Opiskelijoiden oikeus sairaanhoitoon Suomessa ja ulkomailla. Sanna Kuorikoski ja Elli Heino, Kv-opiskelijainfo 21.10 ja 22.10.2014

1. Opiskelijoiden
sairaanhoito
Suomessa ja
ulkomailla
Infotilaisuus kv-sosiaaliturvasta korkeakouluopiskelijoiden asioita
hoitaville sidosryhmille
21 ja 22.10.2014
Sanna Kuorikoski & Elli Heino
Kelan terveysosasto

2. Sisältö
1. Ulkomailla opiskelu ja oikeus sairaanhoitoon
a) Opiskelijan tilapäinen oleskelu EU- tai Eta-maassa tai
13.10.2014 2
Sveitsissä ja oikeus sairaanhoitoon
b) Opiskelijan asuminen EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä ja
oikeus sairaanhoitoon
c) Opiskelu sopimusmaassa ja oikeus sairaanhoitoon
d) Opiskelu sopimuksettomissa maissa ja oikeus
sairaanhoitoon
2. Opiskelu ulkomailla ja lääkkeet
3. Ulkomailta tulevien opiskelijoiden oikeus sairaanhoitoon
Suomessa

3. 1. Ulkomailla opiskelu ja oikeus sairaanhoitoon
a) Opiskelijan tilapäinen oleskelu EU- tai Eta-maissa
tai Sveitsissä ja oikeus sairaanhoitoon

4. Opiskelijan tilapäinen oleskelu EU- tai Eta-maissa
tai Sveitsissä ja oikeus sairaanhoitoon
• Tilapäinen oleskelu ulkomailla ymmärretään alle 1 vuoden
oleskeluna muualla kuin Suomessa.
• Tilapäisen ulkomailla oleskelun aikana henkilö kuuluu
Suomen sosiaaliturvaan ml. sairausvakuutukseen ja hänellä
on pääsääntöisesti Suomessa kotikunta.
 Suomi vastaa henkilön sairaanhoidon kustannuksista.
• Kela päättää asumisperusteiseen sosiaaliturvan soveltamisesta
• Maistraatti päättää kotikunnan säilyttämisestä
 Kuntalaisella on oikeus kaikkiin Suomen julkisen terveydenhuollon
palveluihin
13.10.2014 4

5. Opiskelijan tilapäinen oleskelu EU- tai Eta-maissa tai
Sveitsissä ja oikeus sairaanhoitoon
• Opiskelijoilla ja tutkijoilla, jotka ovat Suomessa sairausvakuutettuja,
on oikeus saada oleskelumaassaan lääketieteellisistä syistä
välttämätöntä sairaanhoitoa
• Oikeus osoitetaan Kelan myöntämällä eurooppalaisella
sairaanhoitokortilla (nk. EHIC-kortti).
• EHIC-korttia voi käyttää paikallisessa julkisessa
terveydenhuollossa.
• Voi myös olla yksityinen terveydenhuollon palvelutuottaja, joka on
tehnyt sairausvakuutussopimuksen paikallisen julkisen
terveydenhuollon kanssa.
• Pohjoismaissa oikeus hoitoon voidaan osoittaa myös
henkilöllisyystodistuksella.
5

6. Lääketieteellisesti välttämätön hoito
• Lääketieteellisesti välttämätön hoito on sellaista välttämätöntä
hoitoa, jota ei voi siirtää annettavaksi suunnitellun
paluumatkan jälkeen
• Henkilö tulee hoitaa vähintään matkustuskuntoon
• Lääketieteellisen välttämättömyyden arvioinnissa otetaan
huomioon:
• oleskelun ennakoitu kesto ja
• hoitoetuuksien luonne
− Lähtökohtaisesti esim.10 kuukauden vaihto-opiskelun aikana
lääketieteellisesti välttämätön hoitoa voi olla laajempaa kuin viikon
turistiloman aikana tarvittava sairaanhoito.
• Paikallisessa julkisessa terveydenhuollossa työskentelevä
terveydenhuollon ammattihenkilö arvioi henkilön
hoidontarpeen ja tarpeelliset hoitotoimenpiteet
6

7. Lääketieteellisesti välttämätön hoito
• Eri maiden määritelmät vaihtelevat sen suhteen, mikä on
tilapäisen oleskelun aikana annettavan hoidon laajuus
• Hoidon tarpeen on yleensä ilmettävä tilapäisen oleskelun aikana
• Hoidon tarve voi syntyä myös pitkäaikaissairauden ja/tai aiemmin
todetun sairauden johdosta, esim. astma tai diabetes
• Lääketieteellisesti välttämätön hoito kattaa myös raskauteen ja
synnytykseen liittyvän hoidon.
• Potilas maksaa hoidosta saman asiakasmaksun kuin
paikalliset potilaat.
• Suomen valtio (Kela) maksaa loput hoitokustannukset hoitoa
antavalle maalle.
• Esimerkkejä henkilöistä
• Lontoossa opiskeleva suomalainen vaihto-opiskelija
• Suomalainen turisti Kreikassa
• Espanjan aurinkorannikolla tilapäisesti talvikauden oleskeleva
suomaiseläkeläinen
7

8. Eurooppalainen sairaanhoitokortti (EHIC)
Europeiska sjukförsäkringskortet
European Health Insurance Card
Carte européenne d'assurance maladie
Europäische Krankenversicherungskarte
Tarjeta Sanitaria Europea
13.10.2014 8
Tilaa
maksuton
EHIC-kortti
Kelasta!

9. Eurooppalainen sairaanhoitokortti – Hakijan
muistilista
• Eurooppalaista sairaanhoitokorttia voi hakea
1. sähköisesti verkossa, tilaus verkkopankkitunnuksilla
(www.kela.fi > Kelan asiointipalvelu)
2. puhelimitse (020 692 203)
3. Kelan toimistosta hakemuslomakkeella SV193
− Jos hakemus voidaan käsitellä heti, kortti toimitetaan postitse noin 2
viikon kuluessa tilauksesta
• Eurooppalainen sairaanhoitokortti on
• henkilökohtainen
• maksuton
• voimassa 2 vuotta kerrallaan ja uusitaan automaattisesti, jos
edellytykset kortin saamiselle edelleen täyttyvät
13.10.2014

10. Lääketieteellisesti välttämätön hoito –
EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä aiheutuneen
sairaanhoitokustannuksen korvaus
• Toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä tilapäisesti oleskeleva
käyttää oleskelumaassa eurooppalaista sairaanhoitokorttia ja maksaa
tällöin vain saman asiakasmaksun kuin paikalliset asukkaat
vastaavassa tilanteessa
• Asiakasmaksusta ei voi saada korvausta
• Jos henkilö on joutunut maksamaan sairaanhoidon kustannukset itse,
hän voi hakea jälkikäteen Kelasta korvausta
• lomake SV 128: Hakemus – Ulkomailla syntyneet sairaanhoitokustannukset
• Korvausta haettava 6 kk sisällä maksun suorittamisesta.
• Henkilö voi valita korvauksen joko hoitoa antaneen maan tai Suomen
lainsäädännön mukaisesti
• Jos henkilö valitsee korvauksen Suomen lainsäädännön perusteella, hän saa
korvauksena enintään sen määrän, jonka vastaava hoito olisi maksanut hänen
kotikuntansa julkisessa terveydenhuollossa
− Henkilöltä peritään aina asiakasmaksu, jonka hän olisi maksanut vastaavassa
tilanteessa kotikuntansa julkisessa terveydenhuollossa
10

11. 1. Ulkomailla opiskelu ja oikeus sairaanhoitoon
b) Opiskelijan asuminen EU- tai Eta-maassa tai
Sveitsissä ja oikeus sairaanhoitoon

12. Opiskelijan asuminen EU- tai Eta-maassa tai
Sveitsissä ja oikeus sairaanhoitoon
• Jos kyseessä on yli vuoden kestävä opiskelu toisessa EU-tai
Eta-maassa tai Sveitsissä ja opiskelija pysyy Suomen
sosiaaliturvassa ml. sairausvakuutus, oikeus sairaanhoitoon
osoitetaan opiskelumaassa eurooppalaisella
sairaanhoitokortilla tai tarvittaessa lomakkeella E106.
• Opiskelijalle tilataan Kelasta automaattisesti EHIC-kortti kun
hänen kuulumisestaan Suomen sosiaaliturvaan annetaan
päätös
• E106-lomaketta on haettava Kelasta erikseen
− Lomake tulee rekisteröidä opiskelumaan
sairausvakuutuslaitoksessa, sillä ei suoraan voi osoittaa
oikeutta sairaanhoitoon opiskelumaan terveydenhuollossa
12

13. Opiskelijan asuminen EU- tai Eta-maassa tai
Sveitsissä ja oikeus sairaanhoitoon – oleskelu
Suomessa
• EU-alueella opiskeleva, joka kuuluu Suomen sosiaaliturvaan, voi
normaalitapaan edelleen käyttää Suomessa oleskellessaan Kela-korttia.
• Kela-kortin perusteella voi saada suorakorvauksen yksityisessä terveydenhuollossa
(esim. lääkäriasemat) annetun sairaanhoidon kustannuksista ja apteekissa
syntyneistä lääkekustannuksista.
• EU-alueella opiskelevalla, joka kuuluu Suomen sosiaaliturvaan, on oikeus
Suomessa oleskellessaan käyttää julkisen terveydenhuollon palveluita
kuntalaisen tavoin riippumatta siitä, onko hänellä Suomessa kotikuntaa vai
ei.
• Tarvittaessa voi pyytää Kelasta asiakirjan Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin
Suomessa, jolla osoitetaan oikeus hoitoon julkisessa terveydenhuollossa
• EU-alueella opiskeleva voi Suomessa oleskellessaan käyttää
opiskeluterveydenhuollon palveluita, jos on maksanut ylioppilaskunnan
jäsenmaksun.
• Kelalla ei ole toimivaltaa määritellä henkilön hoito-oikeuksia
opiskeluterveydenhuollossa
13

14. Opiskelun aikainen työskentely
• Opiskelija, joka kuuluu esim. työnteon perusteella
asuinmaansa sosiaaliturvaan, tulee asuinmaassaan myös
sairausvakuutetuksi
• Tämä tarkoittaa, ettei opiskelijalla esim. ole enää oikeus Suomen
sairausvakuutukseen (Kela-kortti pyydetään palauttamaan) eikä Suomi
vastaa enää hänen sairaanhoitonsa kustannuksista
 Eurooppalaista sairaanhoitokorttia tulee hakea asuinmaasta
• Jos opiskelijalla ei ole Suomessa kotikuntaa (kotikunnasta päättää
Maistraatti), hänellä ei ole oikeutta käyttää Suomessa julkisen
terveydenhuollon palveluita kuntalaisen asiakasmaksulla.
14

15. 1. Ulkomailla opiskelu ja oikeus sairaanhoitoon
c) Opiskelu sopimusmaassa ja oikeus sairaanhoitoon

16. Opiskelu sopimusmaassa ja oikeus sairaanhoitoon
Suomen ja Kanadan Quebecin välinen sosiaaliturvasopimus
• Koskee Quebecissä tilapäisesti työskenteleviä henkilöitä, lähetettyjä työntekijöitä, tutkijoita
ja opiskelijoita
• Näillä Suomessa sairausvakuutetulla henkilöillä perheineen on oikeus saada sairaanhoitoa
Quebecissä samoin edellytyksin kuin Quebecissä vakituisesti asuvat
• Oikeus osoitetaan Suomen myöntämällä todistuksella, joka tulee rekisteröidä Quebecin
sairausvakuutuslaitoksessa
 ETK myöntää työntekijöille todistuksen FI/Q 1
 Kela myöntää tutkijoille ja opiskelijoille todistuksen SF/Q 4.
 Opiskelijalla tulee olla myös opiskelijan opintolupa Quebecistä
• Suomessa oleskelun aikana henkilöillä on oikeus julkiseen terveydenhuoltoon vain, jos
heillä on kotikunta Suomessa.
• Suomessa sairausvakuutettuina henkilöillä on Suomessa oleskelun aikana oikeus saada
sairaanhoitokorvausta mm. yksityisessä terveydenhuollossa annetusta hoidosta.
• Quebecissä opiskeleva voi Suomessa oleskellessaan käyttää opiskeluterveydenhuollon
palveluita, jos on maksanut ylioppilaskunnan jäsenmaksun.
13.10.2014 16

17. 1. Ulkomailla opiskelu ja oikeus sairaanhoitoon
d) Opiskelu sopimuksettomissa maissa

18. Opiskelu sopimuksettomissa maissa
• Jos opiskelee ulkomailla alle vuoden, säilyttää oikeuden Suomen
sosiaaliturvaan ml. sairausvakuutus.
• Jos ulkomailla opiskelu kestää yli vuoden, tulee hakea Kelasta
päätöstä oikeudesta Suomen sosiaaliturvaan ml. sairausvakuutukseen
kuulumisesta.
• Oikeus Suomen julkisen terveydenhuollon palveluiden käyttöön
määräytyy kotikuntalain nojalla ja kotikunnasta päättää maistraatti.
• Kotikunta Suomessa = oikeus julkiseen terveydenhuoltoon
• Ei kotikuntaa Suomessa = oikeus kiireelliseen hoitoon, josta voidaan periä
todelliset kustannukset asiakkaalta
• Sopimuksettomissa maissa opiskeleva voi Suomessa oleskellessaan
käyttää opiskeluterveydenhuollon palveluita, jos on maksanut
ylioppilaskunnan jäsenmaksun.
13.10.2014 18

19. Opiskelu sopimuksettomissa maissa
• Kuuluu Suomen sosiaaliturvan piiriin = on Suomessa
sairausvakuutettu (päätös Kelasta)
• Oikeus Kelan sairaanhoitokorvauksiin (ns. Kela-korvaus)
yksityisen sairaanhoidon kustannuksista ja
lääkekustannuksista
• Ei kuulu Suomen sosiaaliturvan piiriin = ei ole Suomessa
sairausvakuutettu (päätös Kelasta)
• Ei oikeutta Kelan sairaanhoitokorvauksiin yksityisen
sairaanhoidon kustannuksista ja lääkekustannuksista
13.10.2014 19

20. 5. Opiskelu ulkomailla ja lääkkeet

21. Opiskelu ulkomailla ja lääkkeet
• Toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä opiskeleva
henkilö, joka kuuluu opiskelun ajan Suomen
sosiaaliturvaan voi halutessaan ottaa Suomesta mukaan
oleskeluajalle tarvittavat lääkkeet
• Yli 3kk:n lääkemäärästä on maksettava apteekissa
lääkkeen todelliset kustannukset
• Sairausvakuutuskorvausta (ns. Kela-korvaus) voi hakea
Kelasta 6 kk:n kuluessa lääkkeen ostosta (korvaushakemus
SV127 )
• sairausvakuutuskorvausta voidaan maksaa enintään vuoden
hoitoaikaa vastaavasta lääkemäärästä kerrallaan
• Ennen matkaa on selvitettävä:
• Mahdolliset lääkkeiden maahantuontiin liittyvät rajoitukset
− Lisätietoja kohdemaan edustustosta Suomessa tai kohdemaan
Suomen suurlähetystöstä.
• Lääkkeen säilyvyys, säilytyslämpötila sekä säilytyspaikka
matkan aikana
− Jos lääkepakkaus rikkoontuu, katoa, varastetaan tai menee
• Lisätietoja www.kela.fi/laakkeet > lääkkeet ja matkustaminen
13.10.2014 21

22. Opiskelu ulkomailla ja lääkkeet
• Halutessaan voi pyytää suomalaista lääkäriä kirjoittamaan lääkkeestä ns.
eurooppalaisen lääkemääräyksen. Se mahdollistaa lääkkeiden hankkimisen
myös muiden EU-alueen maiden apteekeista jos lääkemääräyksessä
tarkoitetulla lääkkeellä on myyntilupa siinä maassa, jossa se aiotaan hankkia.
• Jos haluaa ostaa lääkkeitä oleskelumaasta, suomalaisella lääkemääräyksellä
voi ostaa lääkkeitä toisessa Pohjoismaassa.
• EU-alueella lääkeostoista voi hakea korvausta, joko oleskelumaasta tai
jälkikäteen Kelasta.
− Korvausta on haettava Kelasta 6 kk kuluessa lääkkeen ostosta
• Ulkomailla opiskeleva, joka ei kuulu Suomen sosiaaliturvaan, hakee
opiskelumaassa ostetuista lääkkeistä korvausta maasta, jonka sosiaaliturvaan
kuuluu.
• Lisätietoja www.kela.fi/laakkeet >ulkomailla ostetut lääkkeet
22

23. 3. Ulkomailta tulevien opiskelijoiden oikeus
sairaanhoitoon Suomessa

24. Opiskeluterveydenhuollon ylittävä
sairaanhoito julkisessa terveydenhuollossa
• Suomalaisessa oppilaitoksessa opiskelevalla on oikeus
opiskeluterveydenhuollon palveluihin, joita tarjoaa kotikunnasta riippumatta
opiskelukunta tai kunnan valtuuttama taho
 Suomeen ulkomailta tulevat opiskelijat ovat opiskeluterveydenhuollon piirissä
 Kelalla ei ole toimivaltaa määritellä henkilön hoito-oikeuksia
opiskeluterveydenhuollossa
 Kelalla on kuitenkin velvollisuus selvittää, onko henkilöllä EU-lainsäädännön,
kansainvälisen sopimuksen tai kansallisen lainsäädännön nojalla oikeus
käyttää Suomessa julkisen terveydenhuollon palveluita
• Mikä on ulkomailta Suomeen tulleen opiskelijan oikeus hoitoon, kun on
kyse ns. opiskeluterveydenhuollon ylittävästä hoidosta julkisessa
terveydenhuollossa?
24

25. Hoito-oikeuden peruste julkisessa
terveydenhuollossa
• Jos Suomeen ulkomailta tulleella opiskelijalla on kotikunta,
hänellä on oikeus kaikkiin julkisen terveydenhuollon
palveluihin kuntalaisen asiakasmaksulla
 ei ole merkitystä, onko henkilö Suomessa sairausvakuutettu (= onko
hänellä Kela-kortti)
 ei ole merkitystä, minkä valtion kansalainen on tai mistä maasta on
tullut Suomeen; voinut tulla esimerkiksi Venäjältä, Kiinasta, USA:sta
tai Virosta
• Kotikunta määräytyy kotikuntalain perusteella ja sen kirjaa
maistraatti
25

26. Hoito-oikeuden peruste julkisessa
terveydenhuollossa
• Jos kotikuntaa ei ole, oikeus hoitoon voi olla muulla perusteella
• EU- tai Eta-valtiosta tai Sveitsistä tilapäisesti Suomeen tullut opiskelija:
 Ensisijaisesti oikeus lääketieteellisesti välttämättömään sairaanhoitoon
eurooppalaisella sairaanhoitokortilla kuntalaisen asiakasmaksulla
 Pohjoismaasta tullut henkilö voi osoittaa oikeuden myös virallisella
henkilöllisyystodistuksella
 Hoitava lääkäri tai hammaslääkäri tekee arvion, mitä on lääketieteellisesti
välttämätön sairaanhoito kunkin potilaan kohdalla
• Toisesta EU- tai Eta-maasta tai Sveitsistä Suomeen tulevaa opiskelijaa ei
yleensä katsota Suomessa asuvaksi Kelan hallinnoiman sosiaaliturvan osalta
(= ei tule sairausvakuutetuksi eli ei ole Kela-korttia)
 Henkilö voi kuitenkin tulla työnteon perusteella sairausvakuutetuksi Suomessa, jos
hän työskentelee opintojen ohessa ja työskentely täyttää tietyt edellytykset
26

27. Hoito-oikeuden peruste julkisessa
terveydenhuollossa
Australian ja Suomen välinen sairaanhoitosopimus:
• Australiassa asuvalla ja Suomessa tilapäisesti oleskelevalla (mm. opiskelijalla)
on oikeus välittömään sairaanhoitoon (= lääketieteellisesti välttämättömään
hoitoon) julkisessa terveydenhuollossa
• Hoito-oikeus osoitetaan passilla, josta ilmenee rajoittamaton asumisoikeus
Australiassa
Kanadan Quebecin ja Suomen välinen sosiaaliturvajärjestely:
• Tietyillä Kanadan Quebecissä asuvilla ja siellä sairaanhoitoon oikeutetuilla
henkilöillä on oikeus Suomen julkisessa terveydenhuollossa kaikkeen
tarvitsemaan hoitoon
• Mm. Suomessa oleskelupaikkakunnan oppilaitoksessa kirjoilla olevat henkilöt
ja yliopiston koulutusohjelmaan kuuluvaa harjoittelua Suomessa suorittavat
henkilöt
• Opiskelijan tulee ensin rekisteröidä Kelassa oikeus hoitoon Quebecin
sairausvakuutuslaitoksen myöntämällä lomakkeella Q / SF 4 ja rekisteröinnin
jälkeen henkilö saa Kelasta todistuksen oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa
27

28. Oikeus ns. Kela-korvauksiin
• EU- ja Eta-maista ja Sveitsistä tulevilla sekä em. sopimusten piiriin kuuluvilla
henkilöillä on oikeus sairaanhoitokorvauksiin yksityisen terveydenhuollon
palveluista ja lääkekustannuksista
• Korvauksia voi hakea jälkikäteen Kelasta
• Hakemuksen liitteenä tulee olla hoito-oikeustodistus
• Jos toisesta EU- tai Eta-maasta tai Sveitsistä tulevalla opiskelijalla on esim.
jatkuvan lääkityksen tarve, hänen on hyvä ottaa mukaansa:
• Lääkemääräykset (reseptit) käytössä olevista lääkkeistä sekä tarvittavat lääkkeet.
• Jos syntyy tarve ostaa Suomessa lääkkeitä:
− Käytössä on oltava suomalainen (tai pohjoismainen) tai ns. eurooppalainen
lääkemääräys.
− Eurooppalainen lääkemääräys mahdollistaa lääkkeiden hankkimisen myös
muiden EU-alueen maiden apteekeista jos lääkemääräyksessä tarkoitetulla
lääkkeellä on myyntilupa siinä maassa, jossa se aiotaan hankkia.
28

29. Sopimuksettomista maista tulleet opiskelijat
• Jotta Suomeen 3. valtiosta tuleva voi saada opiskelijan oleskeluluvan,
edellytetään sairausvakuutuksen ottamista
• Jos opiskelijalla on kotikunta, hänellä on oikeus kaikkeen tarvitsemaansa
hoitoon julkisessa terveydenhuollossa
• Suomeen 3. valtioista tulleella työntekijällä voi edellytysten täyttyessä olla
hoito-oikeus julkisessa terveydenhuollossa kansallisen lainsäädännön nojalla,
vaikkei hänellä olisi kotikuntaa
• Koskee myös henkilöitä, jotka ovat saaneet oleskeluluvan opiskelun perusteella ja
joiden työnteko Suomessa täyttää tietyt edellytykset
• Oikeus perustuu EU:n nk. yhdistelmälupadirektiiviin, joka koskee 3. valtioista
tulevien työntekijöiden yhdenvertaista kohtelua mm. sosiaaliturvan alalla
• Kela määrittää henkilön hoito-oikeuden ja Kela myöntää hoito-oikeustodistuksen
julkista terveydenhuoltoa varten
29

30. Kun EU-lainsäädäntö, kansainvälinen sopimus tai
kansallinen lainsäädäntö ei tuo ns. lisäoikeuksia
• Kun henkilöllä ei ole Suomessa kotikuntaa eikä häneen sovellu
mikään em. tilanne (EU-lainsäädäntö, valtiosopimus, kansallinen
lainsäädäntö), hänellä on oikeus saada julkisessa terveydenhuollossa
vain kiireellistä hoitoa
• Henkilölle on aina annettava kiireellinen sairaanhoito kansallisen
lainsäädännön mukaisesti (terveydenhuoltolain 50 §)
• Henkilöltä voidaan periä hoidon todelliset kustannukset
30

31. Lisätietoja
• Kelan kansainvälisten asioiden keskus
• Maasta- ja maahanmuutto 020 634 0200 (Ulkomailta +358 20 634 0200)
− Sosiaaliturva ulkomaille tai Suomeen muutettaessa ja muissa kansainvälisissä
tilanteissa. Numero palvelee suomeksi ja englanniksi.
• Ruotsiksi palvellaan numerossa 020 634 0300 (Ulkomailta +358 20 634 0300).
• Numeroissa palvellaan arkisin klo 8–18.
• Sähköpostitse: inter.helsinki@kela.fi
• In To Finland –palvelupiste mm. Suomeen tuleville työntekijöille ja
opiskelijoille
• Yhteystiedot: In To Finland, Salomonkatu 17, A-porras, 2. krs, PL 20, 00232 Helsinki
• palvelupiste avoinna arkisin klo 9–16, ei puhelinpalvelua
• Sähköpostitse: info(at)intofinland.fi
• Lisätietoa myös Kelan internetsivuilta:
• www.kela.fi/maasta-ja-maahanmuutto
• http://www.kela.fi/sairaanhoito-ulkomailla
• http://www.kela.fi/eurooppalainen-sairaanhoitokortti
13.10.2014 31

32. Lisätietoja
• Suomeen on perustettu 1.1.2014 alkaen uusi Kelaan sijoitettu rajat
ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste
• Yhteyspiste tarjoaa tietoja suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi
terveyspalvelujen käyttämisestä Suomessa ja ulkomailla
• Yhteyspiste jakaa tietoa henkilön oikeuksista, terveyspalvelujen
käyttämisestä Suomessa ja ulkomailla, käytännön
toimintaprosesseista, potilaan oikeusturvasta ja viranomaisten
vastuunjaosta.
• Tietoa jaetaan ensisijaisesti EU- ja Eta-maiden ja Sveitsin
tilanteesta. Resurssien puitteissa voidaan jakaa
sosiaaliturvasopimusvaltioita ja muita maita koskevia tietoja
13.10.2014 32

33. Lisätietoja
• Yhteyspiste tarjoaa tietoja
a) Verkkosivuilla www.kela.fi/yhteyspiste
a) Sähköpostitse yhteyspiste@kela.fi
b) Puhelinpalveluna p. 020 63 40 400 arkisin klo 9-16
13.10.2014 33