä lisäksi tietopainotteisen sirpaleisuuden lisääntymisen torjuminen. Ja samoin pinnallisten teknisten ja välineellisten toimintataitovaatimusten jatkuva lisääntyminen. Pitäisi kyetä etenemään kohti laaja-alaisempaa ja kokoavampaa, kasvulle ja identiteetin kehitykselle olennaisempaa, perustavanlaatuisempia ajattelu- ja toimintataitoja tukevaa.” Tomperi haluaa edustamalleen tiedonalalle filosofialle tuntikehystä. Hän perustelee kaksoisstrategiaansa silla, että ”niin kauan kuin koulu on oppiainejakoinen, siellä tulisi olla filosofiaa myös oppiaineena”. Toiseksi hän ei ”oikein enää usko mihinkään muuhun tapaan vaikuttaa opettajankoulutukseen”. Johtopäätökseksi jää, että vain tuntikehykseen murtautumalla filosofia pääsee peruskouluun. - Tuukka Tomperi
- 54. UUSI-SEELANTI ”Koulut täällä on mielenkiintoisessa jamassa. Uusi kansallinen tasapäistämismalli herättää epäilyjä + aiheestakin. Suomessa voi melkein olla varma, että koulu kuin koulu ja homma hoituu, mutta täällä on käsittämättömiä eroja koulujen välillä. Kilometrin fyysinen matka kahden ala-asteen välillä voi oppimistulosten näkökulmasta olla valovuosi. Täällä hyvät koulut on tosi hyvä ja sitten on näitä tosi huonoja. Eli pitää vaan olla tarkkana mihin penskansa laittaa. Homma menee hankalaksi niiden kohdalla, jotka eivät voi valita.” - Jussi Luukkonen 17.3.2010
- 55. ÄLYMANIPULAATIO "Jos viereisessä huoneessa työskentelisi toimittaja, joka modafiniilipäissään tahkoaa tuplatulosta meihin muihin nähden, olisi päätoimittajalla epäilemättä kiusaus palkata enemmänkin älylääkkeiden käyttäjiä. It-alalla tuloksentahkoaja saattaa vielä asua Intiassa ja tehdä hommat puolta halvemmalla kuin suomalainen, luomuaivoinen älytyöläinen." Miksei älyn parantamista voisi hyväksyä siinä kuin kauneusleikkauksiakin, kysyy Anders Sandberg. Arjan Chatterjee arvelee, että kosmeettisesta neurologiasta tulee vielä tällä vuosikymmenellä yhtä hyväksyttyä kuin kosmeettisesta kirurgiasta. Ivy leaguen huippuyliopistot Harvard, Yale, Colombia ja Princeton ovat saaneet maineen älylääkkeiden suurkuluttajina. Maria Pettersson: Aivo-doping. City-lehti 4/2010
- 56. ÄLYMANIPULAATIO ”Älykkyyden tutkimus mutkistaa toiveita helpoista ratkaisuista, ympäristön rooli ja merkitys selviää. Joillakin on suuria toiveita joko hyvästä bisneksestä tai älykkäistä jälkeläisistä. Surkeita epäonnistumisia pääsee julkisuuteen, älykkäitä mutta onnettomia lapsia. Empatian ja hyvän elämän arvostus lisääntyy, käsitys älykkyydestä laajenee kattamaan empatian ja toimintakyvyn, joita ei pystytä aikaansaamaan geenimanipulaatiolla vaan sosiaalisilla muutoksilla, meemimanipulaatiolla.”