Suomen Perusta -ajatuspajan pikkujouluseminaarin 10.2.2013 Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? kolmas esitys. Esitti VATT:n tutkimusjohtaja Seppo Kari
Yhteisövero globalisoituneessa ympäristössä
Seppo Karin esitys VATT-päivässä 8.10.2014.
Aiheeseen liittyy myös VATT:n Policy Brief -artikkeli "Yksi tulo, monta verottajaa", joka löytyy täältä: www.vatt.fi/policybrief
Julkisen budjetin sopeuttamistoimia toteutetaan usein etuuksien indeksileikkauksina tai tuloverojen korotuksina. Näillä toimenpiteillä on tulonjako- ja työllisyysvaikutuksia. Tämä PT Policy Brief esittää SISU-mallilla lasketut vaikutukset käytettävissä oleviin tuloihin tuloluokittain, jos valtion tuloveroasteikkoa korotettaisiin 0,4 prosenttiyksiköllä tai jos kansaneläkeindeksiä leikattaisiin. Molemmissa toimenpiteissä budjetti vahvistuisi 180 miljoonalla eurolla mutta tulonjakovaikutukset ovat huomattavan erilaiset. Oheisen kuvion mukaisesti indeksileikkaukset kohdistuvat voimakkaasti alempiin tulonsaajakymmenyksiin, kun taas tuloveron korotukset kohdistuvat ylempiin kymmenyksiin. Kun huomioidaan muutosten aiheuttamat työllisyysvaikutukset, kokonaiskuva muuttuu vain hieman.
Valtioneuvoston TEAS-hankkeen selvityksen julkaisutilaisuudessa esityt kalvot. Raportissa analysoidaan EU-budjetin uusia tulonlähteitä. Tutkijoiden mukaan veropohjien liikkuvuus sekä tuotannon ja kulutuksen ympäristövaikutukset puoltavat veropohjien yhtenäistämistä EU-tasolla. Harmonisointi mahdollistaisi EU:n budjetin rahoituksen uudistamisen suoraan jäsenmaiden veropohjista kerättäviin uusiin omiin varoihin perustuvaksi.
Selvitys: http://tietokayttoon.fi/julkaisu?pubid=25803
Tiedote: http://tietokayttoon.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/tutkijat-eu-n-budjettirahoituksen-uudistamisesta-suomen-edistettava-ymparisto-ja-yhteisoverojen-harmonisointia
Yhteisövero globalisoituneessa ympäristössä
Seppo Karin esitys VATT-päivässä 8.10.2014.
Aiheeseen liittyy myös VATT:n Policy Brief -artikkeli "Yksi tulo, monta verottajaa", joka löytyy täältä: www.vatt.fi/policybrief
Julkisen budjetin sopeuttamistoimia toteutetaan usein etuuksien indeksileikkauksina tai tuloverojen korotuksina. Näillä toimenpiteillä on tulonjako- ja työllisyysvaikutuksia. Tämä PT Policy Brief esittää SISU-mallilla lasketut vaikutukset käytettävissä oleviin tuloihin tuloluokittain, jos valtion tuloveroasteikkoa korotettaisiin 0,4 prosenttiyksiköllä tai jos kansaneläkeindeksiä leikattaisiin. Molemmissa toimenpiteissä budjetti vahvistuisi 180 miljoonalla eurolla mutta tulonjakovaikutukset ovat huomattavan erilaiset. Oheisen kuvion mukaisesti indeksileikkaukset kohdistuvat voimakkaasti alempiin tulonsaajakymmenyksiin, kun taas tuloveron korotukset kohdistuvat ylempiin kymmenyksiin. Kun huomioidaan muutosten aiheuttamat työllisyysvaikutukset, kokonaiskuva muuttuu vain hieman.
Valtioneuvoston TEAS-hankkeen selvityksen julkaisutilaisuudessa esityt kalvot. Raportissa analysoidaan EU-budjetin uusia tulonlähteitä. Tutkijoiden mukaan veropohjien liikkuvuus sekä tuotannon ja kulutuksen ympäristövaikutukset puoltavat veropohjien yhtenäistämistä EU-tasolla. Harmonisointi mahdollistaisi EU:n budjetin rahoituksen uudistamisen suoraan jäsenmaiden veropohjista kerättäviin uusiin omiin varoihin perustuvaksi.
Selvitys: http://tietokayttoon.fi/julkaisu?pubid=25803
Tiedote: http://tietokayttoon.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/tutkijat-eu-n-budjettirahoituksen-uudistamisesta-suomen-edistettava-ymparisto-ja-yhteisoverojen-harmonisointia
Miten Suomen yritys- ja pääomatuloverotusta tulisi uudistaa? VATT:n ja Etlan raportissa analysoidaan nykyjärjestelmän ongelmat ja esitetään niihin ratkaisuvaihtoehdot investointien, tuottavuuden ja talouskasvun näkökulmasta.
Lue lisää: Yritysverotuksen uudistaminen kohti neutraalia verotusta vahvistaisi parhaiten tuottavuuskehitystä ja talouskasvua
http://vatt.fi/artikkeli/-/asset_publisher/yritysverotuksen-uudistaminen-kohti-neutraalia-verotusta-vahvistaisi-parhaiten-tuottavuuskehitysta-ja-talouskasvua
VATT:n Seppo Kari ja Etlan Niku Määttänen esittivät raportin keskeiset suositukset 11.1. 2017.
SAK:n verolinjaukset 2011–2015. SAK:n julkaisusarja.
SAK:n veropuheenvuorossa lähtökohtana on nykyisen järjestelmän kehittäminen oikeudenmukaisemmaksi. Tavoitteena on vahvistaa työllisyyttä ja julkisen sektorin kestävyyttä.
Arviointi Jyväskylän kaupungin resurssiviisaustiekartan ruoka -osa-alueesta. Arvioinnin toteuttaja: Gaia Consulting Oy. Lisätietoja resurssiviisaudesta: http://www.sitra.fi/ekologia/resurssiviisaus
Miten Suomen yritys- ja pääomatuloverotusta tulisi uudistaa? VATT:n ja Etlan raportissa analysoidaan nykyjärjestelmän ongelmat ja esitetään niihin ratkaisuvaihtoehdot investointien, tuottavuuden ja talouskasvun näkökulmasta.
Lue lisää: Yritysverotuksen uudistaminen kohti neutraalia verotusta vahvistaisi parhaiten tuottavuuskehitystä ja talouskasvua
http://vatt.fi/artikkeli/-/asset_publisher/yritysverotuksen-uudistaminen-kohti-neutraalia-verotusta-vahvistaisi-parhaiten-tuottavuuskehitysta-ja-talouskasvua
VATT:n Seppo Kari ja Etlan Niku Määttänen esittivät raportin keskeiset suositukset 11.1. 2017.
SAK:n verolinjaukset 2011–2015. SAK:n julkaisusarja.
SAK:n veropuheenvuorossa lähtökohtana on nykyisen järjestelmän kehittäminen oikeudenmukaisemmaksi. Tavoitteena on vahvistaa työllisyyttä ja julkisen sektorin kestävyyttä.
Arviointi Jyväskylän kaupungin resurssiviisaustiekartan ruoka -osa-alueesta. Arvioinnin toteuttaja: Gaia Consulting Oy. Lisätietoja resurssiviisaudesta: http://www.sitra.fi/ekologia/resurssiviisaus
2. Veropolitiikassa parantamisen varaa
• Havainto: veropolitiikka muuttunut tempoilevaksi
– Linjauksia tehdään nopealla tahdilla
– Muutoksia perutaan pian päätösten jälkeen
– Valmistelu ja vaikutusarviot eivät pysy perässä
• Julkinen keskustelu ohittaa tärkeitä kysymyksiä
– Ruoan alv-ale: onko se todella tehokas keino vaikuttaa
tulonjakoon?
– Yhteisöveron alentaminen: Keiden asemaan kevennys vaikuttaa?
– Listattujen osinkojen veronkevennykset: eikö taloudellisten
valintojen vääristymisellä ole merkitystä?
3. Takaisin lähtöruutuun
• Raportin tekijät näkevät että
– Veropolitiikka palautettava lähtöruutuun
– Suunnitelmallisuus ja tutkimustieto kunniaan
– Päätöksentekoprosessin sallittava huolellinen valmistelu
• Miksi tämä on tärkeää? Siksi että paremmalla veropolitiikalla
kaikkien hyvinvointi kasvaa!
4. Eväät parempaan olemassa
• Ero käytännön ja ”teorian” välillä suurempi kuin koskaan
– Tutkijoiden ymmärrys verotuksen vaikutuksista vahvistunut
nopeasti
– Samoin käsitys siitä miten hyvä järjestelmä voidaan rakentaa
– Suomalainen politiikan valmistelu ja julkinen keskustelu jääneet eri
vuosikymmenelle
• Mirrlees Review
– MR 2010: johtavien tutkijoiden katsaus verotusta koskevaan
tutkimukseen
– MR 2011: tutkijaryhmän suositus Ison-Britannian verotuksen
kehittämiseksi tutkimukseen nojautuen
5. Raportin sisältö
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
Veropolitiikassa on parantamisen varaa
Kulutusverotus
Tuloverotus
Asumisen verotus
Kiinteistöverotus
Yhteisövero kansainvälisessä ympäristössä
Lopuksi
Tekijät: Seppo Kari, Timo Rauhanen, Essi Eerola, Tuomas Kosonen, Teemu
Lyytikäinen, Tuukka Saarimaa
6. Verojärjestelmästä yleisesti
• Verojen tavoite: Rahoittaa julkisia palveluja
• Verotus vaikuttaa käyttäytymiseen, vähentää tuotantoa
ja kulutusta => aiheuttaa hyvinvoinnin menetyksiä
• Verotulot tulisi kerätä veroilla, jotka vaikuttavat
mahdollisimman vähän käyttäytymiseen =>
neutraalisuustavoite
• Jos tuotanto tai kulutus heikentää muiden hyvinvointia,
voi olla perusteltua ohjata kestäviin valintoihin
(ympäristöverot, tupakka ja alkoholivero)
7. Suunnittelun periaatteita
• Verojärjestelmä kokonaisuutena
• Kullekin verolle kirkastettava sen tehtävä
• Useimpien verojen osalta tulisi pyrkiä neutraalisuuteen, siis
verotulojen keräämiseen mahdollisimman tehokkaasti
• Joillakin veroilla tulonjakotehtävä ja ohjaaminen kestävään
kulutukseen ja tuotantoon
=> Kaikkien verojen ei tarvitse olla uudelleenjakavia tai
vihreitä, riittää että jotkut hyvin valitut verot ovat sitä
8. Kulutusverojen suunnittelu (1)
• Arvonlisävero ja valmisteverot
• Yritykset tilittävät mutta verorasitus siirtyy kotitalouksille
• Lähtökohtana tulisi olla kulutuksen yhtenäinen
verottaminen
• Ulkoisvaikutustilanteissa verotuksella voidaan pyrkiä
ohjaamaan päätöksiä
– ulkoisvaikutuksen tunnistaminen ja haitan hinnoittelu!
• Tulonjakoon vaikuttaminen kulutusveroilla kallista
– rikkaat kuluttavat enemmän, etu menee myös heille
– tulonsiirrot ja tuloverotus hoitavat edullisemmin
•
9. Kulutusverotuksen suunnittelu (2)
• Epäterveellisen kulutuksen ulkoisvaikutukset eivät aina
selviä (sokeri, rasva, makeiset)
• Suomessa korostetaan usein valmisteverojen fiskaalista
roolia
• Suomen järjestelmän kehittäminen:
– Arvonlisäverossa mahdollisimman laajaan veropohjaan
ja yhtenäiseen verokantaan
– Valmisteverojen kantaminen fiskaalisin perustein
kyseenalaista. Jos ei haluta ohjata, kulutusverotuksen
tulisi olla yhtenäistä.
10. Ansiotuloverotuksen suunnittelu (1)
• Ansiotulovero vaikuttaa henkilön moniin valintoihin
työuran, työn vastaanottamiseen, ylitöiden määrä etc.
• Tavoite: haitallisten käyttäytymismuutosten minimointi
• Tuloverotuksella halutaan toisaalta vaikuttaa myös
tulonjakoon => progressiivinen veroaste
• Optimaalinen veroasteikko ottaa huomioon kummankin
tavoitteen
• Sen suunnittelussa voidaan hyödyntää tutkimustietoa
siitä miten verotettava tulo reagoi verotukseen eri
tulonsaajaryhmissä
11. Ansiotuloverotuksen suunnittelu (2)
• Tutkimusten mukaan verotus ja tulonsiirrot vaikuttavat
tuntuvasti kotiäitien ja matalasti koulutettujen päätöksiin
• Suositus: vahvistetaan pienituloisten kannusteita ottaa
vastaan töitä kasvattamalla esimerkiksi tuloverotuksen
työtulovähennystä tai kunnallisverotuksen
ansiotulovähennystä ja kohdentamalla nämä
vähennykset nykyistä voimakkaammin juuri pienituloisille
• Nykyisin näistä vähennyksistä hyötyvät myös keski- ja
hyvätuloiset, mistä syystä verotuottomenetys on suuri
12. Säästämisen verotus (1)
• Säästöihin kohdistuva tuloverotus vääristää säästämisen
määrää ja säästökohteiden valintaa
• Inflaatio kärjistää vielä ongelmaa koska säästöjen
todellinen veroaste voi nousta sen ansiosta 2-3 kertaa
nimellistä veroastetta korkeammaksi jo kohtuullisella
inflaatiolla
• Mirrlees Review 2011: vapautetaan säästöille ansaitun
tulon verotus markkinakorkoa vastaavaan
”normaalituottoon” asti
13. Säästöjen verotus (2)
• Mallin perustelu: normaalituoton verottaminen vaikuttaa
haitallisesti käyttäytymiseen, sen ylittävän tuoton
verottaminen ei vaikuta
• Mirrlees Review’n malli harvinainen käytännössä
• Monissa maissa pääomatuloja verotetaan yhtenäisesti
matalahkolla veroasteella joka on ollut pohjoismaissa
suhteellinen
• Tavoite ehkä lieventää normaalituoton verottamisen
vaikutuksia
14. Miten verottaa yrittäjän tuloa? (1)
• Yrittäjän tulo on tuottoa pääomalle ja työlle; lisäksi ehkä
satunnaista tuottoa ja markkinavoiman tuomaa puhdasta
voittoa
• Näitä osasia ei voida objektiivisesti erottaa
• Ei tarpeellistakaan!
• Ohje: verotetaan pääomapanokselle saatua
”normaalituottoa” kuten muita pääomatuloja ja loppuosa
ansiotulojen tapaan
• Näin voidaan saavuttaa yrittäjien verotus joka on
neutraali säästämis- ja investointipäätösten suhteen ja
myös palkkatyön ja yrittäjäuran valinnan suhteen.
15. Miten verottaa yrittäjän tuloa? (2)
• Tämä veromalli on herkkä sen suhteen miten se
toteutetaan
– Normaalituoton laskeminen
– Normaalituottoa vastaavan tulon veroaste
– Normaalituoton ylittävän tulon veroaste
• Viime kehysriihen tapahtumat ikävä esimerkki näiden
valintojen vaikeudesta jos periaatteita ei tunneta hyvin
16. Asumisen verotus (1)
• Nykyinen asumisen verotus ohjaa valintoja
– Vuokratuloista maksetaan pääomatuloveroa, mikä nostaa
vuokratasoa
– Omistusasuminen kevyesti verotettua
=> Verotus suosii omistusasumista hallintamuotona
– Muuttaessa maksetaan varainsiirtoveroa
=> vero vähentää muuttamista
=> kotitaloudet asuvat sijainniltaan tai kooltaan vääränlaisissa
asunnoissa
17. Asumisen verotus (2)
• Omistusasumisen tukeminen verotuksessa suhteessa
vuokra-asumiseen saattaisi olla perusteltua, jos
– Tuki kohdistuisi pienituloisille
– Omistusasuminen aiheuttaisi merkittäviä hyötyjä muulle
yhteiskunnalle
• Tutkimuksen mukaan kumpikaan ei näytä toteutuvan
• Varainsiirtovero aiheuttaa hyvinvointitappioita jotka
voitaisiin välttää korvaamalla se muilla veroilla, esim.
verottamalla asumista muulla tavoin
18. Kiinteistövero
• Kiinteistövero on hyvä vero siksi, että
– hyvin toteutettuna se ei juurikaan vääristä kotitalouksien ja
yritysten valintoja,
– Ja, koska se voi johtaa ns. ”hyötyjä maksaa” –periaatteen
toteutumiseen paikallisten julkisten palvelujen tuotannossa.
Hyvät palvelut heijastuvat maan hintaan ja maan hinta
edelleen kiinteistöveron määrään.
• Kiinteistöveron hyvyys riippuu kuitenkin sen
toteuttamistavasta
– Maapohjan vero ei vaikuta käyttäytymiseen
– Rakennukseen kohdistuva vero vaikuttaa
19. Kiinteistövero (2)
• Suomen kiinteistöveroa kehitettäessä
– Liikerakennusten vero tulisi erottaa tonttiin kohdistuvasta
verosta ja
– tulevat veronkorotukset tulisi kohdistaa maapohjan veroon
20. Yhteisövero globaalissa ympäristössä (1)
• Julkisessa keskustelussa pidetään tärkeänä että yritykset
”kantavat osuutensa julkisten palvelujen rahoittamisesta”
• Yritykset toki tilittävät yhteisöveron ja monia muita veroja, mutta
verorasituksen kantavat aina kotitaloudet
• Tutkimusten mukaan globaalitaloudessa yhteisöveron kantavat
pitkälti työntekijät; se on siis ainakin osaksi kotimaiselle työlle
lankeava vero, mutta huono sellainen, koska se vähentää myös
investointeja ja tuottavuutta
• Kansainväliseen konserniin kuuluva yhtiö maksaa yhteisöveron
sijaintimaalleen; tätä kutsutaan lähdemaaperiaatteeksi
21. Yhteisövero … (2)
• Lähdemaaperiaatteen globaali soveltaminen kannustaa
– Yrityksiä siirtämään voittojaan ja toimintaansa kevyen
verotuksen maihin ja
– valtioita alentamaan yhteisöverokantojaan.
• Jollei kansainvälisessä verokoordinaatiossa löydetä korvaavaa
periaatetta, kannusteet johtavat yhteisöverojen häviämiseen ja
korvautumiseen muilla veroilla
• Siirtymävaiheessa, joka saattaa olla pitkä, järkevää politiikkaa voi
olla veropohjan laajentaminen ja verokannan asteittainen
alentaminen
• Luonnonvaroihin ja muihin liikkumattomiin resursseihin
perustuvien voittojen verottaminen yhteisöverolla voi olla
mahdollista tulevaisuudessakin