Hyvinvointipalvelut tulonjaon kokonaisuudessa
•Download as PPTX, PDF•
1 like•338 views
Erikoistutkija Maria Vaalavuon (THL) esitys "Hyvinvointipalvelut tulonjaon kokonaisuudessa" Kelan tutkimus 50 -juhlaseminaarissa 5.6.2014.
Recommended
Recommended
More Related Content
Viewers also liked
Viewers also liked (20)
Similar to Hyvinvointipalvelut tulonjaon kokonaisuudessa
Similar to Hyvinvointipalvelut tulonjaon kokonaisuudessa (20)
More from Kelan tutkimus / Research at Kela
More from Kelan tutkimus / Research at Kela (20)
Hyvinvointipalvelut tulonjaon kokonaisuudessa
- 2. Tulonjakotutkimus ja palvelut • Tulonjaon mittaamisessa vakiintuneet käytännöt, mutta • Julkisten palveluiden rooli saanut viime aikoina yhä enemmän huomiota • Palveluiden raison d’être toki muu kuin tulonjaollinen • Rahaetuus vs. julkinen palvelu hyvinvointivaltion keinovalikoimassa Maria Vaalavuo / THL2
- 3. Sosiaaliset riskit ja tulonjaon paradigmamuutos • Hyvinvointivaltion muutos suurin palveluissa • Uudet sosiaaliset riskit • Sosiaalinen investointi • Muuttuuko tulonjaollinen paradigma? • Palveluista saatava hyöty ja sen jakautuminen eroavat perinteisistä tulonjaon mekanismeista Maria Vaalavuo / THL3 0.0 5.0 10.0 15.0 20.0 25.0 30.0 35.0 Vanhusmenot Perhemenot Rahaetuuksien suhde palveluihin 2000 2011
- 4. Sosiaalimenot: vanhukset (ESSPROS 2011) Maria Vaalavuo / THL4 0.0 2.0 4.0 6.0 8.0 10.0 12.0 14.0 16.0 %BKT:sta Palvelut Rahaetuudet
- 5. Köyhyysriskissä elävät vanhukset (Eurostat 2011) Maria Vaalavuo / THL5 0.0 5.0 10.0 15.0 20.0 25.0 30.0 %yli65-vuotiaista
- 6. Sosiaalimenot: lapset ja perheet (ESSPROS 2011) Maria Vaalavuo / THL6 0.0 0.5 1.0 1.5 2.0 2.5 3.0 3.5 4.0 4.5 %BKT:sta Palvelut Rahaetuudet
- 7. Köyhyysriskissä elävät lapset (Eurostat 2011) Maria Vaalavuo / THL7 0.0 5.0 10.0 15.0 20.0 25.0 30.0 35.0 %alle16-vuotiaista
- 8. Miten sosiaalimenot jakautuvat yhteiskunnassa? • Progressiivinen verotus • Universaalit palvelut • Tällöinkin käytössä voi olla eroja sosioekonomisten luokkien välillä • Julkinen palvelu voi toimia vakuutuksena ja hyödyttää jopa niitä, jotka palvelua eivät käytä Maria Vaalavuo / THL8
- 9. Tutkimustuloksia • Alemman asteen koulutus kaventaa tuloeroja • Koulutuksen suhteen kv-erot pieniä • Korkeakoulutus suosii rikkaita • Terveyspalvelut kaventavat tuloeroja • Lasten päivähoidon merkitys tulonjaon kannalta vähäinen • Vaikutus suurempi naisten työnteon kautta • Vanhusten palvelut kohdentuvat erityisesti alimpiin tuloluokkiin Maria Vaalavuo / THL9
- 10. Yli 65-vuotiaiden tulot ja palveluiden käyttö Maria Vaalavuo / THL10 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% Q1 Q2 Q3 Q4 Q5 %kaikistatuloista Käytettävissä olevat tulot Vanhus- ja terveyspalvelut
- 11. Jälkipyykki • Palveluita tulisi kehittää myös tulonjaon näkökulmasta • Sosiaalipolitiikkaa (ja sosiaalimenoja) tutkittaessa tulisi kiinnittää huomiota myös kustannusten jakautumiseen • Miten julkisia varoja käytetään ja kuka siitä oikeastaan hyötyy • Kaikki sosiaalimenot eivät samanarvoisia eivätkä yhtä lailla sitoutuneita sosiaaliseen yhdenvertaisuuteen Maria Vaalavuo / THL11
Editor's Notes
- Muutokset väestön ikärakenteessa, naisten osallistuminen kodin ulkopuolisille työmarkkinoille. Pohjoismaissa uusiin riskeihin vastattu varhaisimmassa vaiheessa.
- Tämä kuvio ei tosin kerro tarpeesta, mikä palveluille maassa on. Eli kustannus pitäisi suhteuttaa esim. yli 65-vuotiaiden määrään.
- Eri väestöryhmien asema tulonjaossa vaikuttaa julkisten palveluiden tulonjakovaikutukseen, vaikutus jää pienemmäksi maassa, jossa väestöryhmät tasaisesti jakaantuneet tuloluokkien välillä (sillä edellytyksellä, ettei palveluiden käyttöön liity eriarvoisuutta). Kaikista vanhimmat (esim. yli 75-vuotiaat ja vielä enemmän yli 85-vuotiaat) yleisesti alimmassa tulokvintiilissä.
- Huom. Esiopetus. Ranskassa ja Italiassa laaja esiopetusoikeus noin 3 ikävuodesta lähtien.
- Suomessa alimpaan tulokvintiiliin kuuluvista 0-5-vuotiaista lapsista 42,2 % oli lasten päivähoidossa, verrattuna ylimmän tulokvintiilin 66,1 %:iin. Ruotsi: Q1=70,6%, Q5=69,6%. Tanska: Q1=80,1%, Q5=84,6%. Muna-kana-ongelma: johtaako päivähoidon käyttämättömyys pienempiin tuloihin (äiti kotona) vai pienet tulot estävät käytön (liian suuri oma maksuosuus tai ei tarvetta, kun toinen vanhemmista kotona työttömänä). Kattavat julkiset palvelut parantavat laajan käytön mahdollisuutta, ei vain pienen porukan erikoisoikeus.
- Kvintiilit yli 65-vuotiaden perusteella (noin 50 000 aineisto suomalaisista, rekisteridata, todellinen vanhus- ja terveyspalveluiden käyttö) Tässäkin olen katsonut erikseen eri palvelukokonaisuuksia, joiden välillä eroja siinä, kuka hyötyy Kun kontrolloidaan iällä ja sukupuolella palvelut jakaantuvat aika lailla tasaisesti: kun lisäksi kontrolloidaan pitkäaikaissairauksilla ja muutamilla muilla muuttujilla, alin kvintiili hyötyy muita vähemmän, mikä mahdollisesti kertoo siitä, ettei käyttömahdollisuudet ole täysin yhdenvertaiset
- Kuka hyötyy harjoitetusta sosiaalipolitiikasta: ja kuka häviää, jos leikkauksia tehdään? Kaikkien menoerien osalta tällaista harkintaa tulisi käyttää