Monimetsä - Luonnonhoidon toimintamallit talousmetsissä, 5.9.2018 Liminka

1. Monimetsä – luonnonhoidon
toimintamallit talousmetsissä
12.4.2018
Lauri Saaristo, Tapio Oy
Kuolleen puun
säilyttämisen
keinot ja merkitys
monimuotoisuudelle

2. • Suomen metsät ovat n. 20 000 lajin elinpaikka, näistä n. ¼ :lla elämä
sidoksissa kuolleeseen puuhun.
• Kuolleen puun eliöstö turvaa metsäekosysteemin tuottokykyä
vaikuttamalla muun muassa hajotukseen, ravinteiden kiertoon,
orgaanisen maaperän kertymiseen, toisten lajien kannansäätelyyn jne…
• Talousmetsissä on runsaasti pieniläpimittaista lahopuuta ja kantoja,
mutta niukasti järeää kuollutta puuta  merkittävä metsälajien
monimuotoisuuden köyhtymistä selittävä asia
• Metsätaloudella on keinot ja tahto huolehtia lahopuueliöstön
monimuotoisuudesta.
Lahopuueliöstö turvaa metsän
elinvoimaisuutta

3. ”Elämää ei pidä jättää
naskalien ja vedenpitävän
repun varaan”
HARRI LAURIKKA
toimitusjohtaja, Bioenergia ry
JARI KOSTAMA
johtaja, Energiateollisuus ry
JUHA HAKKARAINEN
metsäjohtaja, MTK ry
TUOMO TURUNEN
puheenjohtaja,
METO Metsäalan Yrittäjät ry
JUSSI KUMPULA
toimitusjohtaja,
Metsähallitus Metsätalous Oy
TOMI SALO
metsäjohtaja, Metsäteollisuus ry
KAI MERIVUORI
toimitusjohtaja, Sahateollisuus ry
”Me käytännön toimijoita edustavat tahot
haluamme vaikuttaa omalla
toiminnallamme siihen, että lahopuun
määrä jatkossa kasvaa talousmetsissä koko
valtakunnan tasolla kaikkien
metsänomistajaryhmien metsissä.”
”Metsänomistajalle yksinkertaisin tapa
lisätä lahopuuta on säästää ne olemassa
olevat kuolleet puut, jotka eivät tuoreutensa
tai määränsä puolesta aiheuta
hyönteistuhoriskiä.”
”Toimijoiden osalta tavoitteena on jättää
lahot puut keräämättä energiakäyttöön ja
minimoida olemassa olevan lahopuun
murskaantuminen koneilla liikuttaessa.”
Maaseudun tulevaisuus 16.3.2018
https://www.metsateollisuus.fi/edunvalvonta/ymparisto-ja-vastuullisuus/metsaymparisto/lahopuun-merkitys/

4. Metsänkäsittelyssä suositellaan
säästämään lahopuut, erityisesti järeät
rungot
• Lahopuulla tarkoitetaan kuollutta puunrunkoa tai
rungon osaa, jolla voi elää lahottajaeliöstöä.
• Maassa makaavien lahopuurunkojen yli ei ajeta,
vaan rungot kierretään tai siirretään kohtiin,
joissa ne eivät haittaa koneilla liikkumista.
Uudistusalan kantojen korjuussa otetaan
huomioon myös kantolahopuun säilyttäminen.
• Lahopuita voi siirtää hakkuu- tai ajokoneen
kouralla tai maanmuokkausta tehtäessä
kaivinkoneella silloin, kun puut ovat ilmeisessä
riskissä joutua yliajetuiksi.
6.9.2018Tapio Oy 4

5. Tekopökkelöt ilmestyvät
harvennusmetsiin ja
sähkölinjojen reunoille
• Järeiden maalahopuiden lisäksi tarvitaan huomiota
myös pystylahopuun
• Metsätiaisten (hömö- ja töyhtötiainen) pitkään
jatkuneen taantumisen yhdeksi syyksi on arveltu,
että metsissä on liian harvakseltaan sellaisia
lehtipuupökkelöitä, johon tiaiset pystyvät
kovertamaan pienellä nokallaan pesäkolon.
• Tekopökkelöillä saadaan luotua pystylahopuuta,
jota etenkin nuorissa metsissä on yleensä niukasti.
• Katkaistuissa latvuksissa on myös lahottajille
kelpaava resurssi
Kuva ©: MTK / Kari Romppanen

6. Tuulenkaadoista
lisää monimuotoisuutta metsään
• Lahopuun määrää voidaan kasvattaa hallitusti
myrskytuhojen yhteydessä.
• Poistovelvoite ei esimerkiksi lainkaan koske
lehtipuita eikä ylivuotisia kuolleita havupuita,
koska niistä ei leviä tuhohyönteisiä.
• Taimikoihin kaatuneet säästöpuut saavat jäädä
paikoilleen.
• Vahingoittuneita kuusia saa jättää korjaamatta
10 kuutiometriä ja mäntyjä 20 kuutiometriä
jokaiselle hehtaarille
• Natura-alueilla ja metsälain mukaisissa
elinympäristöissä puita voi jättää enemmän, jos
ilmoittaa asiasta Suomen metsäkeskukseen
6.9.2018Tapio Oy 6

7. 6.9.2018Tapio Oy 7
Kiitos!